SshyWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Munck af Fulkila

2010-01-23T00:23:20Z

Urjanhai: fix, aiheesta muualla

'''Munck af Fulkila''' on ollut nimenä kahdella Suomessa esiintyneellä suvulla. Vanhempi, alun perin nimeä Munck af Fulkila (Uskelan Fulkkilan kylän mukaan) kantanut aatelissuku sammui jo 1700-luvun lopulla. Nuorempi, nimeä Munck af Fulkila nykyisin kantava suku on lähtöisin Somerolta, ja sen yksi haara aateloitiin nimellä Munck af Sommernäs. 1700-luvulla Ruotsin ritahuoneessa tapahtuneen sekaannuksen takia suvut yhdistettiin virheellisesti toisiinsa, eikä virhettä huomattu ennen kuin 1900-luvulla. Tämän seurauksena myös Somerolta peräisin oleva Munck-suku kantaa nimeä Munck af Fulkila.[1]

==Vanhempi Munck-suku==

Vanhemman Munck-suvun kantaisä on Sääksmäen vouti Paavali Antinpoika (tunnettu myös nimellä Paavali kirjuri, k. joskus välillä 1575–1584). Hänen poikansa oli lainlukija, Pohja-Suomen vouti ja Turun linnan alipäällikkö, nimellä Munck af Fulkila vuonna 1585 aateloitu, Turun verilöylyssä vuonna 1599 mestattu Mikael Paavalinpoika Munck.[2][1] Suku sammui miehen puolelta vuonna 1778.[1]

=== Vanhemman Munck-Suvun jäseniä===
* Mikael Paavalinpoika Munck (k. 1599), Turun linnanvouti, tuomarinsijainen, Vehmaan Nuhjalan ja Huovarin ja Uskelan Fulkilan omistaja[3]
**Hans Munck (k. 1635), eversti, Käkisalmen käskynhaltija, Fulkkilan ja Nuhjalan kartanoiden omistaja, Mikael Paavalinpoika Munckin poika[4]
***Johan Munck (1614–1663), Turun hovioikeuden presidentti, Hans Munckin poika[4]
**Margareta Munck (k. 1677), Someron Jurvalan kartanon emäntä ja Someron Lahden kartanon perustaja, Mikael Paavalinpoika Munckin tytär[5][6]

==Nuorempi Munck-suku==

Nuoremman suvun kantaisä oli tanskalaissyntyinen ratsumies Anders Joninpoika Munck (k. 1634), joka oli syntyjään tanskalaista tai holsteinilaista aatelia. Vuonna 1611 hän suoritti ratsupalvelusta kahden Someron Hirsjärven kylän talon puolesta. Munck ansioitui sotilaana ja sai ansioistaan vuonna 1626 Someron Harjun, Palikaisten ja Hirsjärven kylät ostorälssinä ja 1628 tilan Liivinmaalta. Aatelisarvon Ruotsissa nimellä Munck af Sommernäs (vrt. Sommarnäs, suom. Somerniemi) sai kuitenkin vasta vuonna 1657 (toisen tiedon mukaan 1649) hänen nuorempi poikansa Anders, Someron Palikaisten herra, mutta ei jostain syystä vanhempi poika Johan. Näistä Andersin sukuhaara, aateloitu suku Munck af Sommarnäs, sammui jo tämän lapsiin joskus vuosina 1678–1681, mutta Johanista alkanut sukuhaara jatkui ja elää edelleen.[7][8] Aikojen kuluessa tieto tämän sukuhaaran alkuperästä hämärtyi ja sen jäsenet nauttivat aatelisia oikeuksia olematta tosiasiassa Ruotsin ritarihuoneen kirjoissa. 1700-luvulla suku vihdoin yhdistettiin virheellisesti ritarihuoneen kirjanpidossa toiseen Munck-sukuun nimellä Munck af Fulkila. Kun virhe 1900-luvulla huomattiin, muutoksia suvun asemaan ei enää tehty.[7][1]

Somerolla suku omisti säterin oikeuksia vuodesta 1628 nauttinutta Hirsjärven kartanoa vuoteen 1840. Suvun muita kartanoita Somerolla olivat Anders Joninpoika Munckin läänityksiin kuuluneet Harju vuoteen 1649 ja Palikainen vuoteen 1678[7][9] sekä lisäksi Someron Ihamäki eli Hovila 1660-luvulta vuoteen 1707 ja uudelleen vuosina 1796–1825[10] ja puolet Someron Kimalasta vuosina 1769-1796. Muualla suku omisti Härkälän kartanon Vihdissä vuosina 1691–1781 ja Irjalan kartanon niin ikään Vihdissä 1700-luvun alkupuolelta vuoteen 1859.[11][12]

Suvun tunnettuja jäseniä ovat muun muassa kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari ja kreivi, Ruotsin kuningas Kustaa III:n suosikki, Adolf Fredrik Munck (1749–1831); jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitaja, vapaaherratar Ruth Munck (1886-1976); ja Ruotsin prinssi Oscarin puoliso Ebba Munck (1858–1946). Muita merkittäviä suvun jäseniä ovat Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra, vapaaherra Johan Henrik Munck (1748–1817); Ruotsin laivaston everstiluutnantti Carl Johan Munck (1758-1815); Kustaa IV Aadolfin hovimarsalkka, Tukholman käskynhaltija, vapaaherra Otto Magnus Munck (1764–1853); eversti Clas Johan Munck (1764–1839); Helsingin yliopiston sijaiskansleri, jalkaväenkenraali ja vapaaherra Johan Reinhold Munck (1795-1865); senaattori Adolf Fredrik Munck (1800–1886); Ruotsin armeijan eversti Carl Jacob Munck (1808–1882); hovioikeudenneuvos Carl Fredrik Munck (1819–1900); sekä kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, Mikkelin läänin kuvernööri, Suomenlinnan komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Lennart Fritiof Munck (1852–1941).

===Nuoremman Munck-suvun jäseniä===

* Anders Joninpoika Munck (n. 1580–1634), Wolmarin käskynhaltija, Someron Hirsjärven kartanon perustaja ja omistaja vuosina 1610–1634[7][8][13]
**Hebla Munck (k. 1649), Anders Joninpoika Munckin tytär, Someron Harjun kartanon omistaja[14]
**Anders Munck af Sommernäs (k. 1678), Anders Joninpoika Munckin poika, eversti, Someron (myöhemmin Somerniemeä) Palikaisten kartanon omistaja vuosina 1649-1678[7][10][15][9]
***Anna Katarina Munck (1670–1745), Anders Munck af Sommernäsin tytär, Someron Ihamäen kartanon omistaja vuosina 1678–1707
**Johan Munck (k. 1639), ratsumestari, Anders Joninpoika Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
***Anders Munck (1638–1675), eversti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
****Anders Erik Munck (k. 1709), kornetti, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1722–51[7]
*****Lorenz Anders Munck (1687–1744), luutnantti, Anders Erik Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
******Lorenz Johan Munck (1710–1780), kersantti, Lorenz Anders Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
*****Johan Munck (1688–1759), kornetti, Anders Erik Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1752–59[7][13]
******Lorenz Anders Munck (1712–1771, vänrikki, Johan Munckin poika[17]
*******Vilhem Fredrik Munck (1749–1806), vänrikki, Lorenz Anders Munckin poika[18]
********Johan Fredrik Munck (1775–1839), kersantti, Vilhem Fredrik Munckin poika[18]
*********Carl Fredrik Munck (1819–1900), hovioikeudenneuvos, Johan Fredrik Munckin poika[18]
*********Johan Axel Munck (1825–1876), kapteeni, Johan Fredrik Munckin poika[19]
**********Lennart Fritiof Munck (1852–1941), kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, Mikkelin läänin kuvernööri, Suomenlinnan komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Johan Axel Munckin poika[19][20]
******Johan Munck (1716–1780), luutnantti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1760–84[7][13]
*******Clas Johan Munck (1764–1839), eversti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1806–1839 ja Vihdin Irjalan kartanon omistaja 1794–1839[7][13][21]
********Adolf Fredrik Munck (1800–1886), senaattori, Clas Johan Munckin poika[22][20]
******Anders Erik Munck (1720–1779), everstiluutnantti, Johan Munckin poika, muutti Savoon[7][23][13]
*******Johan Henrik Munck (1748–1817), Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra vuosina 1790-1810, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika[1][24]
********Johan Reinhold Munck (1795-1865) yliopiston sijaiskansleri, jalkaväenkenraali, vapaaherra, Johan Henrik Munckin poika[25][26]
*********Minette Donner (os. Munck, 1848-1922), Otto Donnerin puoliso, Kai Donnerin äiti[27]
**********Alexander Carl Otto Munck (1853-1927), rautatieinsinööri, Lempäälän Innilän kartanon omistaja 1880-luvulla, vapaaherra, Johan Reinhold Munckin poika[25][28]
***********Ruth Munck (1886-1976) Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitaja[29], Alexander Carl Otto Munckin tytär[28]
*******Adolf Fredrik Munck (1749–1831) kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari, Kustaa III:n suosikki, kreivi, Anders Erik Munckin poika[1][30][31]
*******Otto Magnus Munck (1764–1853), Kustaa IV Aadolfin hovimarsalkka, Tukholman käskynhaltija, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika[32][20]
******Claes Adam Munck (k. 1794), luutnantti, Johan Munckin poika, Someron Ihamäen kartanon vuokraaja, Vihdin Irjalan kartanon omistaja 1781–1794[7][10][16][11]
****Clas Munck (k. 1716), ratsumestari, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven[7] ja vuosina 1707–1716 Vihdin Härkälän kartanon omistaja[32]
*****Mårten Johan Munck (1699-1760), majoitusmestari, Clas Munckin poika[33][32]
******Carl Fredrik Munck (1733-1800), luutnantti, Mårten Johan Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1772-1791[34]
*******Carl Johan Munck (1758-1815), Ruotsin laivaston everstiluutnantti, Carl Fredrik Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1791–1796, Someron Ihamäen kartanon omistaja 1796-1815[10][34][20]
********August Carl Ludwig Munck af Fulkila (1789–1869), everstiluutnantti, Carl Johan Munckin poika[35]
*********Alexander Munck af Fulkila (1832–1892), kontra-amiraali, August Munckin poika[36]
**********Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila (1867–1929), kenraalimajuri, Alexander Munckin poika[37]
********Carl Jacob Munck (1808–1882), eversti, Carl Johan Munckin poika[10][20]
*********Ebba Munck (1858–1946), Ruotsin prinssi Oscarin puoliso, Carl Jakob Munckin tytär[10], kreivi Folke Bernadotten äiti
*****Clas Munck (1704–1761), kornetti, Clas Munckin poika, Vihdin Härkälän kartanon omistaja 1736-1761[38]

==Muita Munck-sukuja==

Muita Munck-sukuja ovat ruotsalainen aatelissuku Munck af Rosenschöld[39] sekä Säämingissä vaikuttanut suomalainen Munck-niminen rälssisuku[40]. Munk-niminen aatelissuku on lisäksi Tanskassa, ja nuoremman Munck af Fulkila -suvun sanotaan polveutuvan tästä.[1]
==Lähteet==

* Munck (1500 - ) Kansallisbiografiassa
* Carpelan, Tor: Ättartavlor för de på Finland riddarhus inskrivna ätterna., s. 734–751. Andra bandet H–R. Helsinki: Frenckellska tryckeri aktiebolagets förlag, 1958. (ruotsiksi)

