http://digiarkisto.org/wiki/api.php?action=feedcontributions&user=Anne&feedformat=atomSshyWiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T16:18:46ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.31.1http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Myrskyl%C3%A4&diff=12724Myrskylä2012-04-09T07:59:33Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]<br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]] <br />
<br />
<br />
= Tietoja Myrskylän kirkonarkistosta =<br />
<br />
'''Yleistä'''<br />
:* Arkistolaitos [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=A&avain=250444.KA]<br />
:* Digitaaliarkisto [http://digi.narc.fi/digi/]<br />
:* HisKi, Suomen Sukututkimusseura [http://www.genealogia.fi/hiski/hfqvzt?fi+0346+kaikki]<br />
:* Mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=346] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo mikrokorteista[http://www.narc.fi/ma/mma/myrskyla.html]<br />
<br />
'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br />
:*<br />
<br />
=Kartta- ja maakirjatietoja=<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]] vuoden 1842 aineiston mukaan<br />
<br />
= Historiaa =<br />
<br />
<br />
[[Pernaja]]n kappeliseurakuntana ollut Myrskylä itsenäistyi vuonna 1636 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Myrskylän ero Pernajasta vahvistettiin kuningatar Kristiinan allekirjoittamalla kirjeellä. (Kopio kirjeestä) [http://sushi.kvy.fi/sshy/kirjat/myrskyla/tilit_1680_1797_TK827/myrskyla_3.htm]. Myrskylän pitäjän rajat ja kylät ovat pysyneet muuttumattomina.<br />
<br />
= Asukasluku =<br />
<br />
==1600-luku==<br />
*[[1695]] 1&nbsp;000, <br />
<br />
Lähteetön<br />
<br />
==1800-luku==<br />
*[[1800]] 1&nbsp;856<br />
*[[1898]] 2&nbsp;639<br />
<br />
Lähteetön<br />
<br />
==1980-luku==<br />
*[[1980]] 2 073<br />
*[[1981]] 2 047<br />
*[[1982]] 2 005<br />
*[[1983]] 1 994<br />
*[[1984]] 2 026<br />
*[[1985]] 1 998<br />
*[[1986]] 1 985<br />
*[[1987]] 1 979<br />
*[[1988]] 2 014<br />
*[[1989]] 2 051<br />
<br />
==1990-luku==<br />
*[[1990]] 2 098<br />
*[[1991]] 2 066<br />
*[[1992]] 2 065<br />
*[[1993]] 2 054<br />
*[[1994]] 2 051<br />
*[[1995]] 2 040<br />
*[[1996]] 2 021<br />
*[[1997]] 2 011<br />
*[[1998]] 2 022<br />
*[[1999]] 2 036<br />
<br />
==2000-luku==<br />
*[[2000]] 2 004<br />
*[[2001]] 1 974<br />
*[[2002]] 1 992<br />
*[[2003]] 2 012<br />
*[[2004]] 2 036<br />
*[[2005]] 2 033<br />
*[[2006]] 2 050<br />
*[[2007]] 2 026<br />
*[[2008]] 2 010<br />
*[[2009]] 2 021<br />
===2010-luku===<br />
*[[2010]] 2 006 <br />
<br />
Lähde: http://www.stat.fi - http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107_fi&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain++1980+%2D+2010&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi<br />
<br />
==2010-luku== <br />
<br />
<br />
Väestöennuste 2010-2030<br />
*[[2030]] 2278 <ref>http://www.ely-keskus.fi%2Ffi%2Fuutiset%2Fuutiset_alueilta%2FDocuments%2FUudenmaan%2520ELY%2FKuntatapaamiset_2011%2FKuntakortit_2011%2FMyrskyla_kuntakortti_011210.pdf</ref> mervi.varis@ely.fi , 20101201, +358 40 5740416<br />
<br />
<br />
* v. 1910 '''2&nbsp;670''' <br />
:: ruotsinkielisiä 41,0 % <br />
<br />
* v. 2003 '''2&nbsp;012'''<br />
::ruotsinkielisiä 11,0 %<br />
<br />
= Kylät =<br />
==Jaakkola–Labbom==<br />
*sijainti <br />
**ETRS-TM35FIN N 6718209 E 441256<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 35.728' E 25° 55.647'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==Hallila–Skomarböle==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6721655 E 437419<br />
**ETRS89 (~WGS84)N 60° 37.549' E 25° 51.379'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==Hyövinkylä–Övitsböle==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6717432 E 438830 <br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 35.288' E 25° 53.005'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==[[Kankkila]]-[[Kankböle]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6720710 E 432298<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 36.99' E 25° 45.785'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==[[Koukjärvi]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6724687 E 434997<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 39.159' E 25° 48.664'<br />
<br />
==[[Myrskylä (kylä)|Kirkonkylä]]–[[Mörskom (by)|Kyrkby]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6726301 E 436915<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.047' E 25° 50.737'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
===[[Hevonoja (Myrskylä)|Hevonoja]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6730191 E 440521<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 42.175' E 25° 54.625'<br />
*Hevonojan kartano<br />
<br />
===[[Kylmäsuo (Myrskylä)|Kylmäsuo]] ===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6730605 E 432355<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 42.32' E 25° 45.643'<br />
*Vähä-Hannula–Lill Hannula / Kylmäsuon kartano<br />
**Mäkelän torppa, n:o 17, myöhemmin Metsä-Mäkelä<br />
*Kylmäsuo Wikipediassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4suo Wikipedia]<br />
<br />
===[[Muttila (Myrskylä)|Muttila]]–[[Muttom]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6725948 E 440731<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 39.892' E 25° 54.932'<br />
<br />
===[[Myllykylä (Myrskylä)|Myllykylä]]–[[Kvarnby (Mörskom)|Kvarnby]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6727761 E 439413<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.856' E 25° 53.452'<br />
<br />
===[[Myrskylän kartano]] ([[Kartanonmäki (Myrskylä)|Kartanonmäki]])–[[Mörskom gård]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6726768 E 438572<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.314' E 25° 52.547'<br />
<br />
===[[Paavola (Myrskylä)|Paavola]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6727756 E 432014 <br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.782' E 25° 45.327'<br />
*Paavolan kartano<br />
<br />
==[[Pakila (Myrskylä)|Pakila]]–[[Backböle]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6718045 E 434783<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 35.58' E 25° 48.561'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==[[Kreivilä (Myrskylä)|Kreivilä]]–[[Grevnäs]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6721399 E 444261<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 37.472' E 25° 58.884'<br />
*Kreivilä Wikipediassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreivil%C3%A4 Wikipedia]<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
= Talot =<br />
<br />
<br />
= Isäntäluettelot =<br />
<br />
<br />
<br />
= Kirjallisuus =<br />
<br />
<br />
:*Kartano Airi, Dopnamn i Mörskom under 400 år, Helsingfors, Svenska litteratursällskapet i Finland, 1983. ISBN 951-9017-92-5 (nid.)<br />
:*Kartano Airi, Ortnamnen i Mörskom, Helsingfors, Svenska litteratursällskapet i Finland, 1977, ISBN 951-9017-28-3 nid.<br />
:*Salminen Tyyne, Myrskylän pitäjän vaiheita Ruotsin vallan aikana, Myrskylän kunta, 1936<br />
<br />
<br />
'''Sukukirjoja'''<br />
<br />
:*Pentti Lehtonen, Myyrän suku Myrskylästä, Hollola, Pentti Lehtonen 1990<br />
<br />
= Huomioita suvuista =<br />
<br />
= Verkkolähteitä =<br />
==Wikipedia==<br />
*Myrskylän kirkko http://fi.wikipedia.org/wiki/Myrskyl%C3%A4n_kirkko<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:Itä-Uusimaa]]<br />
[[luokka:Uudenmaan lääni]]<br />
[[luokka:Paikkakunnat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Myrskyl%C3%A4&diff=12723Myrskylä2012-04-09T07:57:05Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]<br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]] <br />
<br />
<br />
= Tietoja Myrskylän kirkonarkistosta =<br />
<br />
'''Yleistä'''<br />
:* Arkistolaitos [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/arkisto?a_tunnus=250444.KA&language=fin&pub=true]<br />
:* Digitaaliarkisto [http://digi.narc.fi/digi/]<br />
:* HisKi, Suomen Sukututkimusseura [http://www.genealogia.fi/hiski/hfqvzt?fi+0346+kaikki]<br />
:* Mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=346] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo mikrokorteista[http://www.narc.fi/ma/mma/myrskyla.html]<br />
<br />
'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br />
:*<br />
<br />
=Kartta- ja maakirjatietoja=<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]] vuoden 1842 aineiston mukaan<br />
<br />
= Historiaa =<br />
<br />
<br />
[[Pernaja]]n kappeliseurakuntana ollut Myrskylä itsenäistyi vuonna 1636 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Myrskylän ero Pernajasta vahvistettiin kuningatar Kristiinan allekirjoittamalla kirjeellä. (Kopio kirjeestä) [http://sushi.kvy.fi/sshy/kirjat/myrskyla/tilit_1680_1797_TK827/myrskyla_3.htm]. Myrskylän pitäjän rajat ja kylät ovat pysyneet muuttumattomina.<br />
<br />
= Asukasluku =<br />
<br />
==1600-luku==<br />
*[[1695]] 1&nbsp;000, <br />
<br />
Lähteetön<br />
<br />
==1800-luku==<br />
*[[1800]] 1&nbsp;856<br />
*[[1898]] 2&nbsp;639<br />
<br />
Lähteetön<br />
<br />
==1980-luku==<br />
*[[1980]] 2 073<br />
*[[1981]] 2 047<br />
*[[1982]] 2 005<br />
*[[1983]] 1 994<br />
*[[1984]] 2 026<br />
*[[1985]] 1 998<br />
*[[1986]] 1 985<br />
*[[1987]] 1 979<br />
*[[1988]] 2 014<br />
*[[1989]] 2 051<br />
<br />
==1990-luku==<br />
*[[1990]] 2 098<br />
*[[1991]] 2 066<br />
*[[1992]] 2 065<br />
*[[1993]] 2 054<br />
*[[1994]] 2 051<br />
*[[1995]] 2 040<br />
*[[1996]] 2 021<br />
*[[1997]] 2 011<br />
*[[1998]] 2 022<br />
*[[1999]] 2 036<br />
<br />
==2000-luku==<br />
*[[2000]] 2 004<br />
*[[2001]] 1 974<br />
*[[2002]] 1 992<br />
*[[2003]] 2 012<br />
*[[2004]] 2 036<br />
*[[2005]] 2 033<br />
*[[2006]] 2 050<br />
*[[2007]] 2 026<br />
*[[2008]] 2 010<br />
*[[2009]] 2 021<br />
===2010-luku===<br />
*[[2010]] 2 006 <br />
<br />
Lähde: http://www.stat.fi - http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107_fi&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain++1980+%2D+2010&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi<br />
<br />
==2010-luku== <br />
<br />
<br />
Väestöennuste 2010-2030<br />
*[[2030]] 2278 <ref>http://www.ely-keskus.fi%2Ffi%2Fuutiset%2Fuutiset_alueilta%2FDocuments%2FUudenmaan%2520ELY%2FKuntatapaamiset_2011%2FKuntakortit_2011%2FMyrskyla_kuntakortti_011210.pdf</ref> mervi.varis@ely.fi , 20101201, +358 40 5740416<br />
<br />
<br />
* v. 1910 '''2&nbsp;670''' <br />
:: ruotsinkielisiä 41,0 % <br />
<br />
* v. 2003 '''2&nbsp;012'''<br />
::ruotsinkielisiä 11,0 %<br />
<br />
= Kylät =<br />
==Jaakkola–Labbom==<br />
*sijainti <br />
**ETRS-TM35FIN N 6718209 E 441256<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 35.728' E 25° 55.647'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==Hallila–Skomarböle==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6721655 E 437419<br />
**ETRS89 (~WGS84)N 60° 37.549' E 25° 51.379'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==Hyövinkylä–Övitsböle==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6717432 E 438830 <br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 35.288' E 25° 53.005'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==[[Kankkila]]-[[Kankböle]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6720710 E 432298<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 36.99' E 25° 45.785'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==[[Koukjärvi]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6724687 E 434997<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 39.159' E 25° 48.664'<br />
<br />
==[[Myrskylä (kylä)|Kirkonkylä]]–[[Mörskom (by)|Kyrkby]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6726301 E 436915<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.047' E 25° 50.737'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
===[[Hevonoja (Myrskylä)|Hevonoja]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6730191 E 440521<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 42.175' E 25° 54.625'<br />
*Hevonojan kartano<br />
<br />
===[[Kylmäsuo (Myrskylä)|Kylmäsuo]] ===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6730605 E 432355<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 42.32' E 25° 45.643'<br />
*Vähä-Hannula–Lill Hannula / Kylmäsuon kartano<br />
**Mäkelän torppa, n:o 17, myöhemmin Metsä-Mäkelä<br />
*Kylmäsuo Wikipediassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4suo Wikipedia]<br />
<br />
===[[Muttila (Myrskylä)|Muttila]]–[[Muttom]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6725948 E 440731<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 39.892' E 25° 54.932'<br />
<br />
===[[Myllykylä (Myrskylä)|Myllykylä]]–[[Kvarnby (Mörskom)|Kvarnby]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6727761 E 439413<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.856' E 25° 53.452'<br />
<br />
===[[Myrskylän kartano]] ([[Kartanonmäki (Myrskylä)|Kartanonmäki]])–[[Mörskom gård]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6726768 E 438572<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.314' E 25° 52.547'<br />
<br />
===[[Paavola (Myrskylä)|Paavola]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6727756 E 432014 <br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.782' E 25° 45.327'<br />
*Paavolan kartano<br />
<br />
==[[Pakila (Myrskylä)|Pakila]]–[[Backböle]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6718045 E 434783<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 35.58' E 25° 48.561'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==[[Kreivilä (Myrskylä)|Kreivilä]]–[[Grevnäs]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6721399 E 444261<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 37.472' E 25° 58.884'<br />
*Kreivilä Wikipediassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreivil%C3%A4 Wikipedia]<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
= Talot =<br />
<br />
<br />
= Isäntäluettelot =<br />
<br />
<br />
<br />
= Kirjallisuus =<br />
<br />
<br />
:*Kartano Airi, Dopnamn i Mörskom under 400 år, Helsingfors, Svenska litteratursällskapet i Finland, 1983. ISBN 951-9017-92-5 (nid.)<br />
:*Kartano Airi, Ortnamnen i Mörskom, Helsingfors, Svenska litteratursällskapet i Finland, 1977, ISBN 951-9017-28-3 nid.<br />
:*Salminen Tyyne, Myrskylän pitäjän vaiheita Ruotsin vallan aikana, Myrskylän kunta, 1936<br />
<br />
<br />
'''Sukukirjoja'''<br />
<br />
:*Pentti Lehtonen, Myyrän suku Myrskylästä, Hollola, Pentti Lehtonen 1990<br />
<br />
= Huomioita suvuista =<br />
<br />
= Verkkolähteitä =<br />
==Wikipedia==<br />
*Myrskylän kirkko http://fi.wikipedia.org/wiki/Myrskyl%C3%A4n_kirkko<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:Itä-Uusimaa]]<br />
[[luokka:Uudenmaan lääni]]<br />
[[luokka:Paikkakunnat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Myrskyl%C3%A4&diff=12722Myrskylä2012-04-09T07:56:31Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]<br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]] <br />
<br />
<br />
= Tietoja Myrskylän kirkonarkistosta =<br />
<br />
'''Yleistä'''<br />
:* Arkistolaitos [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/arkisto?a_tunnus=250444.KA&language=fin&pub=true]<br />
:* Digitaaliarkisto [http://digi.narc.fi/digi/)<br />
:* HisKi, Suomen Sukututkimusseura [http://www.genealogia.fi/hiski/hfqvzt?fi+0346+kaikki]<br />
:* Mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=346] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo mikrokorteista[http://www.narc.fi/ma/mma/myrskyla.html]<br />
<br />
'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br />
:*<br />
<br />
=Kartta- ja maakirjatietoja=<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]] vuoden 1842 aineiston mukaan<br />
<br />
= Historiaa =<br />
<br />
<br />
[[Pernaja]]n kappeliseurakuntana ollut Myrskylä itsenäistyi vuonna 1636 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Myrskylän ero Pernajasta vahvistettiin kuningatar Kristiinan allekirjoittamalla kirjeellä. (Kopio kirjeestä) [http://sushi.kvy.fi/sshy/kirjat/myrskyla/tilit_1680_1797_TK827/myrskyla_3.htm]. Myrskylän pitäjän rajat ja kylät ovat pysyneet muuttumattomina.<br />
<br />
= Asukasluku =<br />
<br />
==1600-luku==<br />
*[[1695]] 1&nbsp;000, <br />
<br />
Lähteetön<br />
<br />
==1800-luku==<br />
*[[1800]] 1&nbsp;856<br />
*[[1898]] 2&nbsp;639<br />
<br />
Lähteetön<br />
<br />
==1980-luku==<br />
*[[1980]] 2 073<br />
*[[1981]] 2 047<br />
*[[1982]] 2 005<br />
*[[1983]] 1 994<br />
*[[1984]] 2 026<br />
*[[1985]] 1 998<br />
*[[1986]] 1 985<br />
*[[1987]] 1 979<br />
*[[1988]] 2 014<br />
*[[1989]] 2 051<br />
<br />
==1990-luku==<br />
*[[1990]] 2 098<br />
*[[1991]] 2 066<br />
*[[1992]] 2 065<br />
*[[1993]] 2 054<br />
*[[1994]] 2 051<br />
*[[1995]] 2 040<br />
*[[1996]] 2 021<br />
*[[1997]] 2 011<br />
*[[1998]] 2 022<br />
*[[1999]] 2 036<br />
<br />
==2000-luku==<br />
*[[2000]] 2 004<br />
*[[2001]] 1 974<br />
*[[2002]] 1 992<br />
*[[2003]] 2 012<br />
*[[2004]] 2 036<br />
*[[2005]] 2 033<br />
*[[2006]] 2 050<br />
*[[2007]] 2 026<br />
*[[2008]] 2 010<br />
*[[2009]] 2 021<br />
===2010-luku===<br />
*[[2010]] 2 006 <br />
<br />
Lähde: http://www.stat.fi - http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107_fi&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain++1980+%2D+2010&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi<br />
<br />
==2010-luku== <br />
<br />
<br />
Väestöennuste 2010-2030<br />
*[[2030]] 2278 <ref>http://www.ely-keskus.fi%2Ffi%2Fuutiset%2Fuutiset_alueilta%2FDocuments%2FUudenmaan%2520ELY%2FKuntatapaamiset_2011%2FKuntakortit_2011%2FMyrskyla_kuntakortti_011210.pdf</ref> mervi.varis@ely.fi , 20101201, +358 40 5740416<br />
<br />
<br />
* v. 1910 '''2&nbsp;670''' <br />
:: ruotsinkielisiä 41,0 % <br />
<br />
* v. 2003 '''2&nbsp;012'''<br />
::ruotsinkielisiä 11,0 %<br />
<br />
= Kylät =<br />
==Jaakkola–Labbom==<br />
*sijainti <br />
**ETRS-TM35FIN N 6718209 E 441256<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 35.728' E 25° 55.647'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==Hallila–Skomarböle==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6721655 E 437419<br />
**ETRS89 (~WGS84)N 60° 37.549' E 25° 51.379'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==Hyövinkylä–Övitsböle==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6717432 E 438830 <br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 35.288' E 25° 53.005'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==[[Kankkila]]-[[Kankböle]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6720710 E 432298<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 36.99' E 25° 45.785'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==[[Koukjärvi]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6724687 E 434997<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 39.159' E 25° 48.664'<br />
<br />
==[[Myrskylä (kylä)|Kirkonkylä]]–[[Mörskom (by)|Kyrkby]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6726301 E 436915<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.047' E 25° 50.737'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
===[[Hevonoja (Myrskylä)|Hevonoja]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6730191 E 440521<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 42.175' E 25° 54.625'<br />
*Hevonojan kartano<br />
<br />
===[[Kylmäsuo (Myrskylä)|Kylmäsuo]] ===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6730605 E 432355<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 42.32' E 25° 45.643'<br />
*Vähä-Hannula–Lill Hannula / Kylmäsuon kartano<br />
**Mäkelän torppa, n:o 17, myöhemmin Metsä-Mäkelä<br />
*Kylmäsuo Wikipediassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4suo Wikipedia]<br />
<br />
===[[Muttila (Myrskylä)|Muttila]]–[[Muttom]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6725948 E 440731<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 39.892' E 25° 54.932'<br />
<br />
===[[Myllykylä (Myrskylä)|Myllykylä]]–[[Kvarnby (Mörskom)|Kvarnby]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6727761 E 439413<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.856' E 25° 53.452'<br />
<br />
===[[Myrskylän kartano]] ([[Kartanonmäki (Myrskylä)|Kartanonmäki]])–[[Mörskom gård]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6726768 E 438572<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.314' E 25° 52.547'<br />
<br />
===[[Paavola (Myrskylä)|Paavola]]===<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6727756 E 432014 <br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 40.782' E 25° 45.327'<br />
*Paavolan kartano<br />
<br />
==[[Pakila (Myrskylä)|Pakila]]–[[Backböle]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6718045 E 434783<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 35.58' E 25° 48.561'<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
==[[Kreivilä (Myrskylä)|Kreivilä]]–[[Grevnäs]]==<br />
*sijainti<br />
**ETRS-TM35FIN N 6721399 E 444261<br />
**ETRS89 (~WGS84) N 60° 37.472' E 25° 58.884'<br />
*Kreivilä Wikipediassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreivil%C3%A4 Wikipedia]<br />
*[[Karta öfver Mörskom socken upprättad på general landmaterie contoiret för att underkastas allmän granskning 1844]]<br />
<br />
= Talot =<br />
<br />
<br />
= Isäntäluettelot =<br />
<br />
<br />
<br />
= Kirjallisuus =<br />
<br />
<br />
:*Kartano Airi, Dopnamn i Mörskom under 400 år, Helsingfors, Svenska litteratursällskapet i Finland, 1983. ISBN 951-9017-92-5 (nid.)<br />
:*Kartano Airi, Ortnamnen i Mörskom, Helsingfors, Svenska litteratursällskapet i Finland, 1977, ISBN 951-9017-28-3 nid.<br />
:*Salminen Tyyne, Myrskylän pitäjän vaiheita Ruotsin vallan aikana, Myrskylän kunta, 1936<br />
<br />
<br />
'''Sukukirjoja'''<br />
<br />
:*Pentti Lehtonen, Myyrän suku Myrskylästä, Hollola, Pentti Lehtonen 1990<br />
<br />
= Huomioita suvuista =<br />
<br />
= Verkkolähteitä =<br />
==Wikipedia==<br />
*Myrskylän kirkko http://fi.wikipedia.org/wiki/Myrskyl%C3%A4n_kirkko<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:Itä-Uusimaa]]<br />
[[luokka:Uudenmaan lääni]]<br />
[[luokka:Paikkakunnat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Luokka:Torppasopimukset&diff=10767Luokka:Torppasopimukset2010-05-17T18:35:14Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Torppasopimus..<br />
[[Luokka:Tuomiokirjat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Luokka:Torppasopimukset&diff=10766Luokka:Torppasopimukset2010-05-17T18:34:44Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Torppasopimus..<br />
[[Luokka:Tuomikirjat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Luokka:Torppasopimukset&diff=10765Luokka:Torppasopimukset2010-05-17T18:29:49Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Torppasopimus..</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Keskustelu_luokasta:Torppasopimukset&diff=10764Keskustelu luokasta:Torppasopimukset2010-05-17T18:28:37Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div><br />
Torppasopimus...</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Pohjanmaan_it%C3%A4inen_tk_1809,_Laukaa,_torppasopimus&diff=10763Pohjanmaan itäinen tk 1809, Laukaa, torppasopimus2010-05-17T18:27:42Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Alkuperäinen tuomiokirjan sivu [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10442&pnum=692 | täällä]<br />
<br />
<br />
Förra Soldaten Matts Anderson Sten ifrån Raikaus by inlemnade ett Torpare Contract med begäran att det samma i Protocollet blefve inskrifwit; sålunda lydande<br />
<br />
''Entinen sotilas Matti Antinpoika Sten jätti oikeuteen torpparisopimuksen anoen, että se kirjattaisiin pöytäkirjaan, näin kuuluvana:''<br />
<br />
Härmedelst antager jag underskrefven, min måg Soldaten Matts Andersson Sten till Torpare å mitt under Hapamäki hemman lydande Torp Jyllä vid namn i Raikaus by, hwilket Torp han och hans efterkommande får besitta, emot fem Riksdaler Banco årligen i ränta samt twå veckor dags wercken nemligen en vecka om vintern och den andra sommar tiden, och får sagde Sten nyttja Svedje bruk årligen å hemmanets marck till Tijo kappelands widd; och kommer berörde Torp, att lyda under mine söner Johan och Henric Henricssöners hemmans lotter; hwilcket alt med mitt namn och Bomärcke bekräftas. Lauckas den 17 November 1809<br />
'' '' Henric Larsson Hapamäki<br />
<br />
''Täten minä allekirjoittanut otan vävyni, sotilas Matti Antinpoika Stenin torppariksi Haapamäen tilaani kuuluvaan torppaan, Jyllä nimeltään Raikauden kylässä, jota torppaa hän ja hänen jälkeläisensä saavat hallita viiden taalarin vuotuista vuokraa sekä kahden viikon päivätyötä vastaan, nimittäin viikon talvella ja toisen kesällä. Ja tämä Sten saa kasketa vuosittain tilan maalla kymmenen kapanalan verran; ja mainittu torppa tulee kuulumaan poikieni Juhon ja Heikin osuuksiin, joka nimelläni ja puumerkilläni vahvistetaan.''<br />
<br />
Med ofwanstående Contract är jag till alla delar Nögd ut supra<br />
<br />
'' '' Matts Andersson Sten<br />
<br />
Bewittna<br />
<br />
'' '' Samuel Heinola Elias Karicko<br />
<br />
af Henr: Kempe<br />
<br />
Hwilcket Contract uplästes och i Protocollet intogs till den kraft och verckan Lag förmår.<br />
<br />
''Edelläolevaan sopimukseen olen kaikin puolin tyytyväinen. Kuten edellä: Matti Antinpoika Sten<br>''<br />
''Todistavat: Samuel Heinola Elias Karikko''<br />
<br />
''Kirjoitti Heikki Kempe''<br />
<br />
''Joka sopimus luettiin ja liitettiin pöytäkirjaan siinä voimassa ja vaikutuksessa kuin laki sallii.''<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Torppasopimukset]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Tuomiokirja&diff=10549Tuomiokirja2010-04-29T22:10:58Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Tuomiokirjat<br />
<br />
Nyt tarvittais lisäsivuja, ainakin sellainen, johon voisi kirjata kuolloinkin voimassaolleet lait ja niiden lakikaaret sekä linkit näiden nettiversioihin.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Tuomiokirjat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Tuomiokirja&diff=10548Tuomiokirja2010-04-29T22:09:26Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Tuomiokirjat<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Tuomiokirjat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Tuomiokirja&diff=10547Tuomiokirja2010-04-29T22:08:36Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div><br />
Tuomiokirjat</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Etusivu&diff=10546Etusivu2010-04-29T22:08:10Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>__NOTOC__ __NOEDITSECTION__<br />
<br />
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Digi-Wiki</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
'''Tervetuloa [[Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys|Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen]] [http://www.digiarkisto.org] wikiin. <br />
Digi-Wiki on sukututkimusaiheinen vapaa tietokanta, jonka sisällön tuottamiseen voi jokainen osallistua ja koota tietoa avuksi muille tutkijoille. Merkitse lisäämiisi tietoihin lähteet. Se helpottaa tietojen [[Ohje:Tarkistettavuus|tarkistamista]] ja lisää tiedon luotettavuutta. Digi-Wikissä on tällä hetkellä <b>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</b> artikkelia.'''<br />
</li><br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
Henkilötietolain määräysten vuoksi '''eläviä henkilöitä koskevaa tietoa ei tule tallentaa''', vaikka tiedot kirjoittaisi henkilö itse. Turvallista on rajoittua vuotta 1885 edeltäviin tapahtumiin.<br />
</li><br />
<br />
</ul><br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="float: left; margin: 1em 0; width: 55%;"><br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background-color: #EEE; border: 0; font-size: 120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Tutustumisen Digi-Wikin sisältöön voit aloittaa näistä.</h2><br />
<br />
==== [[Paikkakunnat|Paikkakuntakohtaiset tiedot ]] ====<br />
Paikkakuntakohtaisia tietoja voit tutkia tai lisäillä [[Paikkakunnat|täällä]].<br />
<br />
==== Matrikkelit ====<br />
Lisää ja tutki [[Matrikkelit|matrikkelitietoja]]. <br />
<br />
==== Fraaseja [[Tuomiokirja|tuomiokirjoihin]] ====<br />
Lisää ja tutki [[Fraaseja|Fraaseja]]. <br />
<br />
==== Luettelonimiä läänintileihin ====<br />
Yleisimpiä läänintileissä esiintyviä luetteloita. '''[[Läänintilit]]'''<br />
<br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="float: right; margin: 1em 0; width: 44%"><br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background-color: #EEE; border: 0; font-size: 120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Ohjeet</h2><br />
<br />
* Voit etsiä valmiita artikkeleita Etsi-toiminnolla sivun vasemmalla reunalla.<br />
<br />
====Artikkelien tekeminen====<br />
* Lue ensin [[Ohje:Ohje|Ohje]].<br />
* Luo käyttäjätunnus.<br />
*<br />
*<br />
<br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">[[:Luokka:Pääluokat|Pääluokat]] ja muita tärkeimpiä luokkia</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Maakunnat|Maakunnat]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Paikkakunnat|Paikkakunnat]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Paikannimistö|Paikannimistö]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Läänintilit|Läänintilit]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Suvut|Suvut]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Henkilöt|Henkilöt]]===<br />
</li><br />
<br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Matrikkelit|Matrikkelit]]===<br />
</li><br />
<br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Tuomiokirjat|Tuomiokirjat]]===<br />
</li><br />
</ul><br />
<br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<br />
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Ylläpito</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
Digi-Wiki on [[Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys|Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen]] palvelimella. Sivujen sisällöstä vastaa jokainen kirjoittaja itse. <br />
</li><br />
</ul><br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div></div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Fraaseja&diff=10542Fraaseja2010-04-28T18:44:30Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>==Yleistä==<br />
<br />
<br />
<br />
==Fraaseja 1600- luvun tuomiokirjoissa==<br />
<br />
*<font color="blue">Gaffz Men emillan N.N. och M.M. till at syna och ransaka</font> - ''Määrättiin miehet katsastamaan N.N:n ja M.M:n (välinen raja)''<br />
<br />
*<font color="blue">Nemndes een Laga syyn / besichtningh emillan N.N (medh sin skipteslaga) och M.M.</font> - Määrättiin laillinen katselmus N.N:n (ja hänen jakokuntansa) ja M.M:n välillä<br />
<br />
*<font color="blue">Nembdes för:ne at syna och ransaka hwem som hafuer öfuergått</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan tutkinta siitä, kuka on ylittänyt rajan<br />
<br />
*<font color="blue">Pålägges för:ne at jemka och deela emillan</font> - Määrättiin seuraavat suorittamaan jako (... välillä)<br />
<br />
*<font color="blue">Nembdes för:ne at utmäta af N.N.</font> - Nimettiin seuraavat ulosmittaamaan N.N:ltä<br />
<br />
*<font color="blue">och det som orett hafuer skall uthstå omkostnadhen</font> - ja se, joka on väärässä, vastaa kustannuksista<br />
<br />
*<font color="blue">Feltes N.N. til xx saak för det han hafuer</font> - Langetettiin N.N xx markan sakkoon, koska hän on<br />
<br />
*<font color="blue">Dömbdes N.N (att behålla sijn gamble häfdh / bekomma sin hest igen)</font> - Tuomittiin N.N (pitämään entinen omistuksensa / saamaan hevosensa takaisin)<br />
<br />
*<font color="blue">Kom för rätta (å satte tingh) N.N. och kierde till A.A. för det han hafuer</font> - Oikeuteen (istuville käräjille) tuli N.N ja valitti, että A.A on ...<br />
<br />
*<font color="blue">Förekom N.N. och klageligen tilkenna gaf att</font> - Esiin tuli N.N ja antoi valittaen tiedoksi, että<br />
<br />
*<font color="blue">Förekom efftersk:ne Lagnembde / Edsworne synemen som ähr N.N, M.M, ...</font> - Esiin tulivat jäljempänä mainitut oikeuden määräämät / valan vannoneet katselmusmiehet, jotka ovat ....<br />
<br />
*<font color="blue">hwilke hafuer synt och ransakat</font> - jotka ovat suorittaneet katselmuksen<br />
<br />
*<font color="blue">huilke befunnet effter noga/grannelig ransakan</font> - jotka ovat havainneet tarkan / huolellisen tutkinnan perusteella<br />
<br />
*<font color="blue">effter Ny Slåttz Jordh bookz innehåll / efter gamble Jordebokens innehold</font> - Savonlinnan maakirjan / vanhan maakirjan sisällön mukaan <br />
<br />
*<font color="blue">Förekom N.N. som uplyste och giorde witterligit för dhe 12 i Nempnden</font> - Esiin tuli N.N, joka kuulutti ja teki tiettäväksi lautamiehille<br />
<br />
*<font color="blue">af sijn/theres frij willia och wälberådde mode, onödgade och otwungne</font> - vapaasta tahdostaan ja harkiten, pakottamatta<br />
<br />
*<font color="blue">med sin/dess hustrus ja och samtyckie</font> - vaimonsa suostumuksella<br />
<br />
*<font color="blue">hafuer giort sigh emillan ett lageligit och wanligit iorde skipte</font> - ovat tehneet keskenään laillisen ja tavanmukaisen tilusvaihdon<br />
<br />
*<font color="blue">här till swaradhe</font> - tähän vastasi<br />
<br />
*<font color="blue">det han sielf bekiende och icke tillneeka kunde</font> - kuten hän itse myönsi eikä voinut kieltää<br />
<br />
*<font color="blue">medh föregången Eedh å Lagbook</font> - suoritettuaan valan lakikirjalla<br />
<br />
*<font color="blue">witnade i sanning wara</font> - todisti oikeaksi<br />
<br />
*<font color="blue">detta wåldgafz Nempnden</font> - asia annettiin lautamiehille (ratkaistavaksi)<br />
<br />
*<font color="blue">å ferske gerning och flygande foot</font> - itse teosta (pakenemasta) tavattuna<br />
<br />
*<font color="blue">föreente/förlijkte sigh medh een wenligh handstrekningh</font> - sopivat keskenään ystävällisellä kädenpuristuksella<br />
<br />
*<font color="blue">effter ingen dera Parten emoot migh eller Nembden wädja wille</font> - koska ei kumpikaan osapuoli tai lautakunta vastustanut<br />
<br />
*<font color="blue">effter sådan bekennelser / sådane skääll</font> - tämän tunnustuksen / näiden syiden perusteella<br />
<br />
*<font color="blue">effter Nembdens witne och omdömme / faste åthwarandhe</font> - lautakunnan todistuksen perusteella<br />
<br />
*<font color="blue">eptter 12 Men Ransakan</font> - 12 miehen tutkinnan perusteella<br />
<br />
*<font color="blue">effter yy Capitell i ZZ balken</font> - ZZ-kaaren yy-kappaleen perusteella<br />
<br />
*<font color="blue">dömmes N.N:s klagan skiällöös</font> - tuomitaan N.N:n syytös perusteettomaksi<br />
<br />
*<font color="blue">dömbdes så nu som tillförrenne dömbdt ähr</font> - tuomittiin nyt, kuten aiemmin on tuomittu<br />
<br />
*<font color="blue">dömbdes skilnadh stadigh, fast och oryggeligen dom emellan at hållas</font> - tuomittiin raja oikeaksi, pysyväksi ja heidän välillään voimassa pidettäväksi<br />
<br />
*<font color="blue">at niuta, bruka och behålla</font> - nautittavaksi, viljeltäväksi ja omistettavaksi<br />
<br />
*<font color="blue">där bördzmennen eij åtala innan natt och åhr</font> - jolleivat sukulaiset nosta kannetta vuoden ja yön kuluessa<br />
<br />
*<font color="blue">wedh huars och eens 3 $r saak för Häradz doom bråt</font> - 3 markan sakon uhalla kihlakunnan tuomion moitinnasta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Tuomiokirjat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Luokka:Tuomiokirjat&diff=10539Luokka:Tuomiokirjat2010-04-27T21:56:33Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Tuomiokirjat</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Fraaseja&diff=10538Fraaseja2010-04-27T21:44:25Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>==Yleistä==<br />
<br />
<br />
<br />
==Fraaseja 1600- luvun tuomiokirjoissa==<br />
<br />
*Gaffz Men emillan N.N. och M.M. till at syna och ransaka - Määrättiin miehet katsastamaan N.N:n ja M.M:n (välinen raja)<br />
<br />
*Nemndes een Laga syyn / besichtningh emillan N.N (medh sin skipteslaga) och M.M. - Määrättiin laillinen katselmus N.N:n (ja hänen jakokuntansa) ja M.M:n välillä<br />
<br />
*Nembdes för:ne at syna och ransaka hwem som hafuer öfuergått - Määrättiin seuraavat suorittamaan tutkinta siitä, kuka on ylittänyt rajan<br />
<br />
*Pålägges för:ne at jemka och deela emillan - Määrättiin seuraavat suorittamaan jako (... välillä)<br />
<br />
*Nembdes för:ne at utmäta af N.N. - Nimettiin seuraavat ulosmittaamaan N.N:ltä<br />
<br />
*och det som orett hafuer skall uthstå omkostnadhen - ja se, joka on väärässä, vastaa kustannuksista<br />
<br />
*Feltes N.N. til xx saak för det han hafuer - Langetettiin N.N xx markan sakkoon, koska hän on<br />
<br />
*Dömbdes N.N (att behålla sijn gamble häfdh / bekomma sin hest igen) - Tuomittiin N.N (pitämään entinen omistuksensa / saamaan hevosensa takaisin)<br />
<br />
*Kom för rätta (å satte tingh) N.N. och kierde till A.A. för det han hafuer - Oikeuteen (istuville käräjille) tuli N.N ja valitti, että A.A on ...<br />
<br />
*Förekom N.N. och klageligen tilkenna gaf att - Esiin tuli N.N ja antoi valittaen tiedoksi, että<br />
<br />
*Förekom efftersk:ne Lagnembde / Edsworne synemen som ähr N.N, M.M, ... - Esiin tulivat jäljempänä mainitut oikeuden määräämät / valan vannoneet katselmusmiehet, jotka ovat ....<br />
<br />
*hwilke hafuer synt och ransakat - jotka ovat suorittaneet katselmuksen<br />
<br />
*huilke befunnet effter noga/grannelig ransakan - jotka ovat havainneet tarkan / huolellisen tutkinnan perusteella<br />
<br />
*effter Ny Slåttz Jordh bookz innehåll / efter gamble Jordebokens innehold - Savonlinnan maakirjan / vanhan maakirjan sisällön mukaan<br />
<br />
*Förekom N.N. som uplyste och giorde witterligit för dhe 12 i Nempnden - Esiin tuli N.N, joka kuulutti ja teki tiettäväksi lautamiehille<br />
<br />
*af sijn/theres frij willia och wälberådde mode, onödgade och otwungne - vapaasta tahdostaan ja harkiten, pakottamatta<br />
<br />
*med sin/dess hustrus ja och samtyckie - vaimonsa suostumuksella<br />
<br />
*hafuer giort sigh emillan ett lageligit och wanligit iorde skipte - ovat tehneet keskenään laillisen ja tavanmukaisen tilusvaihdon<br />
<br />
*här till swaradhe - tähän vastasi<br />
<br />
*det han sielf bekiende och icke tillneeka kunde - kuten hän itse myönsi eikä voinut kieltää<br />
<br />
*medh föregången Eedh å Lagbook - suoritettuaan valan lakikirjalla<br />
<br />
*witnade i sanning wara - todisti oikeaksi<br />
<br />
*detta wåldgafz Nempnden - asia annettiin lautamiehille (ratkaistavaksi)<br />
<br />
*å ferske gerning och flygande foot - itse teosta (pakenemasta) tavattuna<br />
<br />
*föreente/förlijkte sigh medh een wenligh handstrekningh - sopivat keskenään ystävällisellä kädenpuristuksella<br />
<br />
*effter ingen dera Parten emoot migh eller Nembden wädja wille - koska ei kumpikaan osapuoli tai lautakunta vastustanut<br />
<br />
*effter sådan bekennelser / sådane skääll - tämän tunnustuksen / näiden syiden perusteella<br />
<br />
*effter Nembdens witne och omdömme / faste åthwarandhe - lautakunnan todistuksen perusteella<br />
<br />
*eptter 12 Men Ransakan - 12 miehen tutkinnan perusteella<br />
<br />
*effter yy Capitell i ZZ balken - ZZ-kaaren yy-kappaleen perusteella<br />
<br />
*dömmes N.N:s klagan skiällöös - tuomitaan N.N:n syytös perusteettomaksi<br />
<br />
*dömbdes så nu som tillförrenne dömbdt ähr - tuomittiin nyt, kuten aiemmin on tuomittu<br />
<br />
*dömbdes skilnadh stadigh, fast och oryggeligen dom emellan at hållas - tuomittiin raja oikeaksi, pysyväksi ja heidän välillään voimassa pidettäväksi<br />
<br />
*at niuta, bruka och behålla - nautittavaksi, viljeltäväksi ja omistettavaksi<br />
<br />
*där bördzmennen eij åtala innan natt och åhr - jolleivat sukulaiset nosta kannetta vuoden ja yön kuluessa<br />
<br />
*wedh huars och eens 3 $r saak för Häradz doom bråt - 3 markan sakon uhalla kihlakunnan tuomion moitinnasta<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Tuomiokirjat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Fraaseja&diff=10537Fraaseja2010-04-27T21:27:24Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Tuomiokirjat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Etusivu&diff=10536Etusivu2010-04-27T21:23:35Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>__NOTOC__ __NOEDITSECTION__<br />
<br />
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Digi-Wiki</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
'''Tervetuloa [[Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys|Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen]] [http://www.digiarkisto.org] wikiin. <br />
Digi-Wiki on sukututkimusaiheinen vapaa tietokanta, jonka sisällön tuottamiseen voi jokainen osallistua ja koota tietoa avuksi muille tutkijoille. Merkitse lisäämiisi tietoihin lähteet. Se helpottaa tietojen [[Ohje:Tarkistettavuus|tarkistamista]] ja lisää tiedon luotettavuutta. Digi-Wikissä on tällä hetkellä <b>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</b> artikkelia.'''<br />
</li><br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
Henkilötietolain määräysten vuoksi '''eläviä henkilöitä koskevaa tietoa ei tule tallentaa''', vaikka tiedot kirjoittaisi henkilö itse. Turvallista on rajoittua vuotta 1885 edeltäviin tapahtumiin.<br />
</li><br />
<br />
</ul><br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="float: left; margin: 1em 0; width: 55%;"><br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background-color: #EEE; border: 0; font-size: 120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Tutustumisen Digi-Wikin sisältöön voit aloittaa näistä.</h2><br />
<br />
==== [[Paikkakunnat|Paikkakuntakohtaiset tiedot ]] ====<br />
Paikkakuntakohtaisia tietoja voit tutkia tai lisäillä [[Paikkakunnat|täällä]].<br />
<br />
==== Matrikkelit ====<br />
Lisää ja tutki [[Matrikkelit|matrikkelitietoja]]. <br />
<br />
==== Fraaseja tuomiokirjoihin ====<br />
Lisää ja tutki [[Fraaseja|Fraaseja]]. <br />
<br />
==== Luettelonimiä läänintileihin ====<br />
Yleisimpiä läänintileissä esiintyviä luetteloita. '''[[Läänintilit]]'''<br />
<br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="float: right; margin: 1em 0; width: 44%"><br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background-color: #EEE; border: 0; font-size: 120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Ohjeet</h2><br />
<br />
* Voit etsiä valmiita artikkeleita Etsi-toiminnolla sivun vasemmalla reunalla.<br />
<br />
====Artikkelien tekeminen====<br />
* Lue ensin [[Ohje:Ohje|Ohje]].<br />
* Luo käyttäjätunnus.<br />
*<br />
*<br />
<br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">[[:Luokka:Pääluokat|Pääluokat]] ja muita tärkeimpiä luokkia</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Maakunnat|Maakunnat]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Paikkakunnat|Paikkakunnat]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Paikannimistö|Paikannimistö]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Läänintilit|Läänintilit]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Suvut|Suvut]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Henkilöt|Henkilöt]]===<br />
</li><br />
<br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Matrikkelit|Matrikkelit]]===<br />
</li><br />
<br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Tuomiokirjat|Tuomiokirjat]]===<br />
</li><br />
</ul><br />
<br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<br />
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Ylläpito</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
Digi-Wiki on [[Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys|Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen]] palvelimella. Sivujen sisällöstä vastaa jokainen kirjoittaja itse. <br />
</li><br />
</ul><br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div></div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Etusivu&diff=10535Etusivu2010-04-27T21:20:51Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>__NOTOC__ __NOEDITSECTION__<br />
<br />
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Digi-Wiki</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
'''Tervetuloa [[Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys|Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen]] [http://www.digiarkisto.org] wikiin. <br />
Digi-Wiki on sukututkimusaiheinen vapaa tietokanta, jonka sisällön tuottamiseen voi jokainen osallistua ja koota tietoa avuksi muille tutkijoille. Merkitse lisäämiisi tietoihin lähteet. Se helpottaa tietojen [[Ohje:Tarkistettavuus|tarkistamista]] ja lisää tiedon luotettavuutta. Digi-Wikissä on tällä hetkellä <b>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</b> artikkelia.'''<br />
</li><br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
Henkilötietolain määräysten vuoksi '''eläviä henkilöitä koskevaa tietoa ei tule tallentaa''', vaikka tiedot kirjoittaisi henkilö itse. Turvallista on rajoittua vuotta 1885 edeltäviin tapahtumiin.<br />
</li><br />
<br />
</ul><br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="float: left; margin: 1em 0; width: 55%;"><br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background-color: #EEE; border: 0; font-size: 120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Tutustumisen Digi-Wikin sisältöön voit aloittaa näistä.</h2><br />
<br />
==== [[Paikkakunnat|Paikkakuntakohtaiset tiedot ]] ====<br />
Paikkakuntakohtaisia tietoja voit tutkia tai lisäillä [[Paikkakunnat|täällä]].<br />
<br />
==== Matrikkelit ====<br />
Lisää ja tutki [[Matrikkelit|matrikkelitietoja]]. <br />
<br />
==== Fraaseja tuomiokirjoihin ====<br />
Lisää ja tutki [[Tuomiokirjat|Fraaseja]]. <br />
<br />
==== Luettelonimiä läänintileihin ====<br />
Yleisimpiä läänintileissä esiintyviä luetteloita. '''[[Läänintilit]]'''<br />
<br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="float: right; margin: 1em 0; width: 44%"><br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background-color: #EEE; border: 0; font-size: 120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Ohjeet</h2><br />
<br />
* Voit etsiä valmiita artikkeleita Etsi-toiminnolla sivun vasemmalla reunalla.<br />
<br />
====Artikkelien tekeminen====<br />
* Lue ensin [[Ohje:Ohje|Ohje]].<br />
* Luo käyttäjätunnus.<br />
*<br />
*<br />
<br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">[[:Luokka:Pääluokat|Pääluokat]] ja muita tärkeimpiä luokkia</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Maakunnat|Maakunnat]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Paikkakunnat|Paikkakunnat]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Paikannimistö|Paikannimistö]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Läänintilit|Läänintilit]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Suvut|Suvut]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Henkilöt|Henkilöt]]===<br />
</li><br />
<br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Matrikkelit|Matrikkelit]]===<br />
</li><br />
<br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Tuomiokirjat|Tuomiokirjat]]===<br />
</li><br />
</ul><br />
<br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<br />
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Ylläpito</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
Digi-Wiki on [[Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys|Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen]] palvelimella. Sivujen sisällöstä vastaa jokainen kirjoittaja itse. <br />
</li><br />
</ul><br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div></div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Etusivu&diff=10534Etusivu2010-04-27T21:00:33Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>__NOTOC__ __NOEDITSECTION__<br />
<br />
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Digi-Wiki</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
'''Tervetuloa [[Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys|Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen]] [http://www.digiarkisto.org] wikiin. <br />
Digi-Wiki on sukututkimusaiheinen vapaa tietokanta, jonka sisällön tuottamiseen voi jokainen osallistua ja koota tietoa avuksi muille tutkijoille. Merkitse lisäämiisi tietoihin lähteet. Se helpottaa tietojen [[Ohje:Tarkistettavuus|tarkistamista]] ja lisää tiedon luotettavuutta. Digi-Wikissä on tällä hetkellä <b>[[Special:Statistics|{{NUMBEROFARTICLES}}]]</b> artikkelia.'''<br />
</li><br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
Henkilötietolain määräysten vuoksi '''eläviä henkilöitä koskevaa tietoa ei tule tallentaa''', vaikka tiedot kirjoittaisi henkilö itse. Turvallista on rajoittua vuotta 1885 edeltäviin tapahtumiin.<br />
</li><br />
<br />
</ul><br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="float: left; margin: 1em 0; width: 55%;"><br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0 0; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background-color: #EEE; border: 0; font-size: 120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Tutustumisen Digi-Wikin sisältöön voit aloittaa näistä.</h2><br />
<br />
==== [[Paikkakunnat|Paikkakuntakohtaiset tiedot ]] ====<br />
Paikkakuntakohtaisia tietoja voit tutkia tai lisäillä [[Paikkakunnat|täällä]].<br />
<br />
==== Matrikkelit ====<br />
Lisää ja tutki [[Matrikkelit|matrikkelitietoja]]. <br />
<br />
==== Luettelonimiä läänintileihin ====<br />
Yleisimpiä läänintileissä esiintyviä luetteloita. '''[[Läänintilit]]'''<br />
<br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="float: right; margin: 1em 0; width: 44%"><br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; margin: 1em 0; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background-color: #EEE; border: 0; font-size: 120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Ohjeet</h2><br />
<br />
* Voit etsiä valmiita artikkeleita Etsi-toiminnolla sivun vasemmalla reunalla.<br />
<br />
====Artikkelien tekeminen====<br />
* Lue ensin [[Ohje:Ohje|Ohje]].<br />
* Luo käyttäjätunnus.<br />
*<br />
*<br />
<br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<div style="background-color: #FFFFF3; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">[[:Luokka:Pääluokat|Pääluokat]] ja muita tärkeimpiä luokkia</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Maakunnat|Maakunnat]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Paikkakunnat|Paikkakunnat]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Paikannimistö|Paikannimistö]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Läänintilit|Läänintilit]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Suvut|Suvut]]===<br />
</li><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Henkilöt|Henkilöt]]===<br />
</li><br />
<br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Matrikkelit|Matrikkelit]]===<br />
</li><br />
<br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 24%;"><br />
===[[:Luokka:Tuomiokirjat|Tuomiokirjat]]===<br />
</li><br />
</ul><br />
<br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<br />
<div style="background-color: #F1FDF1; border: 1px solid #AAA; clear: both; margin: 1em auto; padding: 4px;"><br />
<h2 style="background: #EEE; border: 0; font-size:120%; font-weight: bold; margin: -4px -4px 0; padding: 4px;">Ylläpito</h2><br />
<ul style="list-style: none;"><br />
<br />
<li style="float: left; padding: 4px; width: 90%;"><br />
Digi-Wiki on [[Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys|Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen]] palvelimella. Sivujen sisällöstä vastaa jokainen kirjoittaja itse. <br />
</li><br />
</ul><br />
<div style="clear: both;"><br />
</div><br />
</div></div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Paikkakunnat&diff=10044Paikkakunnat2010-02-13T17:57:27Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Tänne voit täydentää paikkakuntakohtaisia tietoja. Lisää paikkakunta listaan ja linkki uudelle sivulle muokkaamalla (edit) tätä sivua. <br />
<br />
Uuden sivun pohjana voit käyttää '''[[Mallisivu]]a'''. <br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
<br />
= PAIKKAKUNNAT=<br />
<br />
*'''[[Ahlainen]]'''<br />
*'''[[Alahärmä]]'''<br />
*'''[[Alajärvi]]'''<br />
*'''[[Alatornio]]'''<br />
*'''[[Alavus]]'''<br />
*'''[[Angelniemi]]'''<br />
*'''[[Asikkala]]'''<br />
*'''[[Askainen]]'''<br />
*'''[[Askola]]'''<br />
*'''[[Aura]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Elimäki]]'''<br />
*'''[[Enonkoski]]'''<br />
*'''[[Eura]]'''<br />
*'''[[Eurajoki]]'''<br />
*'''[[Evijärvi]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Haapajärvi]]'''<br />
*'''[[Haapavesi]]'''<br />
*'''[[Halikko]]'''<br />
*'''[[Halsua]]'''<br />
*'''[[Hankasalmi]]'''<br />
*'''[[Harjavalta]]'''<br />
*'''[[Hartola]]<br />
*'''[[Hattula]]'''<br />
*'''[[Hauho]]'''<br />
*'''[[Haukipudas]]'''<br />
*'''[[Hausjärvi]]'''<br />
*'''[[Heinola]]'''<br />
*'''[[Heinävesi]]'''<br />
*'''[[Helsingin pitäjä]]'''<br />
*'''[[Helsinki]]'''<br />
*'''[[Hiitola]]'''<br />
*'''[[Himanka]]'''<br />
*'''[[Hinnerjoki]]'''<br />
*'''[[Honkajoki]]'''<br />
*'''[[Honkilahti]]'''<br />
*'''[[Hollola]]'''<br />
*'''[[Huittinen]]'''<br />
*'''[[Hämeenkoski]]'''<br />
*'''[[Hämeenkyrö]]'''<br />
*'''[[Hämeenlinna]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Iisalmi]]'''<br />
*'''[[Iitti]]'''<br />
*'''[[Ikaalinen]]'''<br />
*'''[[Ilmee]]'''<br />
*'''[[Inkoo]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Jaakkima]]'''<br />
*'''[[Janakkala]]'''<br />
*'''[[Jokioinen]]'''<br />
*'''[[Joroinen]]'''<br />
*'''[[Joutsa]]'''<br />
*'''[[Juuka]]'''<br />
*'''[[Jyväskylä]]'''<br />
*'''[[Jämijärvi]]'''<br />
*'''[[Jämsä]]'''<br />
*'''[[Jääski]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Kaarlela - Kokkolan maaseurakunta]]'''<br />
*'''[[Kaavi]]'''<br />
*'''[[Kajaani]]'''<br />
*'''[[Kalajoki]]'''<br />
*'''[[Kalanti]]'''<br />
*'''[[Kangasala]]'''<br />
*'''[[Kangasniemi]]'''<br />
*'''[[Kankaanpää]]'''<br />
*'''[[Kannus]]'''<br />
*'''[[Karjaa]]'''<br />
*'''[[Karkkila ent. Ul. Pyhäjärvi]]'''<br />
*'''[[Karkku]]'''<br />
*'''[[Karstula]]'''<br />
*'''[[Karttula]]'''<br />
*'''[[Karunki]]'''<br />
*'''[[Karvia]]'''<br />
*'''[[Kaustinen]]'''<br />
*'''[[Kauvatsa]]'''<br />
*'''[[Keikyä]]'''<br />
*'''[[Keitele]]'''<br />
*'''[[Kemi]]'''<br />
*'''[[Kemijärvi]]'''<br />
*'''[[Kerimäki]]'''<br />
*'''[[Keuruu]]'''<br />
*'''[[Kiihtelysvaara]]'''<br />
*'''[[Kiikala]]'''<br />
*'''[[Kiikka]]'''<br />
*'''[[Kiikoinen]]'''<br />
*'''[[Kisko]]'''<br />
*'''[[Kitee]]'''<br />
*'''[[Kittilä]]'''<br />
*'''[[Kiukainen]]'''<br />
*'''[[Kiuruvesi]]'''<br />
*'''[[Kivijärvi]]'''<br />
*'''[[Kodisjoki]]'''<br />
*'''[[Kokemäki]]'''<br />
*'''[[Kontiolahti]]'''<br />
*'''[[Korpilahti]]'''<br />
*'''[[Kortesjärvi]]'''<br />
*'''[[Koski Tl]]'''<br />
*'''[[Kruunupyy]]'''<br />
*'''[[Kuhmalahti]]'''<br />
*'''[[Kuhmo]]'''<br />
*'''[[Kuhmoinen]]'''<br />
*'''[[Kuivaniemi]]'''<br />
*'''[[Kullaa]]'''<br />
*'''[[Kuopio]]'''<br />
*'''[[Kuortane]]'''<br />
*'''[[Kurikka]]'''<br />
*'''[[Kuusamo]]'''<br />
*'''[[Kuusjoki]]'''<br />
*'''[[Käkisalmi]]'''<br />
*'''[[Kälviä]]'''<br />
*'''[[Köyliö]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Laitila]]'''<br />
*'''[[Lammi]]'''<br />
*'''[[Lapinjärvi]]'''<br />
*'''[[Lapinlahti]]'''<br />
*'''[[Lappajärvi]]'''<br />
*'''[[Lappi Tl.]]'''<br />
*'''[[Laukaa]]'''<br />
*'''[[Lavansaari]]'''<br />
*'''[[Lavia]]'''<br />
*'''[[Lehtimäki]]'''<br />
*'''[[Leppävirta]]'''<br />
*'''[[Lestijärvi]]'''<br />
*'''[[Liljendal]]'''<br />
*'''[[Liperi]]'''<br />
*'''[[Lohja]]'''<br />
*'''[[Lohtaja]]'''<br />
*'''[[Lokalahti]]'''<br />
*'''[[Loppi]]'''<br />
*'''[[Luopioinen]]'''<br />
*'''[[Luoto - Larsmo]]'''<br />
*'''[[Loviisa]]'''<br />
*'''[[Luvia]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Maaninka]]'''<br />
*'''[[Maaria]]'''<br />
*'''[[Marttila]]'''<br />
*'''[[Merikarvia]]'''<br />
*'''[[Messukylä]]'''<br />
*'''[[Muhos]]'''<br />
*'''[[Multia]]'''<br />
*'''[[Muuruvesi]]'''<br />
*'''[[Myrskylä]]'''<br />
*'''[[Mäntsälä]]'''<br />
*'''[[Mäntyharju]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Nakkila]]'''<br />
*'''[[Nauvo]]'''<br />
*'''[[Nilsiä]]'''<br />
*'''[[Nivala]]'''<br />
*'''[[Noormarkku]]'''<br />
*'''[[Nurmes]]'''<br />
*'''[[Nurmijärvi]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Oulainen]]'''<br />
*'''[[Oulu]]'''<br />
*'''[[Oulujoki]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Padasjoki]]'''<br />
*'''[[Paimio]]'''<br />
*'''[[Paltamo]]'''<br />
*'''[[Parkano]]'''<br />
*'''[[Pedersöre (Pietarsaaren mlk)]]'''<br />
*'''[[Perho]]'''<br />
*'''[[Pernaja]]'''<br />
**'''[[Pernaja]], Koskenkylä Ruukki'''<br />
*'''[[Perniö - Bjärnå]]'''<br />
*'''[[Pertteli]]'''<br />
*'''[[Peräseinäjoki]]'''<br />
*'''[[Petäjävesi]]'''<br />
*'''[[Pieksämäki]]'''<br />
*'''[[Pielavesi]]'''<br />
*'''[[Pielisjärvi]]'''<br />
*'''[[Pietari]]'''<br />
*'''[[Pihtipudas]]'''<br />
*'''[[Pirkkala]]<br />
*'''[[Pohja - Pojo]]'''<br />
*'''[[Pomarkku]]'''<br />
*'''[[Pori - Björneborg]]'''<br />
*'''[[Porin maalaiskunta]]'''<br />
*'''[[Pornainen]]'''<br />
*'''[[Porvoo]]'''<br />
*'''[[Pudasjärvi]]'''<br />
*'''[[Pukkila]]'''<br />
*'''[[Punkalaidun]]'''<br />
*'''[[Purmo]]'''<br />
*'''[[Pusula]]'''<br />
*'''[[Pyhtää]]'''<br />
*'''[[Pyhäjoki]]'''<br />
*'''[[Pyhäjärvi Ol]]'''<br />
*'''[[Pyhämaa]]'''<br />
*'''[[Pyhäranta]]'''<br />
*'''[[Pöytyä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Rantasalmi]]'''<br />
*'''[[Rauma]]''' <br />
*'''[[Rautalampi]]'''<br />
*'''[[Reisjärvi]]'''<br />
*'''[[Renko]]'''<br />
*'''[[Riistavesi]]'''<br />
*'''[[Ristijärvi]]'''<br />
*'''[[Ruokolahti ]]'''<br />
*'''[[Ruotsinpyhtää]]'''<br />
*'''[[Rusko]]'''<br />
*'''[[Rymättylä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Saarijärvi]]'''<br />
*'''[[Sakkola]]'''<br />
*'''[[Salla]]'''<br />