==Viitteet==
*1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Munck af Fulkila Riddarhuset. Viitattu 9.1.2010. (ruotsiksi)
*2. ↑ Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–191
*3. ↑ Munck, Mickel Pålinpoika Kansallisbiografiassa
*4. ↑ 4,0 4,1 Munck, Hans Kansallisbiografiassa
*5. ↑ Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 14-15. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Jurvalan kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*6. ↑ Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 67. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Lahden kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*7. ↑ 7,00 7,01 7,02 7,03 7,04 7,05 7,06 7,07 7,08 7,09 7,10 7,11 7,12 7,13 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 58-67. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Hirsjärven kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*8. ↑ 8,0 8,1 Munck, Anders Joninpoika Kansallisbiografiassa
*9. ↑ 9,0 9,1 Carpelan 1959: 735-736
*10. ↑ 10,0 10,1 10,2 10,3 10,4 10,5 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 31. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Ihamäen kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*11. ↑ 11,0 11,1 11,2 11,3 Pipping, J. A.: Beskrifning öfwer Wichtis Socken, s. 33-35, 39-40. Helsinki: Frenkell & Son, 1845. (ruotsiksi)
*12. ↑ Soikkeli, Kaarle: Vihti. kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä, s. 412-413. Helsinki: K. F. Puromies, 1929.
*13. ↑ 13,0 13,1 13,2 13,3 13,4 13,5 13,6 Jutikkala, Eino & Gabriel Nikander (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 24-25. Helsinki: Kivi, 1945. Teoksen Hirsjärveä koskeva osuus Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 13.1.2010).
*14. ↑ Carpelan 1959: 735.
*15. ↑ Lorentz Munck Helsingin yliopiston verkkojulkaisussa Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
*16. ↑ 16,0 16,1 16,2 Carpelan 1958: 737.
*17. ↑ Carpelan 1958: 737-738.
*18. ↑ 18,0 18,1 18,2 Carpelan 1958: 738.
*19. ↑ 19,0 19,1 Carpelan 1958: 739.
*20. ↑ 20,0 20,1 20,2 20,3 20,4 Munck (1500 - ) Kansallisbiografiassa
*21. ↑ Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800–1918. Venäjän vallan aika, s. 37. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN. [952-90056-0-12 Teoksen verkkoversio].
*22. ↑ Carpelan 1958: 743.
*23. ↑ Carpelan 1958: 744.
*24. ↑ Munck, Johan Henrik Kansallisbiografiassa
*25. ↑ 25,0 25,1 Munck, Johan Reinhold Kansallisbiografiassa
*26. ↑ Johan Reinhold Munck Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*27. ↑ Donner, Minette Kansallisbiografiassa
*28. ↑ 28,0 28,1 Munck, Ruth Kansallisbiografiassa
*29. ↑ Yksikön vahvuuteen ei virallisesti kuulunut naisia. Tästä huolimatta sekä Ruth Munck että hänen kollegansa Saara Rampanen on poikkeuksellisesti merkitty jääkärimatrikkeliin ja luettu jääkärijoukkoon.
*30. ↑ Munck, Adolf Fredrik Kansallisbiografiassa
*31. ↑ Reitwiesner, William Addams: The Ancestry of Adolf Fredrik greve Munck (1749-1831) wargs.com. William Addams Reitwiesner. Viitattu 11.1.2010.
*32. ↑ 32,0 32,1 32,2 Carpelan 1958: 746
*33. ↑ Durchman, Osmo: Finska anor inom furstehus. Genos, 1934, nro 5, s. 37-87. Helsinki: Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla Viitattu 11.1.2010.
*34. ↑ 34,0 34,1 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 79-86. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958.
*35. ↑ August Karl Ludvig Munck Helsingin yliopiston verkkojulkaisussa Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
*36. ↑ Alexander Munck af Fulkila Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*37. ↑ Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*38. ↑ Carpelan 1958: 751.
*39. ↑ Ätt- och vapendatabas Riddarhuset. Viitattu 19.1.2010.
*40. ↑ Hormia, Yrjö: Talonpoikaistuneita säätyläissukuja Säämingissä. Genos, 1953, 23. vsk, s. 1-11. Helsinki: Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla Viitattu 12.1.2010.

==Aiheesta muualla==
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Munck_af_Fulkila Munck af Fulkila Wikipediassa]

[[Luokka:Suvut]]

Keskustelu:Munck af Fulkila

2010-01-22T23:46:33Z

Urjanhai: täyd.

Artikkeli on kopio suomenkielisen wikipedian samannimisen artikkelin tallennushetken versiosta (ja on sitä täydellisempi, koska sukujohdot sittemmin poistettiin Wikipedian artikkelista ja korvattiin ne sanallisilla selostuksilla, joita ei kuitenkaan enää ole kopioitu tähän).--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 21. tammikuuta 2010 kello 00.23 (EET)

SshyWiki:Kahvihuone

2010-01-22T23:44:26Z

Urjanhai: /* Mallineet */ typo

==Kahvihuoneessa voit kysyä wikiin liittyvistä aiheista ja tehdä parannusehdotuksia==

===Uuden sivun tekeminen===

Onko tämä sivusto aivan kuollut? Mitä pihinää yleensä täällä on? Enhän tämä wikinyksi hienoimpia tapoja rakentaa sukutiedosto, sellaiseen eivät ns. tavalliset sukuohjelmat kykene. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|AM]] 21. kesäkuuta 2008 kello 22.11 (EEST)

:Ei varmaankaan aivan kuollut, vaan pikemminkin ei vielä syntynyt. Itse tässä mietiskelen, voisinko käyttää tätä keräämäni aineiston tallentamiseen. Eli että tekisin tässä julkista sukututkimusta lähdeviitteineen. Ujosti kyselen kuulostaako tämä teistä siltä mihin tämä sivusto on tarkoitettu? Onkohan täällä jossain hyvä malli henkilöartikkelin rakenteeksi? Entä lähdeviitteet? Haluaisin listata KAIKKI linkit sukuhistoria.fi:hin, jotka olen henkilöstä löytänyt, jotta päättelyitä voi seurata jälkikäteen. Kuinka ne kannattaisi listata? [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 26. elokuuta 2008 kello 18.01 (EEST)

-: Niin siinä hyviä kysymyksiä?? Mielestäni sellainen julkinen sukututkimus on hyvä idea ja sopii täle foorumille / Wikille oikein hyvin

===Henkilö-malline===

Henkilö-sivuja ei vielä ole, ja varmaan osasyynä on se, ettei ollut henkilö-mallinetta (vai oliko?) Tein nyt kuitenkin tällaisen: [[Malline:Henkilö]].
Kommentointia ja kehittelyä kaivataan.
: Henkilö-mallinetta ei voi käyttää aaltosulkeilla, vaan se toimii pelkkänä löysänä ohjenuorana siitä minkä muotoisia artikkelit voisivat olla. Sen sijaan mallineet
: <pre>{{Hiski|1347484}} ja {{Digiarkisto|7285|316}}
</pre>
: ovat käyttökelpoisia lyhennysmuotoja Hiskin ja Sukuhistorian tietokantoihin ja näyttävät tältä:
: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1347484 ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7285&pnum=316
: [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 28. maaliskuuta 2009 kello 13.58 (EET)

=== Sivujen siirtely ===

Hiekkalaatikko on uudelleenohjattu kummallisesti, mutta en löytänyt mitään keinoa millä uudelleenohjauksen voi perua. Voisiko joku neuvoa? Tai jopa korjata hiekkalaatikon hiekkalaatikoksi.

Samoin jäin ihmettelemään, miten voisin vaihtaa sivun Eric Kijhl nimen siten että se olisi Erik Kihl? Onko Wiki-spesialisteja kuulolla?
: Nämä ongelmat nyt korjattu. Artikkelin nimen voi vaihtaa siirrä-täbistä. Tällöin alkuperäiselle sivulle syntyy uudelleenohjaussivu. Uudelleenohjaussivulle pääsee napsauttamalla "Uudelleenohjattu sivulta ..." -tekstiä, jonka jälkeen voi muokata ("Tänne viittaavat sivut" vasemmalla kohdassa työkalut) niitä sivuja, joilla on linkki sivulle. Uudelleenohjaussivusta voi tehdä oman sivunsa näppäämällä muokkaa, kuten tavallista.
: Artikkelin nimeksi tuli [[Eric Kihl]].
: [[SshyWiki:Hiekkalaatikko]] on nyt taas hiekkalaatikko. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 25. huhtikuuta 2009 kello 22.43 (EEST)
:: No, ainoa mikä jäi epäselväksi on miten tyhjäksi jäänyt sivu [[Eric Kijhl]] poistetaan? [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 25. huhtikuuta 2009 kello 22.52 (EEST)

=== Barck ===

Jotain kummallista on tapahtunut Barck-artikkeleille:
kts. [[Barck Johan]] eli http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Barck_Johan

Artikkelissa on historia, mutta yksillä tunnuksilla on teksti poistettu viimeisessä revisiossa. En osaa nätisti korjata
tämmöistä, mutta ensiksi pitäisi ainakin käydä keskustelu mistä on kysymys ja päättää miten menetellään.

Samanlainen kohtalo on jokusella muullakin artikkelilla. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 25. huhtikuuta 2009 kello 23.10 (EEST)

=== Hakemistojen wikintäminen ===

Olisi näppärää jos rippikirjojen hakemistot olisivat (myös) Wikimuodossa. Tällöin hakemistoihin voisi tehdä korjauksia
Wikikäyttöliittymällä, ja toisaalta hakemisto voisi sisältää myös muita Wikilinkkejä, jolloin taloon ja henkilöön
liittyvät eri dokumenteissa piilevät tiedot voitaisiin liittää yhteen.

Käytännössä tarvittaisiin väline, jolla nykyiset mysql-hakemistot voitaisiin esittää Wikissä.
Jotta ei jouduttaisi kahteen erilaiseen hakemistoon, muutokset Wikissä pitäisi viedä
tietokantaan. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 6. lokakuuta 2009 kello 18.44 (EEST)

== Annotointi ==

Tein tällaisen [[Kokeilut:Annotointi|annotointikokeilun]] ajatuksena, että kuvien päälle kirjoittaminen voisi olla hyvä keino esim. opetusmateriaalin kirjoittamiseen, kysymysten esittämiseen, skannattujen sivujen datasisällön esittämiseen tietokoneessa, tms. Ideoita toivotaan, vaikka taitaa mennä taas itse itsen kommentoimiseksi. -E

==Mallineet==
Olisin kopioinut tänne artikkelin Wikipediasta ([[Munck af Fulkila]]) mutta näköjään täällä eivät viitemallineet toimikaan. Pitäisikö kopioida mallineetkin?--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 20. tammikuuta 2010 kello 23.51 (EET)

: Kopioiminen sieltä on sinänsä kai luvallista mutta onko se kovinkaan tarpeellista? Tässä wikissä on se etu, Wikipediaan verrattuna, että täällä ei tarvitse taistella aiheen yleisen merkittävyyden, NPOVin tai lähteiden merkitsemisen kanssa, vaan voi mellastaa melko vapaasti. Minusta täällä on syytä viitata Wikipediaan silloin kun artikkelia ylläpidetään siellä. Jos artikkelia jostain syystä ei Wikipediaan voitaisi hyväksyä, silloin sen paikka voisi olla täällä. Hakemistosivun tänne voisi tehdä joka tapauksessa. Kopioidessa kannattaa artikkelin ylälaitaan merkitä, että kysymyksessä on Wikipedian duplikaatti, ettei tule epäselvyyksiä.

: Mallineitahan täällä on aika heikosti verrattuna Wikipediaan. En usko että niitä kannattaa massiivisesti kopioida. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 21. tammikuuta 2010 kello 19.00 (EET)

::Kopioin artikkelin tänne juuri siksi, että wikipediassa päädyttiin (ainakin alustavassa) keskustelussa siihen, että sukujohtoja ei pidä Wikipediassa esittää, ja sen takia sukujohdot sittemin poistettiin Wikipedian artikkelista ja korvattiin sanallisilla selostuksilla. Näin kyseessä ei ole duplikaatti Wikipedian nykyisestä vaan eräästä menneestä versiosta, ja kopioin tuon lyhentämättömän version tänne juuri siksi, että täällä Wikipedian artikkelista poistetut sukujohdot ovat helposti saatavilla mikäli se sattuu kotakuta kiinnostamaan.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 23. tammikuuta 2010 kello 01.43 (EET)

SshyWiki:Kahvihuone

2010-01-22T23:43:31Z

Urjanhai: /* Mallineet */

==Kahvihuoneessa voit kysyä wikiin liittyvistä aiheista ja tehdä parannusehdotuksia==

===Uuden sivun tekeminen===

Onko tämä sivusto aivan kuollut? Mitä pihinää yleensä täällä on? Enhän tämä wikinyksi hienoimpia tapoja rakentaa sukutiedosto, sellaiseen eivät ns. tavalliset sukuohjelmat kykene. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|AM]] 21. kesäkuuta 2008 kello 22.11 (EEST)

:Ei varmaankaan aivan kuollut, vaan pikemminkin ei vielä syntynyt. Itse tässä mietiskelen, voisinko käyttää tätä keräämäni aineiston tallentamiseen. Eli että tekisin tässä julkista sukututkimusta lähdeviitteineen. Ujosti kyselen kuulostaako tämä teistä siltä mihin tämä sivusto on tarkoitettu? Onkohan täällä jossain hyvä malli henkilöartikkelin rakenteeksi? Entä lähdeviitteet? Haluaisin listata KAIKKI linkit sukuhistoria.fi:hin, jotka olen henkilöstä löytänyt, jotta päättelyitä voi seurata jälkikäteen. Kuinka ne kannattaisi listata? [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 26. elokuuta 2008 kello 18.01 (EEST)

-: Niin siinä hyviä kysymyksiä?? Mielestäni sellainen julkinen sukututkimus on hyvä idea ja sopii täle foorumille / Wikille oikein hyvin

===Henkilö-malline===

Henkilö-sivuja ei vielä ole, ja varmaan osasyynä on se, ettei ollut henkilö-mallinetta (vai oliko?) Tein nyt kuitenkin tällaisen: [[Malline:Henkilö]].
Kommentointia ja kehittelyä kaivataan.
: Henkilö-mallinetta ei voi käyttää aaltosulkeilla, vaan se toimii pelkkänä löysänä ohjenuorana siitä minkä muotoisia artikkelit voisivat olla. Sen sijaan mallineet
: <pre>{{Hiski|1347484}} ja {{Digiarkisto|7285|316}}
</pre>
: ovat käyttökelpoisia lyhennysmuotoja Hiskin ja Sukuhistorian tietokantoihin ja näyttävät tältä:
: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1347484 ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=7285&pnum=316
: [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 28. maaliskuuta 2009 kello 13.58 (EET)

=== Sivujen siirtely ===

Hiekkalaatikko on uudelleenohjattu kummallisesti, mutta en löytänyt mitään keinoa millä uudelleenohjauksen voi perua. Voisiko joku neuvoa? Tai jopa korjata hiekkalaatikon hiekkalaatikoksi.