*'''[[Saloinen]]'''<br />
*'''[[Sammatti]]'''<br />
*'''[[Sauvo]]'''<br />
*'''[[Seiskari]]'''<br />
*'''[[Sievi]]'''<br />
*'''[[Siikainen]]'''<br />
*'''[[Siilinjärvi]]'''<br />
*'''[[Sipoo]]''' <br />
*'''[[Simo]]''' <br />
*'''[[Sipoo]]'''<br />
*'''[[Sodankylä]]''' <br />
*'''[[Soini]]'''<br />
*'''[[Somerniemi]]'''<br />
*'''[[Somero]]'''<br />
*'''[[Sonkajärvi]], Rutakko'''<br />
*'''[[Sortavala]]'''<br />
*'''[[Sotkamo]]'''<br />
*'''[[Sumiainen]]'''<br />
*'''[[Sund]]'''<br />
*'''[[Suomusjärvi]]'''<br />
*'''[[Suomussalmi]]'''<br />
*'''[[Sysmä]]'''<br />
*'''[[Suonenjoki]]'''<br />
*'''[[Säkkijärvi]]''' <br />
*'''[[Sääminki]]''' <br />
*'''[[Savonranta]]<br />
<br />
*'''[[Tammela]]'''<br />
*'''[[Tampere]]'''<br />
*'''[[Teerijärvi - Terjärv]]'''<br />
*'''[[Tervola]]'''<br />
*'''[[Tohmajärvi]]'''<br />
*'''[[Toholampi]]'''<br />
*'''[[Tornio]]'''<br />
*'''[[Turku]]'''<br />
*'''[[Tuusniemi]]'''<br />
*'''[[Tuusula]]'''<br />
*'''[[Tyrväntö]]'''<br />
*'''[[Tyrvää]]'''<br />
*'''[[Töysä]]''' <br />
<br />
<br />
*'''[[Ullava]]'''<br />
*'''[[Ulvila]]'''<br />
*'''[[Urjala]]''' <br />
*'''[[Utajärvi]]''' <br />
*'''[[Uusikirkko Vl.]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Vaala]]'''<br />
*'''[[Vaasa]]'''<br />
*'''[[Vahto]]'''<br />
*'''[[Valkeala]]'''<br />
*'''[[Valko]]'''<br />
*'''[[Vampula]]'''<br />
*'''[[Varpaisjärvi]]'''<br />
*'''[[Vehmaa]]'''<br />
*'''[[Vehmersalmi]]'''<br />
*'''[[Vesanto]]'''<br />
*'''[[Veteli]]'''<br />
*'''[[Vieremä]]'''<br />
*'''[[Vihanti]]'''<br />
*'''[[Vihti - Vichtis]]'''<br />
*'''[[Viipuri - Viborg]]'''<br />
*'''[[Viitasaari]]'''<br />
*'''[[Viljakkala]]'''<br />
*'''[[Vimpeli]]'''<br />
*'''[[Västanfjärd]]'''<br />
<br />
*'''[[Ylihärmä]]'''<br />
*'''[[Ylistaro]]'''<br />
*'''[[Ylivieska]]'''<br />
*'''[[Ypäjä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Ähtäri]]'''<br />
*'''[[Ähtävä - Esse]]'''<br />
*'''[[Ämmänsaari]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Öja]]'''<br />
----</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Suomen_Sukuhistoriallinen_Yhdistys&diff=9427Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys2009-12-06T21:40:12Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>===Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ry===<br />
<br />
<br />
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ry (SSHY) on sukututkimusta edistävä yhdistys. Yhdistys on perustettu vuonna 2004 ja sen kotipaikka on Helsinki. Jäsenmäärä oli v. 2007 lopussa n. 1700.<br />
<br />
Yhdistyksen kotisivu on [http://www.sukuhistoria.fi http://www.sukuhistoria.fi]<br />
<br />
Yhdistys ylläpitää [[Digiarkisto]]a.<br />
<br />
[[Yhteydenpitoon]] ja asioiden dokumentoitiin yhdistyksellä on käytössä erinäisiä työkaluja.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Pääluokat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Kihlakunnat&diff=7596Kihlakunnat2008-10-20T18:26:53Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>:[http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm SSHY:n Digitointiprojekti] <br />
:[[Läänintilit]]<br />
:[[Läänit]]<br />
<br />
<br />
Tällä sivulla läänit (1635 - 1808) ja kihlakunnat '''Arkistolaitoksen luettelon mukaan'''; Luettelo henkikirjamikrofilmien käyttökopioista 1634-1808. Toim. Matti Walta. Helsinki 1983.<br />
Suluissa läänintilien rajavuodet lääneittäin.<br />
<br />
<br />
<br />
===Turun ja Porin lääni - Åbo och Björneborgs län (1635 - 1808) ===<br />
<br />
:Ala-Satakunnan Kihlakunta - Nedre Satakunta härad<br />
:Halikon kihlakunta - Halikko härad<br />
:Maskun kihlakunta - Masko härad [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/am_kuvailu?am_tunnus=732.KA&language=fin&pub=true (Lisätietoa Arkistolaitoksen sivulta)]<br />
:Mynämäen kihlakunta - Virmo härad [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/am_kuvailu?am_tunnus=734.KA&language=fin&pub=true (Lisätietoa Arkistolaitoksen sivulta)]<br />
:Piikkiön kihlakunta - Pikis härad<br />
:Vehmaan Kihlakunta - Vemo härad<br />
:Ylä-Satakunnan kihlakunta - Övre Satakunta härad<br />
::Ylä-Satakunnan alinen kihlakunta - Övre Satakunta nedredels härad<br />
::Ylä-Satakunnan ylinen kihlakunta - Övre Satakunta övredels härad<br />
:Ahvenanmaan kihlakunta - Ålands härad<br />
<br />
===Uudenmaan ja Hämeen lääni - Nylands och Tavastehus län (1635 - 1809) ===<br />
<br />
:Porvoon kihlakunta – Borgå härad<br />
:Raaseporin kihlakunta – Raseborgs härad<br />
::Raaseporin itäinen kihlakunta - Raseborgs östra Härad<br />
::Raaseporin itäinen kihlakunta - Raseborgs vestra Härad<br />
:Hollolan kihlakunta – Hollola härad<br />
::Hollolan ylinen kihlakunta – Övre Hollola härad<br />
::Hollolan alinen kihlakunta – Nedre Hollola härad<br />
:Hattulan kihlakunta – Hattula härad <br />
:Sääksmäen kihlakunta – Övre härad<br />
::Sääksmäen ylinen kihlakunta – Övre Sääksmäki härad<br />
::Sääksmäen alinen kihlakunta – Nedre Sääksmäki härad<br />
:Satakunnan kihlakunta - Satakunta härad<br />
<br />
===Viipurin ja Savonlinnan lääni - Viborgs och Nyslotts län (1635-1713)===<br />
<br />
:Rannan kihlakunta - Stranda härad<br />
:Lappeen kihlakunta - Lappvesi härad<br />
:Jääsken kihlakunta - Jääskis härad<br />
:Äyräpään kihlakunta - Äyräpää härad<br />
:Kymenkartanon kihlakunta - Kymmenegårds härad [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/arkisto_kuvailu?a_tunnus=20310.KA&language=fin&pub=true (Lisätietoa Arkistolaitoksen sivulta)]<br />
:Savon ylinen kihlakunta - Savolax övredels härad<br />
:Savon keskinen kihlakunta - Savolax mellersta härad<br />
:Savon alinen kihlakunta - Savolax nedredels härad<br />
<br />
===Savonlinnan ja Kyminkartanon lääni - Nyslotts och Kymmenegårds län (1722-1747)===<br />
> '''Kymenkartanon ja Savon lääni - Kymmenegårds och Savolax län (1748-1775) '''<br />
<br />
:Kymin kihlakunta - Kymmene härad [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/arkisto_kuvailu?a_tunnus=20310.KA&language=fin&pub=true (Lisätietoa Arkistolaitoksen sivulta)]<br />
:Jääsken kihlakunta - Jääskis härad<br />
:Lappeen kihlakunta - Lappvesi härad<br />
:Savon ylinen kihlakunta - Savolax nedredels härad <br />
:Savon keskinen kihlakunta - Savolax mellersta härad<br />
:Savon alinen kihlakunta - Savolax övredels härad<br />
<br />
===Kyminkartanon lääni - Kymmenegårds län (1776-1808)===<br />
<br />
:Kymin kihlakunta - Kymmene härad [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/arkisto_kuvailu?a_tunnus=20310.KA&language=fin&pub=true (Lisätietoa Arkistolaitoksen sivulta)]<br />
:Savon alinen kihlakunta - Savolax nedredels härad (Ky)<br />
:Savon ylinen kihlakunta - Savolax övredels härad (Ky)<br />
:Hollolan ylinen kihlakunta – Övre Hollola härad (Ky)<br />
<br />
===Savon ja Karjalan lääni - Savolax och Karelens län (1776 - 1808)===<br />
<br />
:Savon ylinen kihlakunta - Savolax nedredels härad<br />
:Savon alinen kihlakunta - Savolax övredels härad<br />
:Karjalan ylinen kihlakunta - Karelens övre härad<br />
:Karjalan alinen kihlakunta - Karelens nedre härad<br />
<br />
===Pohjanmaan lääni – Österbottens län (1635-1775)===<br />
<br />
:Pohjoinen voutikunta - Norra fögderi<br />
::Oulun voutikunta - Uleåborgs fögderi<br />
:::Oulun pohjoinen voutikunta - Uleåborgs norra fögderi<br />
:::Oulun eteläinen voutikunta - Uleåborgs södra fögderi<br />
:Eteläinen voutikunta - Södra fögderi<br />
::Kokkolan voutikunta - Karleby fögderi<br />
:::Korsholman pohjoinen voutikunta - Korsholms norra fögderi <br />
:::Korsholman eteläinen voutikunta -Korsholms södra fögderi<br />
:Keskinen voutikunta - Mellersta fögderi<br />
:Vaasan voutikunta - Vasa fögderi<br />
:Uusikaarlepyyn voutikunta - Nykarleby fögderi<br />
:Kajaanin voutikunta - Kajana fögderi<br />
<br />
<br />
===Vaasan lääni - Vasa län (1776 - 1808) ===<br />
<br />
:Korsholman itäinen kihlakunta - Korsholms östra härad<br />
:Korsholman pohjoinen kihlakunta - Korsholms norra härad <br />
:Korsholman keskinen kihlakunta -Korsholms mellersta härad<br />
:Korsholman eteläinen kihlakunta -Korsholms södra härad<br />
<br />
===Oulun lääni - Uleåborg län (1776 - 1808) ===<br />
<br />
:Kajaanin voutikunta - Kajana fögderi<br />
:Kemin voutikunta - <br />
:Oulun voutikunta - Uleåborgs fögderi<br />
:Salon voutikunta - <br />
-------------------<br />
<br />
===Vanha Suomi - Gamla Finland (1707-1796)===<br />
<br />
:Viipurin lääni - Viborgs län<br />
:Käkisalmen eteläinen kihlakunta -Kexholms södra härad<br />
:Kymin kihlakunta - Kymmene härad [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/arkisto_kuvailu?a_tunnus=20310.KA&language=fin&pub=true (Lisätietoa Arkistolaitoksen sivulta)]<br />
:Jääsken kihlakunta - Jääskis härad<br />
:Lappeen kihlakunta - Lappvesi härad<br />
<br />
--------------------------<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
Luettelo henkikirjamikrofilmien käyttökopioista 1634-1808. Toim. Matti Walta. Helsinki 1983.<br />
<br />
Luettelo yleisarkistojen mikrofilmien käyttökopioista. Toim. Leena Airola. Helsinki: Valtionarkisto, 1982<br />
<br />
<br />
[http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/haku Vakka; Arkistolaitoksen tietokanta]<br />
<br />
[[Luokka:Läänintilit]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Johan_Barck&diff=7389Johan Barck2008-05-08T05:13:39Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>kts. [[Barck Johan]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Barck_Johan&diff=7388Barck Johan2008-05-08T05:09:45Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>JOHAN BARCK (1710-1769)<br />
<br />
<br />
Vuonna 1742 muodostettu ja seuraavana vuonna lakkautettu Turun kenraalikuvernöörikunta on eräs historiamme merkillisimpiä ja vähiten tutkittuja episodeja. On kyse transitperiodista, jonka laista merkitykseltään joudutaan hakemaan vuosista 1808-1809 ja vuosista 1917-1918. Kaksi ensimmäistä johtui Ruotsin heikkoudesta kolmas Venäjän. Kaikilla kerroilla itsenäisyydestä haaveiltiin ja puhuttiin. Vasta kolmannen kohdalla se toteutui.<br />
<br />
Surkean "Hattujen sodan" seurauksena Ruotsi oli menettänyt koko Suomen Venäjälle. Venäläinen kenraalikuvernööri oli asetettu maan merkittävimpään kaupunkiin Turkuun. Ajan hämärtyneitä lojaliteetteja kuvaa mainiosti se, että kenraalikuvernööriksi nimitettiin suomalaissyntyinen, ruotsalainen vapaaherra Johan Balthasar von Campenhausen, jonka isä Johan Herman von Campenhausen oli palvellut Käkisalmessa luutnanttina Arendt Reijerin (Reiher) aikana ja kuului tämän ikäpolveen ja läheiseen ystäväpiiriin.<br />
<br />
Johan Baltasar von Campenhausen oli toiminut nuoruudessaan Upplannin tremanningsrykmentissä ja tullut ylennetyksi luutnantiksi vuonna 1707, seurasi sitten kuningasta Benderiin, josta tämän kuriirina tuli lähetetyksi Tukholmaan. Tällä matkalla hän kuitenkin joutui vangiksi Sachenissa. Sieltä hän siirtyi ensin Puolan palvelukseen ja myöhemmin (1711) Venäjälle, jossa pian yleni Muromskinjalkaväkirykmentin everstiksi. Suomen (Turun) kenraalikuvemööriksi nimitettäessä hän oli sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti.<br />
<br />
Ensimmäisen avionsa hän solmi Margareta Lilliegrenin kanssa ja oli näin mm. Pyhtäällä syntyneen luutantti Lars Malmin lanko. Margareta Lilliegren (vanhemmat Axel Christersson Elephant nobil. Lilliegren ja Hedvig Ahlebom) kuoli vuonna 1733, jonka jälkeen vuonna 1736 von Campenhausen solmi toisen avionsa liiviläistä aatelissukua olevan Helena Juliana von Straelbomin kanssa.<br />
<br />
Uuden kenraalikuvernöörin eräs ensimmäisistä hallintotoimista liittyy, merkillistä kyllä, Peippolaan. Tästä kertoo Heikki Kokkonen Elimäen pitäjän historiassaan (osa II) sivu 55 seuraavaa:<br />
<br />
"(Suomen) taloudelliset, oikeudelliset ja kirkolliset asiat oli annettu 14.10.1742 kenraalikuvernööriksi nimitetylle Venäjän palveluksessa majuriksi kohonneelle, alkujaan Suomessa Pohjanmaalla Vöyrin pitäjässä syntyneelle everstinpojalle, Juhana Balthasar von Campenhausenille. "Lokakuusta alkaen hän ensin oli järjestämässä Lappeenrannan läänin hallintoa, tuli Marraskuun lopulla Elimäelle, jossa jonkun aikaa viipyi Peippolan kartanossa ja saapui vihdoin Tammikuun 2 p. 1743 Turkuun, jossa maan hallitus järjestettiin." (Biografinen nimikirja s. 103). "Campenhausen... piti... erityisen kokouksen Joulukuun 3 p:nä, jossa oli sekä pappeja että kruununmiehiä muutamista Itä-Suomen ja Kymenjoen seudun pitäjistä. Paikkaa ei mainita, mutta näihin aikoihin oleskeli von Campenhausen luultavasti vielä Elimäen Peippolan kartanossa, jonne hän marraskuun lopulla oli saapunut. Tämä lienee ollut kokouksen paikkakin. Läsnäoleville esittelee hän, että virkamiesten palkoiksi otettaisiin varakkaimmilta henki-, vero-, tuomari-, ja laamannirahat. Tähän suostuivat kokoukseen saapuneet, arvellen, ettei mainittujen verojen suorittaminen heitä häviöön saattaisi." (Lindeqvist, K.O., Pikkuvihan aika Suomessa, s. 42). Nuo kokouksen osanottajat olivat pöytäkirjan allekirjoituksista päätellen Georg Nigraeus Lappeenrannan kirkkohra, Gabr. Procopaeus VaIkealan khra, Carl Fred. Andersin Lapveden maakomissaari, "Salomon Gestrinius P .Pastor in Elimä" , Herman Porthanus Lapinjärven khra., Eeric Engelb. Norring talouskomis. ja "Eric Backman Häradzskrifvare i Kymmene"."<br />
<br />
Tästä dokumentista voidaan siis päätellä, että kenraalikuvernöörin aivan ensimmäiset Suomea koskevat suunnitelmat ja päätökset näkivät päivänvalon juuri Peippolassa. Niissä otetaan haparoivaa kantaa niin valtakunnalliseen verotukseen kuin paikallisiin kirkollisiin ja hallinnollisiin nimityksiinkin. Aivan ensimmäisiin edunsaajiin kuului Salomon Gestrinius, joka kaksi päivää ennen kokousta oli saanut virkaanvahvistuskirjan Elimäen ITSENÄISEN kirkkoherrakunnan pastoriksi von Campenhausenilta. Toinen silmiinpistävä päätös on Eric Backmanin nimitys Kymin kihlakunnankirjuriksi.<br />
<br />
Miksi von Campenhausen valitsi Suomen sadoista kartanoista juuri Peippolan virkansa ensimmäiseksi residenssiksi? Miksi juuri nämä yllänimetyt henkilöt kutsuttiin hänen ensimmäisen audienssinsa ja "kabinettinsa" osanottajiksi? Missä oli Peippolan silloinen tilanhoitaja ja kirjanpitäjä Johan Barck? Entä Alexander Modelin?<br />
<br />
Olisiko aivan tuulesta temmattua olettaa noina "horjuvien lojaliteettien" aikoina, että Modelin itseasiassa olisi hautonut mielessään "kuningasajatusta" Suomen irroittamisesta Ruotsista, että hän tämäntähden olisi hylännyt Smoolannin ja asettunut Pyhtäälle, paikanpäälIe, tavoitteittensa ääreen? Olisiko hän ollut se ensimmäinen "anjalalainen" jo viisikymmentä vuotta ennen "noottia"? Oliko von Campenhausen Peippolassa Modelinin pyynnöstä? Oliko tähtäimessä myös Peippolan irroittaminen Ruotsin hallitsijoihin vahvasti sitoutuneen Wrede-suvun hallinnasta? Miksi itseasiassa Johan Barck, Modelinin serkunpoika, oli kutsuttu Peippolaan de facto-käskynhaltijaksi Modelinin silmien alle vuonna 1739? Kenen korviin kuiski Venäjän tuore hallitsijatar Elisabet?<br />
<br />
Pienenä indikaationa näiden spekulaatioiden paikkansapitävyydestä on von Campenhausenin jo edellämainittu, omituisen kiireellinen päätös nimittää Modelin-ryhmään kuuluvat Gestrin ja Backman paikallisiin kirkollisiin ja hallinnollisiin virkoihin, irroittamalla suosiollisesti edellisessä tapauksessa Elimäki itsenäiseksi kirkkoherrakunnakseen. Samaan suuntaan viittaa tämän kirjan sidontavaiheessa Suomesta löytynyt Johan Barckin ansioluettelo (kts. liite), jossa hän omakätisesti vahvistaa oleskelleensa v. 1742 pakolaisena Helsingissä Anders Helleniuksen (aateloituna Enhielm) määräämissä tehtävissä.<br />
<br />
Hellenius toimi tuolloin vastuunalaisella "fältproviantmestarin" vakanssilla ja on sen tunnetun, Yrjaksen majurina vv 1781-1790 toimineen Per af Enehjelmin isä, joka tuomittiin osallisuudestaan Anjalan liittoon kuolemaan, tullakseen armahdetuksi vasta<br />
teloituspaikalla. Per af Enehjelm kuoli Lapinjärven Sjökullan kartanossa 17.11.1807. Anders Hellenius on mitä todennäköisemmin ollut Modelinin lailla "varhainen anjalalainen" , jos ei suorastaan liikkeen "kummisetä".<br />
<br />
Se mikä hetken, näynomaisesti, oli tarjolla, ei kuitenkaan toteutunut. Pietarissa päätettiin toisin. Turun kenraalikuvernöörikunta osoittautui ohimeneväksi ilmiöksi. Jo vuonna 1743 solmittiin Turussa rauha, jossa Venäjä armollisesti tarjosi täysin nujerretulle Ruotsille Kymijoesta länteen sijaitsevan Suomen. Asiat palautuivat ennalleen, vanhaan kehnoon kuntoonsa. Wredet jäivät Elimäelle ja Johan heidän pehtoorikseen. Elimäki ALENNETTIIN vastasynnytetyn Loviisan kappeliksi. Tervakaupallaja keinottelulla omaisuutensa hankkinut "Sissi-Jaakko" vasta rahalla nujersi sen mihin talonpoikien satavuotinen kapina ja valtakuntien väliset sodat eivät pystyneet. Modelin sai ummistaa silmänsä Peippolassa näkemättä koskaan maallisten unelmiensa toteutumista, mutta ehkäpä siemen jäi ja iti Anjalassa ja sitten kantoi satoa vuonna 1917. Modelinin muistoksi sen soisi!<br />
<br />
Johan Barck oli läpeensärehellinen mies. Yli kolmekymmentä vuotta Wrede-suvun luottomiehenä ja heidän edustajanaan ja Elimäkeä käytännössä hallineena, hän erosi palveluksesta sillä rikastumatta.<br />
<br />
Vertailun vuoksi voidaan mainita, että hänen seuraajansa virassa, taloustirehtööri Erik Viberg omisti uransa päättyessä Ratulasta Junttila-, Höysti-, Sipilä-, Styrman-, Anttila-, Penttilä-, Parpola- ja Kalkela-nimiset tilat, joista hän oli muodostanut Eriksnäs-nimisen kartanon.<br />
<br />
Emäntä Miina Junttila-Koskenniemi muistelee tästä Kymin- ( Elimäen-) murteella seuraavaa:<br />
"Enne aikah täs Ratulas oli iso kartano, täs missä nyt on tää Junttilan talo. . . Junttilan ol ... Viiper saannu. . . Sen Viiperin perillisii kaksi vanhaa ryökkinää ol viäl viimmiseks täs Junttilas jotka viäl myi useit taloi siint eräh ittenäisiks tiloiks... (Heikki Kokkonen: Elimäen pitäjän historia, osa II).<br />
<br />
Tämän Eriksnäsin maista Junttilan ja Anttilan osti vuonna 1847 viidelläsadalla bankko-ruplalla Erik Willman (1819-1884). Hänen ja ja Maria Johansdotter Nockalan lapsista Karolina Eriksdotter Willman avioitui Ruotsinkylän Pappilaan rusthollari Johannes Henriksson Pappilan (Giösling) puolisoksi. Heistä polveutuu ns. Suur-Pappilan nykyinen isäntälinja. Karolinan veli Mauno jäi kotitilansa isännäksi ja käytti myöhemmin Koskenniemi-sukunimeä.<br />
<br />
Paitsi rehellisyydestään, Johan Barck oli tunnettu myös syvästä uskonnollisuudestaan. Järsnäsin ja Barkerydin pappien jälkeläisenä hän osallistui aktiivisesti paikkakunnan hengelliseen elämään. Hänen Elimäen kirkolle lahjoittamansa numerotaulu on säilynyt näihin päiviin, samoin oli vuonna 1760 laadittu penkkijärjestys kirkossa pääosin hänen käsialaansa. Elimäen pappien valinnassa Johan Barckilla oli usein ratkaiseva sana sen lähes kolmenkymmen vuoden ajan, jonka hän paikkakunnalla vietti. Kirkonesimiehenä (kirkkoväärtti) hän toimi vuosina 1742-1753 Fabian Wreden ja Fabian Gudseuksen seuraajana. Luonnostaan hänelle suotiin istuinpaikka kirkon ensimmäisellä rivillä Peippolan, Moision ja Mustilan penkissä joka omistajien "absentismin" vuoksi olisi muutoin pysynyt jatkuvasti tyhjänä. Hänen rinnallaan istuivat usein Alexander Modelin ja Anna Helena Pfeiff.<br />
<br />
Hän oli se armoitettu kirjuri, jonka silmien ja kätten kautta moni malka muutti muotoaan; häntä henkilökohtaisesti koskettamatta, hänen siitä hyötymättä. Hän ummisti silmänsä silloin kun elämän epämiellyttävät realiteetit peittivät koko näkökentän; Johan oli säilyttäjä, ei maailmanmuokkaaja. Omalla hiljaisella tavallaan, hyvyyttä imitoiden hänen onnistui hillitä talonpoikaisliikkeen väkivaltaisimmat ylilyönnit ja samanaikaisesti estää läänitysherrojen ankarimman vihan lankeaminen rahvaan ylle.<br />
<br />
Onnellisin hän oli Peippolan seinien sisällä, oman perheensä parissa, mutta ajatuksissaan aina yksin, erilainen, muukalainen, joskus tuntematon itselleenkin.<br />
<br />
Maria Elisabet Bruun, Modelinin valitsema vaimo, oli ollut hyvä hänelle. Lapsia siunaantui Peippolassa lähes kahden vuoden välein, vanhin, Fabian Broddo heti vihkimistäseuraavana vuonna. Hänet ristittiin Peippolan armollisen herran, paroni Fabian Wreden ja Johanin autuaasti poisnukkuneen isän Broddo Barckin kunniaksi. Kummeina toimivat: Modelin, kauppias Brunck, kihlakunnankirjuri Erich Backman, kirkkoherra Salomon Gestrin, kauppias Carl Bruun, kappalainen Johan Westrell, herra Jonas Backman, jalosukuinen rouva Anna Helena Pfeiff, rouva Anna Forsell, rouva Maria Christina Zilliacus; sanallasanoen koko Elimäen silloinen vallasväki höystettynä Haminan porvaristolla.<br />
<br />
Fabian Broddoa seurasi kesällä 1747 Hedvig Elisabeth, josta myöhemmin tuli Myrskylän juoppoudesta kuulun varapastorin Magnus Akerstedtin onneton puoliso ja sitten leskeksi jäätyään 13 päiväksi pernajalaisen aatelismiehen, kornetti Erik Magnus Stålhanen ensimmäinen puoliso. Hedda Lisan kummeina toimivat: Fabian Gudseus, Ahvenkosken postimestari Georg Gedda, Anders Backman, Hedvig Phoenix ja pastorska Anna Lisa Plogman.<br />
<br />
Carl Johan Barck syntyi joulunalla 1749 ja kuoli vanhempiensa suureksi suruksi kymmenvuotiaana Peippolassa 8.8.1759. Yllättävinä niminä esiintyvät kummiluettelossa Loviisan pormestari ja Peippolan tuleva omistaja Jacob Forsell ja ruukinpatruuna Anders Nohrström. Sukulaisia edustavat Gertrud Maria Möllerheim ja Hedvig Helena Bruun, paikkakunnan säätyläisiä Friedrich von Eschner ja Maria Dorothea von Bilang.<br />
<br />
23.2.1752 syntyi jälleen tytär, Anna Maria Barck, joka aikuistuttuaan vihittiin maanmittari Thomas Jönströmin puolisoksi ja asettui perheineen Ruotsinkylän Nybondakseen.<br />
<br />
Hänen kummejaan olivat mm. itse paroni Fabian Wrede ja majuri & ritari Carl Ribbing. Kahden vuoden kuluttua (27.4.1754) perheeseen syntyi Helena Christina Barck, jonka myöhempiä vaiheita ei tarkkaan tunneta. Häntä seurasi 23.4.1756 Anders Emanuel, aikuistuttuaan merikapteeni Loviisassa. Anders avioitui 11.12.1792 samassa kaupungissa laivurintytär Anna Maria Carpelinin kanssa.<br />
<br />
Kaksi viimeistä Peippolassa syntynyttä lasta olivat Birgitta Sophia (5.8.1758) ja Otto Johan (17.4.1761). Edellinen eli kaksivuotiaaksi, jälkimmäinen vain parin kuukauden verran.<br />
<br />
1730-luvulta pitkälti 1760-luvulle Johan Barck nautti sitä arvonantoa, joka paroni Fabian Wreden paikallisena edusmiehenä hänelle lankesi. Paronin ja hänen kirjuri/tilanhoitajansa välit olivat hyvät, suorastaan läheiset. Tuontuostakin Johan sai matkustaa Tukholmaan ohjeita ja neuvotteluja varten. Paronin itsensä oleskelu Suomessa kutistui vanhuuden lähestyessä liki olemattomiin. 1760-1uvun puolivälissä sairaus saattoi Fabian Wreden pysyvästi kykenemättömäksi omaisuutensa hallintaan. Elimäen tilukset näyttävät jo ennen hänen kuolemaansa siirtyneen v. 1724 syntyneen Fabian Casimir Wreden omistukseen. Uuden herran ja isännän tunnesiteet Elimäkeen tuntuvat olleen löyhät, samoin suhde Johan Barckiin on ollut etäinen ja mahdollisesti rasittunutkin.<br />
<br />
Jos silloin Elimäen tilukset "polttivat" Fabian Casimirin käsiä. Likviditeettiään parantaakseen hän heti vuonna 1767 myi Peippolan, Moision ja Mustilan "Sissi-Jaakolle" kuten aiemmin on kerrottu, "pilkkahintaan".<br />
<br />
Omistajanvaihdoksen tapahtuessa Johan Barck joko itse katsoo viisaimmaksi vetäytyä "eläkkeelle", tai sitten se hänelle selvin sanoin kerrotaan.<br />
<br />
"Eläke" tässä yhteydessä merkitsi lähtöä tyhjin käsin. Ajan tavan mukaan tilanhoitajien ja kirjurien katsottiin jo virkakautensa aikana "varastaneen" tarpeeksi. "Kultaista kädenpuristusta" ei tuona aikana tunnettu. Läpeensärehellisenä miehenä Johan huomasi<br />
jääneensä lähes keppikerjäläiseksi suuren perheensä kanssa. Hetkessä katosi Peippolan ylellisen mukava elämäntapa ja alustalaisten arvonanto. Ei ollut tuolloin hyljeksitympää heittiötä kuin "potkut" saanut kartanonvouti, tai pehtoori!<br />
<br />
Johanin ja perheensä pelastukseksi koituu nyt serkku Abraham rajan takana Ruotsinpyhtään Pappilassa. Jo Modelinin testamentin aikoihin serkukset olivat puhaltaneet yhteen hiileen. Testamenttitekstin stipuloimana rustholli oli jäänyt Abrahamille 2000 kuparitaalarin lunastushintaan ja irtain Johanille. Joko välittömästi omistuskiistojen oikeudessa ratkettua Barck-serkusten eduksi, tai viimeistään kaiken sortuessa Peippolassa, Johan ja Abraham jakavat Pappilan keskenään. Elämänsä viimeiset pari vuotta Johan viettää Pappilassa, Abrahamin katon alla ja sinne hänen peheensä pysyvästi jääkin Johanin vuonna 1769 tapahtuneen kuoleman jälkeen.<br />
<br />
Sitä ennen 17.2.1768 oli vanha paroni Fabian Wrede vaipunut ikiuneen Fågelstassa Ruotsissa ja niin myöskin Peippolan uusi herra, nyt aatelissäätyyn kohotettu Jacob af Forselles, vain vajaan vuoden Peippolaa ja muita Elimäen tiluksia hallittuaan.<br />
Elimäen kirkon kuoriin sijoitetun hautansa ylle hän jo ennen kuolemaansa hakkautti seuraavat sanat (suom.): "Kristus on elämäni ja kuolema voittoni. Fil. 4:21. Sillä se, joka kuolee, ennenkuin hän kuolee, hän ei kuole, kun hän kuolee. Tämän haudan olen minä Jaakko Forsell, syntynyt 17 p:nä elokuuta 1696, asessori ja Loviisan tapulikaupungin pormestari, valmistanut itselleni ja rakkalle vaimolleni Johanna Ulrika von Schultzille, syntynyt 3 p:näjoulukuuta 1732 sekä rakkaille perillisilleni, jos Jumala niin suo." (Heikki Kokkonen: Elimäen pitäjän historia (osa II), sivu 619).<br />
<br />
Johan Barckille, joka elämäntyönsä oli tehnyt Elimäen pitäjässä ja sen kirkkoa kaikin tavoin tukenut, ei sijaa kuorista, eikä käytäviltä enää löytynytkään. Hänet haudattiin Ruotsinpyhtään Kuninkaankylän vastaperustettuun kirkkomaahan, sille paikalle, jossa tänään sijaitsevat Pappilan ja Pesun sukuhaudat. Tuuli on käynyt hänen ylitsensä, eikä hänen asuinsijansa enää häntä tunne.<br />
<br />
Viiteet:<br />
<br />
*Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia I-II<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi<br />
<br />
[[Luokka:Henkilöt]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Ruotsinkyl%C3%A4&diff=7387Ruotsinkylä2008-05-08T05:08:45Z<p>Anne: /* 2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens). */</p>
<hr />
<div>'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
==''' Yleistä''' ==<br />
<br />
Kaikki vanhan Pyhtään maakirjakylät ovat todennäköisesti syntyneet ennen uuden ajan alkua.<br />
Vuonna 1543 oli Ruotsinkylä 13-taloinen kylä, jonne vakiintui 17 maakirjatilaa. Isonvihan jälkeen, tiloista yksi jakautui kolmeen osaan, jonka seurauksena numeroitujen tilojen kokonaislukumäärä kohosi yhdeksääntoista (Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää sivu 44 & 132).<br />
<br />
Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan kylän varallisuus on merkitty seuraavasti:<br />
<br />
*Maksajia: 29<br />
<br />
*Omaisuus: 1080 mk<br />
<br />
*Omaisuus per maksaja: 26 mk<br />
<br />
*Hevosia: 26<br />
<br />
*Lehmiä: 71<br />
<br />
Suur-Pyhtääseen laskettiin tuolloin kuuluvaksi Pyhtään-, Mertlahden- ja Elimäen neljännekset. Ensinmainittuun kuuluivat myös Lapinjärven eteläiset kylät.<br />
<br />
Ruotsinkylän veronmaksukykyä heikensi muihin nähden se, että kolme taloista oli “brända af muskoviten", silti se oli Suur-Pyhtään kylistä ylivoimaisesti varakkain.<br />
<br />
(Lähde: Upplysningar rörande Pyttis Socken år 1571 samlade ur uppgifter i de längder, som finnas bevarade i Statsarkivet rörande fördelningen af "Sölfskatten" i nämde socken af A. Enckell. Helsingfors, Finska Litteratur-Sällskapets tryckeri, 1879.)<br />
<br />
Koska A. Enckellin kokoamat tiedot poikkeavat vuoden 1543 tilatiedoista huomattavasti, on oletettava, että tilaston Ruotsinkylän 29 maksajaan sisältyy, joitakin lähikylien(esim. Kuninkaankylän) tiloista. Vrt. Pyhtään varallisuus kylittäin hopeaveroluettelon mukaan 1571. Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää s.98. <br />
<br />
Pyhtään vakituisista ratsutiloista kaksi sijaitsi vuonna 1730 Ruotsinkylässä; ratsutila N:o 44 Lassas (tilallinen Anders Axelsson) ja N:o 45 Pappila (tilallinen Karl Nirkko).<br />
<br />
Isonvihan jälkeen Ruotsinkylän Pappila (N:o 2) oli yksi Pyhtään neljästä SUKUOIKEUSTILASTA.<br />
<br />
Lähde: Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää.<br />
<br />
<br />
<br />
Ruotsinkylässä sijaitsi Kyminkartanon komppanian kersantin virkatalo Remus (N:o 762 & 535) ajalla 31.10.1752-16.4.1805; Kyminkartanon skvadroonan (8.) kornetin virkatalo (N:o 574) ajalla16.4.1805-14.3.1807.<br />
<br />
Viite: Kaarlo Wirilander: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810<br />
<br />
<br />
<br />
Kylän nimi antaa aiheen olettaa ruotsalaisväestön asuttaneen paikkakuntaa jo hyvin varhain ja Ruotsinkylän (Svenskby) olleen ruotsalaisuuden rajana Elimäen suomenkielisille seuduille siirryttäessä.<br />
<br />
Kylän paikannimistö antaa kuvan kieliolosuhteitten muutoksesta. Vanhimmat nimet ovat ruotsinkielisiä, mutta varsinkin Elimäen rajaa lähinnä olevilla alueilla enenevästi suomenkielisiä. Paikkakunnalle tyypillisiä ovat myös “sekanimet”, joissa on<br />
osia molemmista kielistä:<br />
<br />
<br />
* Brännbackåkern<br />
* Bronagärdan<br />
* Brännlandet<br />
* Mersingsgärdan<br />
* Väpplingsgärdan<br />
* Mjömossen<br />
* Röjkärret<br />
* Svidjeäng<br />
* Porsäng<br />
* Pottäng<br />
* Dikarmossen<br />
* Vidahugget<br />
* Tommossen<br />
* Kloäng<br />
* Billbacken<br />
* Flisberget<br />
* Upängsberget<br />
* [[Hagaberget]]<br />
* Hembacka<br />
* [[Rävbacka]]<br />
* Järkärret<br />
* Granskogsgärdan<br />
* Långgärdan<br />
* Hembackgärdan<br />
* Welhansgärdan<br />
* Wilbacka<br />
* Nyåker<br />
* Ryåker<br />
* Brogärdan<br />
<br />
<br />
<br />
* Suuripelto<br />
* Uusipelto<br />
* Leppäoja<br />
* Limppukallio<br />
* Kivenojanlaaja<br />
* Rapakallionsuo<br />
* Muurainsuo<br />
* Leipämaa<br />
* Ojamaa<br />
* Myllyaho<br />
* Onnenkivi<br />
* Pukkitie<br />
* Rasi<br />
* Käyrämännynmäki<br />
* Kuoppamäki<br />
* Kasakkakallio<br />
* Turi<br />
* Pohjalaisen pelto<br />
* Sonta-aho<br />
* [[Pahakorpi]]<br />
* Ristimäki<br />
* Karvahaara<br />
* Ylösniitty<br />
* Saharanta<br />
* Kakkulanmäki<br />
* Metsäkylä<br />
* Pelilänmäki<br />
* Turkkila<br />
* Soramäki<br />
* Sirolanmäki<br />
* Suuraho<br />
* Kaalimaanpelto<br />
* Hakamäki<br />
* Haanaho<br />
* Muurainsuo<br />
* Myllyaho<br />
* Varpusniitty<br />
* Rajasuo<br />
* Ruskeasuo<br />
* Korekakallio<br />
* Hirsmäki<br />
* Vanhaniitty<br />
<br />
<br />
* Suur-Bakåkern<br />
* Aspängsaho<br />
* Kaikulandet<br />
* Stor-Kasklandet<br />
* Sipulgärdan<br />
* Kuupiskorpi<br />
* Wedahuggsaho<br />
* Kaskisgärdan<br />
<br />
<br />
<br />
Kylän kieliolosuhteet ovat olleet eri aikoina seuraavat: <br />
<br />
*1750: ruotsinkielisiä 110, suomenkielisiä 43<br />
<br />
*1850: ruotsinkielisiä 149, suomenkielisiä 128<br />
<br />
*1905: ruotsinkielisiä 100, suomenkielisiä 345<br />
<br />
<br />
Ruotsinpyhtään ensimmäisiin rippikirjoihin kielijakauma on huomioitu taloittain siten,<br />
että suomenkielisen isäntäväen talojen kohdalle, talon nimen viereen on merkitty<br />
"Fenno".<br />
<br />
1800-luvun lopun rippikirjoissa on oma "äidinkieli"-sarakkeensa, jonka perusteella<br />
kylän kielijakauma voidaan laskea ripilläkäyneiden tarkkuudella.<br />
<br />
<br />
Viite: Anders Allardt: Strömfors Socken<br />
<br />
<br />
<br />
Kieliolosuhteitten muutoksesta ja kylän nykyilmeestä lisää nettisivuilla:<br />
<br />
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268<br />
<br />
==''' Talot''' ==<br />
<br />
===1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''===<br />
<br />
Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.<br />
Tilaa hallitsivat [[Tjäder]]-sukuiset isännät isonvihan jälkeisiin vuosiin asti. Tilan nimenantajana on mahdollisesti toiminut<br />
1600-luvun alussa elänyt Lars Eriksson Tjäder (Viite: Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää s. 217).<br />
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson [[Cariander]] (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.<br />
<br />
Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.<br />
<br />
Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:<br />
<br />
*http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm<br />
<br />
Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).<br />
<br />
<br />
Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:<br />
<br />
*http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077<br />
<br />
Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä<br />
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander.<br />
<br />
Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. [[Helsinki |Helsingissä]] (Kajander) ja [[Myrskylä - Mörskom |Myrskylässä]] (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy<br />
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja [[Lapinjärvi |Lapinjärvellä]].<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rushtolli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
===2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).===<br />
<br />
Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.<br />
<br />
Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson [[Hermigier]]ille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami [[Nirkko]], jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.<br />
<br />
Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin [[Barkeryd]]in pitäjän [[Alarp]]-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti [[Modelin Alexander Martini |Alexander Martini Modelin]]in omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna [[Barck]], Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n [[Yrjas]]-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.<br />
<br />
Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena [[Pfeiff]]in, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan [[Möllerheim]]in leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan [[Brandt]]) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba [[Horn af Aminne]]) kanssa.<br />
<br />
Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat [[Barck Abraham Johansson |Abraham Johansson Barck]] (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri [[Barck Johan |Johan Barck]] & Katarina [[Alftan]]), Pappilan lampuoti ja [[Peippola]]n kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).<br />
<br />
Alftan-suvun kronikasta lisätietoja nettisivuilla:<br />
<br />
*http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=5011#5011<br />
<br />
Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.<br />
<br />
Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina [[Wallen]]in Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.<br />
<br />
Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.<br />
<br />
Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.<br />
<br />
Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit ([[Pesu]], Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).<br />
<br />
Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa:<br />
<br />
*http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271<br />
<br />
Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.<br />
<br />
Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat, taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)<br />
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.<br />
<br />
<br />
Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809). Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa. Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa. Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.<br />
<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
*Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II<br />
<br />
*Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,<br />
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)<br />
<br />
*P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)<br />
<br />
*Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)<br />
<br />
===3. (1/4) '''Bottas'''===<br />
<br />
<br />
Elimäen komppanian kapteenin “vapaatila”. Autio isonvihan jälkeen.<br />
Tilasta puolet osti verolle Matts Johansson 27.6.1829 ja puolet Adam Mattson Pekkola 23.6.1831.<br />
<br />
Adam Mattson Pekkola oli syntynyt Lapinjärven Kimonkylän Ryynälä-talossa 28.2.1779 (äiti Anna Adamsdr Ryynälä (1755-1780).<br />
Hän avioitui 29.8.1824 Bottaksen tyttären Eva Caisa Johansdr kanssa ja asettui taloon vävyksi.<br />
<br />
11.12.1842 Bottakselle siirtyi vävyksi Erik Eriksson Kinttula<br />
(1820-1886) Elimäen Ratulasta naituaan Maria Lovisa Henriksdr<br />
Bottaksen. Heidä poikansa Anders Bottas toimi Ruotsinpyhtään<br />
kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1880-luvulla ja oli aviossa<br />
Barck-sukuisen Eva Elisabet Gustafsdotterin kanssa.<br />
<br />
Tunnettu kunnallismies oli myös parin poika Johan (Juho) Bottas, joka muutti nimensä Murroksi ja toimi Ruotsinpyhtään kunnavaltuuston varapuheenjohtajana vv. 1905-1918. Juho Murto omisi Murtola ja Väinölä nimiset tilat Kuninkaankylässä, sekä osan Pappilan rustholliin ostoaugmentteihin kuulunutta Eerikkilän tilaa Ruotsinkylässä. Yrjaksen (Gustavslugn) kruununpuustellin tuhouduttua tulipalossa v. 1920, siirrettiin Murtolan päärakennus<br />
Gustavslugnin raunioille aiemmalta sijaintipaikaltaan, hieman (100 m)<br />
puustellin alapuolella.<br />
<br />
Bottaksesta juontavat juurensa myös Bodén- ja Katajala-suvut.<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Oksanen Eeva Liisa, Vanha Pyhtää<br />
*Allardt Anders, Strömfors socken<br />
*Finlands lantegendomar I<br />
<br />
===4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''===<br />
<br />
'''Fiskars:'''<br />
<br />
"Määräaikaisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.<br />
<br />
Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui<br />
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.<br />
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa<br />
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”<br />
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti [[Porvoo]]sta [[Lapinjärvi |Lapinjärven]] Hindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.<br />
<br />
Vuonna 1781 tilanpuolikas joutui Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle, joka kuitenkin kuoli nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myi tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr, oli kotoisin [[Pernaja]]n Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm osti Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.<br />
<br />
Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.<br />
<br />
Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:<br />
<br />
-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,<br />
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä<br />
<br />
-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. [[Loviisa]]n Gustafsson-suku.<br />
<br />
Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä, puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks (Flinckas-)-tilan kanssa. <br />
<br />
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Etolin <br />
<br />
-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edelleen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.<br />
<br />
<br />
'''Isakas:'''<br />
<br />
Pikkuvihan jälkeen Fiskarsin autiolle puolelle (Isakas) asujaksi saatu Mårten Jacobsson oli Nybondas-talon poika. Hänen isänsä, Jacob Samuelsson, oli muuttanut kylään Haavistosta ja kuului samaan Eerolan taloa asuttaneeseen kantasukuun, kuin Gottlunditkin. Mårten kuoli Isakaksessa vuonna 1768.<br />
Hänen “yhtiömiehenään” (bolagsman) toimi Tjäder-sukuinen Axel Samuelsson (1710-1772).<br />
<br />
Axel oli hakenut vaimonsa Viirilän Skräddars-rusthollista (Maria Claesdr – 1727-1788). Parin poika, Anders Axelsson Isakas, osti Fiskarsin neljänneksen verolle 18/2/ 1792. Sen toista neljännestä ryhtyi samanaikaisesti viljelemään Johan Henriksson Ruotsinkylän Wäntas-talosta. Hän oli avioitunut 3.11.1782 Anna Gustafsdr Rikforsin kanssa. Annan vanhemmat olivat Pernajan Riken-kylän Clemetz talossa v. 1729 syntynyt Gustaf Andersson, joka Strömforsin seppänä toimiessaan ryhtyi käyttämään Rikfors-sukunimeä synnyinkylänsä mukaan. Gustaf Rikfors nai 27.12.1754 Ruotsinkylän Smeds-talon tyttären Anna Henriksdr ja siirtyi samalla Smedsin isännäksi.<br />
<br />
Johan Henrikssonin ja Anna Gustafsdr Rikforsin lapsista:<br />
<br />
-Anders Johansson Isakas (1785-1846) jatkoi isänsä jälkeen talonpitoa ja avioitui 28.12.1806 Pappilan rusthollin tyttären Hedvig Lovisa Alexandersdr Barckin kanssa. Hedvig kuoli kuitenkin lapsivuoteeseen jo vuonna 1809, jonka jälkeen saman vuoden joulukuun 27. pnä leski vihittiin uuteen avioon Lapinjärven Kimonkylän Keisarissa Elisabet Johansdotterin (1783-1850) kanssa. <br />
<br />
Elisabetin äiti oli Anna Thomasdr (1754-1833) Porlammin Skegg-(Skäcki-) talosta ja isoäiti Catharina Samuelsdr Forselius (1735-1790) Myrskylän Öfvitsbölen Stor-Köningsistä. Catharina Samuelsdotterin setä oli Kivennavan kappalainen Andreas Forselius (1722-1772) ja veljentytär se Catharina Ericsdr Forselius (1754-1805), joka nai Öfvitsbölessä 4.12.1783 ruotsalaista aatelissukua olevan luutnantti Johan Georg Tigerströmin (1743-1803).<br />
<br />
-Maria Johansdr Isakas nai 31.10.1822 koulumestari Carl Johan Forsströmin.<br />
<br />
Anders Johansson Isakaksen jälkeen talonpitoa jatkoi hänen tyttärensä Maja Lisa Andersdr (1812-1852) ja vävyksi Elimäen Ratulan Mikkolasta tullut Fabian Gustafsson (1801-1865). Fabianin vanhemmat olivat Gustavus Mattson Mikkola (1752-1829) ja Helena Ahlfors, Hämeenkoskelta Elimäelle siirtyneen valtiopäivämies Abraham Ahlforsin (1748-1821) ja Dorothea Elisabeth Fabiansdotterin tytär. Helena Ahlforsin isovanhemmat olivat <br />
Kosken kanttori Georg Ahlfors (1781-1785) ja Maria Bux (1710-1780). Gustavus Mattson Mikkolan äiti puolestaan oli Elisabet Jacobsdr Giösman (1728-1803), Jacob Giösmanin (1668-1766) ja Gertrud Eriksdr Herckmanin (1688-1738) tytär.<br />
<br />
Fabian Gustafssonin ja Maja Lisa Andersdr Isakaksen kaksi tytärtä Anna Lovisa Fabiansdr (1838-1898) ja Maria Fabiansdr (1843-1928) toivat niinikään vävyt talonpitäjiksi Isakakselle. Anna Lovisan puoliso oli Matts Mattson Klemolasta (aiemmin mainitun Thomas Jacobssonin jälkeläinen). Hän ja vaimonsa ostivat Fiskarsin neljänneksen verolle 15.5.1865.<br />
<br />
Maria Fabiansdr Isakas nai 11.9.1870 Pappilan rusthollin pojan Mathias Mathiasson Pappilan (1835-1913), jonka äidin isän äiti oli Maria Christina Alexandersdr Barck (1769-1819). Mathiaksen isänpuoleiset juuret johtavat Pyhtään Hirvikosken Piispan taloon.<br />
<br />
Kirjallisuuviitteet:<br />
<br />
*Bergholm Axel, Sukukirja, osa I (Gottlund;. ss. 518-520)<br />
<br />
*Elegenstierna Gustaf, Svenska adelns ättartavlor VIII (Tigerström; ss. 302-303)<br />
<br />
*Akiander Matthias, Herdaminnen för fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift, I delen, s. 394 (Forselius)<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
===5. (7/24) Wäfvars===<br />
<br />
Kuten nimestä voidaan päätellä Wäfvars on historiansa aikana kuulunut kutojille. Eräs heistä voisi olla Wäfvarsissa 22.9.1752 kuollut Johan Jöransson, joka avioitui 13.10.1707 Pyhtään Klåsarössä Gertrud Adamsdotterin kanssa, joka leskeydyttyään muutti Porvooseen vuonna 1756. Hypoteesia tukee mm. se että Gertrudin sisar, Wäfvarsin manttaalikirjoissakin vv. 1722-1723 esiintyvä “svägerska Elsa”, oli toisessa aviossaan petjärveläisen kutojan, Hindrich Eskelssonin, vaimo. Gertrudin muutto Porvooseen indikoi sukulinkkejä sikäläisiin kutojasukuihin.<br />
<br />
Johan Jöranssonin ja Gertrud Adamsdr poika, Jöran Johansson (1718-1764) isännöi taloa isänsä jälkeen. Hän avioitui 27.12.1739 Pyhtään Itä-Kirkonkylästä kotoisin olleen Elisabet Christersdr Herrmansin (1721-1760) kanssa.<br />
<br />
Parin pojista Abraham Jöransson, Fabian Jöransson ja Christopher Jöranssonin vävy Jacob Jacobsson Giösling ostivat Wäfvarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792, kolmanneksen kukin.<br />
<br />
Abraham Jöransson (1745-1821) oli aviossa Elsa Jöransdr Ståhlin kanssa ja hänen lankonsa oli Remuksen kruununpuustellia vv. 1782-1790 hallinnut , Ruotsin Högstadissa 5.1.1737 syntynyt vääpeli Ulric Adam Heldensted. Sukusuhteesta johtuen leski Catharina Heldenstedt ja hänen tyttäriään esiintyy Wäfvarsin rippikirjoissa.<br />
<br />
Fabian Jöransson (1753-1804) avioitui kahdesti: 1) Maria Danielsdr Carianderin (1755-1802) 2) Anna Lena Johansdr Skräddarsin kanssa.<br />
<br />
Christopher Jöransson (1741-1788) haki vaimonsa Wirginiagårdista. Maria Mårtensdotter (1737-1788) oli rakuuna Mårten Hindersson Frimodigin ja Christina Pehrdsdr Flinckin tytär. Christina Flinck esiintyy leskenä Wäfvarsin rippikirjoissa.<br />
<br />
Parin tytär Elisabeth Christersdr (1758-1802) nai 30.10.1738 rumpali Jacob Jacobsson Giöslingin, korpraali Jacob Giöslingin (1732-1812) pojan. Tilanpitoa Giöslingien kolmanneksella jatkoi Gustaf Jacobsson Giösling (1786-1850), joka toimi myöskin Ruotsinkylän ruotsinkielisten kylänvahimpana (“svenska ålderman”). Avioituessaan 1.11.1810 Pappilan rusthollin tyttären Maria Helena Johansdotterin (äiti Maria Christina Alexandersdr Barck) kanssa, Gustaf Jacobsson sai haltuunsa neljänneksen Pesusta, jota<br />
hän ryhtyi viljelemään.<br />
<br />
Parin lapsista:<br />
<br />
*Maria Elisabeth (1811-1837) avioitui Lindkosken Hannusaksessa 25.1.1806 syntyneen Petter Anderssonin (1806-1836) kanssa. Avio oli lapseton.<br />
*Anna Sophia (1816-1865) nai Johan Johansson Bergholmin (1818-1890). Kts. Fiskars yllä.<br />
*Carolina (1826-1868) nai herastuomari Anders Henriksson Wäntensin<br />
*Fredrikan (1830-1871) puoliso oli Hiskias Mattson (Forss) Porlammilta.<br />
<br />
Jacob Giöslingin ja Elisabeth Christersdr muista lapsista:<br />
<br />
*Johannes Jacobsson Giösling (1789-1848) nai Ulrica Adamsdr Carianderin (1799-1875). Parin poika Adam Jacob Giösling (1825-1893) siirtyi Sippolan & Viipurin kautta Loviisaan, jossa avioitui 21.9.1851 Gustava Lovisa Bärlundin kanssa. <br />
<br />
Heidän poikansa Adam Victor Giösling (1859-1909) toimi tehtailijana Loviisassa ja hankki kaupunkiin katuvalaistuksen v. 1907. Hänen puolisonsa oli Edla Ewelina Lindholm. <br />
<br />
*Catharina Jacobsdr Giösling avioitui 13.11.1823 rusthollari Adam Adamsson Carianderin kanssa. Poikansa Gustaf Adamsson Cariander (1825-1892)nai 27.6.1849 Lapinjärvellä Augusta Blomfeltin (isovanhemmat luutnantti Carl Blomfelt ja Anna Elisabet Wijkman). Tästä parista polveutuu mm. Myrskylän Virén-suku.<br />
<br />
Abraham Jöransson Wäfvarsin ja Elsa Ståhlin lapsista:<br />
<br />
*Eva Stina Abrahamsdr nai 7.12.1815 Jonas Augustinusson Carianderin<br />
*Adam Abrahamsson (1787-1857) avioitui Anna Maria Adamsdr Carianderin (1793-1857) kanssa<br />
*Brita Caisa Abrahamsdr (s. 1780) nai herastuomari, valiopäivämies Anders Arvidsson Mötersin<br />
<br />
<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Wirilander Kaarlo; Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810 (Heldenstedt)<br />
* Elgenstierna Gustaf; Den introducerade svenska adelns ättartavlor<br />
I (Blomfelt s. 442)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
===6. (7/24) '''Pesu, Pesurs, Pesus'''=== <br />
<br />
<br />
<br />
Pesu kuuluu niihin Ruotsinkylän Pappila-rusthollin augmenttitiloihin, jotka [[Barck Abraham Johansson |Abraham Johansson Barck]] osti omakseen<br />
päivämäärällä 21.8.1760.<br />
<br />
Tilan nimi on maa-, henki- ja rippikirjoissa vaihtelevasti muodoissa Pesurs & Pesus. Koska samat nimimuodot esiintyvät Pernajan [[Fasarby]]ssä sijaitsevalla lippumiehen virkatalolla, täysin ruotsinkielisessä ympäristössä, on nimen etymologian oltava toinen kuin sen suomenkielisellä vastineella.<br />
<br />
Abraham Johansson Barckin toimesta puolet tilasta myytiin kihlakunnavouti Johan Barckille, jolta puolikas periytyi edelleen Fabian Broddo Barckille ja hänen jälkeensä tämän lapsille Fabian Emanuel Barckille ja hänen sisarelleen Beata Sophia Barckille (kts. Pappila N:o 2). Fabian Emanuelin osuus (1/3) myytiin sittemmin yhdessä Pappilan vastaavien osuuksien kanssa Iitissä syntyneelle Malakias Johanssonille. <br />
<br />
Neljänneksen tilasta peri Abraham Johansson Barckin pojantytär Anna Ulrica Barck (1783-1827), joka avioiduttuaan Esaias Esaiasson [[Hedfors]]in kanssa 27.12.1802 siirtyi perheineen tilalle asumaan.<br />
<br />
Esaias Esaiassonin isoisä, Jöran Mårtensson Hedfors, oli Ilmajoen rippikirjojen mukaan syntynyt Ikaalisissa huhtikuussa 1701. Vastaava rippikirjamerkintä hänen vaimollaan, Elisabet Henricillä, on 19.11. 1711. Vaimon synnyinpitäjäksi on annettu Pyhtää. Pyhtään syntyneidenluettelot ovat säilyneet tuolta vuodelta täydellisinä. Ainoa tuonna ajankohtana syntynyt Elisabeth Henrikille on Viirilän Skarins-rushtollia vuokranneen Henrich [[Hagert]]in ja Helena [[Eckerman]]in 12.12.1711 syntynyt Maria Elisabeth, jonka kaksoisveli sai kasteessa nimekseen Eberhart. Oireellisesti Maria Elisabeth-, Helena- ja Eberhart-nimet periytyvät Hedforsien jälkipolvissa. 19.11. ja 12.12. ovat kirjoitusasultaan niin lähellä toisiaan, että epäselvien numeroiden kopiointivirhe jommakumman kohdalla on hyvinkin todennäköinen.<br />
<br />
Se miksi Hedfors-pari oli joutunut niinkin kauaksi synnyinseuduiltaan, selittynee sodalla. Ilmajoen [[Birilä]]n ja [[Talvitie]]n taloissa asui tuolloin muitakin etelästä tulleita. Jo Ilmajoella parille syntyy useita lapsia. Hedforsit muuttivat Pohjanmaalta vaimon synnyinseudulle 22.2.1740. Vuoden 1745 Ruotsinpyhtään rippikirjoissa heidät tavataan everstiluutnantti Modelinin torppareina. Pakomatkan kunniaksi Hedforsien asumusta alettiin paikkakunnalla kutsua Pohjalais-torpaksi. Timoteus [[Winter]]in piirtämään kyläkarttaan jäi nimi niinikään elämään: “Pohjalais Peldo”. Satunnaisesti “[[Pohjalain]]” esiintyy myös sukunimenä.<br />
<br />
Jöran Mårtensson Hedforsin ja Maria Henricin lapsista:<br />
<br />
*Maria Elisabet Jöransdr nai liivinmaalaisen Jacob Johanssonin<br />
*Samuel Jöransson avioitui 26.12.1751 Ruotsinkylän Pekkolan-talon tyttären Carin Sigfridsdr (1729-1760) kanssa ja tämän kuoltua toiseen avioonsa Pernajan Forsbyssä 9.10.1760 Maria Mattsdr kanssa. Heille syntyy Hollolassa, Herralan sahalla Maria Elisabet-niminen tytär 12.8.1765.<br />
*Esaias Jöransson (1739-1823) nai Elimäen [[Pardia]]n ([[Poikala]]) tyttären Brita Ercichsdr (1744-1818).<br />
<br />
Esaiaksen ja Britan muista lapsista:<br />
<br />
*Maria Elisabeth (s. 1766) kuoli naimattomana Pesulla v. 1833<br />
*Susanna Ulrica (1771-1854) avioitui muurarimestari Lars [[Fredman]]in puolisoksi 4.1.1791. Parin lapsista Ulrica Fredman, Kullan kartanon taloudenhoitaja, nai Kullassa 24.7.1816 liivinmaalaisen Georg [[Kuhlström]]in, joka hukkui yhdessä porvoolaisen merikapteeni Grönbergin kanssa v. 1826.<br />
*“Jungfru Helena Hedfors" merkitään 19.9.1802 avioituneeksi Kullan kartanon inspehtoorin Gustaf [[Österman]]in kanssa. Perhe tavataan myöhemmin Helsingistä.<br />
*Catharina Hedfors nai 3.1.1816 liivinmaalaisen Johan Jöranssonin.<br />
<br />
Jäljellejäänyt Pesun neljännes periytyi Alexander Abrahamsson Barckin kautta hänen tyttärentyttärelleen Maria Helena Johansdr Pappilalle, joka 1.11.1810 avioitui Gustaf Jacobsson [[Giöslingin]] kanssa, kuten yllä Fiskars & Wäfvars-tilojen kohdalla on todettu. Anna Sophian jälkeen tilanosa jäi Helena Christina Bergholmille (1844-1909), joka 29.12.1869 avioitui äitinsä “sirpaleserkun” Johannes Pesun (1842-1922) kanssa.<br />
<br />
<br />
<br />
''' Pesu 1930-luvulla'''<br />
<br />
"Pesu, 25 km från Lappträsk station och 32 km från Lovisa. Gården äges sedan år 1900<br />
Juho Pesu och hans hustru Minna (f. Klemola) sedan år 1903. Värdinnas släkt har ägt gården<br />
länge. Areal 206 ha, varav 0.5 trädgård, 54 åker, 1,5 naturilig äng och 150 ha skogsmark.<br />
Akrarna ojämm ler-, sand- och mulljord, början till täckdikning gjorts. Byggnaderna i mitten av odlingarna. Mest nämnvärd av dem tidsenligt hönhus (180 höns) från 1930. Ladugården och stallet ha vattenledning (elektrisk pump). Växtföljd: träda, höstsäd, 3 hövall, bete, 2 vårsäd<br />
och rotfrukter. Ar 1929 fördelade sig odlingsarealen: råg 4 ha, vete 0,5 ha, havre 11, korn 1,<br />
ärter 0,5, potatis 0,5. lin 0,1, foderrotfrukter 0,25 ha, turnips 0,6 ha och hövall 27,55 ha; bete 4 och träda 4 ha. Husdjur: 4 hästar, 16 kor, 1 tjur, 150 höns samt svin för husbehov. Korna förädlas till VF-ras. Stamboksstoet "Virma" har varit i gården länge som avelsto och lämnat talrik avkomma. Man ämnar också hålla ankor och avelsdjur äro redan anskaffade. Aven<br />
har man anskaffat 1 par kalkoner. Största inkomster av mjölk, vilken säljes till Koskisto andelsmeijeri, samt av ägg, vilka seljas till Lovisa. Skogen av blandat bestånd, skötes av lantbrussällskapets konsulent. Elektricitet för belysning och kraft från Kymmenedalens Elektricitets AB. Den driver kvarn, vedcirkel och tröskverk, till vilket år 1930 anbragts en halmfläkt. Höstplöjningarna göras med tveeggad "Wenzig"-plog med 4 hästar för den. Praktikantgård för jordbruk, kreatursskötsel och huslig ekonomi samt lantbruksskällskapets bokföringsgård."<br />
<br />
*Finlands lantegendomar I, s. 1335, 1336.<br />
<br />
Tekstin maininta tilan periytymisestä emännän takaa on oikein; mutta perinnön tuoneet emännät olivat Anna Ulrica Barck ja Helena Christina Bergholm (Fiskars). Wilhelmina Klemolan (1879-1946)<br />
kotitila, Pesun rajanaapurina sijaitseva Klemola (kantatila n:o 8), periytyi kirjantekoajankohtaa myöhemmin Pesun talon tyttärelle Maire Miriamille. Wilhelmina Klemola<br />
kuuluu suoraan patriarkaalisella linjalla Anjalan Qvist-sukuun joka tuotti Anjalalle lukkareita<br />
kolmen sukupolven ja yli sadan vuoden ajan nimillä Qvist-Blomqvist ja Kukkasniemi.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
'''Pesun talon viljelykset ja rakennukset 1950-luvulla'''<br />
<br />
Pesun tilan yhteydessä viljeltiin myös osia Fiskarsin ja Wäfvarsin perintömaista.<br />
<br />
Pääosa viljelyksistä sijoittui talouskeskuksen ympäristöön. Erillään muista sijaitsivat Teutjärven rannalla sijaitseva ns. “Saharanta” ja Elimäen rajalla ns.” Ylösniitty”. Metsäpalstoja ja suo-osuuksia Turkkilantien ja Lindkoskentien välisillä erämaa-alueilla.<br />
<br />
Kokonaispinta-ala 206 hehtaaria.<br />
<br />
Rekennuskanta:<br />
<br />
*[[Päärakennus]] <br />
*[[Alatupa]] (jonka yhteydessä sauna, pyykkitupa ja kaksihuoneinen palvelusväen puoli). Rakennus toimi Ruotsinkylän “pikkukouluna” 1900-luvun alussa<br />
*Vanha navetta ja talli (jossa viljanlajittelukone - "lajittelija")<br />
*Uusi navetta, sikala ja talli, AIV-torni<br />
*Kaksikerroksinen luhtiaitta (kahdeksan aittaa) ja siihen liittyvä puuvaja<br />
*Lato<br />
*Vaunuvaja<br />
*Mallas- ja pellavasauna<br />
*[[Vanha paja]] (suuri, rusthollinaikainen pajarakennus, johon kuului työkaluvaja ja varsinainen pajanpuoli ahjoineen) ns. Pajanmäellä<br />
*Vanha riihi, puimala ja heinälato. Kaikki toisiinsa liittyvinä ns. Riihenmäellä<br />
*Kuivuri ja mylly<br />
*Kanala <br />
*[[Kellarinmäen]] mäkitupa joka oli suoraan linkitty Kanalaan. Tuvan leveitten lattialankkujen sanottiin olleen kotoisin [[Kasakkakallio]]lla sijainneesta venäläisten kasakkojen hevostallista<br />
*[[Miilujanne]]n mäkitupa (Lepistö), joka ostettiin v. 1953 takaisin sukuun Wegeliuksilta ja sen ulkorakennukset. Saanut nimensä<br />
Janne-nimisen miilunpolttajan mukaan, joka asui mäkituvassa 1800-luvun loppupuolella<br />
*Riihenmäen maakellari<br />
*Graniittinen talouskellari<br />
*Ylösniityn lato<br />
*Harmaa lato<br />
*Kasvihuone<br />
<br />
Abraham Johansson Barckin jälkeläisten yli kahdensadan vuoden ajan viljelemä talo ja tilat myytiin pois suvusta vuonna 1962.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
'''Pesun sukuhauta'''<br />
<br />
Pesun sukuhauta sijaitsee Kuninkaankylän vanhalla hautausmaalla,<br />
sen koilliskulmassa; Pappilan, Hietamäen ja Klemolan sukuhautojen<br />
ympäröimänä.<br />
<br />
Hautakiveen on merkitty seuraavien suvunjäsenten nimet:<br />
<br />
*Anna Sophia (1839-1926)<br />
*Juho (1842-1922)<br />
*Lena Stina o.s. Fiskars (1844-1909) <br />
*Juho (1873-1937)<br />
*Vilhelmiina o.s. Klemola (1879-1946) <br />
*[[Pesu Viljo Ensio|Viljo Ensio]] (1907-1968)<br />
*Lauri Ilmari (1909-1910)<br />
*Lyyli Irene o.s. Merikoski (1910-1995) <br />
*Ulla Sinikka (1929-1929)<br />
<br />
<br />
<br />
Viitteet:<br />
<br />
*Ilmajoen rippikirjat, muuttaneet<br />
*Ruotsinpyhtään rippikirjat, kastetu, vihityt, kuolleet<br />
*Ruotsinpyhtään tuomiokirjat, perukirjat<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
* Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi<br />
* Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää<br />
* Finlands lantegendomar I<br />
<br />
===7. (5/24) '''Pullos'''=== <br />
<br />
"Määräaikoisjärjestelyissä ratsutilan aputilaksi. 1742 isäntänä Henrik Smeds". (Eeva Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää).<br />
<br />
Oksasen mainitsema ratsutila on Lassas (kts.1) ja Henrik Smeds<br />
sen Anna Henriksdr Smedsin isä, joka nai 27.12.1754 Gustaf Rikforsin (kts. Isakas 4.). Pulloksen augmentin osti 21/8/1760 omakseen (verolle) Lassaksen omistaja, rusthollari Aron Johan Cariander.<br />
<br />
Tilan varhaisena haltijana v. 1666 mainitaan tuomiokirjoissa Hans Jöraninpoika (Pullos). Samoin 1680-luvulla Simon Pullo, joka<br />
riiteli sukuoikeudestaan tilaan Wrede-suvun kanssa ja joutui kokonaan irtisanotuksi. Tämän Simonin pojanpoika Simon Thomasson Pullo tunnetaan sotilaana, joka esiintyy Viipurin jalkaväkirykmentin katselmusluetteloissa v. 1719 sen Elimäen komppaniassa. Urhoollinen karoliini pääsi hengissä liki kymmenvuotiselta sotaretkeltä kotikonnuilleen. Vaimo oli pitkän poissaolon aikana kuollut. Simon avioitui uudelleen 28.12.1722 Judith Axelsdr Tjäderin kanssa.<br />
Christopher Samuelsson Tjäder otti tilan haltuunsa 4.11.1730.<br />
<br />
Simon Pullon lapsista:<br />
<br />
*Carin Simonsdr Pullo nai rakuuna Abraham Lindebeckin<br />
<br />
Simon vanhemman lapsiin saattaa kuulua se Maria Simonsdr (1665-1731), josta tuli Ruotsinkylän Pekkolan emäntä.<br />
<br />
Viitteet:<br />
<br />