Samoin jäin ihmettelemään, miten voisin vaihtaa sivun Eric Kijhl nimen siten että se olisi Erik Kihl? Onko Wiki-spesialisteja kuulolla?
: Nämä ongelmat nyt korjattu. Artikkelin nimen voi vaihtaa siirrä-täbistä. Tällöin alkuperäiselle sivulle syntyy uudelleenohjaussivu. Uudelleenohjaussivulle pääsee napsauttamalla "Uudelleenohjattu sivulta ..." -tekstiä, jonka jälkeen voi muokata ("Tänne viittaavat sivut" vasemmalla kohdassa työkalut) niitä sivuja, joilla on linkki sivulle. Uudelleenohjaussivusta voi tehdä oman sivunsa näppäämällä muokkaa, kuten tavallista.
: Artikkelin nimeksi tuli [[Eric Kihl]].
: [[SshyWiki:Hiekkalaatikko]] on nyt taas hiekkalaatikko. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 25. huhtikuuta 2009 kello 22.43 (EEST)
:: No, ainoa mikä jäi epäselväksi on miten tyhjäksi jäänyt sivu [[Eric Kijhl]] poistetaan? [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 25. huhtikuuta 2009 kello 22.52 (EEST)

=== Barck ===

Jotain kummallista on tapahtunut Barck-artikkeleille:
kts. [[Barck Johan]] eli http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Barck_Johan

Artikkelissa on historia, mutta yksillä tunnuksilla on teksti poistettu viimeisessä revisiossa. En osaa nätisti korjata
tämmöistä, mutta ensiksi pitäisi ainakin käydä keskustelu mistä on kysymys ja päättää miten menetellään.

Samanlainen kohtalo on jokusella muullakin artikkelilla. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 25. huhtikuuta 2009 kello 23.10 (EEST)

=== Hakemistojen wikintäminen ===

Olisi näppärää jos rippikirjojen hakemistot olisivat (myös) Wikimuodossa. Tällöin hakemistoihin voisi tehdä korjauksia
Wikikäyttöliittymällä, ja toisaalta hakemisto voisi sisältää myös muita Wikilinkkejä, jolloin taloon ja henkilöön
liittyvät eri dokumenteissa piilevät tiedot voitaisiin liittää yhteen.

Käytännössä tarvittaisiin väline, jolla nykyiset mysql-hakemistot voitaisiin esittää Wikissä.
Jotta ei jouduttaisi kahteen erilaiseen hakemistoon, muutokset Wikissä pitäisi viedä
tietokantaan. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 6. lokakuuta 2009 kello 18.44 (EEST)

== Annotointi ==

Tein tällaisen [[Kokeilut:Annotointi|annotointikokeilun]] ajatuksena, että kuvien päälle kirjoittaminen voisi olla hyvä keino esim. opetusmateriaalin kirjoittamiseen, kysymysten esittämiseen, skannattujen sivujen datasisällön esittämiseen tietokoneessa, tms. Ideoita toivotaan, vaikka taitaa mennä taas itse itsen kommentoimiseksi. -E

==Mallineet==
Olisin kopioinut tänne artikkelin Wikipediasta ([[Munck af Fulkila]]) mutta näköjään täällä eivät viitemallineet toimikaan. Pitäisikö kopioida mallineetkin?--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 20. tammikuuta 2010 kello 23.51 (EET)

: Kopioiminen sieltä on sinänsä kai luvallista mutta onko se kovinkaan tarpeellista? Tässä wikissä on se etu, Wikipediaan verrattuna, että täällä ei tarvitse taistella aiheen yleisen merkittävyyden, NPOVin tai lähteiden merkitsemisen kanssa, vaan voi mellastaa melko vapaasti. Minusta täällä on syytä viitata Wikipediaan silloin kun artikkelia ylläpidetään siellä. Jos artikkelia jostain syystä ei Wikipediaan voitaisi hyväksyä, silloin sen paikka voisi olla täällä. Hakemistosivun tänne voisi tehdä joka tapauksessa. Kopioidessa kannattaa artikkelin ylälaitaan merkitä, että kysymyksessä on Wikipedian duplikaatti, ettei tule epäselvyyksiä.

: Mallineitahan täällä on aika heikosti verrattuna Wikipediaan. En usko että niitä kannattaa massiivisesti kopioida. [[Käyttäjä:Etaipale|Etaipale]] 21. tammikuuta 2010 kello 19.00 (EET)

::Kopioin artikkelin tänne juuri siksi, että wikipediassa päädyttiin (ainakin alustavassa) keskustelussa siihen, että sukujohtoja ei pidä Wikipediassa esittää, ja sen takia sukujohdot sittemin poistettiin Wikipedian artikkelista ja korvattiin sanallisilla selostuksilla. Näin kyseessä ei ole duplikaatti Wikipedian nykyisestä vaan eräästä menneestä versiosta, ja kopioin tuon lyhentämättömän version tänne juuri siksi, että täällä ~Wikipedian artikkelista poistetut sukujohdot ovat helposti saatavilla mikäli se sattuu kotakuta kiinnostamaan.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 23. tammikuuta 2010 kello 01.43 (EET)

Munck af Fulkila

2010-01-22T23:37:51Z

Urjanhai: /* Nuoremman Munck-suvun jäseniä */ sisennysten korjaus

'''Munck af Fulkila''' on ollut nimenä kahdella Suomessa esiintyneellä suvulla. Vanhempi, alun perin nimeä Munck af Fulkila (Uskelan Fulkkilan kylän mukaan) kantanut aatelissuku sammui jo 1700-luvun lopulla. Nuorempi, nimeä Munck af Fulkila nykyisin kantava suku on lähtöisin Somerolta, ja sen yksi haara aateloitiin nimellä Munck af Sommernäs. 1700-luvulla Ruotsin ritahuoneessa tapahtuneen sekaannuksen takia suvut yhdistettiin virheellisesti toisiinsa, eikä virhettä huomattu ennen kuin 1900-luvulla. Tämän seurauksena myös Somerolta peräisin oleva Munck-suku kantaa nimeä Munck af Fulkila.[1]

==Vanhempi Munck-suku==

Vanhemman Munck-suvun kantaisä on Sääksmäen vouti Paavali Antinpoika (tunnettu myös nimellä Paavali kirjuri, k. joskus välillä 1575–1584). Hänen poikansa oli lainlukija, Pohja-Suomen vouti ja Turun linnan alipäällikkö, nimellä Munck af Fulkila vuonna 1585 aateloitu, Turun verilöylyssä vuonna 1599 mestattu Mikael Paavalinpoika Munck.[2][1] Suku sammui miehen puolelta vuonna 1778.[1]

== Vanhemman Munck-Suvun jäseniä==
* Mikael Paavalinpoika Munck (k. 1599), Turun linnanvouti, tuomarinsijainen, Vehmaan Nuhjalan ja Huovarin ja Uskelan Fulkilan omistaja[3]
**Hans Munck (k. 1635), eversti, Käkisalmen käskynhaltija, Fulkkilan ja Nuhjalan kartanoiden omistaja, Mikael Paavalinpoika Munckin poika[4]
***Johan Munck (1614–1663), Turun hovioikeuden presidentti, Hans Munckin poika[4]
**Margareta Munck (k. 1677), Someron Jurvalan kartanon emäntä ja Someron Lahden kartanon perustaja, Mikael Paavalinpoika Munckin tytär[5][6]

==Nuorempi Munck-suku==

Nuoremman suvun kantaisä oli tanskalaissyntyinen ratsumies Anders Joninpoika Munck (k. 1634), joka oli syntyjään tanskalaista tai holsteinilaista aatelia. Vuonna 1611 hän suoritti ratsupalvelusta kahden Someron Hirsjärven kylän talon puolesta. Munck ansioitui sotilaana ja sai ansioistaan vuonna 1626 Someron Harjun, Palikaisten ja Hirsjärven kylät ostorälssinä ja 1628 tilan Liivinmaalta. Aatelisarvon Ruotsissa nimellä Munck af Sommernäs (vrt. Sommarnäs, suom. Somerniemi) sai kuitenkin vasta vuonna 1657 (toisen tiedon mukaan 1649) hänen nuorempi poikansa Anders, Someron Palikaisten herra, mutta ei jostain syystä vanhempi poika Johan. Näistä Andersin sukuhaara, aateloitu suku Munck af Sommarnäs, sammui jo tämän lapsiin joskus vuosina 1678–1681, mutta Johanista alkanut sukuhaara jatkui ja elää edelleen.[7][8] Aikojen kuluessa tieto tämän sukuhaaran alkuperästä hämärtyi ja sen jäsenet nauttivat aatelisia oikeuksia olematta tosiasiassa Ruotsin ritarihuoneen kirjoissa. 1700-luvulla suku vihdoin yhdistettiin virheellisesti ritarihuoneen kirjanpidossa toiseen Munck-sukuun nimellä Munck af Fulkila. Kun virhe 1900-luvulla huomattiin, muutoksia suvun asemaan ei enää tehty.[7][1]

Somerolla suku omisti säterin oikeuksia vuodesta 1628 nauttinutta Hirsjärven kartanoa vuoteen 1840. Suvun muita kartanoita Somerolla olivat Anders Joninpoika Munckin läänityksiin kuuluneet Harju vuoteen 1649 ja Palikainen vuoteen 1678[7][9] sekä lisäksi Someron Ihamäki eli Hovila 1660-luvulta vuoteen 1707 ja uudelleen vuosina 1796–1825[10] ja puolet Someron Kimalasta vuosina 1769-1796. Muualla suku omisti Härkälän kartanon Vihdissä vuosina 1691–1781 ja Irjalan kartanon niin ikään Vihdissä 1700-luvun alkupuolelta vuoteen 1859.[11][12]

Suvun tunnettuja jäseniä ovat muun muassa kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari ja kreivi, Ruotsin kuningas Kustaa III:n suosikki, Adolf Fredrik Munck (1749–1831); jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitaja, vapaaherratar Ruth Munck (1886-1976); ja Ruotsin prinssi Oscarin puoliso Ebba Munck (1858–1946). Muita merkittäviä suvun jäseniä ovat Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra, vapaaherra Johan Henrik Munck (1748–1817); Ruotsin laivaston everstiluutnantti Carl Johan Munck (1758-1815); Kustaa IV Aadolfin hovimarsalkka, Tukholman käskynhaltija, vapaaherra Otto Magnus Munck (1764–1853); eversti Clas Johan Munck (1764–1839); Helsingin yliopiston sijaiskansleri, jalkaväenkenraali ja vapaaherra Johan Reinhold Munck (1795-1865); senaattori Adolf Fredrik Munck (1800–1886); Ruotsin armeijan eversti Carl Jacob Munck (1808–1882); hovioikeudenneuvos Carl Fredrik Munck (1819–1900); sekä kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, Mikkelin läänin kuvernööri, Suomenlinnan komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Lennart Fritiof Munck (1852–1941).