*Ruotsinpyhtään ja Lapinjärven rippikirjat & muuttaneet<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää<br />
<br />
==Käsityöläisiä==<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet==<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään maa- ja henkikirjat<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään rippikirjat<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään kastetut, vihityt, kuolleet & muuttaneet<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään tuomiokirjat<br />
*Perukirjat:<br />
<br />
-Alexander Modelin<br />
<br />
-Aron Johan Cariander<br />
<br />
-Johan Barck<br />
<br />
-Alexander Barck<br />
<br />
-Anna Ulrica Barck<br />
<br />
-Johan Jöransson Pappila<br />
<br />
-Sara Johansdr Pappila<br />
<br />
-Maria Helena Pappila<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kirjallisuusviitteet:<br />
<br />
*Heikki Kokkonen: Elimäen pitäjän historia I-II<br />
<br />
*Anders Allardt: Strömfors Socken<br />
<br />
*Herman Hultin: Pyhtään pitäjän historia<br />
<br />
*Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää<br />
<br />
*Tyyne Salminen: Myrskylän pitäjän vaiheita Ruotsin vallan aikana<br />
<br />
*Aura Jurva: Kosken pitäjän vaiheita<br />
<br />
*Matthias Akiander: Herdaminne för fordna Wibrogs och nuvarande Borgå stift<br />
<br />
*Adam Lewenhaupt: Karl XII officerare<br />
<br />
*Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus inskrivna Ätterna<br />
<br />
*Gustaf Elgenstierna: De introducerade svenska adels ättartavlor<br />
<br />
*Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden<br />
<br />
*Kaarlo Wirilander: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810<br />
<br />
*Axel Bergholm: Sukukirja I-II<br />
<br />
*P.Er. Gadd: Släktkalender I-II<br />
<br />
*Atle Wilskman: Släktbok I-II<br />
<br />
*Släktbok, Ny följd, Alftan<br />
<br />
*Oskar Wasastjärna: Ättar-Taflor<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
*Finlands lantegendomar I<br />
<br />
*Genos<br />
<br />
*Gentes Finlandiae<br />
<br />
*Släkt och Hävd<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:Ruotsinpyhtään kylät]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Ruotsinkyl%C3%A4&diff=7386Ruotsinkylä2008-05-08T05:04:30Z<p>Anne: /* 2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens). */</p>
<hr />
<div>'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
==''' Yleistä''' ==<br />
<br />
Kaikki vanhan Pyhtään maakirjakylät ovat todennäköisesti syntyneet ennen uuden ajan alkua.<br />
Vuonna 1543 oli Ruotsinkylä 13-taloinen kylä, jonne vakiintui 17 maakirjatilaa. Isonvihan jälkeen, tiloista yksi jakautui kolmeen osaan, jonka seurauksena numeroitujen tilojen kokonaislukumäärä kohosi yhdeksääntoista (Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää sivu 44 & 132).<br />
<br />
Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan kylän varallisuus on merkitty seuraavasti:<br />
<br />
*Maksajia: 29<br />
<br />
*Omaisuus: 1080 mk<br />
<br />
*Omaisuus per maksaja: 26 mk<br />
<br />
*Hevosia: 26<br />
<br />
*Lehmiä: 71<br />
<br />
Suur-Pyhtääseen laskettiin tuolloin kuuluvaksi Pyhtään-, Mertlahden- ja Elimäen neljännekset. Ensinmainittuun kuuluivat myös Lapinjärven eteläiset kylät.<br />
<br />
Ruotsinkylän veronmaksukykyä heikensi muihin nähden se, että kolme taloista oli “brända af muskoviten", silti se oli Suur-Pyhtään kylistä ylivoimaisesti varakkain.<br />
<br />
(Lähde: Upplysningar rörande Pyttis Socken år 1571 samlade ur uppgifter i de längder, som finnas bevarade i Statsarkivet rörande fördelningen af "Sölfskatten" i nämde socken af A. Enckell. Helsingfors, Finska Litteratur-Sällskapets tryckeri, 1879.)<br />
<br />
Koska A. Enckellin kokoamat tiedot poikkeavat vuoden 1543 tilatiedoista huomattavasti, on oletettava, että tilaston Ruotsinkylän 29 maksajaan sisältyy, joitakin lähikylien(esim. Kuninkaankylän) tiloista. Vrt. Pyhtään varallisuus kylittäin hopeaveroluettelon mukaan 1571. Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää s.98. <br />
<br />
Pyhtään vakituisista ratsutiloista kaksi sijaitsi vuonna 1730 Ruotsinkylässä; ratsutila N:o 44 Lassas (tilallinen Anders Axelsson) ja N:o 45 Pappila (tilallinen Karl Nirkko).<br />
<br />
Isonvihan jälkeen Ruotsinkylän Pappila (N:o 2) oli yksi Pyhtään neljästä SUKUOIKEUSTILASTA.<br />
<br />
Lähde: Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää.<br />
<br />
<br />
<br />
Ruotsinkylässä sijaitsi Kyminkartanon komppanian kersantin virkatalo Remus (N:o 762 & 535) ajalla 31.10.1752-16.4.1805; Kyminkartanon skvadroonan (8.) kornetin virkatalo (N:o 574) ajalla16.4.1805-14.3.1807.<br />
<br />
Viite: Kaarlo Wirilander: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810<br />
<br />
<br />
<br />
Kylän nimi antaa aiheen olettaa ruotsalaisväestön asuttaneen paikkakuntaa jo hyvin varhain ja Ruotsinkylän (Svenskby) olleen ruotsalaisuuden rajana Elimäen suomenkielisille seuduille siirryttäessä.<br />
<br />
Kylän paikannimistö antaa kuvan kieliolosuhteitten muutoksesta. Vanhimmat nimet ovat ruotsinkielisiä, mutta varsinkin Elimäen rajaa lähinnä olevilla alueilla enenevästi suomenkielisiä. Paikkakunnalle tyypillisiä ovat myös “sekanimet”, joissa on<br />
osia molemmista kielistä:<br />
<br />
<br />
* Brännbackåkern<br />
* Bronagärdan<br />
* Brännlandet<br />
* Mersingsgärdan<br />
* Väpplingsgärdan<br />
* Mjömossen<br />
* Röjkärret<br />
* Svidjeäng<br />
* Porsäng<br />
* Pottäng<br />
* Dikarmossen<br />
* Vidahugget<br />
* Tommossen<br />
* Kloäng<br />
* Billbacken<br />
* Flisberget<br />
* Upängsberget<br />
* [[Hagaberget]]<br />
* Hembacka<br />
* [[Rävbacka]]<br />
* Järkärret<br />
* Granskogsgärdan<br />
* Långgärdan<br />
* Hembackgärdan<br />
* Welhansgärdan<br />
* Wilbacka<br />
* Nyåker<br />
* Ryåker<br />
* Brogärdan<br />
<br />
<br />
<br />
* Suuripelto<br />
* Uusipelto<br />
* Leppäoja<br />
* Limppukallio<br />
* Kivenojanlaaja<br />
* Rapakallionsuo<br />
* Muurainsuo<br />
* Leipämaa<br />
* Ojamaa<br />
* Myllyaho<br />
* Onnenkivi<br />
* Pukkitie<br />
* Rasi<br />
* Käyrämännynmäki<br />
* Kuoppamäki<br />
* Kasakkakallio<br />
* Turi<br />
* Pohjalaisen pelto<br />
* Sonta-aho<br />
* [[Pahakorpi]]<br />
* Ristimäki<br />
* Karvahaara<br />
* Ylösniitty<br />
* Saharanta<br />
* Kakkulanmäki<br />
* Metsäkylä<br />
* Pelilänmäki<br />
* Turkkila<br />
* Soramäki<br />
* Sirolanmäki<br />
* Suuraho<br />
* Kaalimaanpelto<br />
* Hakamäki<br />
* Haanaho<br />
* Muurainsuo<br />
* Myllyaho<br />
* Varpusniitty<br />
* Rajasuo<br />
* Ruskeasuo<br />
* Korekakallio<br />
* Hirsmäki<br />
* Vanhaniitty<br />
<br />
<br />
* Suur-Bakåkern<br />
* Aspängsaho<br />
* Kaikulandet<br />
* Stor-Kasklandet<br />
* Sipulgärdan<br />
* Kuupiskorpi<br />
* Wedahuggsaho<br />
* Kaskisgärdan<br />
<br />
<br />
<br />
Kylän kieliolosuhteet ovat olleet eri aikoina seuraavat: <br />
<br />
*1750: ruotsinkielisiä 110, suomenkielisiä 43<br />
<br />
*1850: ruotsinkielisiä 149, suomenkielisiä 128<br />
<br />
*1905: ruotsinkielisiä 100, suomenkielisiä 345<br />
<br />
<br />
Ruotsinpyhtään ensimmäisiin rippikirjoihin kielijakauma on huomioitu taloittain siten,<br />
että suomenkielisen isäntäväen talojen kohdalle, talon nimen viereen on merkitty<br />
"Fenno".<br />
<br />
1800-luvun lopun rippikirjoissa on oma "äidinkieli"-sarakkeensa, jonka perusteella<br />
kylän kielijakauma voidaan laskea ripilläkäyneiden tarkkuudella.<br />
<br />
<br />
Viite: Anders Allardt: Strömfors Socken<br />
<br />
<br />
<br />
Kieliolosuhteitten muutoksesta ja kylän nykyilmeestä lisää nettisivuilla:<br />
<br />
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268<br />
<br />
==''' Talot''' ==<br />
<br />
===1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''===<br />
<br />
Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.<br />
Tilaa hallitsivat [[Tjäder]]-sukuiset isännät isonvihan jälkeisiin vuosiin asti. Tilan nimenantajana on mahdollisesti toiminut<br />
1600-luvun alussa elänyt Lars Eriksson Tjäder (Viite: Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää s. 217).<br />
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson [[Cariander]] (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.<br />
<br />
Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.<br />
<br />
Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:<br />
<br />
*http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm<br />
<br />
Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).<br />
<br />
<br />
Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:<br />
<br />
*http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077<br />
<br />
Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä<br />
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander.<br />
<br />
Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. [[Helsinki |Helsingissä]] (Kajander) ja [[Myrskylä - Mörskom |Myrskylässä]] (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy<br />
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja [[Lapinjärvi |Lapinjärvellä]].<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rushtolli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
===2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).===<br />
<br />
Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.<br />
<br />
Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson [[Hermigier]]ille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami [[Nirkko]], jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.<br />
<br />
Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin [[Barkeryd]]in pitäjän [[Alarp]]-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti [[Modelin Alexander Martini |Alexander Martini Modelin]]in omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna [[Barck]], Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n [[Yrjas]]-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.<br />
<br />
Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena [[Pfeiff]]in, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan [[Möllerheim]]in leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan [[Brandt]]) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba [[Horn af Aminne]]) kanssa.<br />
<br />
Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat [[Barck Abraham Johansson |Abraham Johansson Barck]] (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri [[Johan Barck]] & Katarina [[Alftan]]), Pappilan lampuoti ja [[Peippola]]n kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).<br />
<br />
Alftan-suvun kronikasta lisätietoja nettisivuilla:<br />
<br />
*http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=5011#5011<br />
<br />
Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.<br />
<br />
Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina [[Wallen]]in Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.<br />
<br />
Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.<br />
<br />
Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.<br />
<br />
Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit ([[Pesu]], Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).<br />
<br />
Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa:<br />
<br />
*http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271<br />
<br />
Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.<br />
<br />
Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat, taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)<br />
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.<br />
<br />
<br />
Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809). Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa. Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa. Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.<br />
<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
*Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II<br />
<br />
*Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,<br />
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)<br />
<br />
*P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)<br />
<br />
*Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)<br />
<br />
===3. (1/4) '''Bottas'''===<br />
<br />
<br />
Elimäen komppanian kapteenin “vapaatila”. Autio isonvihan jälkeen.<br />
Tilasta puolet osti verolle Matts Johansson 27.6.1829 ja puolet Adam Mattson Pekkola 23.6.1831.<br />
<br />
Adam Mattson Pekkola oli syntynyt Lapinjärven Kimonkylän Ryynälä-talossa 28.2.1779 (äiti Anna Adamsdr Ryynälä (1755-1780).<br />
Hän avioitui 29.8.1824 Bottaksen tyttären Eva Caisa Johansdr kanssa ja asettui taloon vävyksi.<br />
<br />
11.12.1842 Bottakselle siirtyi vävyksi Erik Eriksson Kinttula<br />
(1820-1886) Elimäen Ratulasta naituaan Maria Lovisa Henriksdr<br />
Bottaksen. Heidä poikansa Anders Bottas toimi Ruotsinpyhtään<br />
kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1880-luvulla ja oli aviossa<br />
Barck-sukuisen Eva Elisabet Gustafsdotterin kanssa.<br />
<br />
Tunnettu kunnallismies oli myös parin poika Johan (Juho) Bottas, joka muutti nimensä Murroksi ja toimi Ruotsinpyhtään kunnavaltuuston varapuheenjohtajana vv. 1905-1918. Juho Murto omisi Murtola ja Väinölä nimiset tilat Kuninkaankylässä, sekä osan Pappilan rustholliin ostoaugmentteihin kuulunutta Eerikkilän tilaa Ruotsinkylässä. Yrjaksen (Gustavslugn) kruununpuustellin tuhouduttua tulipalossa v. 1920, siirrettiin Murtolan päärakennus<br />
Gustavslugnin raunioille aiemmalta sijaintipaikaltaan, hieman (100 m)<br />
puustellin alapuolella.<br />
<br />
Bottaksesta juontavat juurensa myös Bodén- ja Katajala-suvut.<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Oksanen Eeva Liisa, Vanha Pyhtää<br />
*Allardt Anders, Strömfors socken<br />
*Finlands lantegendomar I<br />
<br />
===4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''===<br />
<br />
'''Fiskars:'''<br />
<br />
"Määräaikaisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.<br />
<br />
Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui<br />
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.<br />
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa<br />
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”<br />
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti [[Porvoo]]sta [[Lapinjärvi |Lapinjärven]] Hindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.<br />
<br />
Vuonna 1781 tilanpuolikas joutui Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle, joka kuitenkin kuoli nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myi tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr, oli kotoisin [[Pernaja]]n Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm osti Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.<br />
<br />
Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.<br />
<br />
Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:<br />
<br />
-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,<br />
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä<br />
<br />
-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. [[Loviisa]]n Gustafsson-suku.<br />
<br />
Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä, puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks (Flinckas-)-tilan kanssa. <br />
<br />
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Etolin <br />
<br />
-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edelleen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.<br />
<br />
<br />
'''Isakas:'''<br />
<br />
Pikkuvihan jälkeen Fiskarsin autiolle puolelle (Isakas) asujaksi saatu Mårten Jacobsson oli Nybondas-talon poika. Hänen isänsä, Jacob Samuelsson, oli muuttanut kylään Haavistosta ja kuului samaan Eerolan taloa asuttaneeseen kantasukuun, kuin Gottlunditkin. Mårten kuoli Isakaksessa vuonna 1768.<br />
Hänen “yhtiömiehenään” (bolagsman) toimi Tjäder-sukuinen Axel Samuelsson (1710-1772).<br />
<br />
Axel oli hakenut vaimonsa Viirilän Skräddars-rusthollista (Maria Claesdr – 1727-1788). Parin poika, Anders Axelsson Isakas, osti Fiskarsin neljänneksen verolle 18/2/ 1792. Sen toista neljännestä ryhtyi samanaikaisesti viljelemään Johan Henriksson Ruotsinkylän Wäntas-talosta. Hän oli avioitunut 3.11.1782 Anna Gustafsdr Rikforsin kanssa. Annan vanhemmat olivat Pernajan Riken-kylän Clemetz talossa v. 1729 syntynyt Gustaf Andersson, joka Strömforsin seppänä toimiessaan ryhtyi käyttämään Rikfors-sukunimeä synnyinkylänsä mukaan. Gustaf Rikfors nai 27.12.1754 Ruotsinkylän Smeds-talon tyttären Anna Henriksdr ja siirtyi samalla Smedsin isännäksi.<br />
<br />
Johan Henrikssonin ja Anna Gustafsdr Rikforsin lapsista:<br />
<br />
-Anders Johansson Isakas (1785-1846) jatkoi isänsä jälkeen talonpitoa ja avioitui 28.12.1806 Pappilan rusthollin tyttären Hedvig Lovisa Alexandersdr Barckin kanssa. Hedvig kuoli kuitenkin lapsivuoteeseen jo vuonna 1809, jonka jälkeen saman vuoden joulukuun 27. pnä leski vihittiin uuteen avioon Lapinjärven Kimonkylän Keisarissa Elisabet Johansdotterin (1783-1850) kanssa. <br />
<br />
Elisabetin äiti oli Anna Thomasdr (1754-1833) Porlammin Skegg-(Skäcki-) talosta ja isoäiti Catharina Samuelsdr Forselius (1735-1790) Myrskylän Öfvitsbölen Stor-Köningsistä. Catharina Samuelsdotterin setä oli Kivennavan kappalainen Andreas Forselius (1722-1772) ja veljentytär se Catharina Ericsdr Forselius (1754-1805), joka nai Öfvitsbölessä 4.12.1783 ruotsalaista aatelissukua olevan luutnantti Johan Georg Tigerströmin (1743-1803).<br />
<br />
-Maria Johansdr Isakas nai 31.10.1822 koulumestari Carl Johan Forsströmin.<br />
<br />
Anders Johansson Isakaksen jälkeen talonpitoa jatkoi hänen tyttärensä Maja Lisa Andersdr (1812-1852) ja vävyksi Elimäen Ratulan Mikkolasta tullut Fabian Gustafsson (1801-1865). Fabianin vanhemmat olivat Gustavus Mattson Mikkola (1752-1829) ja Helena Ahlfors, Hämeenkoskelta Elimäelle siirtyneen valtiopäivämies Abraham Ahlforsin (1748-1821) ja Dorothea Elisabeth Fabiansdotterin tytär. Helena Ahlforsin isovanhemmat olivat <br />
Kosken kanttori Georg Ahlfors (1781-1785) ja Maria Bux (1710-1780). Gustavus Mattson Mikkolan äiti puolestaan oli Elisabet Jacobsdr Giösman (1728-1803), Jacob Giösmanin (1668-1766) ja Gertrud Eriksdr Herckmanin (1688-1738) tytär.<br />
<br />
Fabian Gustafssonin ja Maja Lisa Andersdr Isakaksen kaksi tytärtä Anna Lovisa Fabiansdr (1838-1898) ja Maria Fabiansdr (1843-1928) toivat niinikään vävyt talonpitäjiksi Isakakselle. Anna Lovisan puoliso oli Matts Mattson Klemolasta (aiemmin mainitun Thomas Jacobssonin jälkeläinen). Hän ja vaimonsa ostivat Fiskarsin neljänneksen verolle 15.5.1865.<br />
<br />
Maria Fabiansdr Isakas nai 11.9.1870 Pappilan rusthollin pojan Mathias Mathiasson Pappilan (1835-1913), jonka äidin isän äiti oli Maria Christina Alexandersdr Barck (1769-1819). Mathiaksen isänpuoleiset juuret johtavat Pyhtään Hirvikosken Piispan taloon.<br />
<br />
Kirjallisuuviitteet:<br />
<br />
*Bergholm Axel, Sukukirja, osa I (Gottlund;. ss. 518-520)<br />
<br />
*Elegenstierna Gustaf, Svenska adelns ättartavlor VIII (Tigerström; ss. 302-303)<br />
<br />
*Akiander Matthias, Herdaminnen för fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift, I delen, s. 394 (Forselius)<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
===5. (7/24) Wäfvars===<br />
<br />
Kuten nimestä voidaan päätellä Wäfvars on historiansa aikana kuulunut kutojille. Eräs heistä voisi olla Wäfvarsissa 22.9.1752 kuollut Johan Jöransson, joka avioitui 13.10.1707 Pyhtään Klåsarössä Gertrud Adamsdotterin kanssa, joka leskeydyttyään muutti Porvooseen vuonna 1756. Hypoteesia tukee mm. se että Gertrudin sisar, Wäfvarsin manttaalikirjoissakin vv. 1722-1723 esiintyvä “svägerska Elsa”, oli toisessa aviossaan petjärveläisen kutojan, Hindrich Eskelssonin, vaimo. Gertrudin muutto Porvooseen indikoi sukulinkkejä sikäläisiin kutojasukuihin.<br />
<br />
Johan Jöranssonin ja Gertrud Adamsdr poika, Jöran Johansson (1718-1764) isännöi taloa isänsä jälkeen. Hän avioitui 27.12.1739 Pyhtään Itä-Kirkonkylästä kotoisin olleen Elisabet Christersdr Herrmansin (1721-1760) kanssa.<br />
<br />
Parin pojista Abraham Jöransson, Fabian Jöransson ja Christopher Jöranssonin vävy Jacob Jacobsson Giösling ostivat Wäfvarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792, kolmanneksen kukin.<br />
<br />
Abraham Jöransson (1745-1821) oli aviossa Elsa Jöransdr Ståhlin kanssa ja hänen lankonsa oli Remuksen kruununpuustellia vv. 1782-1790 hallinnut , Ruotsin Högstadissa 5.1.1737 syntynyt vääpeli Ulric Adam Heldensted. Sukusuhteesta johtuen leski Catharina Heldenstedt ja hänen tyttäriään esiintyy Wäfvarsin rippikirjoissa.<br />
<br />
Fabian Jöransson (1753-1804) avioitui kahdesti: 1) Maria Danielsdr Carianderin (1755-1802) 2) Anna Lena Johansdr Skräddarsin kanssa.<br />
<br />
Christopher Jöransson (1741-1788) haki vaimonsa Wirginiagårdista. Maria Mårtensdotter (1737-1788) oli rakuuna Mårten Hindersson Frimodigin ja Christina Pehrdsdr Flinckin tytär. Christina Flinck esiintyy leskenä Wäfvarsin rippikirjoissa.<br />
<br />
Parin tytär Elisabeth Christersdr (1758-1802) nai 30.10.1738 rumpali Jacob Jacobsson Giöslingin, korpraali Jacob Giöslingin (1732-1812) pojan. Tilanpitoa Giöslingien kolmanneksella jatkoi Gustaf Jacobsson Giösling (1786-1850), joka toimi myöskin Ruotsinkylän ruotsinkielisten kylänvahimpana (“svenska ålderman”). Avioituessaan 1.11.1810 Pappilan rusthollin tyttären Maria Helena Johansdotterin (äiti Maria Christina Alexandersdr Barck) kanssa, Gustaf Jacobsson sai haltuunsa neljänneksen Pesusta, jota<br />
hän ryhtyi viljelemään.<br />
<br />
Parin lapsista:<br />
<br />
*Maria Elisabeth (1811-1837) avioitui Lindkosken Hannusaksessa 25.1.1806 syntyneen Petter Anderssonin (1806-1836) kanssa. Avio oli lapseton.<br />
*Anna Sophia (1816-1865) nai Johan Johansson Bergholmin (1818-1890). Kts. Fiskars yllä.<br />
*Carolina (1826-1868) nai herastuomari Anders Henriksson Wäntensin<br />
*Fredrikan (1830-1871) puoliso oli Hiskias Mattson (Forss) Porlammilta.<br />
<br />
Jacob Giöslingin ja Elisabeth Christersdr muista lapsista:<br />
<br />
*Johannes Jacobsson Giösling (1789-1848) nai Ulrica Adamsdr Carianderin (1799-1875). Parin poika Adam Jacob Giösling (1825-1893) siirtyi Sippolan & Viipurin kautta Loviisaan, jossa avioitui 21.9.1851 Gustava Lovisa Bärlundin kanssa. <br />
<br />
Heidän poikansa Adam Victor Giösling (1859-1909) toimi tehtailijana Loviisassa ja hankki kaupunkiin katuvalaistuksen v. 1907. Hänen puolisonsa oli Edla Ewelina Lindholm. <br />
<br />
*Catharina Jacobsdr Giösling avioitui 13.11.1823 rusthollari Adam Adamsson Carianderin kanssa. Poikansa Gustaf Adamsson Cariander (1825-1892)nai 27.6.1849 Lapinjärvellä Augusta Blomfeltin (isovanhemmat luutnantti Carl Blomfelt ja Anna Elisabet Wijkman). Tästä parista polveutuu mm. Myrskylän Virén-suku.<br />
<br />
Abraham Jöransson Wäfvarsin ja Elsa Ståhlin lapsista:<br />
<br />
*Eva Stina Abrahamsdr nai 7.12.1815 Jonas Augustinusson Carianderin<br />
*Adam Abrahamsson (1787-1857) avioitui Anna Maria Adamsdr Carianderin (1793-1857) kanssa<br />
*Brita Caisa Abrahamsdr (s. 1780) nai herastuomari, valiopäivämies Anders Arvidsson Mötersin<br />
<br />
<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Wirilander Kaarlo; Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810 (Heldenstedt)<br />
* Elgenstierna Gustaf; Den introducerade svenska adelns ättartavlor<br />
I (Blomfelt s. 442)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
===6. (7/24) '''Pesu, Pesurs, Pesus'''=== <br />
<br />
<br />
<br />
Pesu kuuluu niihin Ruotsinkylän Pappila-rusthollin augmenttitiloihin, jotka [[Barck Abraham Johansson |Abraham Johansson Barck]] osti omakseen<br />
päivämäärällä 21.8.1760.<br />
<br />
Tilan nimi on maa-, henki- ja rippikirjoissa vaihtelevasti muodoissa Pesurs & Pesus. Koska samat nimimuodot esiintyvät Pernajan [[Fasarby]]ssä sijaitsevalla lippumiehen virkatalolla, täysin ruotsinkielisessä ympäristössä, on nimen etymologian oltava toinen kuin sen suomenkielisellä vastineella.<br />
<br />
Abraham Johansson Barckin toimesta puolet tilasta myytiin kihlakunnavouti Johan Barckille, jolta puolikas periytyi edelleen Fabian Broddo Barckille ja hänen jälkeensä tämän lapsille Fabian Emanuel Barckille ja hänen sisarelleen Beata Sophia Barckille (kts. Pappila N:o 2). Fabian Emanuelin osuus (1/3) myytiin sittemmin yhdessä Pappilan vastaavien osuuksien kanssa Iitissä syntyneelle Malakias Johanssonille. <br />
<br />
Neljänneksen tilasta peri Abraham Johansson Barckin pojantytär Anna Ulrica Barck (1783-1827), joka avioiduttuaan Esaias Esaiasson [[Hedfors]]in kanssa 27.12.1802 siirtyi perheineen tilalle asumaan.<br />
<br />
Esaias Esaiassonin isoisä, Jöran Mårtensson Hedfors, oli Ilmajoen rippikirjojen mukaan syntynyt Ikaalisissa huhtikuussa 1701. Vastaava rippikirjamerkintä hänen vaimollaan, Elisabet Henricillä, on 19.11. 1711. Vaimon synnyinpitäjäksi on annettu Pyhtää. Pyhtään syntyneidenluettelot ovat säilyneet tuolta vuodelta täydellisinä. Ainoa tuonna ajankohtana syntynyt Elisabeth Henrikille on Viirilän Skarins-rushtollia vuokranneen Henrich [[Hagert]]in ja Helena [[Eckerman]]in 12.12.1711 syntynyt Maria Elisabeth, jonka kaksoisveli sai kasteessa nimekseen Eberhart. Oireellisesti Maria Elisabeth-, Helena- ja Eberhart-nimet periytyvät Hedforsien jälkipolvissa. 19.11. ja 12.12. ovat kirjoitusasultaan niin lähellä toisiaan, että epäselvien numeroiden kopiointivirhe jommakumman kohdalla on hyvinkin todennäköinen.<br />
<br />
Se miksi Hedfors-pari oli joutunut niinkin kauaksi synnyinseuduiltaan, selittynee sodalla. Ilmajoen [[Birilä]]n ja [[Talvitie]]n taloissa asui tuolloin muitakin etelästä tulleita. Jo Ilmajoella parille syntyy useita lapsia. Hedforsit muuttivat Pohjanmaalta vaimon synnyinseudulle 22.2.1740. Vuoden 1745 Ruotsinpyhtään rippikirjoissa heidät tavataan everstiluutnantti Modelinin torppareina. Pakomatkan kunniaksi Hedforsien asumusta alettiin paikkakunnalla kutsua Pohjalais-torpaksi. Timoteus [[Winter]]in piirtämään kyläkarttaan jäi nimi niinikään elämään: “Pohjalais Peldo”. Satunnaisesti “[[Pohjalain]]” esiintyy myös sukunimenä.<br />
<br />
Jöran Mårtensson Hedforsin ja Maria Henricin lapsista:<br />
<br />
*Maria Elisabet Jöransdr nai liivinmaalaisen Jacob Johanssonin<br />
*Samuel Jöransson avioitui 26.12.1751 Ruotsinkylän Pekkolan-talon tyttären Carin Sigfridsdr (1729-1760) kanssa ja tämän kuoltua toiseen avioonsa Pernajan Forsbyssä 9.10.1760 Maria Mattsdr kanssa. Heille syntyy Hollolassa, Herralan sahalla Maria Elisabet-niminen tytär 12.8.1765.<br />
*Esaias Jöransson (1739-1823) nai Elimäen [[Pardia]]n ([[Poikala]]) tyttären Brita Ercichsdr (1744-1818).<br />
<br />
Esaiaksen ja Britan muista lapsista:<br />
<br />
*Maria Elisabeth (s. 1766) kuoli naimattomana Pesulla v. 1833<br />
*Susanna Ulrica (1771-1854) avioitui muurarimestari Lars [[Fredman]]in puolisoksi 4.1.1791. Parin lapsista Ulrica Fredman, Kullan kartanon taloudenhoitaja, nai Kullassa 24.7.1816 liivinmaalaisen Georg [[Kuhlström]]in, joka hukkui yhdessä porvoolaisen merikapteeni Grönbergin kanssa v. 1826.<br />
*“Jungfru Helena Hedfors" merkitään 19.9.1802 avioituneeksi Kullan kartanon inspehtoorin Gustaf [[Österman]]in kanssa. Perhe tavataan myöhemmin Helsingistä.<br />
*Catharina Hedfors nai 3.1.1816 liivinmaalaisen Johan Jöranssonin.<br />
<br />
Jäljellejäänyt Pesun neljännes periytyi Alexander Abrahamsson Barckin kautta hänen tyttärentyttärelleen Maria Helena Johansdr Pappilalle, joka 1.11.1810 avioitui Gustaf Jacobsson [[Giöslingin]] kanssa, kuten yllä Fiskars & Wäfvars-tilojen kohdalla on todettu. Anna Sophian jälkeen tilanosa jäi Helena Christina Bergholmille (1844-1909), joka 29.12.1869 avioitui äitinsä “sirpaleserkun” Johannes Pesun (1842-1922) kanssa.<br />
<br />
<br />
<br />
''' Pesu 1930-luvulla'''<br />
<br />
"Pesu, 25 km från Lappträsk station och 32 km från Lovisa. Gården äges sedan år 1900<br />
Juho Pesu och hans hustru Minna (f. Klemola) sedan år 1903. Värdinnas släkt har ägt gården<br />
länge. Areal 206 ha, varav 0.5 trädgård, 54 åker, 1,5 naturilig äng och 150 ha skogsmark.<br />
Akrarna ojämm ler-, sand- och mulljord, början till täckdikning gjorts. Byggnaderna i mitten av odlingarna. Mest nämnvärd av dem tidsenligt hönhus (180 höns) från 1930. Ladugården och stallet ha vattenledning (elektrisk pump). Växtföljd: träda, höstsäd, 3 hövall, bete, 2 vårsäd<br />
och rotfrukter. Ar 1929 fördelade sig odlingsarealen: råg 4 ha, vete 0,5 ha, havre 11, korn 1,<br />
ärter 0,5, potatis 0,5. lin 0,1, foderrotfrukter 0,25 ha, turnips 0,6 ha och hövall 27,55 ha; bete 4 och träda 4 ha. Husdjur: 4 hästar, 16 kor, 1 tjur, 150 höns samt svin för husbehov. Korna förädlas till VF-ras. Stamboksstoet "Virma" har varit i gården länge som avelsto och lämnat talrik avkomma. Man ämnar också hålla ankor och avelsdjur äro redan anskaffade. Aven<br />
har man anskaffat 1 par kalkoner. Största inkomster av mjölk, vilken säljes till Koskisto andelsmeijeri, samt av ägg, vilka seljas till Lovisa. Skogen av blandat bestånd, skötes av lantbrussällskapets konsulent. Elektricitet för belysning och kraft från Kymmenedalens Elektricitets AB. Den driver kvarn, vedcirkel och tröskverk, till vilket år 1930 anbragts en halmfläkt. Höstplöjningarna göras med tveeggad "Wenzig"-plog med 4 hästar för den. Praktikantgård för jordbruk, kreatursskötsel och huslig ekonomi samt lantbruksskällskapets bokföringsgård."<br />
<br />
*Finlands lantegendomar I, s. 1335, 1336.<br />
<br />
Tekstin maininta tilan periytymisestä emännän takaa on oikein; mutta perinnön tuoneet emännät olivat Anna Ulrica Barck ja Helena Christina Bergholm (Fiskars). Wilhelmina Klemolan (1879-1946)<br />
kotitila, Pesun rajanaapurina sijaitseva Klemola (kantatila n:o 8), periytyi kirjantekoajankohtaa myöhemmin Pesun talon tyttärelle Maire Miriamille. Wilhelmina Klemola<br />
kuuluu suoraan patriarkaalisella linjalla Anjalan Qvist-sukuun joka tuotti Anjalalle lukkareita<br />
kolmen sukupolven ja yli sadan vuoden ajan nimillä Qvist-Blomqvist ja Kukkasniemi.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
'''Pesun talon viljelykset ja rakennukset 1950-luvulla'''<br />
<br />
Pesun tilan yhteydessä viljeltiin myös osia Fiskarsin ja Wäfvarsin perintömaista.<br />
<br />
Pääosa viljelyksistä sijoittui talouskeskuksen ympäristöön. Erillään muista sijaitsivat Teutjärven rannalla sijaitseva ns. “Saharanta” ja Elimäen rajalla ns.” Ylösniitty”. Metsäpalstoja ja suo-osuuksia Turkkilantien ja Lindkoskentien välisillä erämaa-alueilla.<br />
<br />
Kokonaispinta-ala 206 hehtaaria.<br />
<br />
Rekennuskanta:<br />
<br />
*[[Päärakennus]] <br />
*[[Alatupa]] (jonka yhteydessä sauna, pyykkitupa ja kaksihuoneinen palvelusväen puoli). Rakennus toimi Ruotsinkylän “pikkukouluna” 1900-luvun alussa<br />
*Vanha navetta ja talli (jossa viljanlajittelukone - "lajittelija")<br />
*Uusi navetta, sikala ja talli, AIV-torni<br />
*Kaksikerroksinen luhtiaitta (kahdeksan aittaa) ja siihen liittyvä puuvaja<br />
*Lato<br />
*Vaunuvaja<br />
*Mallas- ja pellavasauna<br />
*[[Vanha paja]] (suuri, rusthollinaikainen pajarakennus, johon kuului työkaluvaja ja varsinainen pajanpuoli ahjoineen) ns. Pajanmäellä<br />
*Vanha riihi, puimala ja heinälato. Kaikki toisiinsa liittyvinä ns. Riihenmäellä<br />
*Kuivuri ja mylly<br />
*Kanala <br />
*[[Kellarinmäen]] mäkitupa joka oli suoraan linkitty Kanalaan. Tuvan leveitten lattialankkujen sanottiin olleen kotoisin [[Kasakkakallio]]lla sijainneesta venäläisten kasakkojen hevostallista<br />
*[[Miilujanne]]n mäkitupa (Lepistö), joka ostettiin v. 1953 takaisin sukuun Wegeliuksilta ja sen ulkorakennukset. Saanut nimensä<br />
Janne-nimisen miilunpolttajan mukaan, joka asui mäkituvassa 1800-luvun loppupuolella<br />
*Riihenmäen maakellari<br />
*Graniittinen talouskellari<br />
*Ylösniityn lato<br />
*Harmaa lato<br />
*Kasvihuone<br />
<br />
Abraham Johansson Barckin jälkeläisten yli kahdensadan vuoden ajan viljelemä talo ja tilat myytiin pois suvusta vuonna 1962.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
'''Pesun sukuhauta'''<br />
<br />
Pesun sukuhauta sijaitsee Kuninkaankylän vanhalla hautausmaalla,<br />
sen koilliskulmassa; Pappilan, Hietamäen ja Klemolan sukuhautojen<br />
ympäröimänä.<br />
<br />
Hautakiveen on merkitty seuraavien suvunjäsenten nimet:<br />
<br />
*Anna Sophia (1839-1926)<br />
*Juho (1842-1922)<br />
*Lena Stina o.s. Fiskars (1844-1909) <br />
*Juho (1873-1937)<br />
*Vilhelmiina o.s. Klemola (1879-1946) <br />
*[[Pesu Viljo Ensio|Viljo Ensio]] (1907-1968)<br />
*Lauri Ilmari (1909-1910)<br />
*Lyyli Irene o.s. Merikoski (1910-1995) <br />
*Ulla Sinikka (1929-1929)<br />
<br />
<br />
<br />
Viitteet:<br />
<br />
*Ilmajoen rippikirjat, muuttaneet<br />
*Ruotsinpyhtään rippikirjat, kastetu, vihityt, kuolleet<br />
*Ruotsinpyhtään tuomiokirjat, perukirjat<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
* Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi<br />
* Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää<br />
* Finlands lantegendomar I<br />
<br />
===7. (5/24) '''Pullos'''=== <br />
<br />
"Määräaikoisjärjestelyissä ratsutilan aputilaksi. 1742 isäntänä Henrik Smeds". (Eeva Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää).<br />
<br />
Oksasen mainitsema ratsutila on Lassas (kts.1) ja Henrik Smeds<br />
sen Anna Henriksdr Smedsin isä, joka nai 27.12.1754 Gustaf Rikforsin (kts. Isakas 4.). Pulloksen augmentin osti 21/8/1760 omakseen (verolle) Lassaksen omistaja, rusthollari Aron Johan Cariander.<br />
<br />
Tilan varhaisena haltijana v. 1666 mainitaan tuomiokirjoissa Hans Jöraninpoika (Pullos). Samoin 1680-luvulla Simon Pullo, joka<br />
riiteli sukuoikeudestaan tilaan Wrede-suvun kanssa ja joutui kokonaan irtisanotuksi. Tämän Simonin pojanpoika Simon Thomasson Pullo tunnetaan sotilaana, joka esiintyy Viipurin jalkaväkirykmentin katselmusluetteloissa v. 1719 sen Elimäen komppaniassa. Urhoollinen karoliini pääsi hengissä liki kymmenvuotiselta sotaretkeltä kotikonnuilleen. Vaimo oli pitkän poissaolon aikana kuollut. Simon avioitui uudelleen 28.12.1722 Judith Axelsdr Tjäderin kanssa.<br />
Christopher Samuelsson Tjäder otti tilan haltuunsa 4.11.1730.<br />
<br />
Simon Pullon lapsista:<br />
<br />
*Carin Simonsdr Pullo nai rakuuna Abraham Lindebeckin<br />
<br />
Simon vanhemman lapsiin saattaa kuulua se Maria Simonsdr (1665-1731), josta tuli Ruotsinkylän Pekkolan emäntä.<br />
<br />
Viitteet:<br />
<br />
*Ruotsinpyhtään ja Lapinjärven rippikirjat & muuttaneet<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää<br />
<br />
==Käsityöläisiä==<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet==<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään maa- ja henkikirjat<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään rippikirjat<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään kastetut, vihityt, kuolleet & muuttaneet<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään tuomiokirjat<br />
*Perukirjat:<br />
<br />
-Alexander Modelin<br />
<br />
-Aron Johan Cariander<br />
<br />
-Johan Barck<br />
<br />
-Alexander Barck<br />
<br />
-Anna Ulrica Barck<br />
<br />
-Johan Jöransson Pappila<br />
<br />
-Sara Johansdr Pappila<br />
<br />
-Maria Helena Pappila<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kirjallisuusviitteet:<br />
<br />
*Heikki Kokkonen: Elimäen pitäjän historia I-II<br />
<br />
*Anders Allardt: Strömfors Socken<br />
<br />
*Herman Hultin: Pyhtään pitäjän historia<br />
<br />
*Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää<br />
<br />
*Tyyne Salminen: Myrskylän pitäjän vaiheita Ruotsin vallan aikana<br />
<br />
*Aura Jurva: Kosken pitäjän vaiheita<br />
<br />
*Matthias Akiander: Herdaminne för fordna Wibrogs och nuvarande Borgå stift<br />
<br />
*Adam Lewenhaupt: Karl XII officerare<br />
<br />
*Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus inskrivna Ätterna<br />
<br />
*Gustaf Elgenstierna: De introducerade svenska adels ättartavlor<br />
<br />
*Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden<br />
<br />
*Kaarlo Wirilander: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810<br />
<br />
*Axel Bergholm: Sukukirja I-II<br />
<br />
*P.Er. Gadd: Släktkalender I-II<br />
<br />
*Atle Wilskman: Släktbok I-II<br />
<br />
*Släktbok, Ny följd, Alftan<br />
<br />
*Oskar Wasastjärna: Ättar-Taflor<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
*Finlands lantegendomar I<br />
<br />
*Genos<br />
<br />
*Gentes Finlandiae<br />
<br />
*Släkt och Hävd<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:Ruotsinpyhtään kylät]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Abraham_Johansson_Barck&diff=7385Abraham Johansson Barck2008-05-08T05:00:32Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>kts. [[Barck Abraham Johansson |Abraham Johansson Barck]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Abraham_Johansson_Barck&diff=7384Abraham Johansson Barck2008-05-08T04:59:04Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div></div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Barck_Abraham_Johansson&diff=7383Barck Abraham Johansson2008-05-08T04:58:20Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>ABRAHAM JOHANNIS BARCK (1707-1771)<br />
<br />
<br />
<br />
Abrahamin matka Padasjoelta oli ollut pelkkää juhlaa kestikievarista toiseen. Hämeen sahti oli maistunut Hollolassa ja vaihtunut lopuksi paloviinaksi Elimäen Haapalan krouvissa. Itseasiassa Abraham oli liottanut itseään jo pari päivää Haapalassa, pelkästään pitkittääkseen iloa, sillä vain parinkymmenen virstan päässä odotti pesti ja palvelus, jota hän halasi, mutta samalla jännitti ja viivytteli, kuin hermostunut kosija aitanovella.<br />
<br />
Everstiluutantti Alexander Modelin oli hänen idolinsa, kuuluisa karoliini, isän serkku, jonka taisteluista ja sankariteoista hän koko lapsuutensa oli kuullut Padasjoen pitäjänkirjurilta mitä huimimpia juttuja. Se, että voitot olivat vaihtuneet lopuksi l3-vuoden sotavankeuteen oli Abrahamista sivuseikka, kuten kaikista hänen ikäisistään, sankaripalvonnan sumentamista, rintamallehalajavista nuoristamiehistä.<br />
<br />
Kirje oli tullut isä-Johanille kuriirilla, everstiluutnantin omalla sinetillä varustettuna. Modelin oli nyt asettunut viimeiselle postilleen Pyhtään Konungsbölen Yrjakseen, avioitunut, tuonut vaimonsa Suomeen, ostanut naapurikylästä rusthollin, johon aikoi asettua eläkepäivikseen. Kaikista Suomen joutilaista, juomaanmieltyneistä aikamiespojista hän halusi juuri Abrahamin luokseen; ensiksi henkilökohtaiseksi sotilaspalvelijakseenja sitten eläkkeen yhteydessä hänen rusthollinsa rakuunaksi ja ehkä myöhemmin tilanpitäjäksi Modelin itsensä väsyessä siihen.<br />
<br />
Haapalan tallissa, valakkansa viereen heinäkasaan ojentuneena, korsi suussa, nuorimies niin vahva, itseensäihastunut ja toivoa täynnä miettii:<br />
<br />
pitäjänkirjuri oli ollut hyvä isä; laupias ja tunnollinen, mutta aivan liian hyväsydäminen ja tunnontarkka menestyäkseen tässä matoisessa maailmassa. Inkilä ei elättänyt kahta isäntää; veli Johan, isänsä suosikki oli jo ottanut talon haltuunsa syytinkisopimuksella. Abrahamille ei jäänyt kuin vanha valakka, se mitä hänellä oli yllään ja sulkuylpeys! Sillä Abraham oli Alftan enemmän kuin Barck. Hän oli äitinsä Katarina Alftanin poika, Alftanin näköä ja tulta. Hän, paremmin kuin kukaan toinen tunsi isoisänsä sukukronikan sen sanasta sanaan äidiltään oppineena:<br />
<br />
"Hans Eriksson, Konung Erics Secreterare, hwars Hustru war Drottningens Broders Dotter, hwilken war Capitaine öfwer Konungens Lif-Guardie. Denne Hans Ericsson blef sedan Lagman Öfwer Helsingland och Medelpad, och blef af Kong!. Maj:t beneficerad med några Kongsgårdar, som woro i Helsingland och Alfta, och här i Finland på åtskilliga orter, nämligen Sundby, Ljusta och Gesterby, med de därunder liggande Bönder. Han aflade tre Söner med sin Hustru: 1) Eric Hansson. Denne var min Fader Fader 2) Henric Hansson. Denne var Mårten Stodii Far. 3) Rolamb Hansson. Denne war ogift, och war Ståthållare pa Refwels Slott. Min Fader Fader, en V. Lagman i Helsingland och General Länsman öfwer hela Länet, Henric Hansson war Ståthållare pa Abo Slott.<br />
<br />
Hwilka tre Söner efter Faderns död bytte Godsen sig emellan. Eric Hansson behölt de Godsen, såsom den äldsta Son, som lågo i Helsingland; men Henrich och Rolamb delte sig emellan Finska Godsen.<br />
<br />
Sedan Heritg Carl hade inkräktat Landet med hela Konungariket, lät han et Räfsta Ting gå öfwer hela Landet, huruledes hwar och en innehade Kongs- och Adeliga-Gårdar och Gods: då sammansatte desse tre Bröder sig, och försålde sina Gårdar och Gods åt Jungf. Sigrid K(onung). Erics Dotter, hwilcken dem sedan orubbad behöll under sina Efter kommande. Men Claes Tott dem alla försålde, och nu höres wara reducerade.<br />
<br />
Min Fader war Ericus Erici Alftan 1) en Rector utaf en Gymnansist förordnad på Helsingfors. 2) en Lector Theologiae uti Abo Gymnasio, och hade Lundo tilI Annexe, 3) en Pastor och Probst i Töfsala."<br />
<br />
(Anteckningar om Alftaniska Slägten och dess Skyldskap med Konung Eric 14:des Drottning Catharina. Loenbom, Uplysn. i sv.hist. s. 82)<br />
<br />
http://personal.inet.fi/clan/bpr/alftanus/loenbom/ <br />
<br />
(Hans Ericsson, kuningas Ericin Sihteeri, jonka vaimo oli Kuningattaren Veljen Tytär, toimi Kuninkaan Henkivartiokaartin Kapteenina. Tästä Hans Ericssonista tuli sittemmin Helsinglandin ja Medelpadin Lainlukija ja hän sai Kuninkaalta tuolloin omakseen Kuninkaankartanoita, jotka sijaitsivat Helsinglandissa, Alftassa ja täällä Suomessa useilla paikkakunnilla; nimittäin Sunby (Sundby), Ljusta (Liuksiala) ja Gesterby niihin kuuluvine talonpoikineen. Hän ja Vaimonsa jättivät jälkeensä kolme Poikaa 1) Eric Hansson. Hän oli Isäni Isä. 2) Henric Hansson, joka oli Mårten Stodiuksen Isä. 3) Rolamb Hansson. Hän oli naimaton, ja toimi Refelsin (Rääveli, Tallinna) Linnan Käskynhaltijana. Minun Isäni Isä oli Helsinglandin varalainlukija ja koko Läänin Nimismies. Henric Hansson oli Turun Linnan Käskynhaltija. Nämä kolme Poikaa Isän kuoleman jäkeen vaihtoivat tiloja keskenään. Eric Hansson, vanhimpana Poikana, piti Helsinglandissa sijaitsevat tilukset, mutta Henric ja Rolamb jakoivat maaomaisuuden Suomessa.<br />
<br />
Kaarle Herttuan peruutettua maan koko Kuningaskunnassa, antoi hän sovelluttaa Tutkintakäräjien päätöksiä koko Valtakunnassa koskien Kuninkaan- ja Aateliskartanoitten omistusta: nämä kolme Veljestä kokoontuivat ja myivät Kartanonsa ja Tiluksensa Sigrid Neidolle, kuningas Ericin Tyttärelle, jotka koskemattomina periytyivat Hänen Jälkeläisilleen. Mutta sitten Claes Tott myi ne kaikki ja ovat nyt ne kuuleman mukaan huvenneet.<br />
<br />
Minun Isäni oli Ericus Erici Alftan 1) Helsingin Lukion rehtori. 2) Turun Lukion<br />
Theologian Lehtori, Lieto palkkapitäjänään. 3) Taivassalon Pastori ja Rovasti.)<br />
<br />
(Muistiinpanoja Alftan suvusta ja sen Sukusuhteista Kuningas Erik 14:sta Kuningattareen Katariinaan (Maununtytär). Loenbom, Valaistusta Ruotsin historiaan III, s. 82).<br />
<br />
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=5559#5559<br />
<br />
Jokaista menetettyä maaomaisuutta hän helli kuin omaansa, jokainen kuninkaallinen armonosoitus oli kuin hänelle henkilökohtaisesti suotu! Abraham Johannis Barck, Abraham Erici Alftanin tyttärenpoika, hänen nimenkantajansa, kuningatar Katarinan oman veljen suorajälkeläinen...<br />
<br />
Abraham katsoo vanhaa, väsynyttä valakkaansa silmiin, kuin uskoa valaen; rutiköyhä nyt, mutta ei kauan! !<br />
<br />
Kiirehtimättä, pää kivistäen Abraham antoi valakkansa valita tahdin. Tie ei ollut juuri ratsupolkua leveämpi, se seuraili Elimäenjärvestä Teutjärveen johtavan joen vartta, kunnes Elimäen Ratulassa ylitti joen kaksiarkkuisen kivi sillan selässä. Maisemat olivat Padasjokea paljon laakeammat ja viljelykset velloivat. Abraham kahmaisi kourallisen pellonpiennarta sitä lähemmin tutkiakseen. Multaista savimaata, merenjättömaata. Hän haisteli ja melkein maistelikin sitä kielellään. Tämä maa oli hänen makuunsa!<br />
<br />
Tie noudatti metsän ja viljelysten rajaa, kunnes Ruotsinkylään saavuttaessa siirtyi keskelle peltoaukeita jälleen jokivartta seuraten. Toisen, edellistä kapeamman joen ylitettyään hän puuarkkuisen sillan korvassa yhytti nuoren neidon piparjuuritarhassa.<br />
<br />
Tyttö säikähti outoa ratsastajaa, rutisti maasta nostamaansa juurikasta rintaansa vasten ja oli jo poisjuoksemaisillaan.<br />
<br />
"Kuka on hän, kuin taivaasta pudonnut?" kysyi Abraham häikäistyneenä nuoren tytön viattomasta, jotenkin keijumaisesta olemuksesta. "Älä lennä pois!"<br />
<br />
Mutta kuin siivillä tyttö kipaisijuoksuun ylös jokitörmää; sitten aittojenja latojen väliseen solaan ja sieltä taloon!<br />
<br />
Abraham kannusti laiskaa kumppaniaan: "Älä anna emäntäsi odottaa; veli hyvä!"<br />
<br />
Ja niin hänen kohtalonsa kääntyi jo ennen Modelinin tapaamista, piparjuuripellon pientareella; tai ainakin teki mutkan; juuri sellaisen, joita kylätiet olivat täynnä noina aikoina.<br />
<br />
Säätykierrossa rahvaaseen suuntautuneen säätyläispojanja talontyttären aviosta tuli kaikinpuolin onnellinen. On totta, että Abraham vietteli ja saattoi raskaaksi viattoman Christina Flinckin, joka ensimmäisen lapsensa Abraham Abrahamssonin syntyessä oli vain kuusitoistavuotias. Mutta kohtalo oli niin säätänyt ja rakkaus on kaikkivoipa. Se nujersi everstiluutantin tahdon ja muokkasi historiaa, ainakin sen kylän osalta ja silloin. Nuori rakkaus on myös ajattelematon, tyhmänylpeä itsestään ja vääriä lupauksia täynnä. Avionsa kautta Abraham Barck, pitäjänkirjurin poika, ruotsalaisista papeista ja kuninkaanmiehistä isänsä ja äitinsä puolelta polveutuva, itse potentiaalinen pappi, tai <br />
katselmuskirjuri vähintäänkin, käytännössä lopullisesti linkitsi kohtalonsa maahan ja siihen säätyyn, joka tuolloin kulki rahvaan nimellä. Samoin kävi hänen veljelleen Jokioisten Inkilän isännälle Johan Johansson Barckille, joka Sophia Sigfridsdotterin naituaan asettui tukevasti talolliseksi Padasjoelle toimien siellä kuudennusmiehenä ja sittemmin myös Hollolan alisen kihlakunnan valtiopäivämiehenä talonpoikaissäädyssä.<br />
<br />
Abrahamin ja Christinan esikoinen syntyi jo ennen häitä, mutta "avioliittolupauksen alla", joten poika säästyi "oäkta"- merkinnöiltä kirkonkirjoissa, kuten myös ätinsä "qvinnoperson" - titteliltä, joita hengellinen valta säälimättä jakoi noina ankarina aikoina. Lapsen syntymä on pidetty kuitenkin ilmeisesti puolisalassa suvulta; sillä kummeina kirkonkirjoissa esiintyvät jöranssonit ja jacobsdotterit. Abraham Abrahamssonista ei kuulla sen koommin. On todennäköistä, että hän kuoli jo imeväisenä ennen sisarensa Sophian maailmaantuloa vuonna 1738. Toista Abraham Barckia ei koskaan syntynyt Ruotsinkylässä. Jokioisten Inkilässä sensijaan kastettiin v. 1742 Abraham Johansson Barck, Inkilän isännän Johan Johanssonin kolmas poika setänsä kaimaksi. Hän avioitui 24.5.1771 Jokioisten Saksalassa Catharina Johansdotterin kanssa, samoin elkein ja aikein. Myös Sophian elämänkaari oli säädetty lyhyeksi. Kummitätinsä Hedvig Sophia Möllerheimin mukaan nimensä saanut tyttölapsi kuoli vajaa kaksivuotiaana Ruotsinkylässä 24.2.1740.<br />
<br />
Vasta kolmas Abrahamin ja Christinan lapsista, Katarina, selvisi aikuisikään. Hänet oli ristitty isoisänsä Padasjoen pitäjänkirjurin kuolinvuonna isoäitinsä Katarina Alftanin mukaan. Kummeina toimivat mm. Modelinin tytärpuoli Hedvig Sophia Möllerheim (siis jo toisen kerran Abrahamin lasten kummina), sekä Peippolaan juuri asettunut kirjuritilanhoitaja Johan Barck, joka näin ensikertaa antaa kuulua itsestään serkkunsa elämässä Ruotsinkylässä.<br />
<br />
Katarina avioitui vuoden 1760 tienoilla loviisalaisen porvarin, "skom:ålderm:mäst:" Johan Ahlströmin kanssa, joka kuoli sanotussa kaupungissa 7.8.1790 jäätyään leskeksi samana vuonna 1.2.1790. Heiltä jäi mm. Johannes Ahlström-niminen poika (s. 7.7.1763), joka nai Loviisassa 28.12.1794 "en löpande jungfru, fome dr: till afl: Corp: af Tavastehus Inf. Reg:" Maria Christina Tallrothin (s. 1769). <br />
<br />
Katarinan ja Johan Ahlströmin vanhin tytär Katarina Kristina Ahlström (s. 27.10.1761) muutti Loviisan rippikirjojen mukaan Tohmajärvelle nimismies Herman Qvistin (17351790) puolisoksi. Hermanin äiti oli Helena Sophia von Burghausen (1705-1777) ja isoäiti vapaaherratar Anna Elisabet Rehbinder (1681-1760). Herman Qvistin isoisä Herman Johan von Burghausen oli toisesta aviostaan Anna Sofia Pistolhjelmin kanssa sen Wendla Kristina von Brandenburgin (äiti Wendla Helena von Burghausen) isoisänisä, joka nai Joroisissa 11.7.1775 Elimäen Hämeenkylän kartanossa 2.7.1752 syntyneen Abraham Wittingin, Barckien sukulaisen ja kummin.<br />
<br />
Abraham Barckin ensimmäiseksi perijäksi syntyi 3.3.1743 poikalapsi, joka kastettiin Johannekseksi (Johan). Hän sai nimensä isoisältään Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barckiltaja mahdollisesti myös kummiltaan dominus Johannes Petri Forsanderi1ta.<br />
<br />
"Puolet kummiinsa" kuuluu vanha sananparsi.<br />
<br />
Dominus Johannes Petrin elämänkaari oli "lankeemuksia" täynnä, erityisenä onnettomuutena viinakset. Häntä ja Abraham Barckia yhdisti sama mieltymys päiväkautisiin juominkeihin. Elimäen Haapalan apupapin puustellista oli kevyt matka ja "kuopaton" tie Ruotsinkylän Pappilaan maistingit mielessä. Rusthollin pulloaitta oli aluillaan.<br />
<br />
Apupapin avioelämään ja virantoimitukseen harrastus vaikutti tuhoisasti. Hänen puolisonsa oli Elimäen Raussilan Suppalaa isännöineen baltialaisen aatelismiehen ja kapteenin Jacob von Bilangin ja Anna Rosenbladin tytär Helena Catharina.<br />
<br />
Helenan äitipuoli oli Ursula Dorothea von Knorring ja hänen lankojaanja kälyjään olivat mm. Hemik Johan Hoppendorff, Salomon Gestrin, Gustav Blylod (jonka tytär Ulrica Dorothea Blylod nai Johannes Henriksson Bergmanin Ruotsinkylän Nybondaksesta, Hedvig Abrahamsdotter Barckin langon), Johan J. Plagman ja Anna Stewen.<br />
<br />
Ilman ylennyksiä, lähes virkkaheittona, sukunsa karsastamana dominus Johannes Petri vihdoin hukkui Pyhtään Kivijärven hyisiin vesiin 25.5.1779.<br />
<br />
Alexander Abrahamsson Barck, joka syntyi 18. helmikuuta 1746, oli onnekkaampi kummiensa suhteen. Heitä olivat mm. Gertrud Maria Möllerheim ja Carl Wester, Pyhtään lukkari. Gertrud Maria oli ruotsalainen aatelisnainen syntyään ja Modelinin tytärpuoli äitinsä Anna Helena Pfeiffin ensimmäisestä avioliitosta. Hän eli aviossa tykistönkapteeni Georg Johan Brandtin kanssa, mutta leskeksi jäätyään viihtyi enimmäkseen Ruotsinkylän Pappilassa äitinsä ja Modelinin seurassa. Hänen lapsistaan lakitieteen tohtori Johan Alexander Brandt toimi Raaseporin kihlakunnan tuomarina ja avioitui Ruotsinpyhtään Anäsin kartanon tyttären Anna Christina Gustafssonin kanssa. Heidän tyttärensä Maria Gustava Brandt nai serkkunsa majuri Claes Robert Silfversvanin.<br />
<br />
Gertrud Maria Möllerheimin lähtö Pappilasta on yllättävä ja dramaattinen. Se tapahtuu vain kymmentä päivää ennen Alexander Modelinin kuolemaa 20.8.1754. Muuttosuunta oli Tukholma. Voidaan spekuloida tällä päätöksellä olleen vaikutusta everstiluutnantin testamentin sisältöön, tai itse "vuotaneen" sisällön olleen lykky matkasuunnitelmille. Anna Helena Pfeiffin v. 1753 tapahtuneen kuoleman jälkeen Gertrud oli jäänyt valvomaan etujaan Ruotsinpyhtäälle. On seurannut "henkien taistelu" hänen ja Barckien välillä, joka everstiluutnantin Peippolaan muuton yhteydessä on selkeästi kääntynyt Barckien eduksi. Nöyryytettynä, kenties vihapäissäänkin Gertrud Maria Möllerheim on sitten pakannut laukkunsa ja matkustanut setänsä vapaaherra, kemaaliluutnantti Per Gustaf Pfeiffin kotiin "Riikin" puolelle. Lähtöruudut perintöriitaan piirrettiin juuri silloin.<br />
<br />
Osallistuivatko Pfeiffit Modelinin siunaukseen Elimäen kirkkossa, ei ole tiedossa, mutta kuukausikaupalla jatkunut viivyttely sotasankarin hautaamisessa antaa viitteitä siihen suuntaan.<br />
<br />
Alexanderin, joka sai nimensä Modelinin ja tämän rakkaan opiskelutoverin, isoäitinsä Katarina Alftanin velipuolen Alexander Abrahamsson Alftanuksen mukaan, syntymän aikoihin suhteet Pfeiff-perheeseen olivat vielä "kosintavaiheessa" ja kukoistavat, kuten monet Modelinin tytärpuolten kummiudet Abrahamin lapsikatraassa osoittavat.<br />
<br />
Abraham Barckin kahdeksanpäisen pesueen syntymävuodet kertovat hämmästyttävästä systemaattisuudesta siitoksessa; Katarinaa lukuunottamatta kaikki ovat syntyneet kolmen vuoden välein toisistaan!<br />
<br />
Alexanderia seurasi siis 19.3.1749 Maria Elisabeth ja häntä 25.1.1752 Hedvig. Maria Elisabetin elämänvaiheista ei Ruotsinpyhtään puutteellisten historiakirjojen vuoksi ole voitu muodostaa täydellistä kuvaa. Hän on saattanut kuolla jo lapsena.<br />
<br />
Hedvig Abrahamsdotter Barckin (kummeina mm. Modelin, Holthures, Hastzig, Pfeiff, Möllerheim, Witting) elämää voidaan seurata pitemmällekin. Hän avioitui 1770-luvun alussa Ruotsinkylästä kotoisin olleen Henricus Henricsson Bergmanin kanssa, jonka veli, Puumalan myöhempi tullipäällikkö Jonas Henricsson Bergman, nai edellisessä kappaleessa mainitun Ulrica Dorothea Blylodin (isä kersantti Gustaf Blylod, äiti Ulrica von Bilang). Veljesten vanhemmat olivat Ruotsinkylän Nybondaksessa 23.12.1723 syntynyt Henric Thomasson Bergman ja Carin Claesdr Skräddars. Bergman suku polveutuu samasta kanta-isästä, kuin Ruotsinpyhtään Haaviston ja Ruotsinkylän Gottlund-suku (kts. Axel Bergholm, Sukukirja 1, Gottlund).<br />
<br />
Henricus Henriesson Bergmanin ja Hedvig Abrahasdr Barckin neljä ensimmäistä lasta (Hedvig, Alexander, Eva Lovisa ja Johan Henrik) syntyivät Ruotsinkylän Pappilassa, jota tuolloin kutsuttiin Barckens-nimellä. Johan Henrikin syntymän jälkeen perhe muutti Loviisaan, jossa heidät on attestoitu 19.12.1784 lähtien Ahlströmien taloudessa (kts. Ahlströmit yllä). Helena Sophia Bergman syntyi sanotussa kaupungissa 9.12.1785. Häntä seurasi vielä Ulrica (1790). Lapsikatraasta avioiduttiin mm. Pehrman-, Weckman-, Wikman-, Elgforss- ja Frimodig-sukuihin. Hedvig kuolee Loviisassa 6.2.1817 oltuaan leskenä vuodesta 1791 asti.<br />
<br />
Abrahamin ja Christinan kuopuksena syntyy Ruotsinkylän Pappilassa vielä 29.1.1756 Jonas-niminen poika, joka kuitenkin kuolee jo saman vuoden maaliskuun 30. päivänä.<br />
Hänen kummeissaan kiinnittää huomiota rajaratsastaja Jacob Johan Gregori, jonka. taustaa ei toistaiseksi ole onnistuttu selvittämään.<br />
<br />
Abrahamin "laajennettuun" lapsikatraaseen on ehdottomasti laskettava myös se 2.3.1748 Padasjoen pappilassa syntynyt Matthias Mattson Tammelin, jonka vanhemmat olivat teologian ylioppilas Matts Zachariasson Tammelin ja Abraham Barckin sisar Catharina Johansdotter Barck (vanhemmat Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck ja Katarina Alftan).<br />
<br />
Matts Tammelin vanhempi oli aikansa "auervaara" ja siitti aviottomia lapsia nuoren vaimonsa tuskaksi lähipitäjissä. Matthias Junior on heidän ainut tunnettu jälkeläisensä. Äitinsä varhaintapahtuneen kuoleman jälkeen (1755) noin seitsenvuotias puoliorpo poika on lähetetty enonsa hoiviin Ruotsinkylän Pappilaan. Hän esiintyy rusthollin lastenkirjoissa (1754-1778) Abraham Barckin lasten joukossa merkinnällä "systerson Matthias 1749", sekä rippikirjoissa (1756-1765) "Matthias Tammelin" muuttomerkinällä ''till Lovisa". Kuin "sanansaattaja" juuri kynnellekykenevä sisarenpoika siis saapuu Padasjoelta ja kasvaa Abrahamin suojissa nuorukaiseksi, muuttaakseen sitten ammattiin Loviisaan ripillepäästyään v. 1764. Häntä on kiittäminen Ruotsinpyhtään Barckien napanuoran lopullisesta linkinnästä Padasjoen pitäjänkirjuriin ja hänen Alftan-vaimoonsa.<br />
<br />
Matthias Mattson Tammelin kuoli Loviisassa naimattomana kauppaharjoittelijana Jacob af Forsellesin talossa 22.1.1770 kovaan kuumeeseen vain 22-vuotiaana. Kuolinpaikka antaa olettaa, että nuorukainen oli harjoittelijana kaupungin mahtavimman porvarin, sen pormestarin ja Peippolan juuri kuolleen isännän kauppahuoneessa, jonka hänen samanniminen poikansa oli perinyt. Näin entisestään vahvistuu se oletus, että pormestarin käly, Samuel Forsellin vaimo, Anna Barck olisi hyvinkin läheistä sukua Padasjoen pitäjänkirjurille, mahdollisesti jopa hänen tyttärensä ensimmäisestä aviosta. Annan luona oli pitkään jo asunut se Maria Christina Tammelin ("slächtinge af afl. Hand: Forselles fru, i hvilkens huus hon länge varit"), joka nai 22.10.1761 loviisalaisen porvarin Johan Lilljemarckin.<br />
<br />
Matthiasta seurasi Padasjoelta Pappilaan myös hänen serkkunsa Helena Barck, jonka vanhemmat olivat Johan Johansson Barck (1703-1772) ja Sophia Sigfredsdr (1706-1749). Helena ilmestyy Pappilan rippikirjoihin Johan Barckin talouteen vuonna 1765, josta hän sitten avioituu 3.11.1775 Loviisaan sikäläisen porvarin, köydenpunontafabriikkia ylläpitävän Henrik Gustaf Bergin (1743-1783) toiseksi puolisoksi. Parille syntyy Loviisassa 6.7.1780 Carl Fredrich-niminen poika, jonka kummeina toimivat: Hr.Handelsman Calyhills, Hr. Handelsman Borgström, Joh: Ahlström, Michel Polonius, fru Stenia, Mad. Ahlström, Mad. Polonia, Mademoiselle Ståhlberg. Carl Fredrich kuoli Loviisassa 9-vuoden ikäisenä vuonna 1789. Berg-Barck-parin toinen poika Henrik (s. 26.12.1782) eli vain muutaman kuukauden.<br />
<br />
Leskeksi jäätyään Helena Barck muutti tytärpuolensa kanssa Piertariin 30.3.1791, mutta merkitään<br />
kuolleeksi Loviisan korttelissa kahdeksan, talossa numero 45 vuonna 1815 (11.6).<br />
<br />
<br />
<br />
Abraham Barckin rusthollarius Pappilassa ajoittuu lähes täsmälleen Adolf Fredrikin hallituskauteen Tukholmassa. Modelin oli ollut Kaarle XII miehiä, Abraham taas Adolf Fredrikin.<br />
<br />
Modelinin ja Anna Helena Pfeiffin viimeinen sosiaalinen soiree oli osallistua Degerbyn kaupungin nimenmuuttajaisiin. Adolf Fredrik oli saapunut Porvoon kautta kaupunkiin 29.6.1752 ja kastoi sen uudelleen paikkakunnan porvarien ja virkamiesten nöyrimmästä ja niin tarkoitushakuisesta anomuksesta, Loviisaksi rakkaan vaimonsa, kuningattaren kunniaksi. Porvariskaarti (Cavallerie Corps) oli järjestäytynyt Jacob Forsellin johdolla ja peilimonogrammilla varustettuine lippuineen mukulakivitorille katselmusta varten. Monogrammi kimalteli auringossa, heidän ylpeitä kasvojaan heijastellen. Mutta Modelin oli kuolemanväsynyt, kuten vaimonsakin. Vanha pariskunta tuskin kykeni kynnelle; tanssit oli tanssittu; yltäkylläiset ateriat syöty, uuden ajan askeleet olivat liian tiuhat vanhan sotaratsun kihtisille jaloille. Aika oli ajanut heidän ohitseen, Abraham ja Johan matkassaan...<br />