==Nuoremman Munck-suvun jäseniä==

* Anders Joninpoika Munck (n. 1580–1634), Wolmarin käskynhaltija, Someron Hirsjärven kartanon perustaja ja omistaja vuosina 1610–1634[7][8][13]
**Hebla Munck (k. 1649), Anders Joninpoika Munckin tytär, Someron Harjun kartanon omistaja[14]
**Anders Munck af Sommernäs (k. 1678), Anders Joninpoika Munckin poika, eversti, Someron (myöhemmin Somerniemeä) Palikaisten kartanon omistaja vuosina 1649-1678[7][10][15][9]
***Anna Katarina Munck (1670–1745), Anders Munck af Sommernäsin tytär, Someron Ihamäen kartanon omistaja vuosina 1678–1707
**Johan Munck (k. 1639), ratsumestari, Anders Joninpoika Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
***Anders Munck (1638–1675), eversti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
****Anders Erik Munck (k. 1709), kornetti, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1722–51[7]
*****Lorenz Anders Munck (1687–1744), luutnantti, Anders Erik Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
******Lorenz Johan Munck (1710–1780), kersantti, Lorenz Anders Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
*****Johan Munck (1688–1759), kornetti, Anders Erik Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1752–59[7][13]
******Lorenz Anders Munck (1712–1771, vänrikki, Johan Munckin poika[17]
*******Vilhem Fredrik Munck (1749–1806), vänrikki, Lorenz Anders Munckin poika[18]
********Johan Fredrik Munck (1775–1839), kersantti, Vilhem Fredrik Munckin poika[18]
*********Carl Fredrik Munck (1819–1900), hovioikeudenneuvos, Johan Fredrik Munckin poika[18]
*********Johan Axel Munck (1825–1876), kapteeni, Johan Fredrik Munckin poika[19]
**********Lennart Fritiof Munck (1852–1941), kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, Mikkelin läänin kuvernööri, Suomenlinnan komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Johan Axel Munckin poika[19][20]
******Johan Munck (1716–1780), luutnantti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1760–84[7][13]
*******Clas Johan Munck (1764–1839), eversti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1806–1839 ja Vihdin Irjalan kartanon omistaja 1794–1839[7][13][21]
********Adolf Fredrik Munck (1800–1886), senaattori, Clas Johan Munckin poika[22][20]
******Anders Erik Munck (1720–1779), everstiluutnantti, Johan Munckin poika, muutti Savoon[7][23][13]
*******Johan Henrik Munck (1748–1817), Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra vuosina 1790-1810, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika[1][24]
********Johan Reinhold Munck (1795-1865) yliopiston sijaiskansleri, jalkaväenkenraali, vapaaherra, Johan Henrik Munckin poika[25][26]
*********Minette Donner (os. Munck, 1848-1922), Otto Donnerin puoliso, Kai Donnerin äiti[27]
**********Alexander Carl Otto Munck (1853-1927), rautatieinsinööri, Lempäälän Innilän kartanon omistaja 1880-luvulla, vapaaherra, Johan Reinhold Munckin poika[25][28]
***********Ruth Munck (1886-1976) Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitaja[29], Alexander Carl Otto Munckin tytär[28]
*******Adolf Fredrik Munck (1749–1831) kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari, Kustaa III:n suosikki, kreivi, Anders Erik Munckin poika[1][30][31]
*******Otto Magnus Munck (1764–1853), Kustaa IV Aadolfin hovimarsalkka, Tukholman käskynhaltija, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika[32][20]
******Claes Adam Munck (k. 1794), luutnantti, Johan Munckin poika, Someron Ihamäen kartanon vuokraaja, Vihdin Irjalan kartanon omistaja 1781–1794[7][10][16][11]
****Clas Munck (k. 1716), ratsumestari, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven[7] ja vuosina 1707–1716 Vihdin Härkälän kartanon omistaja[32]
*****Mårten Johan Munck (1699-1760), majoitusmestari, Clas Munckin poika[33][32]
******Carl Fredrik Munck (1733-1800), luutnantti, Mårten Johan Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1772-1791[34]
*******Carl Johan Munck (1758-1815), Ruotsin laivaston everstiluutnantti, Carl Fredrik Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1791–1796, Someron Ihamäen kartanon omistaja 1796-1815[10][34][20]
********August Carl Ludwig Munck af Fulkila (1789–1869), everstiluutnantti, Carl Johan Munckin poika[35]
*********Alexander Munck af Fulkila (1832–1892), kontra-amiraali, August Munckin poika[36]
**********Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila (1867–1929), kenraalimajuri, Alexander Munckin poika[37]
********Carl Jacob Munck (1808–1882), eversti, Carl Johan Munckin poika[10][20]
*********Ebba Munck (1858–1946), Ruotsin prinssi Oscarin puoliso, Carl Jakob Munckin tytär[10], kreivi Folke Bernadotten äiti
*****Clas Munck (1704–1761), kornetti, Clas Munckin poika, Vihdin Härkälän kartanon omistaja 1736-1761[38]

==Muita Munck-sukuja==

Muita Munck-sukuja ovat ruotsalainen aatelissuku Munck af Rosenschöld[39] sekä Säämingissä vaikuttanut suomalainen Munck-niminen rälssisuku[40]. Munk-niminen aatelissuku on lisäksi Tanskassa, ja nuoremman Munck af Fulkila -suvun sanotaan polveutuvan tästä.[1]
==Lähteet==

* Munck (1500 - ) Kansallisbiografiassa
* Carpelan, Tor: Ättartavlor för de på Finland riddarhus inskrivna ätterna., s. 734–751. Andra bandet H–R. Helsinki: Frenckellska tryckeri aktiebolagets förlag, 1958. (ruotsiksi)

==Viitteet==
*1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Munck af Fulkila Riddarhuset. Viitattu 9.1.2010. (ruotsiksi)
*2. ↑ Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–191
*3. ↑ Munck, Mickel Pålinpoika Kansallisbiografiassa
*4. ↑ 4,0 4,1 Munck, Hans Kansallisbiografiassa
*5. ↑ Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 14-15. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Jurvalan kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*6. ↑ Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 67. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Lahden kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*7. ↑ 7,00 7,01 7,02 7,03 7,04 7,05 7,06 7,07 7,08 7,09 7,10 7,11 7,12 7,13 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 58-67. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Hirsjärven kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*8. ↑ 8,0 8,1 Munck, Anders Joninpoika Kansallisbiografiassa
*9. ↑ 9,0 9,1 Carpelan 1959: 735-736
*10. ↑ 10,0 10,1 10,2 10,3 10,4 10,5 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 31. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Ihamäen kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*11. ↑ 11,0 11,1 11,2 11,3 Pipping, J. A.: Beskrifning öfwer Wichtis Socken, s. 33-35, 39-40. Helsinki: Frenkell & Son, 1845. (ruotsiksi)
*12. ↑ Soikkeli, Kaarle: Vihti. kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä, s. 412-413. Helsinki: K. F. Puromies, 1929.
*13. ↑ 13,0 13,1 13,2 13,3 13,4 13,5 13,6 Jutikkala, Eino & Gabriel Nikander (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 24-25. Helsinki: Kivi, 1945. Teoksen Hirsjärveä koskeva osuus Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 13.1.2010).
*14. ↑ Carpelan 1959: 735.
*15. ↑ Lorentz Munck Helsingin yliopiston verkkojulkaisussa Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
*16. ↑ 16,0 16,1 16,2 Carpelan 1958: 737.
*17. ↑ Carpelan 1958: 737-738.
*18. ↑ 18,0 18,1 18,2 Carpelan 1958: 738.
*19. ↑ 19,0 19,1 Carpelan 1958: 739.
*20. ↑ 20,0 20,1 20,2 20,3 20,4 Munck (1500 - ) Kansallisbiografiassa
*21. ↑ Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800–1918. Venäjän vallan aika, s. 37. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN. [952-90056-0-12 Teoksen verkkoversio].
*22. ↑ Carpelan 1958: 743.
*23. ↑ Carpelan 1958: 744.
*24. ↑ Munck, Johan Henrik Kansallisbiografiassa
*25. ↑ 25,0 25,1 Munck, Johan Reinhold Kansallisbiografiassa
*26. ↑ Johan Reinhold Munck Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*27. ↑ Donner, Minette Kansallisbiografiassa
*28. ↑ 28,0 28,1 Munck, Ruth Kansallisbiografiassa
*29. ↑ Yksikön vahvuuteen ei virallisesti kuulunut naisia. Tästä huolimatta sekä Ruth Munck että hänen kollegansa Saara Rampanen on poikkeuksellisesti merkitty jääkärimatrikkeliin ja luettu jääkärijoukkoon.
*30. ↑ Munck, Adolf Fredrik Kansallisbiografiassa
*31. ↑ Reitwiesner, William Addams: The Ancestry of Adolf Fredrik greve Munck (1749-1831) wargs.com. William Addams Reitwiesner. Viitattu 11.1.2010.
*32. ↑ 32,0 32,1 32,2 Carpelan 1958: 746
*33. ↑ Durchman, Osmo: Finska anor inom furstehus. Genos, 1934, nro 5, s. 37-87. Helsinki: Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla Viitattu 11.1.2010.
*34. ↑ 34,0 34,1 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 79-86. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958.
*35. ↑ August Karl Ludvig Munck Helsingin yliopiston verkkojulkaisussa Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
*36. ↑ Alexander Munck af Fulkila Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*37. ↑ Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*38. ↑ Carpelan 1958: 751.
*39. ↑ Ätt- och vapendatabas Riddarhuset. Viitattu 19.1.2010.
*40. ↑ Hormia, Yrjö: Talonpoikaistuneita säätyläissukuja Säämingissä. Genos, 1953, 23. vsk, s. 1-11. Helsinki: Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla Viitattu 12.1.2010.

[[Luokka:Suvut]]

Munck af Fulkila

2010-01-20T22:24:20Z

Urjanhai: fix

'''Munck af Fulkila''' on ollut nimenä kahdella Suomessa esiintyneellä suvulla. Vanhempi, alun perin nimeä Munck af Fulkila (Uskelan Fulkkilan kylän mukaan) kantanut aatelissuku sammui jo 1700-luvun lopulla. Nuorempi, nimeä Munck af Fulkila nykyisin kantava suku on lähtöisin Somerolta, ja sen yksi haara aateloitiin nimellä Munck af Sommernäs. 1700-luvulla Ruotsin ritahuoneessa tapahtuneen sekaannuksen takia suvut yhdistettiin virheellisesti toisiinsa, eikä virhettä huomattu ennen kuin 1900-luvulla. Tämän seurauksena myös Somerolta peräisin oleva Munck-suku kantaa nimeä Munck af Fulkila.[1]

==Vanhempi Munck-suku==

Vanhemman Munck-suvun kantaisä on Sääksmäen vouti Paavali Antinpoika (tunnettu myös nimellä Paavali kirjuri, k. joskus välillä 1575–1584). Hänen poikansa oli lainlukija, Pohja-Suomen vouti ja Turun linnan alipäällikkö, nimellä Munck af Fulkila vuonna 1585 aateloitu, Turun verilöylyssä vuonna 1599 mestattu Mikael Paavalinpoika Munck.[2][1] Suku sammui miehen puolelta vuonna 1778.[1]

== Vanhemman Munck-Suvun jäseniä==
* Mikael Paavalinpoika Munck (k. 1599), Turun linnanvouti, tuomarinsijainen, Vehmaan Nuhjalan ja Huovarin ja Uskelan Fulkilan omistaja[3]
**Hans Munck (k. 1635), eversti, Käkisalmen käskynhaltija, Fulkkilan ja Nuhjalan kartanoiden omistaja, Mikael Paavalinpoika Munckin poika[4]
***Johan Munck (1614–1663), Turun hovioikeuden presidentti, Hans Munckin poika[4]
**Margareta Munck (k. 1677), Someron Jurvalan kartanon emäntä ja Someron Lahden kartanon perustaja, Mikael Paavalinpoika Munckin tytär[5][6]

==Nuorempi Munck-suku==

Nuoremman suvun kantaisä oli tanskalaissyntyinen ratsumies Anders Joninpoika Munck (k. 1634), joka oli syntyjään tanskalaista tai holsteinilaista aatelia. Vuonna 1611 hän suoritti ratsupalvelusta kahden Someron Hirsjärven kylän talon puolesta. Munck ansioitui sotilaana ja sai ansioistaan vuonna 1626 Someron Harjun, Palikaisten ja Hirsjärven kylät ostorälssinä ja 1628 tilan Liivinmaalta. Aatelisarvon Ruotsissa nimellä Munck af Sommernäs (vrt. Sommarnäs, suom. Somerniemi) sai kuitenkin vasta vuonna 1657 (toisen tiedon mukaan 1649) hänen nuorempi poikansa Anders, Someron Palikaisten herra, mutta ei jostain syystä vanhempi poika Johan. Näistä Andersin sukuhaara, aateloitu suku Munck af Sommarnäs, sammui jo tämän lapsiin joskus vuosina 1678–1681, mutta Johanista alkanut sukuhaara jatkui ja elää edelleen.[7][8] Aikojen kuluessa tieto tämän sukuhaaran alkuperästä hämärtyi ja sen jäsenet nauttivat aatelisia oikeuksia olematta tosiasiassa Ruotsin ritarihuoneen kirjoissa. 1700-luvulla suku vihdoin yhdistettiin virheellisesti ritarihuoneen kirjanpidossa toiseen Munck-sukuun nimellä Munck af Fulkila. Kun virhe 1900-luvulla huomattiin, muutoksia suvun asemaan ei enää tehty.[7][1]

Somerolla suku omisti säterin oikeuksia vuodesta 1628 nauttinutta Hirsjärven kartanoa vuoteen 1840. Suvun muita kartanoita Somerolla olivat Anders Joninpoika Munckin läänityksiin kuuluneet Harju vuoteen 1649 ja Palikainen vuoteen 1678[7][9] sekä lisäksi Someron Ihamäki eli Hovila 1660-luvulta vuoteen 1707 ja uudelleen vuosina 1796–1825[10] ja puolet Someron Kimalasta vuosina 1769-1796. Muualla suku omisti Härkälän kartanon Vihdissä vuosina 1691–1781 ja Irjalan kartanon niin ikään Vihdissä 1700-luvun alkupuolelta vuoteen 1859.[11][12]

Suvun tunnettuja jäseniä ovat muun muassa kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari ja kreivi, Ruotsin kuningas Kustaa III:n suosikki, Adolf Fredrik Munck (1749–1831); jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitaja, vapaaherratar Ruth Munck (1886-1976); ja Ruotsin prinssi Oscarin puoliso Ebba Munck (1858–1946). Muita merkittäviä suvun jäseniä ovat Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra, vapaaherra Johan Henrik Munck (1748–1817); Ruotsin laivaston everstiluutnantti Carl Johan Munck (1758-1815); Kustaa IV Aadolfin hovimarsalkka, Tukholman käskynhaltija, vapaaherra Otto Magnus Munck (1764–1853); eversti Clas Johan Munck (1764–1839); Helsingin yliopiston sijaiskansleri, jalkaväenkenraali ja vapaaherra Johan Reinhold Munck (1795-1865); senaattori Adolf Fredrik Munck (1800–1886); Ruotsin armeijan eversti Carl Jacob Munck (1808–1882); hovioikeudenneuvos Carl Fredrik Munck (1819–1900); sekä kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, Mikkelin läänin kuvernööri, Suomenlinnan komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Lennart Fritiof Munck (1852–1941).