<br />
<br />
Adolf Fredrikille hänen hallituskautensa muodostui jatkuvien nöyryytysten kavalkaadiksi. Hattupuolueen Valtaneuvosto piti huolta siitä, ettei uudella kuninkaalla ollut sanomista edes kruununperillisen koulutuksessa, puhumattakaan valtakunnallisesti tärkeimmistä asioista.<br />
"Konung Adolf Fredrik afled i Stockholm 12 febr. 1771. Han var icke det svåra kallet att under en tid upprörd afhäftiga partistrider fora statskepet i land. Men "godheten är också en makt på jorden"; människokärleken, välviljan och det husliga lifvets dygder utmärkte honom i hög grad. Folkets uppriktiga tårar vid dödbudet vittnade at han ägde en plats i sina undersåtars hjärtan."<br />
<br />
(Svensk biografiskt handlexikon)<br />
<br />
(Kuningas Adolf Fredrik kuoli Tukholmassa 12. helmikuuta 1771. Hän ei ollut sen vaikean tehtävän tasalla, että olisi kyennyt ohjaamaan valtiolaivaa voimakkaiden puolueriitojen velloessa maassa. Mutta hyvyys on sekin mahti maailmassa, lähimmäisenrakkaus, hyväntahtoisuus ja hyveet kotielämässä olivat hänelle kunniaksi. Kansan vilpittömät kyyneleet kuolinviestin saapuessa todistivat, että hänellä oli paikkansa alamaistensa sydämissä").<br />
<br />
Abraham Johansson Barck, joka nuorena sotilaana saapui Ruotsinkylään Padasjoen Inkilästä, saavutti unelmansa. Hänestä tuli sen mieleisen maan rusthollari Pyhtään merenjättömaiden viljaville lakeuksille. Abraham nai rakkaudesta, ei rahasta ja jätti jälkeensä harvalukuisen, mutta sitäkin sinnikkäämmän suvun, joka tänäkin päivänä valtaosin viihtyy hänen perintömaillaan. Hänen laivansa kulki esteittä, juuri kapteeninsa tahdon mukaan. Rustholli voimistui ja kukoisti. Rauha rakensi ja toi jälleen lasten iloiset äänet kartanoille. Adolf Fredrikin lailla Abraham oli perheensä rakastama ja väkensä kunnioittama; oman pienen valtakunnansa todellinen ja aito isähahmo ja valtias.<br />
<br />
Kaksi kuukautta majesteettinsa lähdön jälkeen uskollinen rustimies sai viimeisen kutsun Ruotsinkylän Pappilassa 23.4.1771 kuudenkymmenenneljän ikäisenä. Rakas Christina seurasi häntä 17.12.1779 juuri kuusikymmentä täytettyään.<br />
<br />
Rauha heidän muistolleen.<br />
<br />
<br />
Viitteet:<br />
<br />
*Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia I-II<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi<br />
<br />
*Pyhtään, Ruotsinpyhtään, Padasjoen ja Loviisan historiakirjat<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Henkilöt]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Ruotsinkyl%C3%A4&diff=7382Ruotsinkylä2008-05-08T04:56:43Z<p>Anne: /* 6. (7/24) '''Pesu, Pesurs, Pesus''' */</p>
<hr />
<div>'''Ruotsinkylä- Svenskby''' on kylä [[Ruotsinpyhtää]]llä<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
==''' Yleistä''' ==<br />
<br />
Kaikki vanhan Pyhtään maakirjakylät ovat todennäköisesti syntyneet ennen uuden ajan alkua.<br />
Vuonna 1543 oli Ruotsinkylä 13-taloinen kylä, jonne vakiintui 17 maakirjatilaa. Isonvihan jälkeen, tiloista yksi jakautui kolmeen osaan, jonka seurauksena numeroitujen tilojen kokonaislukumäärä kohosi yhdeksääntoista (Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää sivu 44 & 132).<br />
<br />
Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan kylän varallisuus on merkitty seuraavasti:<br />
<br />
*Maksajia: 29<br />
<br />
*Omaisuus: 1080 mk<br />
<br />
*Omaisuus per maksaja: 26 mk<br />
<br />
*Hevosia: 26<br />
<br />
*Lehmiä: 71<br />
<br />
Suur-Pyhtääseen laskettiin tuolloin kuuluvaksi Pyhtään-, Mertlahden- ja Elimäen neljännekset. Ensinmainittuun kuuluivat myös Lapinjärven eteläiset kylät.<br />
<br />
Ruotsinkylän veronmaksukykyä heikensi muihin nähden se, että kolme taloista oli “brända af muskoviten", silti se oli Suur-Pyhtään kylistä ylivoimaisesti varakkain.<br />
<br />
(Lähde: Upplysningar rörande Pyttis Socken år 1571 samlade ur uppgifter i de längder, som finnas bevarade i Statsarkivet rörande fördelningen af "Sölfskatten" i nämde socken af A. Enckell. Helsingfors, Finska Litteratur-Sällskapets tryckeri, 1879.)<br />
<br />
Koska A. Enckellin kokoamat tiedot poikkeavat vuoden 1543 tilatiedoista huomattavasti, on oletettava, että tilaston Ruotsinkylän 29 maksajaan sisältyy, joitakin lähikylien(esim. Kuninkaankylän) tiloista. Vrt. Pyhtään varallisuus kylittäin hopeaveroluettelon mukaan 1571. Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää s.98. <br />
<br />
Pyhtään vakituisista ratsutiloista kaksi sijaitsi vuonna 1730 Ruotsinkylässä; ratsutila N:o 44 Lassas (tilallinen Anders Axelsson) ja N:o 45 Pappila (tilallinen Karl Nirkko).<br />
<br />
Isonvihan jälkeen Ruotsinkylän Pappila (N:o 2) oli yksi Pyhtään neljästä SUKUOIKEUSTILASTA.<br />
<br />
Lähde: Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää.<br />
<br />
<br />
<br />
Ruotsinkylässä sijaitsi Kyminkartanon komppanian kersantin virkatalo Remus (N:o 762 & 535) ajalla 31.10.1752-16.4.1805; Kyminkartanon skvadroonan (8.) kornetin virkatalo (N:o 574) ajalla16.4.1805-14.3.1807.<br />
<br />
Viite: Kaarlo Wirilander: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810<br />
<br />
<br />
<br />
Kylän nimi antaa aiheen olettaa ruotsalaisväestön asuttaneen paikkakuntaa jo hyvin varhain ja Ruotsinkylän (Svenskby) olleen ruotsalaisuuden rajana Elimäen suomenkielisille seuduille siirryttäessä.<br />
<br />
Kylän paikannimistö antaa kuvan kieliolosuhteitten muutoksesta. Vanhimmat nimet ovat ruotsinkielisiä, mutta varsinkin Elimäen rajaa lähinnä olevilla alueilla enenevästi suomenkielisiä. Paikkakunnalle tyypillisiä ovat myös “sekanimet”, joissa on<br />
osia molemmista kielistä:<br />
<br />
<br />
* Brännbackåkern<br />
* Bronagärdan<br />
* Brännlandet<br />
* Mersingsgärdan<br />
* Väpplingsgärdan<br />
* Mjömossen<br />
* Röjkärret<br />
* Svidjeäng<br />
* Porsäng<br />
* Pottäng<br />
* Dikarmossen<br />
* Vidahugget<br />
* Tommossen<br />
* Kloäng<br />
* Billbacken<br />
* Flisberget<br />
* Upängsberget<br />
* [[Hagaberget]]<br />
* Hembacka<br />
* [[Rävbacka]]<br />
* Järkärret<br />
* Granskogsgärdan<br />
* Långgärdan<br />
* Hembackgärdan<br />
* Welhansgärdan<br />
* Wilbacka<br />
* Nyåker<br />
* Ryåker<br />
* Brogärdan<br />
<br />
<br />
<br />
* Suuripelto<br />
* Uusipelto<br />
* Leppäoja<br />
* Limppukallio<br />
* Kivenojanlaaja<br />
* Rapakallionsuo<br />
* Muurainsuo<br />
* Leipämaa<br />
* Ojamaa<br />
* Myllyaho<br />
* Onnenkivi<br />
* Pukkitie<br />
* Rasi<br />
* Käyrämännynmäki<br />
* Kuoppamäki<br />
* Kasakkakallio<br />
* Turi<br />
* Pohjalaisen pelto<br />
* Sonta-aho<br />
* [[Pahakorpi]]<br />
* Ristimäki<br />
* Karvahaara<br />
* Ylösniitty<br />
* Saharanta<br />
* Kakkulanmäki<br />
* Metsäkylä<br />
* Pelilänmäki<br />
* Turkkila<br />
* Soramäki<br />
* Sirolanmäki<br />
* Suuraho<br />
* Kaalimaanpelto<br />
* Hakamäki<br />
* Haanaho<br />
* Muurainsuo<br />
* Myllyaho<br />
* Varpusniitty<br />
* Rajasuo<br />
* Ruskeasuo<br />
* Korekakallio<br />
* Hirsmäki<br />
* Vanhaniitty<br />
<br />
<br />
* Suur-Bakåkern<br />
* Aspängsaho<br />
* Kaikulandet<br />
* Stor-Kasklandet<br />
* Sipulgärdan<br />
* Kuupiskorpi<br />
* Wedahuggsaho<br />
* Kaskisgärdan<br />
<br />
<br />
<br />
Kylän kieliolosuhteet ovat olleet eri aikoina seuraavat: <br />
<br />
*1750: ruotsinkielisiä 110, suomenkielisiä 43<br />
<br />
*1850: ruotsinkielisiä 149, suomenkielisiä 128<br />
<br />
*1905: ruotsinkielisiä 100, suomenkielisiä 345<br />
<br />
<br />
Ruotsinpyhtään ensimmäisiin rippikirjoihin kielijakauma on huomioitu taloittain siten,<br />
että suomenkielisen isäntäväen talojen kohdalle, talon nimen viereen on merkitty<br />
"Fenno".<br />
<br />
1800-luvun lopun rippikirjoissa on oma "äidinkieli"-sarakkeensa, jonka perusteella<br />
kylän kielijakauma voidaan laskea ripilläkäyneiden tarkkuudella.<br />
<br />
<br />
Viite: Anders Allardt: Strömfors Socken<br />
<br />
<br />
<br />
Kieliolosuhteitten muutoksesta ja kylän nykyilmeestä lisää nettisivuilla:<br />
<br />
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268<br />
<br />
==''' Talot''' ==<br />
<br />
===1. (5/12) '''Lassas, Lassila'''===<br />
<br />
Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44.<br />
Tilaa hallitsivat [[Tjäder]]-sukuiset isännät isonvihan jälkeisiin vuosiin asti. Tilan nimenantajana on mahdollisesti toiminut<br />
1600-luvun alussa elänyt Lars Eriksson Tjäder (Viite: Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää s. 217).<br />
Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson [[Cariander]] (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.<br />
<br />
Vääpeli Carianderin vanhin poika, [[Lapinjärvi|Lapinjärven]] ja [[Pyhtää]]n nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.<br />
<br />
Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:<br />
<br />
*http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm<br />
<br />
Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).<br />
<br />
<br />
Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:<br />
<br />
*http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077<br />
<br />
Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä<br />
ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander.<br />
<br />
Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. [[Helsinki |Helsingissä]] (Kajander) ja [[Myrskylä - Mörskom |Myrskylässä]] (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy<br />
edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja [[Lapinjärvi |Lapinjärvellä]].<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rushtolli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
===2. (1/2) '''Pappila''' (myös Modelins & Barckens).===<br />
<br />
Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä [[Elimäki |Elimäen]] kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.<br />
<br />
Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson [[Hermigier]]ille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami [[Nirkko]], jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.<br />
<br />
Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin [[Barkeryd]]in pitäjän [[Alarp]]-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti [[Modelin Alexander Martini |Alexander Martini Modelin]]in omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna [[Barck]], Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu [[Kuninkaankylä]]n [[Yrjas]]-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.<br />
<br />
Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena [[Pfeiff]]in, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan [[Möllerheim]]in leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan [[Brandt]]) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba [[Horn af Aminne]]) kanssa.<br />
<br />
Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri [[Johan Barck]] & Katarina [[Alftan]]), Pappilan lampuoti ja [[Peippola]]n kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).<br />
<br />
Alftan-suvun kronikasta lisätietoja nettisivuilla:<br />
<br />
*http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=5011#5011<br />
<br />
Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.<br />
<br />
Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina [[Wallen]]in Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.<br />
<br />
Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi [[Elimäki |Elimäen]] kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.<br />
<br />
Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.<br />
<br />
Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit ([[Pesu]], Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).<br />
<br />
Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa:<br />
<br />
*http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271<br />
<br />
Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.<br />
<br />
Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat, taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835)<br />
avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.<br />
<br />
<br />
Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809). Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa. Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa. Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.<br />
<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
*Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II<br />
<br />
*Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor,<br />
Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)<br />
<br />
*P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)<br />
<br />
*Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)<br />
<br />
===3. (1/4) '''Bottas'''===<br />
<br />
<br />
Elimäen komppanian kapteenin “vapaatila”. Autio isonvihan jälkeen.<br />
Tilasta puolet osti verolle Matts Johansson 27.6.1829 ja puolet Adam Mattson Pekkola 23.6.1831.<br />
<br />
Adam Mattson Pekkola oli syntynyt Lapinjärven Kimonkylän Ryynälä-talossa 28.2.1779 (äiti Anna Adamsdr Ryynälä (1755-1780).<br />
Hän avioitui 29.8.1824 Bottaksen tyttären Eva Caisa Johansdr kanssa ja asettui taloon vävyksi.<br />
<br />
11.12.1842 Bottakselle siirtyi vävyksi Erik Eriksson Kinttula<br />
(1820-1886) Elimäen Ratulasta naituaan Maria Lovisa Henriksdr<br />
Bottaksen. Heidä poikansa Anders Bottas toimi Ruotsinpyhtään<br />
kunnanvaltuuston puheenjohtajana 1880-luvulla ja oli aviossa<br />
Barck-sukuisen Eva Elisabet Gustafsdotterin kanssa.<br />
<br />
Tunnettu kunnallismies oli myös parin poika Johan (Juho) Bottas, joka muutti nimensä Murroksi ja toimi Ruotsinpyhtään kunnavaltuuston varapuheenjohtajana vv. 1905-1918. Juho Murto omisi Murtola ja Väinölä nimiset tilat Kuninkaankylässä, sekä osan Pappilan rustholliin ostoaugmentteihin kuulunutta Eerikkilän tilaa Ruotsinkylässä. Yrjaksen (Gustavslugn) kruununpuustellin tuhouduttua tulipalossa v. 1920, siirrettiin Murtolan päärakennus<br />
Gustavslugnin raunioille aiemmalta sijaintipaikaltaan, hieman (100 m)<br />
puustellin alapuolella.<br />
<br />
Bottaksesta juontavat juurensa myös Bodén- ja Katajala-suvut.<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Oksanen Eeva Liisa, Vanha Pyhtää<br />
*Allardt Anders, Strömfors socken<br />
*Finlands lantegendomar I<br />
<br />
===4. (5/12) '''Fiskars & Isakas'''===<br />
<br />
'''Fiskars:'''<br />
<br />
"Määräaikaisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.<br />
<br />
Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui<br />
Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa.<br />
Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa<br />
seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.”<br />
Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti [[Porvoo]]sta [[Lapinjärvi |Lapinjärven]] Hindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.<br />
<br />
Vuonna 1781 tilanpuolikas joutui Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle, joka kuitenkin kuoli nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myi tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr, oli kotoisin [[Pernaja]]n Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm osti Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.<br />
<br />
Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.<br />
<br />
Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:<br />
<br />
-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika,<br />
sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä<br />
<br />
-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. [[Loviisa]]n Gustafsson-suku.<br />
<br />
Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä, puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks (Flinckas-)-tilan kanssa. <br />
<br />
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Etolin <br />
<br />
-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edelleen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.<br />
<br />
<br />
'''Isakas:'''<br />
<br />
Pikkuvihan jälkeen Fiskarsin autiolle puolelle (Isakas) asujaksi saatu Mårten Jacobsson oli Nybondas-talon poika. Hänen isänsä, Jacob Samuelsson, oli muuttanut kylään Haavistosta ja kuului samaan Eerolan taloa asuttaneeseen kantasukuun, kuin Gottlunditkin. Mårten kuoli Isakaksessa vuonna 1768.<br />
Hänen “yhtiömiehenään” (bolagsman) toimi Tjäder-sukuinen Axel Samuelsson (1710-1772).<br />
<br />
Axel oli hakenut vaimonsa Viirilän Skräddars-rusthollista (Maria Claesdr – 1727-1788). Parin poika, Anders Axelsson Isakas, osti Fiskarsin neljänneksen verolle 18/2/ 1792. Sen toista neljännestä ryhtyi samanaikaisesti viljelemään Johan Henriksson Ruotsinkylän Wäntas-talosta. Hän oli avioitunut 3.11.1782 Anna Gustafsdr Rikforsin kanssa. Annan vanhemmat olivat Pernajan Riken-kylän Clemetz talossa v. 1729 syntynyt Gustaf Andersson, joka Strömforsin seppänä toimiessaan ryhtyi käyttämään Rikfors-sukunimeä synnyinkylänsä mukaan. Gustaf Rikfors nai 27.12.1754 Ruotsinkylän Smeds-talon tyttären Anna Henriksdr ja siirtyi samalla Smedsin isännäksi.<br />
<br />
Johan Henrikssonin ja Anna Gustafsdr Rikforsin lapsista:<br />
<br />
-Anders Johansson Isakas (1785-1846) jatkoi isänsä jälkeen talonpitoa ja avioitui 28.12.1806 Pappilan rusthollin tyttären Hedvig Lovisa Alexandersdr Barckin kanssa. Hedvig kuoli kuitenkin lapsivuoteeseen jo vuonna 1809, jonka jälkeen saman vuoden joulukuun 27. pnä leski vihittiin uuteen avioon Lapinjärven Kimonkylän Keisarissa Elisabet Johansdotterin (1783-1850) kanssa. <br />
<br />
Elisabetin äiti oli Anna Thomasdr (1754-1833) Porlammin Skegg-(Skäcki-) talosta ja isoäiti Catharina Samuelsdr Forselius (1735-1790) Myrskylän Öfvitsbölen Stor-Köningsistä. Catharina Samuelsdotterin setä oli Kivennavan kappalainen Andreas Forselius (1722-1772) ja veljentytär se Catharina Ericsdr Forselius (1754-1805), joka nai Öfvitsbölessä 4.12.1783 ruotsalaista aatelissukua olevan luutnantti Johan Georg Tigerströmin (1743-1803).<br />
<br />
-Maria Johansdr Isakas nai 31.10.1822 koulumestari Carl Johan Forsströmin.<br />
<br />
Anders Johansson Isakaksen jälkeen talonpitoa jatkoi hänen tyttärensä Maja Lisa Andersdr (1812-1852) ja vävyksi Elimäen Ratulan Mikkolasta tullut Fabian Gustafsson (1801-1865). Fabianin vanhemmat olivat Gustavus Mattson Mikkola (1752-1829) ja Helena Ahlfors, Hämeenkoskelta Elimäelle siirtyneen valtiopäivämies Abraham Ahlforsin (1748-1821) ja Dorothea Elisabeth Fabiansdotterin tytär. Helena Ahlforsin isovanhemmat olivat <br />
Kosken kanttori Georg Ahlfors (1781-1785) ja Maria Bux (1710-1780). Gustavus Mattson Mikkolan äiti puolestaan oli Elisabet Jacobsdr Giösman (1728-1803), Jacob Giösmanin (1668-1766) ja Gertrud Eriksdr Herckmanin (1688-1738) tytär.<br />
<br />
Fabian Gustafssonin ja Maja Lisa Andersdr Isakaksen kaksi tytärtä Anna Lovisa Fabiansdr (1838-1898) ja Maria Fabiansdr (1843-1928) toivat niinikään vävyt talonpitäjiksi Isakakselle. Anna Lovisan puoliso oli Matts Mattson Klemolasta (aiemmin mainitun Thomas Jacobssonin jälkeläinen). Hän ja vaimonsa ostivat Fiskarsin neljänneksen verolle 15.5.1865.<br />
<br />
Maria Fabiansdr Isakas nai 11.9.1870 Pappilan rusthollin pojan Mathias Mathiasson Pappilan (1835-1913), jonka äidin isän äiti oli Maria Christina Alexandersdr Barck (1769-1819). Mathiaksen isänpuoleiset juuret johtavat Pyhtään Hirvikosken Piispan taloon.<br />
<br />
Kirjallisuuviitteet:<br />
<br />
*Bergholm Axel, Sukukirja, osa I (Gottlund;. ss. 518-520)<br />
<br />
*Elegenstierna Gustaf, Svenska adelns ättartavlor VIII (Tigerström; ss. 302-303)<br />
<br />
*Akiander Matthias, Herdaminnen för fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift, I delen, s. 394 (Forselius)<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
===5. (7/24) Wäfvars===<br />
<br />
Kuten nimestä voidaan päätellä Wäfvars on historiansa aikana kuulunut kutojille. Eräs heistä voisi olla Wäfvarsissa 22.9.1752 kuollut Johan Jöransson, joka avioitui 13.10.1707 Pyhtään Klåsarössä Gertrud Adamsdotterin kanssa, joka leskeydyttyään muutti Porvooseen vuonna 1756. Hypoteesia tukee mm. se että Gertrudin sisar, Wäfvarsin manttaalikirjoissakin vv. 1722-1723 esiintyvä “svägerska Elsa”, oli toisessa aviossaan petjärveläisen kutojan, Hindrich Eskelssonin, vaimo. Gertrudin muutto Porvooseen indikoi sukulinkkejä sikäläisiin kutojasukuihin.<br />
<br />
Johan Jöranssonin ja Gertrud Adamsdr poika, Jöran Johansson (1718-1764) isännöi taloa isänsä jälkeen. Hän avioitui 27.12.1739 Pyhtään Itä-Kirkonkylästä kotoisin olleen Elisabet Christersdr Herrmansin (1721-1760) kanssa.<br />
<br />
Parin pojista Abraham Jöransson, Fabian Jöransson ja Christopher Jöranssonin vävy Jacob Jacobsson Giösling ostivat Wäfvarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792, kolmanneksen kukin.<br />
<br />
Abraham Jöransson (1745-1821) oli aviossa Elsa Jöransdr Ståhlin kanssa ja hänen lankonsa oli Remuksen kruununpuustellia vv. 1782-1790 hallinnut , Ruotsin Högstadissa 5.1.1737 syntynyt vääpeli Ulric Adam Heldensted. Sukusuhteesta johtuen leski Catharina Heldenstedt ja hänen tyttäriään esiintyy Wäfvarsin rippikirjoissa.<br />
<br />
Fabian Jöransson (1753-1804) avioitui kahdesti: 1) Maria Danielsdr Carianderin (1755-1802) 2) Anna Lena Johansdr Skräddarsin kanssa.<br />
<br />
Christopher Jöransson (1741-1788) haki vaimonsa Wirginiagårdista. Maria Mårtensdotter (1737-1788) oli rakuuna Mårten Hindersson Frimodigin ja Christina Pehrdsdr Flinckin tytär. Christina Flinck esiintyy leskenä Wäfvarsin rippikirjoissa.<br />
<br />
Parin tytär Elisabeth Christersdr (1758-1802) nai 30.10.1738 rumpali Jacob Jacobsson Giöslingin, korpraali Jacob Giöslingin (1732-1812) pojan. Tilanpitoa Giöslingien kolmanneksella jatkoi Gustaf Jacobsson Giösling (1786-1850), joka toimi myöskin Ruotsinkylän ruotsinkielisten kylänvahimpana (“svenska ålderman”). Avioituessaan 1.11.1810 Pappilan rusthollin tyttären Maria Helena Johansdotterin (äiti Maria Christina Alexandersdr Barck) kanssa, Gustaf Jacobsson sai haltuunsa neljänneksen Pesusta, jota<br />
hän ryhtyi viljelemään.<br />
<br />
Parin lapsista:<br />
<br />
*Maria Elisabeth (1811-1837) avioitui Lindkosken Hannusaksessa 25.1.1806 syntyneen Petter Anderssonin (1806-1836) kanssa. Avio oli lapseton.<br />
*Anna Sophia (1816-1865) nai Johan Johansson Bergholmin (1818-1890). Kts. Fiskars yllä.<br />
*Carolina (1826-1868) nai herastuomari Anders Henriksson Wäntensin<br />
*Fredrikan (1830-1871) puoliso oli Hiskias Mattson (Forss) Porlammilta.<br />
<br />
Jacob Giöslingin ja Elisabeth Christersdr muista lapsista:<br />
<br />
*Johannes Jacobsson Giösling (1789-1848) nai Ulrica Adamsdr Carianderin (1799-1875). Parin poika Adam Jacob Giösling (1825-1893) siirtyi Sippolan & Viipurin kautta Loviisaan, jossa avioitui 21.9.1851 Gustava Lovisa Bärlundin kanssa. <br />
<br />
Heidän poikansa Adam Victor Giösling (1859-1909) toimi tehtailijana Loviisassa ja hankki kaupunkiin katuvalaistuksen v. 1907. Hänen puolisonsa oli Edla Ewelina Lindholm. <br />
<br />
*Catharina Jacobsdr Giösling avioitui 13.11.1823 rusthollari Adam Adamsson Carianderin kanssa. Poikansa Gustaf Adamsson Cariander (1825-1892)nai 27.6.1849 Lapinjärvellä Augusta Blomfeltin (isovanhemmat luutnantti Carl Blomfelt ja Anna Elisabet Wijkman). Tästä parista polveutuu mm. Myrskylän Virén-suku.<br />
<br />
Abraham Jöransson Wäfvarsin ja Elsa Ståhlin lapsista:<br />
<br />
*Eva Stina Abrahamsdr nai 7.12.1815 Jonas Augustinusson Carianderin<br />
*Adam Abrahamsson (1787-1857) avioitui Anna Maria Adamsdr Carianderin (1793-1857) kanssa<br />
*Brita Caisa Abrahamsdr (s. 1780) nai herastuomari, valiopäivämies Anders Arvidsson Mötersin<br />
<br />
<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Wirilander Kaarlo; Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810 (Heldenstedt)<br />
* Elgenstierna Gustaf; Den introducerade svenska adelns ättartavlor<br />
I (Blomfelt s. 442)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
===6. (7/24) '''Pesu, Pesurs, Pesus'''=== <br />
<br />
<br />
<br />
Pesu kuuluu niihin Ruotsinkylän Pappila-rusthollin augmenttitiloihin, jotka [[Barck Abraham Johansson |Abraham Johansson Barck]] osti omakseen<br />
päivämäärällä 21.8.1760.<br />
<br />
Tilan nimi on maa-, henki- ja rippikirjoissa vaihtelevasti muodoissa Pesurs & Pesus. Koska samat nimimuodot esiintyvät Pernajan [[Fasarby]]ssä sijaitsevalla lippumiehen virkatalolla, täysin ruotsinkielisessä ympäristössä, on nimen etymologian oltava toinen kuin sen suomenkielisellä vastineella.<br />
<br />
Abraham Johansson Barckin toimesta puolet tilasta myytiin kihlakunnavouti Johan Barckille, jolta puolikas periytyi edelleen Fabian Broddo Barckille ja hänen jälkeensä tämän lapsille Fabian Emanuel Barckille ja hänen sisarelleen Beata Sophia Barckille (kts. Pappila N:o 2). Fabian Emanuelin osuus (1/3) myytiin sittemmin yhdessä Pappilan vastaavien osuuksien kanssa Iitissä syntyneelle Malakias Johanssonille. <br />
<br />
Neljänneksen tilasta peri Abraham Johansson Barckin pojantytär Anna Ulrica Barck (1783-1827), joka avioiduttuaan Esaias Esaiasson [[Hedfors]]in kanssa 27.12.1802 siirtyi perheineen tilalle asumaan.<br />
<br />
Esaias Esaiassonin isoisä, Jöran Mårtensson Hedfors, oli Ilmajoen rippikirjojen mukaan syntynyt Ikaalisissa huhtikuussa 1701. Vastaava rippikirjamerkintä hänen vaimollaan, Elisabet Henricillä, on 19.11. 1711. Vaimon synnyinpitäjäksi on annettu Pyhtää. Pyhtään syntyneidenluettelot ovat säilyneet tuolta vuodelta täydellisinä. Ainoa tuonna ajankohtana syntynyt Elisabeth Henrikille on Viirilän Skarins-rushtollia vuokranneen Henrich [[Hagert]]in ja Helena [[Eckerman]]in 12.12.1711 syntynyt Maria Elisabeth, jonka kaksoisveli sai kasteessa nimekseen Eberhart. Oireellisesti Maria Elisabeth-, Helena- ja Eberhart-nimet periytyvät Hedforsien jälkipolvissa. 19.11. ja 12.12. ovat kirjoitusasultaan niin lähellä toisiaan, että epäselvien numeroiden kopiointivirhe jommakumman kohdalla on hyvinkin todennäköinen.<br />
<br />
Se miksi Hedfors-pari oli joutunut niinkin kauaksi synnyinseuduiltaan, selittynee sodalla. Ilmajoen [[Birilä]]n ja [[Talvitie]]n taloissa asui tuolloin muitakin etelästä tulleita. Jo Ilmajoella parille syntyy useita lapsia. Hedforsit muuttivat Pohjanmaalta vaimon synnyinseudulle 22.2.1740. Vuoden 1745 Ruotsinpyhtään rippikirjoissa heidät tavataan everstiluutnantti Modelinin torppareina. Pakomatkan kunniaksi Hedforsien asumusta alettiin paikkakunnalla kutsua Pohjalais-torpaksi. Timoteus [[Winter]]in piirtämään kyläkarttaan jäi nimi niinikään elämään: “Pohjalais Peldo”. Satunnaisesti “[[Pohjalain]]” esiintyy myös sukunimenä.<br />
<br />
Jöran Mårtensson Hedforsin ja Maria Henricin lapsista:<br />
<br />
*Maria Elisabet Jöransdr nai liivinmaalaisen Jacob Johanssonin<br />
*Samuel Jöransson avioitui 26.12.1751 Ruotsinkylän Pekkolan-talon tyttären Carin Sigfridsdr (1729-1760) kanssa ja tämän kuoltua toiseen avioonsa Pernajan Forsbyssä 9.10.1760 Maria Mattsdr kanssa. Heille syntyy Hollolassa, Herralan sahalla Maria Elisabet-niminen tytär 12.8.1765.<br />
*Esaias Jöransson (1739-1823) nai Elimäen [[Pardia]]n ([[Poikala]]) tyttären Brita Ercichsdr (1744-1818).<br />
<br />
Esaiaksen ja Britan muista lapsista:<br />
<br />
*Maria Elisabeth (s. 1766) kuoli naimattomana Pesulla v. 1833<br />
*Susanna Ulrica (1771-1854) avioitui muurarimestari Lars [[Fredman]]in puolisoksi 4.1.1791. Parin lapsista Ulrica Fredman, Kullan kartanon taloudenhoitaja, nai Kullassa 24.7.1816 liivinmaalaisen Georg [[Kuhlström]]in, joka hukkui yhdessä porvoolaisen merikapteeni Grönbergin kanssa v. 1826.<br />
*“Jungfru Helena Hedfors" merkitään 19.9.1802 avioituneeksi Kullan kartanon inspehtoorin Gustaf [[Österman]]in kanssa. Perhe tavataan myöhemmin Helsingistä.<br />
*Catharina Hedfors nai 3.1.1816 liivinmaalaisen Johan Jöranssonin.<br />
<br />
Jäljellejäänyt Pesun neljännes periytyi Alexander Abrahamsson Barckin kautta hänen tyttärentyttärelleen Maria Helena Johansdr Pappilalle, joka 1.11.1810 avioitui Gustaf Jacobsson [[Giöslingin]] kanssa, kuten yllä Fiskars & Wäfvars-tilojen kohdalla on todettu. Anna Sophian jälkeen tilanosa jäi Helena Christina Bergholmille (1844-1909), joka 29.12.1869 avioitui äitinsä “sirpaleserkun” Johannes Pesun (1842-1922) kanssa.<br />
<br />
<br />
<br />
''' Pesu 1930-luvulla'''<br />
<br />
"Pesu, 25 km från Lappträsk station och 32 km från Lovisa. Gården äges sedan år 1900<br />
Juho Pesu och hans hustru Minna (f. Klemola) sedan år 1903. Värdinnas släkt har ägt gården<br />
länge. Areal 206 ha, varav 0.5 trädgård, 54 åker, 1,5 naturilig äng och 150 ha skogsmark.<br />
Akrarna ojämm ler-, sand- och mulljord, början till täckdikning gjorts. Byggnaderna i mitten av odlingarna. Mest nämnvärd av dem tidsenligt hönhus (180 höns) från 1930. Ladugården och stallet ha vattenledning (elektrisk pump). Växtföljd: träda, höstsäd, 3 hövall, bete, 2 vårsäd<br />