==Nuoremman Munck-suvun jäseniä==

* Anders Joninpoika Munck (n. 1580–1634), Wolmarin käskynhaltija, Someron Hirsjärven kartanon perustaja ja omistaja vuosina 1610–1634[7][8][13]
**Hebla Munck (k. 1649), Anders Joninpoika Munckin tytär, Someron Harjun kartanon omistaja[14]
**Anders Munck af Sommernäs (k. 1678), Anders Joninpoika Munckin poika, eversti, Someron (myöhemmin Somerniemeä) Palikaisten kartanon omistaja vuosina 1649-1678[7][10][15][9]
***Anna Katarina Munck (1670–1745), Anders Munck af Sommernäsin tytär, Someron Ihamäen kartanon omistaja vuosina 1678–1707
**Johan Munck (k. 1639), ratsumestari, Anders Joninpoika Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
***Anders Munck (1638–1675), eversti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
****Anders Erik Munck (k. 1709), kornetti, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1722–51[7]
*****Lorenz Anders Munck (1687–1744), luutnantti, Anders Erik Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
******Lorenz Johan Munck (1710–1780), kersantti, Lorenz Anders Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
*****Johan Munck vanhempi (1688–1759), kornetti, Anders Erik Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1752–59[7][13]
***Lorenz Anders Munck (1712–1771, vänrikki, Johan Munck vanhemman poika[17]
****Vilhem Fredrik Munck (1749–1806), vänrikki, Lorenz Anders Munckin poika[18]
*****Johan Fredrik Munck (1775–1839), kersantti, Vilhem Fredrik Munckin poika[18]
******Carl Fredrik Munck (1819–1900), hovioikeudenneuvos, Johan Fredrik Munckin poika[18]
******Johan Axel Munck (1825–1876), kapteeni, Johan Fredrik Munckin poika[19]
*******Lennart Fritiof Munck (1852–1941), kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, Mikkelin läänin kuvernööri, Suomenlinnan komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Johan Axel Munckin poika[19][20]
***Johan Munck nuorempi (1716–1780), luutnantti, Johan Munck vanhemman poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1760–84[7][13]
****Clas Johan Munck (1764–1839), eversti, Johan Munck nuoremman poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1806–1839 ja Vihdin Irjalan kartanon omistaja 1794–1839[7][13][21]
*****Adolf Fredrik Munck (1800–1886), senaattori, Clas Johan Munckin poika[22][20]
***Anders Erik Munck (1720–1779), everstiluutnantti, Johan Munck vanhemman poika, muutti Savoon[7][23][13]
****Johan Henrik Munck (1748–1817), Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra vuosina 1790-1810, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika[1][24]
*****Johan Reinhold Munck (1795-1865) yliopiston sijaiskansleri, jalkaväenkenraali, vapaaherra, Johan Henrik Munckin poika[25][26]
******Minette Donner (os. Munck, 1848-1922), Otto Donnerin puoliso, Kai Donnerin äiti[27]
******Alexander Carl Otto Munck (1853-1927), rautatieinsinööri, Lempäälän Innilän kartanon omistaja 1880-luvulla, vapaaherra, Johan Reinhold Munckin poika[25][28]
*******Ruth Munck (1886-1976) Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitaja[29], Alexander Carl Otto Munckin tytär[28]
****Adolf Fredrik Munck (1749–1831) kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari, Kustaa III:n suosikki, kreivi, Anders Erik Munckin poika[1][30][31]
****Otto Magnus Munck (1764–1853), Kustaa IV Aadolfin hovimarsalkka, Tukholman käskynhaltija, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika[32][20]
***Claes Adam Munck (k. 1794), luutnantti, Johan Munck vanhemman poika, Someron Ihamäen kartanon vuokraaja, Vihdin Irjalan kartanon omistaja 1781–1794[7][10][16][11]
****Clas Munck (k. 1716), ratsumestari, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven[7] ja vuosina 1707–1716 Vihdin Härkälän kartanon omistaja[32]
*****Mårten Johan Munck (1699-1760), majoitusmestari, Clas Munckin poika[33][32]
******Carl Fredrik Munck (1733-1800), luutnantti, Mårten Johan Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1772-1791[34]
*******Carl Johan Munck (1758-1815), Ruotsin laivaston everstiluutnantti, Carl Fredrik Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1791–1796, Someron Ihamäen kartanon omistaja 1796-1815[10][34][20]
********August Carl Ludwig Munck af Fulkila (1789–1869), everstiluutnantti, Carl Johan Munckin poika[35]
*********Alexander Munck af Fulkila (1832–1892), kontra-amiraali, August Munckin poika[36]
**********Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila (1867–1929), kenraalimajuri, Alexander Munckin poika[37]
********Carl Jacob Munck (1808–1882), eversti, Carl Johan Munckin poika[10][20]
*********Ebba Munck (1858–1946), Ruotsin prinssi Oscarin puoliso, Carl Jakob Munckin tytär[10], kreivi Folke Bernadotten äiti
*****Clas Munck (1704–1761), kornetti, Clas Munckin poika, Vihdin Härkälän kartanon omistaja 1736-1761[38]

==Muita Munck-sukuja==

Muita Munck-sukuja ovat ruotsalainen aatelissuku Munck af Rosenschöld[39] sekä Säämingissä vaikuttanut suomalainen Munck-niminen rälssisuku[40]. Munk-niminen aatelissuku on lisäksi Tanskassa, ja nuoremman Munck af Fulkila -suvun sanotaan polveutuvan tästä.[1]
==Lähteet==

* Munck (1500 - ) Kansallisbiografiassa
* Carpelan, Tor: Ättartavlor för de på Finland riddarhus inskrivna ätterna., s. 734–751. Andra bandet H–R. Helsinki: Frenckellska tryckeri aktiebolagets förlag, 1958. (ruotsiksi)

==Viitteet==
*1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Munck af Fulkila Riddarhuset. Viitattu 9.1.2010. (ruotsiksi)
*2. ↑ Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–191
*3. ↑ Munck, Mickel Pålinpoika Kansallisbiografiassa
*4. ↑ 4,0 4,1 Munck, Hans Kansallisbiografiassa
*5. ↑ Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 14-15. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Jurvalan kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*6. ↑ Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 67. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Lahden kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*7. ↑ 7,00 7,01 7,02 7,03 7,04 7,05 7,06 7,07 7,08 7,09 7,10 7,11 7,12 7,13 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 58-67. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Hirsjärven kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*8. ↑ 8,0 8,1 Munck, Anders Joninpoika Kansallisbiografiassa
*9. ↑ 9,0 9,1 Carpelan 1959: 735-736
*10. ↑ 10,0 10,1 10,2 10,3 10,4 10,5 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 31. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Ihamäen kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*11. ↑ 11,0 11,1 11,2 11,3 Pipping, J. A.: Beskrifning öfwer Wichtis Socken, s. 33-35, 39-40. Helsinki: Frenkell & Son, 1845. (ruotsiksi)
*12. ↑ Soikkeli, Kaarle: Vihti. kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä, s. 412-413. Helsinki: K. F. Puromies, 1929.
*13. ↑ 13,0 13,1 13,2 13,3 13,4 13,5 13,6 Jutikkala, Eino & Gabriel Nikander (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 24-25. Helsinki: Kivi, 1945. Teoksen Hirsjärveä koskeva osuus Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 13.1.2010).
*14. ↑ Carpelan 1959: 735.
*15. ↑ Lorentz Munck Helsingin yliopiston verkkojulkaisussa Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
*16. ↑ 16,0 16,1 16,2 Carpelan 1958: 737.
*17. ↑ Carpelan 1958: 737-738.
*18. ↑ 18,0 18,1 18,2 Carpelan 1958: 738.
*19. ↑ 19,0 19,1 Carpelan 1958: 739.
*20. ↑ 20,0 20,1 20,2 20,3 20,4 Munck (1500 - ) Kansallisbiografiassa
*21. ↑ Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800–1918. Venäjän vallan aika, s. 37. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN. [952-90056-0-12 Teoksen verkkoversio].
*22. ↑ Carpelan 1958: 743.
*23. ↑ Carpelan 1958: 744.
*24. ↑ Munck, Johan Henrik Kansallisbiografiassa
*25. ↑ 25,0 25,1 Munck, Johan Reinhold Kansallisbiografiassa
*26. ↑ Johan Reinhold Munck Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*27. ↑ Donner, Minette Kansallisbiografiassa
*28. ↑ 28,0 28,1 Munck, Ruth Kansallisbiografiassa
*29. ↑ Yksikön vahvuuteen ei virallisesti kuulunut naisia. Tästä huolimatta sekä Ruth Munck että hänen kollegansa Saara Rampanen on poikkeuksellisesti merkitty jääkärimatrikkeliin ja luettu jääkärijoukkoon.
*30. ↑ Munck, Adolf Fredrik Kansallisbiografiassa
*31. ↑ Reitwiesner, William Addams: The Ancestry of Adolf Fredrik greve Munck (1749-1831) wargs.com. William Addams Reitwiesner. Viitattu 11.1.2010.
*32. ↑ 32,0 32,1 32,2 Carpelan 1958: 746
*33. ↑ Durchman, Osmo: Finska anor inom furstehus. Genos, 1934, nro 5, s. 37-87. Helsinki: Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla Viitattu 11.1.2010.
*34. ↑ 34,0 34,1 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 79-86. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958.
*35. ↑ August Karl Ludvig Munck Helsingin yliopiston verkkojulkaisussa Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
*36. ↑ Alexander Munck af Fulkila Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*37. ↑ Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*38. ↑ Carpelan 1958: 751.
*39. ↑ Ätt- och vapendatabas Riddarhuset. Viitattu 19.1.2010.
*40. ↑ Hormia, Yrjö: Talonpoikaistuneita säätyläissukuja Säämingissä. Genos, 1953, 23. vsk, s. 1-11. Helsinki: Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla Viitattu 12.1.2010.

[[Luokka:Suvut]]

Keskustelu:Munck af Fulkila

2010-01-20T22:23:42Z

Urjanhai:

Artikkeli on kopio suomenkielisen wikipedian samannimisen artikkelin tallennushetken versiosta.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] 21. tammikuuta 2010 kello 00.23 (EET)

Munck af Fulkila

2010-01-20T22:15:31Z

Urjanhai: luokka

Munck af Fulkila on ollut nimenä kahdella Suomessa esiintyneellä suvulla. Vanhempi, alun perin nimeä Munck af Fulkila (Uskelan Fulkkilan kylän mukaan) kantanut aatelissuku sammui jo 1700-luvun lopulla. Nuorempi, nimeä Munck af Fulkila nykyisin kantava suku on lähtöisin Somerolta, ja sen yksi haara aateloitiin nimellä Munck af Sommernäs. 1700-luvulla Ruotsin ritahuoneessa tapahtuneen sekaannuksen takia suvut yhdistettiin virheellisesti toisiinsa, eikä virhettä huomattu ennen kuin 1900-luvulla. Tämän seurauksena myös Somerolta peräisin oleva Munck-suku kantaa nimeä Munck af Fulkila.[1]

==Vanhempi Munck-suku==

Vanhemman Munck-suvun kantaisä on Sääksmäen vouti Paavali Antinpoika (tunnettu myös nimellä Paavali kirjuri, k. joskus välillä 1575–1584). Hänen poikansa oli lainlukija, Pohja-Suomen vouti ja Turun linnan alipäällikkö, nimellä Munck af Fulkila vuonna 1585 aateloitu, Turun verilöylyssä vuonna 1599 mestattu Mikael Paavalinpoika Munck.[2][1] Suku sammui miehen puolelta vuonna 1778.[1]

== Vanhemman Munck-Suvun jäseniä==
* Mikael Paavalinpoika Munck (k. 1599), Turun linnanvouti, tuomarinsijainen, Vehmaan Nuhjalan ja Huovarin ja Uskelan Fulkilan omistaja[3]
**Hans Munck (k. 1635), eversti, Käkisalmen käskynhaltija, Fulkkilan ja Nuhjalan kartanoiden omistaja, Mikael Paavalinpoika Munckin poika[4]
***Johan Munck (1614–1663), Turun hovioikeuden presidentti, Hans Munckin poika[4]
**Margareta Munck (k. 1677), Someron Jurvalan kartanon emäntä ja Someron Lahden kartanon perustaja, Mikael Paavalinpoika Munckin tytär[5][6]

==Nuorempi Munck-suku==

Nuoremman suvun kantaisä oli tanskalaissyntyinen ratsumies Anders Joninpoika Munck (k. 1634), joka oli syntyjään tanskalaista tai holsteinilaista aatelia. Vuonna 1611 hän suoritti ratsupalvelusta kahden Someron Hirsjärven kylän talon puolesta. Munck ansioitui sotilaana ja sai ansioistaan vuonna 1626 Someron Harjun, Palikaisten ja Hirsjärven kylät ostorälssinä ja 1628 tilan Liivinmaalta. Aatelisarvon Ruotsissa nimellä Munck af Sommernäs (vrt. Sommarnäs, suom. Somerniemi) sai kuitenkin vasta vuonna 1657 (toisen tiedon mukaan 1649) hänen nuorempi poikansa Anders, Someron Palikaisten herra, mutta ei jostain syystä vanhempi poika Johan. Näistä Andersin sukuhaara, aateloitu suku Munck af Sommarnäs, sammui jo tämän lapsiin joskus vuosina 1678–1681, mutta Johanista alkanut sukuhaara jatkui ja elää edelleen.[7][8] Aikojen kuluessa tieto tämän sukuhaaran alkuperästä hämärtyi ja sen jäsenet nauttivat aatelisia oikeuksia olematta tosiasiassa Ruotsin ritarihuoneen kirjoissa. 1700-luvulla suku vihdoin yhdistettiin virheellisesti ritarihuoneen kirjanpidossa toiseen Munck-sukuun nimellä Munck af Fulkila. Kun virhe 1900-luvulla huomattiin, muutoksia suvun asemaan ei enää tehty.[7][1]

Somerolla suku omisti säterin oikeuksia vuodesta 1628 nauttinutta Hirsjärven kartanoa vuoteen 1840. Suvun muita kartanoita Somerolla olivat Anders Joninpoika Munckin läänityksiin kuuluneet Harju vuoteen 1649 ja Palikainen vuoteen 1678[7][9] sekä lisäksi Someron Ihamäki eli Hovila 1660-luvulta vuoteen 1707 ja uudelleen vuosina 1796–1825[10] ja puolet Someron Kimalasta vuosina 1769-1796. Muualla suku omisti Härkälän kartanon Vihdissä vuosina 1691–1781 ja Irjalan kartanon niin ikään Vihdissä 1700-luvun alkupuolelta vuoteen 1859.[11][12]

Suvun tunnettuja jäseniä ovat muun muassa kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari ja kreivi, Ruotsin kuningas Kustaa III:n suosikki, Adolf Fredrik Munck (1749–1831); jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitaja, vapaaherratar Ruth Munck (1886-1976); ja Ruotsin prinssi Oscarin puoliso Ebba Munck (1858–1946). Muita merkittäviä suvun jäseniä ovat Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra, vapaaherra Johan Henrik Munck (1748–1817); Ruotsin laivaston everstiluutnantti Carl Johan Munck (1758-1815); Kustaa IV Aadolfin hovimarsalkka, Tukholman käskynhaltija, vapaaherra Otto Magnus Munck (1764–1853); eversti Clas Johan Munck (1764–1839); Helsingin yliopiston sijaiskansleri, jalkaväenkenraali ja vapaaherra Johan Reinhold Munck (1795-1865); senaattori Adolf Fredrik Munck (1800–1886); Ruotsin armeijan eversti Carl Jacob Munck (1808–1882); hovioikeudenneuvos Carl Fredrik Munck (1819–1900); sekä kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, Mikkelin läänin kuvernööri, Suomenlinnan komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Lennart Fritiof Munck (1852–1941).

==Nuoremman Munck-suvun jäseniä==

* Anders Joninpoika Munck (n. 1580–1634), Wolmarin käskynhaltija, Someron Hirsjärven kartanon perustaja ja omistaja vuosina 1610–1634[7][8][13]
**Hebla Munck (k. 1649), Anders Joninpoika Munckin tytär, Someron Harjun kartanon omistaja[14]
**Anders Munck af Sommernäs (k. 1678), Anders Joninpoika Munckin poika, eversti, Someron (myöhemmin Somerniemeä) Palikaisten kartanon omistaja vuosina 1649-1678[7][10][15][9]
***Anna Katarina Munck (1670–1745), Anders Munck af Sommernäsin tytär, Someron Ihamäen kartanon omistaja vuosina 1678–1707
**Johan Munck (k. 1639), ratsumestari, Anders Joninpoika Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
***Anders Munck (1638–1675), eversti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja[7][13]
****Anders Erik Munck (k. 1709), kornetti, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1722–51[7]
*****Lorenz Anders Munck (1687–1744), luutnantti, Anders Erik Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
******Lorenz Johan Munck (1710–1780), kersantti, Lorenz Anders Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja[16][11]
*****Johan Munck vanhempi (1688–1759), kornetti, Anders Erik Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1752–59[7][13]
***Lorenz Anders Munck (1712–1771, vänrikki, Johan Munck vanhemman poika[17]
****Vilhem Fredrik Munck (1749–1806), vänrikki, Lorenz Anders Munckin poika[18]
*****Johan Fredrik Munck (1775–1839), kersantti, Vilhem Fredrik Munckin poika[18]
******Carl Fredrik Munck (1819–1900), hovioikeudenneuvos, Johan Fredrik Munckin poika[18]
******Johan Axel Munck (1825–1876), kapteeni, Johan Fredrik Munckin poika[19]
*******Lennart Fritiof Munck (1852–1941), kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, Mikkelin läänin kuvernööri, Suomenlinnan komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Johan Axel Munckin poika[19][20]
***Johan Munck nuorempi (1716–1780), luutnantti, Johan Munck vanhemman poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1760–84[7][13]
****Clas Johan Munck (1764–1839), eversti, Johan Munck nuoremman poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1806–1839 ja Vihdin Irjalan kartanon omistaja 1794–1839[7][13][21]
*****Adolf Fredrik Munck (1800–1886), senaattori, Clas Johan Munckin poika[22][20]
***Anders Erik Munck (1720–1779), everstiluutnantti, Johan Munck vanhemman poika, muutti Savoon[7][23][13]
****Johan Henrik Munck (1748–1817), Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra vuosina 1790-1810, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika[1][24]
*****Johan Reinhold Munck (1795-1865) yliopiston sijaiskansleri, jalkaväenkenraali, vapaaherra, Johan Henrik Munckin poika[25][26]
******Minette Donner (os. Munck, 1848-1922), Otto Donnerin puoliso, Kai Donnerin äiti[27]
******Alexander Carl Otto Munck (1853-1927), rautatieinsinööri, Lempäälän Innilän kartanon omistaja 1880-luvulla, vapaaherra, Johan Reinhold Munckin poika[25][28]
*******Ruth Munck (1886-1976) Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitaja[29], Alexander Carl Otto Munckin tytär[28]
****Adolf Fredrik Munck (1749–1831) kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari, Kustaa III:n suosikki, kreivi, Anders Erik Munckin poika[1][30][31]
****Otto Magnus Munck (1764–1853), Kustaa IV Aadolfin hovimarsalkka, Tukholman käskynhaltija, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika[32][20]
***Claes Adam Munck (k. 1794), luutnantti, Johan Munck vanhemman poika, Someron Ihamäen kartanon vuokraaja, Vihdin Irjalan kartanon omistaja 1781–1794[7][10][16][11]
****Clas Munck (k. 1716), ratsumestari, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven[7] ja vuosina 1707–1716 Vihdin Härkälän kartanon omistaja[32]
*****Mårten Johan Munck (1699-1760), majoitusmestari, Clas Munckin poika[33][32]
******Carl Fredrik Munck (1733-1800), luutnantti, Mårten Johan Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1772-1791[34]
*******Carl Johan Munck (1758-1815), Ruotsin laivaston everstiluutnantti, Carl Fredrik Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1791–1796, Someron Ihamäen kartanon omistaja 1796-1815[10][34][20]
********August Carl Ludwig Munck af Fulkila (1789–1869), everstiluutnantti, Carl Johan Munckin poika[35]
*********Alexander Munck af Fulkila (1832–1892), kontra-amiraali, August Munckin poika[36]
**********Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila (1867–1929), kenraalimajuri, Alexander Munckin poika[37]
********Carl Jacob Munck (1808–1882), eversti, Carl Johan Munckin poika[10][20]
*********Ebba Munck (1858–1946), Ruotsin prinssi Oscarin puoliso, Carl Jakob Munckin tytär[10], kreivi Folke Bernadotten äiti
*****Clas Munck (1704–1761), kornetti, Clas Munckin poika, Vihdin Härkälän kartanon omistaja 1736-1761[38]

==Muita Munck-sukuja==

Muita Munck-sukuja ovat ruotsalainen aatelissuku Munck af Rosenschöld[39] sekä Säämingissä vaikuttanut suomalainen Munck-niminen rälssisuku[40]. Munk-niminen aatelissuku on lisäksi Tanskassa, ja nuoremman Munck af Fulkila -suvun sanotaan polveutuvan tästä.[1]
==Lähteet==

* Munck (1500 - ) Kansallisbiografiassa
* Carpelan, Tor: Ättartavlor för de på Finland riddarhus inskrivna ätterna., s. 734–751. Andra bandet H–R. Helsinki: Frenckellska tryckeri aktiebolagets förlag, 1958. (ruotsiksi)

==Viitteet==
*1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Munck af Fulkila Riddarhuset. Viitattu 9.1.2010. (ruotsiksi)
*2. ↑ Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–191
*3. ↑ Munck, Mickel Pålinpoika Kansallisbiografiassa
*4. ↑ 4,0 4,1 Munck, Hans Kansallisbiografiassa
*5. ↑ Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 14-15. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Jurvalan kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*6. ↑ Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 67. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Lahden kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*7. ↑ 7,00 7,01 7,02 7,03 7,04 7,05 7,06 7,07 7,08 7,09 7,10 7,11 7,12 7,13 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 58-67. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Hirsjärven kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*8. ↑ 8,0 8,1 Munck, Anders Joninpoika Kansallisbiografiassa
*9. ↑ 9,0 9,1 Carpelan 1959: 735-736
*10. ↑ 10,0 10,1 10,2 10,3 10,4 10,5 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 31. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958. Teoksen Ihamäen kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 11.1.2010).
*11. ↑ 11,0 11,1 11,2 11,3 Pipping, J. A.: Beskrifning öfwer Wichtis Socken, s. 33-35, 39-40. Helsinki: Frenkell & Son, 1845. (ruotsiksi)
*12. ↑ Soikkeli, Kaarle: Vihti. kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä, s. 412-413. Helsinki: K. F. Puromies, 1929.
*13. ↑ 13,0 13,1 13,2 13,3 13,4 13,5 13,6 Jutikkala, Eino & Gabriel Nikander (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 24-25. Helsinki: Kivi, 1945. Teoksen Hirsjärveä koskeva osuus Pertti Toukkarin sivuilla (viitattu 13.1.2010).
*14. ↑ Carpelan 1959: 735.
*15. ↑ Lorentz Munck Helsingin yliopiston verkkojulkaisussa Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
*16. ↑ 16,0 16,1 16,2 Carpelan 1958: 737.
*17. ↑ Carpelan 1958: 737-738.
*18. ↑ 18,0 18,1 18,2 Carpelan 1958: 738.
*19. ↑ 19,0 19,1 Carpelan 1958: 739.
*20. ↑ 20,0 20,1 20,2 20,3 20,4 Munck (1500 - ) Kansallisbiografiassa
*21. ↑ Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800–1918. Venäjän vallan aika, s. 37. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN. [952-90056-0-12 Teoksen verkkoversio].
*22. ↑ Carpelan 1958: 743.
*23. ↑ Carpelan 1958: 744.
*24. ↑ Munck, Johan Henrik Kansallisbiografiassa
*25. ↑ 25,0 25,1 Munck, Johan Reinhold Kansallisbiografiassa
*26. ↑ Johan Reinhold Munck Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*27. ↑ Donner, Minette Kansallisbiografiassa
*28. ↑ 28,0 28,1 Munck, Ruth Kansallisbiografiassa
*29. ↑ Yksikön vahvuuteen ei virallisesti kuulunut naisia. Tästä huolimatta sekä Ruth Munck että hänen kollegansa Saara Rampanen on poikkeuksellisesti merkitty jääkärimatrikkeliin ja luettu jääkärijoukkoon.
*30. ↑ Munck, Adolf Fredrik Kansallisbiografiassa
*31. ↑ Reitwiesner, William Addams: The Ancestry of Adolf Fredrik greve Munck (1749-1831) wargs.com. William Addams Reitwiesner. Viitattu 11.1.2010.
*32. ↑ 32,0 32,1 32,2 Carpelan 1958: 746
*33. ↑ Durchman, Osmo: Finska anor inom furstehus. Genos, 1934, nro 5, s. 37-87. Helsinki: Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla Viitattu 11.1.2010.
*34. ↑ 34,0 34,1 Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. Teoksessa:Aaltonen, Esko: Someron historia II, s. 79-86. Forssa: Forssan kirjapaino, 1958.
*35. ↑ August Karl Ludvig Munck Helsingin yliopiston verkkojulkaisussa Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
*36. ↑ Alexander Munck af Fulkila Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*37. ↑ Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkojulkaisussa Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917
*38. ↑ Carpelan 1958: 751.
*39. ↑ Ätt- och vapendatabas Riddarhuset. Viitattu 19.1.2010.
*40. ↑ Hormia, Yrjö: Talonpoikaistuneita säätyläissukuja Säämingissä. Genos, 1953, 23. vsk, s. 1-11. Helsinki: Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla Viitattu 12.1.2010.

[[Luokka:Suvut]]

Munck af Fulkila

2010-01-20T22:14:38Z

Urjanhai: pastetaan sitten näin

Malline:Viitteet

2010-01-20T21:53:54Z

Urjanhai: kopioitu Wikipediasta

<div
{{ #switch: {{lc: {{{1|}}} }} | fontti = class="references-small" | sarakkeet = style="-moz-column-count:2; -webkit-column-count:2; column-count:2;" | }}
{{ #switch: {{lc: {{{2|}}} }} | fontti = class="references-small" | sarakkeet = style="-moz-column-count:2; -webkit-column-count:2; column-count:2;" | }}
>
<includeonly><references /></includeonly>
</div><noinclude>
{{Mallineohje|Viitemallineet}}
</noinclude>

Malline:Kirjaviite

2010-01-20T21:52:27Z

Urjanhai: kopioitu Wikipediasta

<includeonly>{{ #if: {{{Tekijä|}}} | {{{Tekijä}}}: }}{{ #if: {{{Kappale|}}} | ”{{{Kappale}}}”, }}{{ #if: {{{Luku|}}} | ”{{{Luku}}}”, }}''{{{Nimeke|{{{Nimike}}}}}}''{{ #if:{{{Sivu|}}}|, s. {{{Sivu}}}}}. {{#if: {{{Selite|}}}|{{{Selite}}}.}} {{#if: {{{Suomentaja|}}}|Suom. {{{Suomentaja}}}.}} {{ #if: {{{Julkaisupaikka|<noinclude>-</noinclude>}}} | {{{Julkaisupaikka}}}:  }} {{{Julkaisija}}}, {{{Vuosi}}}. {{ #if: {{{Tunniste|}}}|{{{Tunniste}}}. }} {{ #if: {{{www|<noinclude>-</noinclude>}}} | [{{{www}}} {{ #if: {{{www-teksti|}}} | {{{www-teksti}}} | Teoksen verkkoversio }}]{{ #if: {{{Tiedostomuoto|}}} |  <small>({{{Tiedostomuoto}}})</small> }}{{ #if: {{{Viitattu|{{{Luettu|}}}}}} |  (viitattu {{{Viitattu|{{{Luettu|}}}}}}) }}. }} {{ #if: {{{Kieli|<noinclude>-</noinclude>}}} | {{{Kieli}}} }}</includeonly><noinclude>
{{Mallineohje|Viitemallineet}}
</noinclude>

SshyWiki:Kahvihuone

2010-01-20T21:51:18Z

Urjanhai: ~mallineet

Munck af Fulkila

2010-01-20T21:48:41Z

Urjanhai: ai täällä ei olekaan mitään mallineita

'''Munck af Fulkila''' on ollut nimenä kahdella Suomessa esiintyneellä suvulla. Vanhempi, alun perin nimeä Munck af Fulkila ([[Uskela]]n Fulkkilan kylän mukaan) kantanut aatelissuku sammui jo 1700-luvun lopulla. Nuorempi, nimeä Munck af Fulkila nykyisin kantava suku on lähtöisin [[Somero]]lta, ja sen yksi haara aateloitiin nimellä ''Munck af Sommernäs''. 1700-luvulla Ruotsin ritahuoneessa tapahtuneen sekaannuksen takia suvut yhdistettiin virheellisesti toisiinsa, eikä virhettä huomattu ennen kuin 1900-luvulla. Tämän seurauksena myös Somerolta peräisin oleva Munck-suku kantaa nimeä Munck af Fulkila.<ref name="RH">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.riddarhuset.se/jsp/index.jsp?id=553&state=2&postId=338 | Nimeke =Munck af Fulkila | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Riddarhuset | Viitattu = 9.1.2010 | Kieli ={{sv}} }}</ref>

==Vanhempi Munck-suku==

Vanhemman Munck-suvun kantaisä on [[Sääksmäki|Sääksmäen]] vouti Paavali Antinpoika (tunnettu myös nimellä Paavali kirjuri, k. joskus välillä 1575–1584). Hänen poikansa oli lainlukija, Pohja-Suomen vouti ja [[Turun linna]]n alipäällikkö, nimellä ''Munck af Fulkila'' vuonna 1585 aateloitu, [[Turun verilöyly]]ssä vuonna 1599 mestattu [[Mikael Paavalinpoika Munck]].<ref>''Tietosanakirja,'' Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909–1919.</ref><ref name="RH" /> Suku sammui miehen puolelta vuonna 1778.<ref name="RH" />

===Vanhemman Munck-Suvun jäseniä===
* [[Mikael Paavalinpoika Munck]] (k. 1599), Turun linnanvouti, tuomarinsijainen, [[Vehmaa]]n Nuhjalan ja Huovarin ja [[Uskela]]n Fulkilan omistaja<ref>{{Kansallisbiografia|id=3791|nimi=Munck, Mickel Pålinpoika}}</ref>
** [[Hans Munck]] (k. 1635), eversti, Käkisalmen käskynhaltija, Fulkkilan ja Nuhjalan kartanoiden omistaja, Mikael Paavalinpoika Munckin poika<ref name="KBHM">{{Kansallisbiografia|id=543|nimi=Munck, Hans}}</ref>
*** Johan Munck (1614–1663), Turun hovioikeuden presidentti, Hans Munckin poika<ref name="KBHM" />
** Margareta Munck (k. 1677), Someron [[Jurvalan kartano]]n emäntä ja Someron [[Lahden kartano]]n perustaja, Mikael Paavalinpoika Munckin tytär<ref>Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. ''Teoksessa:''{{Kirjaviite | Tekijä =Aaltonen, Esko | Nimeke =Someron historia II | Vuosi =1958 | Luku = | Sivu =14-15 | Selite = | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =Forssan kirjapaino | Tunniste = | www =http://ptoukkar.pp.fi/kartjurvala.htm | www-teksti =Teoksen Jurvalan kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.1.2010 | Kieli = }}</ref><ref>Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. ''Teoksessa:''{{Kirjaviite | Tekijä =Aaltonen, Esko | Nimeke =Someron historia II | Vuosi =1958 | Luku = | Sivu =67 | Selite = | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =Forssan kirjapaino | Tunniste = | www =http://ptoukkar.pp.fi/kartlahti.htm | www-teksti =Teoksen Lahden kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.1.2010 | Kieli = }}</ref>

==Nuorempi Munck-suku==
Nuoremman suvun kantaisä oli [[tanska]]laissyntyinen ratsumies Anders Joninpoika Munck (k. 1634), joka oli syntyjään tanskalaista tai [[holstein]]ilaista aatelia. Vuonna 1611 hän suoritti ratsupalvelusta kahden Someron [[Hirsjärvi|Hirsjärven]] kylän talon puolesta. Munck ansioitui sotilaana ja sai ansioistaan vuonna 1626 Someron Harjun, Palikaisten ja Hirsjärven kylät ostorälssinä ja 1628 tilan [[Liivinmaa]]lta. Aatelisarvon Ruotsissa nimellä ''Munck af Sommernäs'' (vrt. ''Sommarnäs'', {{k-fi|[[Somerniemi]]}}) sai kuitenkin vasta vuonna 1657 (toisen tiedon mukaan 1649) hänen nuorempi poikansa Anders, Someron Palikaisten herra, mutta ei jostain syystä vanhempi poika Johan. Näistä Andersin sukuhaara, aateloitu suku Munck af Sommarnäs, sammui jo tämän lapsiin joskus vuosina 1678–1681, mutta Johanista alkanut sukuhaara jatkui ja elää edelleen.<ref name="SH">Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. ''Teoksessa:''{{Kirjaviite | Tekijä =Aaltonen, Esko | Nimeke =Someron historia II | Vuosi =1958 | Luku = | Sivu =58-67 | Selite = | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =Forssan kirjapaino | Tunniste = | www =http://ptoukkar.pp.fi/karthirs.htm | www-teksti =Teoksen Hirsjärven kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.1.2010 | Kieli = }}</ref><ref name="KBAM">{{Kansallisbiografia|id=3790|nimi=Munck, Anders Joninpoika}}</ref> Aikojen kuluessa tieto tämän sukuhaaran alkuperästä hämärtyi ja sen jäsenet nauttivat aatelisia oikeuksia olematta tosiasiassa Ruotsin ritarihuoneen kirjoissa. 1700-luvulla suku vihdoin yhdistettiin virheellisesti ritarihuoneen kirjanpidossa toiseen Munck-sukuun nimellä ''Munck af Fulkila''. Kun virhe 1900-luvulla huomattiin, muutoksia suvun asemaan ei enää tehty.<ref name="SH" /><ref name="RH" />

Somerolla suku omisti [[säteri]]n oikeuksia vuodesta 1628 nauttinutta [[Hirsjärven kartano]]a vuoteen 1840. Suvun muita kartanoita Somerolla olivat Anders Joninpoika Munckin läänityksiin kuuluneet Harju vuoteen 1649 ja Palikainen vuoteen 1678<ref name="SH" /><ref name="C735-736">Carpelan 1959: 735-736</ref> sekä lisäksi Someron Ihamäki eli Hovila 1660-luvulta vuoteen 1707 ja uudelleen vuosina 1796–1825<ref name="SHI">Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. ''Teoksessa:''{{Kirjaviite | Tekijä =Aaltonen, Esko | Nimeke =Someron historia II | Vuosi =1958 | Luku = | Sivu =31 | Selite = | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =Forssan kirjapaino | Tunniste = | www =http://ptoukkar.pp.fi/kartiham.htm | www-teksti =Teoksen Ihamäen kartanoa koskeva osa Pertti Toukkarin sivuilla | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.1.2010 | Kieli = }}</ref> ja puolet Someron Kimalasta vuosina 1769-1796. Muualla suku omisti Härkälän kartanon [[Vihti|Vihdissä]] vuosina 1691–1781 ja Irjalan kartanon niin ikään Vihdissä 1700-luvun alkupuolelta vuoteen 1859.<ref name="pipping">{{Kirjaviite | Tekijä = Pipping, J. A. | Nimeke =Beskrifning öfwer Wichtis Socken | Vuosi =1845 | Luku = | Sivu =33-35, 39-40 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Frenkell & Son | Tunniste = | Kieli = {{sv}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Soikkeli, Kaarle | Nimeke =Vihti. kuvauksia Vihdin kunnan luonnosta, historiasta ja kansan elämästä | Vuosi =1929 | Luku = | Sivu =412-413 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =K. F. Puromies | Tunniste = | Kieli = }}</ref>

Suvun tunnettuja jäseniä ovat muun muassa kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari ja kreivi, Ruotsin kuningas [[Kustaa III]]:n suosikki, [[Adolf Fredrik Munck]] (1749–1831); [[jääkäripataljoona 27]]:n sairaanhoitaja, vapaaherratar [[Ruth Munck]] (1886-1976); ja [[Ruotsi]]n prinssi Oscarin puoliso [[Ebba Munck]] (1858–1946). Muita merkittäviä suvun jäseniä ovat Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra, vapaaherra Johan Henrik Munck (1748–1817); Ruotsin laivaston everstiluutnantti Carl Johan Munck (1758-1815); [[Kustaa IV Aadolf]]in hovimarsalkka, Tukholman käskynhaltija, vapaaherra Otto Magnus Munck (1764–1853); eversti Clas Johan Munck (1764–1839); [[Helsingin yliopisto]]n sijaiskansleri, jalkaväenkenraali ja vapaaherra Johan Reinhold Munck (1795-1865); senaattori Adolf Fredrik Munck (1800–1886); Ruotsin armeijan eversti Carl Jacob Munck (1808–1882); hovioikeudenneuvos Carl Fredrik Munck (1819–1900); sekä kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, Mikkelin läänin kuvernööri, Suomenlinnan komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Lennart Fritiof Munck (1852–1941).

=== Nuoremman Munck-suvun jäseniä ===
* Anders Joninpoika Munck (n. 1580–1634), [[Valmiera|Wolmarin]] käskynhaltija, Someron Hirsjärven kartanon perustaja ja omistaja vuosina 1610–1634<ref name="SH" /><ref name="KBAM" /><ref name="SKST">{{Kirjaviite | Tekijä = Jutikkala, Eino & Gabriel Nikander (toim.) | Nimeke =Suomen kartanot ja suurtilat III | Vuosi =1945 | Luku = | Sivu =24-25 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Kivi| Tunniste = | www =http://ptoukkar.pp.fi/karthirs.htm | www-teksti =Teoksen Hirsjärveä koskeva osuus Pertti Toukkarin sivuilla | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.1.2010 | Kieli = }}</ref>
** Hebla Munck (k. 1649), Anders Joninpoika Munckin tytär, Someron Harjun kartanon omistaja<ref>Carpelan 1959: 735.</ref>
** Anders Munck af Sommernäs (k. 1678), Anders Joninpoika Munckin poika, eversti, Someron (myöhemmin Somerniemeä) Palikaisten kartanon omistaja vuosina 1649-1678<ref name="SH" /><ref name="SHI" /><ref name="yo1050">{{Ylioppilasmatrikkeli|1050|Lorentz Munck}}</ref><ref name="C735-736"/>
*** Anna Katarina Munck (1670–1745), Anders Munck af Sommernäsin tytär, Someron Ihamäen kartanon omistaja vuosina 1678–1707
** Johan Munck (k. 1639), ratsumestari, Anders Joninpoika Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja<ref name="SH" /><ref name="SKST" />
*** Anders Munck (1638–1675), eversti, Johan Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja<ref name="SH" /><ref name="SKST" />
**** Anders Erik Munck (k. 1709), kornetti, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1722–51<ref name="SH" />
***** Lorenz Anders Munck (1687–1744), luutnantti, Anders Erik Munckin poika, [[Vihti|Vihdin]] Irjalan kartanon omistaja<ref name="carp737">Carpelan 1958: 737.</ref><ref name="pipping" />
****** Lorenz Johan Munck (1710–1780), kersantti, Lorenz Anders Munckin poika, Vihdin Irjalan kartanon omistaja<ref name="carp737" /><ref name="pipping" />
***** Johan Munck vanhempi (1688–1759), kornetti, Anders Erik Munckin poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1752–59<ref name="SH" /><ref name="SKST" />
****** Lorenz Anders Munck (1712–1771, vänrikki, Johan Munck vanhemman poika<ref>Carpelan 1958: 737-738.</ref>
*******Vilhem Fredrik Munck (1749–1806), vänrikki, Lorenz Anders Munckin poika<ref name="C738">Carpelan 1958: 738.</ref>
********Johan Fredrik Munck (1775–1839), kersantti, Vilhem Fredrik Munckin poika<ref name="C738" />
*********Carl Fredrik Munck (1819–1900), hovioikeudenneuvos, Johan Fredrik Munckin poika<ref name="C738" />
*********Johan Axel Munck (1825–1876), kapteeni, Johan Fredrik Munckin poika<ref name="C739">Carpelan 1958: 739.</ref>
**********[[Lennart Fritiof Munck]] (1852–1941), kenraalimajuri, todellinen valtioneuvos, [[Mikkelin lääni]]n kuvernööri, [[Suomenlinna]]n komendantti ja varuskunnan päällikkö vuosina 1918–1919, Johan Axel Munckin poika<ref name="C739" /><ref name="KBM">{{Kansallisbiografia|id=6701|nimi=Munck (1500 - )}}</ref>
****** Johan Munck nuorempi (1716–1780), luutnantti, Johan Munck vanhemman poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1760–84<ref name="SH" /><ref name="SKST" />
******* Clas Johan Munck (1764–1839), eversti, Johan Munck nuoremman poika, Someron Hirsjärven kartanon omistaja vuosina 1806–1839 ja [[Vihti|Vihdin]] Irjalan kartanon omistaja 1794–1839<ref name="SH" /><ref name="SKST" /><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Myllyniemi, Seppo | Nimeke =Vihdin historia 1800–1918. Venäjän vallan aika | Vuosi =1990 | Luku = | Sivu =37 | Selite = | Julkaisupaikka =Vihti | Julkaisija =Vihdin kunta | Tunniste =ISBN | www =952-90056-0-12 | Kieli = }}</ref>
********Adolf Fredrik Munck (1800–1886), senaattori, Clas Johan Munckin poika<ref>Carpelan 1958: 743.</ref><ref name="KBM" />
****** Anders Erik Munck (1720–1779), everstiluutnantti, Johan Munck vanhemman poika, muutti Savoon<ref name="SH" /><ref>Carpelan 1958: 744.</ref><ref name="SKST" />
*******[[Johan Henrik Munck]] (1748–1817), [[Uudenmaan ja Hämeen lääni]]n maaherra vuosina 1790-1810, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika<ref name="RH" /><ref name="KBJHM">{{kansallisbiografia|4999|Munck, Johan Henrik}}</ref>
********[[Johan Reinhold Munck]] (1795-1865) yliopiston sijaiskansleri, jalkaväenkenraali, vapaaherra, Johan Henrik Munckin poika<ref name="KBJRM">{{kansallisbiografia|288|Munck, Johan Reinhold}}</ref><ref>{{Kenraalit ja amiraalit|288|Johan Reinhold Munck}}</ref>
*********Minette Donner (os. ''Munck'', 1848-1922), [[Otto Donner (kielitieteilijä)|Otto Donner]]in puoliso, [[Kai Donner]]in äiti<ref>{{Kansallisbiografia|id=8546|nimi=Donner, Minette}}</ref>
*********Alexander Carl Otto Munck (1853-1927), rautatieinsinööri, Lempäälän [[Innilän kartano]]n omistaja 1880-luvulla, vapaaherra, Johan Reinhold Munckin poika<ref name="KBJRM" /><ref name="KBRM">{{Kansallisbiografia|id=7822|nimi=Munck, Ruth}}</ref>
**********[[Ruth Munck]] (1886-1976) Kuninkaallisen Preussin [[Jääkäripataljoona 27]]:n [[sairaanhoitaja]]<ref>Yksikön vahvuuteen ei virallisesti kuulunut naisia. Tästä huolimatta sekä Ruth Munck että hänen kollegansa Saara Rampanen on poikkeuksellisesti merkitty jääkärimatrikkeliin ja luettu jääkärijoukkoon.</ref>, Alexander Carl Otto Munckin tytär<ref name="KBRM" />
*******[[Adolf Fredrik Munck]] (1749–1831) kamarirevision puheenjohtaja, hovitallimestari, [[Kustaa III]]:n suosikki, kreivi, Anders Erik Munckin poika<ref name="RH" /><ref>{{kansallisbiografia|id=5617|nimi=Munck, Adolf Fredrik}}</ref><ref name="wargs">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wargs.com/royal/munck.html | Nimeke =The Ancestry of Adolf Fredrik greve Munck (1749-1831) | Tekijä = Reitwiesner, William Addams | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =wargs.com | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =William Addams Reitwiesner | Viitattu = 11.1.2010 | Kieli = }}</ref>
*******Otto Magnus Munck (1764–1853), [[Kustaa IV Aadolf]]in hovimarsalkka, [[Tukholma]]n käskynhaltija, vapaaherra, Anders Erik Munckin poika<ref name="C746">Carpelan 1958: 746</ref><ref name="KBM" />
****** Claes Adam Munck (k. 1794), luutnantti, Johan Munck vanhemman poika, Someron Ihamäen kartanon vuokraaja, Vihdin Irjalan kartanon omistaja 1781–1794<ref name="SH" /><ref name="SHI" /><ref name="carp737" /><ref name="pipping" />
**** Clas Munck (k. 1716), ratsumestari, Anders Munckin poika, Someron Hirsjärven<ref name="SH" /> ja vuosina 1707–1716 Vihdin Härkälän kartanon omistaja<ref name="C746" />
*****Mårten Johan Munck (1699-1760), majoitusmestari, Clas Munckin poika<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Durchman, Osmo | Otsikko =Finska anor inom furstehus | Julkaisu =Genos | Ajankohta =1934 | Vuosikerta = | Numero =5 | Sivut = 37-87 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija =Suomen sukututkimusseura | Selite= | Tunniste= | www =http://www.genealogia.org/genos/5/5_37.htm | www-teksti =Artikkelin verkkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.1.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref name="C746" />
******Carl Fredrik Munck (1733-1800), luutnantti, Mårten Johan Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1772-1791<ref name="SHK">Koskimies, Y. S.: Someron kartanot. ''Teoksessa:''{{Kirjaviite | Tekijä =Aaltonen, Esko | Nimeke =Someron historia II | Vuosi =1958 | Luku = | Sivu =79-86 | Selite = | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =Forssan kirjapaino | Tunniste = | Kieli = }}</ref>
*******Carl Johan Munck (1758-1815), Ruotsin laivaston everstiluutnantti, Carl Fredrik Munckin poika, Someron Kimalan kartanon omistaja 1791–1796, Someron Ihamäen kartanon omistaja 1796-1815<ref name="SHI" /><ref name="SHK" /><ref name="KBM" />
******** August Carl Ludwig Munck af Fulkila (1789–1869), everstiluutnantti, Carl Johan Munckin poika<ref>{{Ylioppilasmatrikkeli|12460|August Karl Ludvig Munck}}</ref>
********* [[Alexander Munck af Fulkila]] (1832–1892), kontra-amiraali, August Munckin poika<ref>{{Kenraalit ja amiraalit|286|Alexander Munck af Fulkila}}</ref>
********** [[Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila]] (1867–1929), kenraalimajuri, Alexander Munckin poika<ref>{{Kenraalit ja amiraalit|287|Viktor Ernst Fredrik Munck af Fulkila}}</ref>
********Carl Jacob Munck (1808–1882), eversti, Carl Johan Munckin poika<ref name="SHI" /><ref name="KBM" />
*********[[Ebba Munck]] (1858–1946), Ruotsin prinssi Oscarin puoliso, Carl Jakob Munckin tytär<ref name="SHI" />, kreivi [[Folke Bernadotte]]n äiti
*****Clas Munck (1704–1761), kornetti, Clas Munckin poika, Vihdin Härkälän kartanon omistaja 1736-1761<ref>Carpelan 1958: 751.</ref>

==Muita Munck-sukuja==

Muita [[Munck]]-sukuja ovat ruotsalainen aatelissuku [[Munck af Rosenschöld]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.riddarhuset.se/jsp/index.jsp?id=553&state=2&postId=339 | Nimeke =Ätt- och vapendatabas | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Riddarhuset | Viitattu = 19.1.2010 | Kieli = }}</ref> sekä [[Sääminki|Säämingissä]] vaikuttanut suomalainen [[Munck (Säämingin suku)|Munck]]-niminen rälssisuku<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Hormia, Yrjö | Otsikko =Talonpoikaistuneita säätyläissukuja Säämingissä | Julkaisu =Genos | Ajankohta =1953 | Vuosikerta =23 | Numero = | Sivut =1-11 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen sukututkimusseura | Selite= | Tunniste= | www =http://www.genealogia.fi/genos/23/23_1.htm | www-teksti =Artikkelin verkoversio Suomen sukututkimusseuran sivuilla | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.1.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>. Munk-niminen aatelissuku on lisäksi [[Tanska]]ssa, ja nuoremman Munck af Fulkila -suvun sanotaan polveutuvan tästä.<ref name="RH" />

== Lähteet ==
* {{Kansallisbiografia|id=6701|nimi=Munck (1500 - )}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Carpelan, Tor | Nimeke =Ättartavlor för de på Finland riddarhus inskrivna ätterna. | Vuosi =1958 | Luku = | Sivu =734–751| Selite = Andra bandet H–R| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Frenckellska tryckeri aktiebolagets förlag | Tunniste = | Kieli ={{sv}} }}

===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Suvut]]