och rotfrukter. Ar 1929 fördelade sig odlingsarealen: råg 4 ha, vete 0,5 ha, havre 11, korn 1,<br />
ärter 0,5, potatis 0,5. lin 0,1, foderrotfrukter 0,25 ha, turnips 0,6 ha och hövall 27,55 ha; bete 4 och träda 4 ha. Husdjur: 4 hästar, 16 kor, 1 tjur, 150 höns samt svin för husbehov. Korna förädlas till VF-ras. Stamboksstoet "Virma" har varit i gården länge som avelsto och lämnat talrik avkomma. Man ämnar också hålla ankor och avelsdjur äro redan anskaffade. Aven<br />
har man anskaffat 1 par kalkoner. Största inkomster av mjölk, vilken säljes till Koskisto andelsmeijeri, samt av ägg, vilka seljas till Lovisa. Skogen av blandat bestånd, skötes av lantbrussällskapets konsulent. Elektricitet för belysning och kraft från Kymmenedalens Elektricitets AB. Den driver kvarn, vedcirkel och tröskverk, till vilket år 1930 anbragts en halmfläkt. Höstplöjningarna göras med tveeggad "Wenzig"-plog med 4 hästar för den. Praktikantgård för jordbruk, kreatursskötsel och huslig ekonomi samt lantbruksskällskapets bokföringsgård."<br />
<br />
*Finlands lantegendomar I, s. 1335, 1336.<br />
<br />
Tekstin maininta tilan periytymisestä emännän takaa on oikein; mutta perinnön tuoneet emännät olivat Anna Ulrica Barck ja Helena Christina Bergholm (Fiskars). Wilhelmina Klemolan (1879-1946)<br />
kotitila, Pesun rajanaapurina sijaitseva Klemola (kantatila n:o 8), periytyi kirjantekoajankohtaa myöhemmin Pesun talon tyttärelle Maire Miriamille. Wilhelmina Klemola<br />
kuuluu suoraan patriarkaalisella linjalla Anjalan Qvist-sukuun joka tuotti Anjalalle lukkareita<br />
kolmen sukupolven ja yli sadan vuoden ajan nimillä Qvist-Blomqvist ja Kukkasniemi.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
'''Pesun talon viljelykset ja rakennukset 1950-luvulla'''<br />
<br />
Pesun tilan yhteydessä viljeltiin myös osia Fiskarsin ja Wäfvarsin perintömaista.<br />
<br />
Pääosa viljelyksistä sijoittui talouskeskuksen ympäristöön. Erillään muista sijaitsivat Teutjärven rannalla sijaitseva ns. “Saharanta” ja Elimäen rajalla ns.” Ylösniitty”. Metsäpalstoja ja suo-osuuksia Turkkilantien ja Lindkoskentien välisillä erämaa-alueilla.<br />
<br />
Kokonaispinta-ala 206 hehtaaria.<br />
<br />
Rekennuskanta:<br />
<br />
*[[Päärakennus]] <br />
*[[Alatupa]] (jonka yhteydessä sauna, pyykkitupa ja kaksihuoneinen palvelusväen puoli). Rakennus toimi Ruotsinkylän “pikkukouluna” 1900-luvun alussa<br />
*Vanha navetta ja talli (jossa viljanlajittelukone - "lajittelija")<br />
*Uusi navetta, sikala ja talli, AIV-torni<br />
*Kaksikerroksinen luhtiaitta (kahdeksan aittaa) ja siihen liittyvä puuvaja<br />
*Lato<br />
*Vaunuvaja<br />
*Mallas- ja pellavasauna<br />
*[[Vanha paja]] (suuri, rusthollinaikainen pajarakennus, johon kuului työkaluvaja ja varsinainen pajanpuoli ahjoineen) ns. Pajanmäellä<br />
*Vanha riihi, puimala ja heinälato. Kaikki toisiinsa liittyvinä ns. Riihenmäellä<br />
*Kuivuri ja mylly<br />
*Kanala <br />
*[[Kellarinmäen]] mäkitupa joka oli suoraan linkitty Kanalaan. Tuvan leveitten lattialankkujen sanottiin olleen kotoisin [[Kasakkakallio]]lla sijainneesta venäläisten kasakkojen hevostallista<br />
*[[Miilujanne]]n mäkitupa (Lepistö), joka ostettiin v. 1953 takaisin sukuun Wegeliuksilta ja sen ulkorakennukset. Saanut nimensä<br />
Janne-nimisen miilunpolttajan mukaan, joka asui mäkituvassa 1800-luvun loppupuolella<br />
*Riihenmäen maakellari<br />
*Graniittinen talouskellari<br />
*Ylösniityn lato<br />
*Harmaa lato<br />
*Kasvihuone<br />
<br />
Abraham Johansson Barckin jälkeläisten yli kahdensadan vuoden ajan viljelemä talo ja tilat myytiin pois suvusta vuonna 1962.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
'''Pesun sukuhauta'''<br />
<br />
Pesun sukuhauta sijaitsee Kuninkaankylän vanhalla hautausmaalla,<br />
sen koilliskulmassa; Pappilan, Hietamäen ja Klemolan sukuhautojen<br />
ympäröimänä.<br />
<br />
Hautakiveen on merkitty seuraavien suvunjäsenten nimet:<br />
<br />
*Anna Sophia (1839-1926)<br />
*Juho (1842-1922)<br />
*Lena Stina o.s. Fiskars (1844-1909) <br />
*Juho (1873-1937)<br />
*Vilhelmiina o.s. Klemola (1879-1946) <br />
*[[Pesu Viljo Ensio|Viljo Ensio]] (1907-1968)<br />
*Lauri Ilmari (1909-1910)<br />
*Lyyli Irene o.s. Merikoski (1910-1995) <br />
*Ulla Sinikka (1929-1929)<br />
<br />
<br />
<br />
Viitteet:<br />
<br />
*Ilmajoen rippikirjat, muuttaneet<br />
*Ruotsinpyhtään rippikirjat, kastetu, vihityt, kuolleet<br />
*Ruotsinpyhtään tuomiokirjat, perukirjat<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
* Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi<br />
* Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää<br />
* Finlands lantegendomar I<br />
<br />
===7. (5/24) '''Pullos'''=== <br />
<br />
"Määräaikoisjärjestelyissä ratsutilan aputilaksi. 1742 isäntänä Henrik Smeds". (Eeva Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää).<br />
<br />
Oksasen mainitsema ratsutila on Lassas (kts.1) ja Henrik Smeds<br />
sen Anna Henriksdr Smedsin isä, joka nai 27.12.1754 Gustaf Rikforsin (kts. Isakas 4.). Pulloksen augmentin osti 21/8/1760 omakseen (verolle) Lassaksen omistaja, rusthollari Aron Johan Cariander.<br />
<br />
Tilan varhaisena haltijana v. 1666 mainitaan tuomiokirjoissa Hans Jöraninpoika (Pullos). Samoin 1680-luvulla Simon Pullo, joka<br />
riiteli sukuoikeudestaan tilaan Wrede-suvun kanssa ja joutui kokonaan irtisanotuksi. Tämän Simonin pojanpoika Simon Thomasson Pullo tunnetaan sotilaana, joka esiintyy Viipurin jalkaväkirykmentin katselmusluetteloissa v. 1719 sen Elimäen komppaniassa. Urhoollinen karoliini pääsi hengissä liki kymmenvuotiselta sotaretkeltä kotikonnuilleen. Vaimo oli pitkän poissaolon aikana kuollut. Simon avioitui uudelleen 28.12.1722 Judith Axelsdr Tjäderin kanssa.<br />
Christopher Samuelsson Tjäder otti tilan haltuunsa 4.11.1730.<br />
<br />
Simon Pullon lapsista:<br />
<br />
*Carin Simonsdr Pullo nai rakuuna Abraham Lindebeckin<br />
<br />
Simon vanhemman lapsiin saattaa kuulua se Maria Simonsdr (1665-1731), josta tuli Ruotsinkylän Pekkolan emäntä.<br />
<br />
Viitteet:<br />
<br />
*Ruotsinpyhtään ja Lapinjärven rippikirjat & muuttaneet<br />
<br />
Kirjallisuutta:<br />
<br />
*Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää<br />
<br />
==Käsityöläisiä==<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet==<br />
<br />
Lähteet:<br />
<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään maa- ja henkikirjat<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään rippikirjat<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään kastetut, vihityt, kuolleet & muuttaneet<br />
*Pyhtään & Ruotsinpyhtään tuomiokirjat<br />
*Perukirjat:<br />
<br />
-Alexander Modelin<br />
<br />
-Aron Johan Cariander<br />
<br />
-Johan Barck<br />
<br />
-Alexander Barck<br />
<br />
-Anna Ulrica Barck<br />
<br />
-Johan Jöransson Pappila<br />
<br />
-Sara Johansdr Pappila<br />
<br />
-Maria Helena Pappila<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kirjallisuusviitteet:<br />
<br />
*Heikki Kokkonen: Elimäen pitäjän historia I-II<br />
<br />
*Anders Allardt: Strömfors Socken<br />
<br />
*Herman Hultin: Pyhtään pitäjän historia<br />
<br />
*Eeva-Liisa Oksanen: Vanha Pyhtää<br />
<br />
*Tyyne Salminen: Myrskylän pitäjän vaiheita Ruotsin vallan aikana<br />
<br />
*Aura Jurva: Kosken pitäjän vaiheita<br />
<br />
*Matthias Akiander: Herdaminne för fordna Wibrogs och nuvarande Borgå stift<br />
<br />
*Adam Lewenhaupt: Karl XII officerare<br />
<br />
*Tor Carpelan: Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus inskrivna Ätterna<br />
<br />
*Gustaf Elgenstierna: De introducerade svenska adels ättartavlor<br />
<br />
*Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden<br />
<br />
*Kaarlo Wirilander: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810<br />
<br />
*Axel Bergholm: Sukukirja I-II<br />
<br />
*P.Er. Gadd: Släktkalender I-II<br />
<br />
*Atle Wilskman: Släktbok I-II<br />
<br />
*Släktbok, Ny följd, Alftan<br />
<br />
*Oskar Wasastjärna: Ättar-Taflor<br />
<br />
*Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004<br />
<br />
*Finlands lantegendomar I<br />
<br />
*Genos<br />
<br />
*Gentes Finlandiae<br />
<br />
*Släkt och Hävd<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:Ruotsinpyhtään kylät]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Ruokolahti&diff=7344Ruokolahti2008-04-11T13:17:37Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]<br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
== Tietoja kirkonarkistosta ==<br />
<br />
'''Yleistä'''<br />
:*<br />
<br />
'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br />
:*<br />
<br />
== Historiaa ==<br />
<br />
== Asukasluku ==<br />
<br />
<br />
== Kylät ==<br />
<br />
<br />
== Talot ==<br />
<br />
== Isäntäluettelot ==<br />
<br />
== Kirjallisuus ==<br />
<br />
<br />
'''Sukukirjoja'''<br />
<br />
:*<br />
<br />
== Huomioita suvuista ==<br />
<br />
== Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br />
<br />
<br />
----<br />
[[Luokka:Paikkakunnat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Ohje:Kuinka_sivuja_muokataan&diff=7307Ohje:Kuinka sivuja muokataan2008-04-06T14:38:30Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div> Katso sivulta [[Ohje:Ohje]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Tuusula&diff=7306Tuusula2008-04-06T09:13:05Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]<br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
== Tietoja kirkonarkistosta ==<br />
<br />
'''Yleistä'''<br />
:*<br />
<br />
'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br />
:*<br />
<br />
== Historiaa ==<br />
<br />
== Asukasluku ==<br />
<br />
<br />
== Kylät ==<br />
<br />
<br />
== Talot ==<br />
<br />
== Isäntäluettelot ==<br />
<br />
== Kirjallisuus ==<br />
<br />
<br />
'''Sukukirjoja'''<br />
<br />
:*<br />
<br />
== Huomioita suvuista ==<br />
<br />
== Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br />
<br />
[[Luokka:Paikkakunnat]]<br />
[[Luokka:Uusimaa]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Tuusula&diff=7305Tuusula2008-04-06T09:11:51Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]<br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
== Tietoja kirkonarkistosta ==<br />
<br />
'''Yleistä'''<br />
:*<br />
<br />
'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br />
:*<br />
<br />
== Historiaa ==<br />
<br />
== Asukasluku ==<br />
<br />
<br />
== Kylät ==<br />
<br />
<br />
== Talot ==<br />
<br />
== Isäntäluettelot ==<br />
<br />
== Kirjallisuus ==<br />
<br />
<br />
'''Sukukirjoja'''<br />
<br />
:*<br />
<br />
== Huomioita suvuista ==<br />
<br />
== Sukuseurat ja -yhdistykset ==</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Paikkakunnat&diff=7304Paikkakunnat2008-04-06T09:11:33Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Tänne voit täydentää paikkakuntakohtaisia tietoja. Lisää paikkakunta listaan ja linkki uudelle sivulle muokkaamalla (edit) tätä sivua. <br />
<br />
Uuden sivun pohjana voit käyttää '''[[Mallisivu]]a'''. <br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
<br />
= PAIKKAKUNNAT=<br />
<br />
*'''[[Ahlainen]]'''<br />
*'''[[Alajärvi]]'''<br />
*'''[[Alatornio]]'''<br />
*'''[[Alavus]]'''<br />
*'''[[Angelniemi]]'''<br />
*'''[[Asikkala]]'''<br />
*'''[[Askola]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Elimäki]]'''<br />
*'''[[Enonkoski]]'''<br />
*'''[[Eura]]'''<br />
*'''[[Eurajoki]]'''<br />
*'''[[Evijärvi]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Haapajärvi]]'''<br />
*'''[[Haapavesi]]'''<br />
*'''[[Halikko]]'''<br />
*'''[[Halsua]]'''<br />
*'''[[Hankasalmi]]'''<br />
*'''[[Harjavalta]]'''<br />
*'''[[Hartola]]<br />
*'''[[Hattula]]'''<br />
*'''[[Hauho]]'''<br />
*'''[[Haukipudas]]'''<br />
*'''[[Hausjärvi]]'''<br />
*'''[[Heinola]]'''<br />
*'''[[Heinävesi]]'''<br />
*'''[[Helsingin pitäjä]]'''<br />
*'''[[Helsinki]]'''<br />
*'''[[Hiitola]]'''<br />
*'''[[Hinnerjoki]]'''<br />
*'''[[Honkajoki]]'''<br />
*'''[[Honkilahti]]'''<br />
*'''[[Hollola]]'''<br />
*'''[[Huittinen]]'''<br />
*'''[[Hämeenkoski]]'''<br />
*'''[[Hämeenkyrö]]'''<br />
*'''[[Hämeenlinna]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Iisalmi]]'''<br />
*'''[[Iitti]]'''<br />
*'''[[Ikaalinen]]'''<br />
*'''[[Ilmee]]'''<br />
*'''[[Inkoo]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Jaakkima]]'''<br />
*'''[[Janakkala]]'''<br />
*'''[[Jokioinen]]'''<br />
*'''[[Joroinen]]'''<br />
*'''[[Joutsa]]'''<br />
*'''[[Juuka]]'''<br />
*'''[[Jyväskylä]]'''<br />
*'''[[Jämijärvi]]'''<br />
*'''[[Jämsä]]'''<br />
*'''[[Jääski]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Kaavi]]'''<br />
*'''[[Kajaani]]'''<br />
*'''[[Kalajoki]]'''<br />
*'''[[Kalanti]]'''<br />
*'''[[Kangasala]]'''<br />
*'''[[Kangasniemi]]'''<br />
*'''[[Kankaanpää]]'''<br />
*'''[[Kannus]]'''<br />
*'''[[Karjaa]]'''<br />
*'''[[Karkku]]'''<br />
*'''[[Karstula]]'''<br />
*'''[[Karttula]]'''<br />
*'''[[Karunki]]'''<br />
*'''[[Karvia]]'''<br />
*'''[[Kaustinen]]'''<br />
*'''[[Kauvatsa]]'''<br />
*'''[[Keikyä]]'''<br />
*'''[[Keitele]]'''<br />
*'''[[Kemi]]'''<br />
*'''[[Kemijärvi]]'''<br />
*'''[[Kerimäki]]'''<br />
*'''[[Keuruu]]'''<br />
*'''[[Kiihtelysvaara]]'''<br />
*'''[[Kiikala]]'''<br />
*'''[[Kiikka]]'''<br />
*'''[[Kiikoinen]]'''<br />
*'''[[Kisko]]'''<br />
*'''[[Kitee]]'''<br />
*'''[[Kittilä]]'''<br />
*'''[[Kiukainen]]'''<br />
*'''[[Kiuruvesi]]'''<br />
*'''[[Kivijärvi]]'''<br />
*'''[[Kodisjoki]]'''<br />
*'''[[Kokemäki]]'''<br />
*'''[[Kontiolahti]]'''<br />
*'''[[Korpilahti]]'''<br />
*'''[[Kortesjärvi]]'''<br />
*'''[[Koski Tl]]'''<br />
*'''[[Kruunupyy]]'''<br />
*'''[[Kuhmalahti]]'''<br />
*'''[[Kuhmo]]'''<br />
*'''[[Kuhmoinen]]'''<br />
*'''[[Kuivaniemi]]'''<br />
*'''[[Kullaa]]'''<br />
*'''[[Kuopio]]'''<br />
*'''[[Kuortane]]'''<br />
*'''[[Kurikka]]'''<br />
*'''[[Kuusamo]]'''<br />
*'''[[Kuusjoki]]'''<br />
*'''[[Käkisalmi]]'''<br />
*'''[[Kälviä]]'''<br />
*'''[[Köyliö]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Laitila]]'''<br />
*'''[[Lammi]]'''<br />
*'''[[Lapinjärvi]]'''<br />
*'''[[Lapinlahti]]'''<br />
*'''[[Lappajärvi]]'''<br />
*'''[[Lappi Tl.]]'''<br />
*'''[[Laukaa]]'''<br />
*'''[[Lavansaari]]'''<br />
*'''[[Lavia]]'''<br />
*'''[[Lehtimäki]]'''<br />
*'''[[Leppävirta]]'''<br />
*'''[[Lestijärvi]]'''<br />
*'''[[Liljendal]]'''<br />
*'''[[Liperi]]'''<br />
*'''[[Lohja]]'''<br />
*'''[[Lohtaja]]'''<br />
*'''[[Lokalahti]]'''<br />
*'''[[Loppi]]'''<br />
*'''[[Luopioinen]]'''<br />
*'''[[Luoto - Larsmo]]'''<br />
*'''[[Loviisa]]'''<br />
*'''[[Luvia]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Maaninka]]'''<br />
*'''[[Maaria]]'''<br />
*'''[[Marttila]]'''<br />
*'''[[Merikarvia]]'''<br />
*'''[[Messukylä]]'''<br />
*'''[[Muhos]]'''<br />
*'''[[Multia]]'''<br />
*'''[[Muuruvesi]]'''<br />
*'''[[Myrskylä]]'''<br />
*'''[[Mäntsälä]]'''<br />
*'''[[Mäntyharju]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Nakkila]]'''<br />
*'''[[Nauvo]]'''<br />
*'''[[Nilsiä]]'''<br />
*'''[[Nivala]]'''<br />
*'''[[Noormarkku]]'''<br />
*'''[[Nurmes]]'''<br />
*'''[[Nurmijärvi]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Oulainen]]'''<br />
*'''[[Oulu]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Padasjoki]]'''<br />
*'''[[Paimio]]'''<br />
*'''[[Paltamo]]'''<br />
*'''[[Parkano]]'''<br />
*'''[[Pedersöre (Pietarsaaren mlk)]]'''<br />
*'''[[Perho]]'''<br />
*'''[[Pernaja]]'''<br />
**'''[[Pernaja]], Koskenkylä Ruukki'''<br />
*'''[[Perniö - Bjärnå]]'''<br />
*'''[[Pertteli]]'''<br />
*'''[[Petäjävesi]]'''<br />
*'''[[Pieksämäki]]'''<br />
*'''[[Pielavesi]]'''<br />
*'''[[Pietari]]'''<br />
*'''[[Pihtipudas]]'''<br />
*'''[[Pirkkala]]<br />
*'''[[Pohja - Pojo]]'''<br />
*'''[[Pomarkku]]'''<br />
*'''[[Pori - Björneborg]]'''<br />
*'''[[Porin maalaiskunta]]'''<br />
*'''[[Pornainen]]'''<br />
*'''[[Porvoo]]'''<br />
*'''[[Pudasjärvi]]'''<br />
*'''[[Pukkila]]'''<br />
*'''[[Punkalaidun]]'''<br />
*'''[[Purmo]]'''<br />
*'''[[Pusula]]'''<br />
*'''[[Pyhtää]]'''<br />
*'''[[Pyhäjoki]]'''<br />
*'''[[Pyhäjärvi Ol]]'''<br />
*'''[[Pyhämaa]]'''<br />
*'''[[Pyhäranta]]'''<br />
*'''[[Pöytyä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Rantasalmi]]'''<br />
*'''[[Rauma]]''' <br />
*'''[[Rautalampi]]'''<br />
*'''[[Reisjärvi]]'''<br />
*'''[[Renko]]'''<br />
*'''[[Riistavesi]]'''<br />
*'''[[Ristijärvi]]'''<br />
*'''[[Ruotsinpyhtää]]'''<br />
*'''[[Rusko]]'''<br />
*'''[[Rymättylä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Saarijärvi]]'''<br />
*'''[[Sakkola]]'''<br />
*'''[[Salla]]'''<br />
*'''[[Saloinen]]'''<br />
*'''[[Sammatti]]'''<br />
*'''[[Sauvo]]'''<br />
*'''[[Seiskari]]'''<br />
*'''[[Sievi]]'''<br />
*'''[[Siikainen]]'''<br />
*'''[[Siilinjärvi]]'''<br />
*'''[[Sipoo]]''' <br />
*'''[[Simo]]''' <br />
*'''[[Sipoo]]'''<br />
*'''[[Sodankylä]]''' <br />
*'''[[Soini]]'''<br />
*'''[[Somerniemi]]'''<br />
*'''[[Somero]]'''<br />
*'''[[Sonkajärvi]], Rutakko'''<br />
*'''[[Sortavala]]'''<br />
*'''[[Sotkamo]]'''<br />
*'''[[Sumiainen]]'''<br />
*'''[[Sund]]'''<br />
*'''[[Suomusjärvi]]'''<br />
*'''[[Suomussalmi]]'''<br />
*'''[[Sysmä]]'''<br />
*'''[[Suonenjoki]]'''<br />
*'''[[Säkkijärvi]]''' <br />
*'''[[Sääminki]]''' <br />
<br />
<br />
*'''[[Tammela]]'''<br />
*'''[[Tampere]]'''<br />
*'''[[Teerijärvi - Terjärv]]'''<br />
*'''[[Tervola]]'''<br />
*'''[[Tohmajärvi]]'''<br />
*'''[[Toholampi]]'''<br />
*'''[[Tornio]]'''<br />
*'''[[Turku]]'''<br />
*'''[[Tuusniemi]]'''<br />
*'''[[Tuusula]]'''<br />
*'''[[Tyrväntö]]'''<br />
*'''[[Tyrvää]]'''<br />
*'''[[Töysä]]''' <br />
<br />
<br />
*'''[[Ulvila]]'''<br />
*'''[[Urjala]]''' <br />
*'''[[Utajärvi]]''' <br />
*'''[[Uusikirkko Vl.]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Vaala]]'''<br />
*'''[[Vaasa]]'''<br />
*'''[[Vahto]]'''<br />
*'''[[Valkeala]]'''<br />
*'''[[Valko]]'''<br />
*'''[[Vampula]]'''<br />
*'''[[Varpaisjärvi]]'''<br />
*'''[[Vehmaa]]'''<br />
*'''[[Vehmersalmi]]'''<br />
*'''[[Vesanto]]'''<br />
*'''[[Veteli]]'''<br />
*'''[[Vieremä]]'''<br />
*'''[[Vihanti]]'''<br />
*'''[[Vihti - Vichtis]]'''<br />
*'''[[Viipuri - Viborg]]'''<br />
*'''[[Viitasaari]]'''<br />
*'''[[Viljakkala]]'''<br />
*'''[[Vimpeli]]'''<br />
*'''[[Västanfjärd]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Ylivieska]]'''<br />
*'''[[Ypäjä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Ähtäri]]'''<br />
*'''[[Ähtävä - Esse]]'''<br />
*'''[[Ämmänsaari]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Öja]]'''<br />
----</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Tuusula_-_Tusby&diff=7303Tuusula - Tusby2008-04-06T09:11:04Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Kruunupyy&diff=7302Kruunupyy2008-04-06T09:10:12Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]<br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
=Kruunupyy - Kronopyy=<br />
<br />
<br />
== Tietoja kirkonarkistosta ==<br />
<br />
'''Yleistä'''<br />
:*<br />
<br />
'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br />
:*<br />
<br />
== Historiaa ==<br />
<br />
== Asukasluku ==<br />
<br />
<br />
== Kylät ja talot ==<br />
<br />
*'''Hopsala''' <br />
:1. Torgare 2. Forsnäs 3. Åminne 4. Kackurs 5. Bjong 6. Bjongbacka 7. Biskop 8. Tranobäck 9. Rudnäs 10. Högnäs 11. Rönnkrans 12. Sunde 13. Lillsunde 14. Haga 15. Spikbacka 16. Stor 17. Finnholm 18. Abbor 19. Hummel 20. Wis 21. Laggnäs 22. Backnäs 23. Hästö 24. Korpholm<br />
*'''Knifsund''', katso [[Öja]]<br />
*'''Långö''', katso [[Öja]]<br />
*'''Norrby''' <br />
:1. Holm 2. Käld 3. Döragrep 4. Treisk 5. Gers 6. Bjon 7. Norrby 8. Sparf<br />
*'''Påras''' <br />
:1. Byskata 2. Storbjörk 3. Lillbjörk 4. Sandbacka 5. Torrkulla 6. Krok 7. Krokfors 8. Finnilä 9. Skuthälla 10. Myrskog 11. Hållgjärds 12. Lillskrubb 13. Storskrubb 14. Ståhl 15. Bagge 16. Damskata 17. Knippare 18. Åstrand 19. Åkerlund<br />
*'''Söderby''' <br />
:1. Kivijärvi 2. Snåre 3. Kuhlbacka 4. Björklund 5. Asplund 6. Skutnabba 7. Fröjdö 8. Hägglund 9. Backända 10. Merijärvi 11. Nyberg 12. Nygård<br />
*'''Ytterbråtö''' <br />
:1. Slotte 2. Bäck 3. Fiskarholm 4. Riska 5. Nygård 6. Antbacka 7. Still 8. Lyttare 9. Lyttbacka 10. Näse 11. Nynäs 12. Boholm<br />
*'''Överbråtö''' <br />
:1. Möller 2. Libäck 3. Lindbäck 4. Lönnbäck 5. Lybäck 6. Huggare 7. Sabel 8. Spik 9. Kronlund 10. Storvikar 11. Lillvikar 12. Harabacka 13. Storå 14. Lillbroända 15. Broända<br />
<br />
''Lähde:'' Kansallisarkiston digitaaliarkisto, ''[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11621 Maakirja 1875]<br />
<br />
== Isäntäluettelot ==<br />
<br />
== Kirjallisuus ==<br />
<br />
<br />
'''Sukukirjoja'''<br />
<br />
:*<br />
<br />
== Huomioita suvuista ==<br />
<br />
== Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br />
<br />
<br />
----</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Kruunupyy&diff=7301Kruunupyy2008-04-06T09:09:06Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]<br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
== Tietoja kirkonarkistosta ==<br />
<br />
'''Yleistä'''<br />
:*<br />
<br />
'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br />
:*<br />
<br />
== Historiaa ==<br />
<br />
== Asukasluku ==<br />
<br />
<br />
== Kylät ja talot ==<br />
<br />
*'''Hopsala''' <br />
:1. Torgare 2. Forsnäs 3. Åminne 4. Kackurs 5. Bjong 6. Bjongbacka 7. Biskop 8. Tranobäck 9. Rudnäs 10. Högnäs 11. Rönnkrans 12. Sunde 13. Lillsunde 14. Haga 15. Spikbacka 16. Stor 17. Finnholm 18. Abbor 19. Hummel 20. Wis 21. Laggnäs 22. Backnäs 23. Hästö 24. Korpholm<br />
*'''Knifsund''', katso [[Öja]]<br />
*'''Långö''', katso [[Öja]]<br />
*'''Norrby''' <br />
:1. Holm 2. Käld 3. Döragrep 4. Treisk 5. Gers 6. Bjon 7. Norrby 8. Sparf<br />
*'''Påras''' <br />
:1. Byskata 2. Storbjörk 3. Lillbjörk 4. Sandbacka 5. Torrkulla 6. Krok 7. Krokfors 8. Finnilä 9. Skuthälla 10. Myrskog 11. Hållgjärds 12. Lillskrubb 13. Storskrubb 14. Ståhl 15. Bagge 16. Damskata 17. Knippare 18. Åstrand 19. Åkerlund<br />
*'''Söderby''' <br />
:1. Kivijärvi 2. Snåre 3. Kuhlbacka 4. Björklund 5. Asplund 6. Skutnabba 7. Fröjdö 8. Hägglund 9. Backända 10. Merijärvi 11. Nyberg 12. Nygård<br />
*'''Ytterbråtö''' <br />
:1. Slotte 2. Bäck 3. Fiskarholm 4. Riska 5. Nygård 6. Antbacka 7. Still 8. Lyttare 9. Lyttbacka 10. Näse 11. Nynäs 12. Boholm<br />
*'''Överbråtö''' <br />
:1. Möller 2. Libäck 3. Lindbäck 4. Lönnbäck 5. Lybäck 6. Huggare 7. Sabel 8. Spik 9. Kronlund 10. Storvikar 11. Lillvikar 12. Harabacka 13. Storå 14. Lillbroända 15. Broända<br />
<br />
''Lähde:'' Kansallisarkiston digitaaliarkisto, ''[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11621 Maakirja 1875]<br />
<br />
== Isäntäluettelot ==<br />
<br />
== Kirjallisuus ==<br />
<br />
<br />
'''Sukukirjoja'''<br />
<br />
:*<br />
<br />
== Huomioita suvuista ==<br />
<br />
== Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br />
<br />
<br />
----</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Paikkakunnat&diff=7300Paikkakunnat2008-04-06T09:08:51Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Tänne voit täydentää paikkakuntakohtaisia tietoja. Lisää paikkakunta listaan ja linkki uudelle sivulle muokkaamalla (edit) tätä sivua. <br />
<br />
Uuden sivun pohjana voit käyttää '''[[Mallisivu]]a'''. <br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
<br />
= PAIKKAKUNNAT=<br />
<br />
*'''[[Ahlainen]]'''<br />
*'''[[Alajärvi]]'''<br />
*'''[[Alatornio]]'''<br />
*'''[[Alavus]]'''<br />
*'''[[Angelniemi]]'''<br />
*'''[[Asikkala]]'''<br />
*'''[[Askola]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Elimäki]]'''<br />
*'''[[Enonkoski]]'''<br />
*'''[[Eura]]'''<br />
*'''[[Eurajoki]]'''<br />
*'''[[Evijärvi]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Haapajärvi]]'''<br />
*'''[[Haapavesi]]'''<br />
*'''[[Halikko]]'''<br />
*'''[[Halsua]]'''<br />
*'''[[Hankasalmi]]'''<br />
*'''[[Harjavalta]]'''<br />
*'''[[Hartola]]<br />
*'''[[Hattula]]'''<br />
*'''[[Hauho]]'''<br />
*'''[[Haukipudas]]'''<br />
*'''[[Hausjärvi]]'''<br />
*'''[[Heinola]]'''<br />
*'''[[Heinävesi]]'''<br />
*'''[[Helsingin pitäjä]]'''<br />
*'''[[Helsinki]]'''<br />
*'''[[Hiitola]]'''<br />
*'''[[Hinnerjoki]]'''<br />
*'''[[Honkajoki]]'''<br />
*'''[[Honkilahti]]'''<br />
*'''[[Hollola]]'''<br />
*'''[[Huittinen]]'''<br />
*'''[[Hämeenkoski]]'''<br />
*'''[[Hämeenkyrö]]'''<br />
*'''[[Hämeenlinna]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Iisalmi]]'''<br />
*'''[[Iitti]]'''<br />
*'''[[Ikaalinen]]'''<br />
*'''[[Ilmee]]'''<br />
*'''[[Inkoo]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Jaakkima]]'''<br />
*'''[[Janakkala]]'''<br />
*'''[[Jokioinen]]'''<br />
*'''[[Joroinen]]'''<br />
*'''[[Joutsa]]'''<br />
*'''[[Juuka]]'''<br />
*'''[[Jyväskylä]]'''<br />
*'''[[Jämijärvi]]'''<br />
*'''[[Jämsä]]'''<br />
*'''[[Jääski]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Kaavi]]'''<br />
*'''[[Kajaani]]'''<br />
*'''[[Kalajoki]]'''<br />
*'''[[Kalanti]]'''<br />
*'''[[Kangasala]]'''<br />
*'''[[Kangasniemi]]'''<br />
*'''[[Kankaanpää]]'''<br />
*'''[[Kannus]]'''<br />
*'''[[Karjaa]]'''<br />
*'''[[Karkku]]'''<br />
*'''[[Karstula]]'''<br />
*'''[[Karttula]]'''<br />
*'''[[Karunki]]'''<br />
*'''[[Karvia]]'''<br />
*'''[[Kaustinen]]'''<br />
*'''[[Kauvatsa]]'''<br />
*'''[[Keikyä]]'''<br />
*'''[[Keitele]]'''<br />
*'''[[Kemi]]'''<br />
*'''[[Kemijärvi]]'''<br />
*'''[[Kerimäki]]'''<br />
*'''[[Keuruu]]'''<br />
*'''[[Kiihtelysvaara]]'''<br />
*'''[[Kiikala]]'''<br />
*'''[[Kiikka]]'''<br />
*'''[[Kiikoinen]]'''<br />
*'''[[Kisko]]'''<br />
*'''[[Kitee]]'''<br />
*'''[[Kittilä]]'''<br />
*'''[[Kiukainen]]'''<br />
*'''[[Kiuruvesi]]'''<br />
*'''[[Kivijärvi]]'''<br />
*'''[[Kodisjoki]]'''<br />
*'''[[Kokemäki]]'''<br />
*'''[[Kontiolahti]]'''<br />
*'''[[Korpilahti]]'''<br />
*'''[[Kortesjärvi]]'''<br />
*'''[[Koski Tl]]'''<br />
*'''[[Kruunupyy]]'''<br />
*'''[[Kuhmalahti]]'''<br />
*'''[[Kuhmo]]'''<br />
*'''[[Kuhmoinen]]'''<br />
*'''[[Kuivaniemi]]'''<br />
*'''[[Kullaa]]'''<br />
*'''[[Kuopio]]'''<br />
*'''[[Kuortane]]'''<br />
*'''[[Kurikka]]'''<br />
*'''[[Kuusamo]]'''<br />
*'''[[Kuusjoki]]'''<br />
*'''[[Käkisalmi]]'''<br />
*'''[[Kälviä]]'''<br />
*'''[[Köyliö]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Laitila]]'''<br />
*'''[[Lammi]]'''<br />
*'''[[Lapinjärvi]]'''<br />
*'''[[Lapinlahti]]'''<br />
*'''[[Lappajärvi]]'''<br />
*'''[[Lappi Tl.]]'''<br />
*'''[[Laukaa]]'''<br />
*'''[[Lavansaari]]'''<br />
*'''[[Lavia]]'''<br />
*'''[[Lehtimäki]]'''<br />
*'''[[Leppävirta]]'''<br />
*'''[[Lestijärvi]]'''<br />
*'''[[Liljendal]]'''<br />
*'''[[Liperi]]'''<br />
*'''[[Lohja]]'''<br />
*'''[[Lohtaja]]'''<br />
*'''[[Lokalahti]]'''<br />
*'''[[Loppi]]'''<br />
*'''[[Luopioinen]]'''<br />
*'''[[Luoto - Larsmo]]'''<br />
*'''[[Loviisa]]'''<br />
*'''[[Luvia]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Maaninka]]'''<br />
*'''[[Maaria]]'''<br />
*'''[[Marttila]]'''<br />
*'''[[Merikarvia]]'''<br />
*'''[[Messukylä]]'''<br />
*'''[[Muhos]]'''<br />
*'''[[Multia]]'''<br />
*'''[[Muuruvesi]]'''<br />
*'''[[Myrskylä]]'''<br />
*'''[[Mäntsälä]]'''<br />
*'''[[Mäntyharju]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Nakkila]]'''<br />
*'''[[Nauvo]]'''<br />
*'''[[Nilsiä]]'''<br />
*'''[[Nivala]]'''<br />
*'''[[Noormarkku]]'''<br />
*'''[[Nurmes]]'''<br />
*'''[[Nurmijärvi]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Oulainen]]'''<br />
*'''[[Oulu]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Padasjoki]]'''<br />
*'''[[Paimio]]'''<br />
*'''[[Paltamo]]'''<br />
*'''[[Parkano]]'''<br />
*'''[[Pedersöre (Pietarsaaren mlk)]]'''<br />
*'''[[Perho]]'''<br />
*'''[[Pernaja]]'''<br />
**'''[[Pernaja]], Koskenkylä Ruukki'''<br />
*'''[[Perniö - Bjärnå]]'''<br />
*'''[[Pertteli]]'''<br />
*'''[[Petäjävesi]]'''<br />
*'''[[Pieksämäki]]'''<br />
*'''[[Pielavesi]]'''<br />
*'''[[Pietari]]'''<br />
*'''[[Pihtipudas]]'''<br />
*'''[[Pirkkala]]<br />
*'''[[Pohja - Pojo]]'''<br />
*'''[[Pomarkku]]'''<br />
*'''[[Pori - Björneborg]]'''<br />
*'''[[Porin maalaiskunta]]'''<br />
*'''[[Pornainen]]'''<br />
*'''[[Porvoo]]'''<br />
*'''[[Pudasjärvi]]'''<br />
*'''[[Pukkila]]'''<br />
*'''[[Punkalaidun]]'''<br />
*'''[[Purmo]]'''<br />
*'''[[Pusula]]'''<br />
*'''[[Pyhtää]]'''<br />
*'''[[Pyhäjoki]]'''<br />
*'''[[Pyhäjärvi Ol]]'''<br />
*'''[[Pyhämaa]]'''<br />
*'''[[Pyhäranta]]'''<br />
*'''[[Pöytyä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Rantasalmi]]'''<br />
*'''[[Rauma]]''' <br />
*'''[[Rautalampi]]'''<br />
*'''[[Reisjärvi]]'''<br />
*'''[[Renko]]'''<br />
*'''[[Riistavesi]]'''<br />
*'''[[Ristijärvi]]'''<br />
*'''[[Ruotsinpyhtää]]'''<br />
*'''[[Rusko]]'''<br />
*'''[[Rymättylä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Saarijärvi]]'''<br />
*'''[[Sakkola]]'''<br />
*'''[[Salla]]'''<br />
*'''[[Saloinen]]'''<br />
*'''[[Sammatti]]'''<br />
*'''[[Sauvo]]'''<br />
*'''[[Seiskari]]'''<br />
*'''[[Sievi]]'''<br />
*'''[[Siikainen]]'''<br />
*'''[[Siilinjärvi]]'''<br />
*'''[[Sipoo]]''' <br />
*'''[[Simo]]''' <br />
*'''[[Sipoo]]'''<br />
*'''[[Sodankylä]]''' <br />
*'''[[Soini]]'''<br />
*'''[[Somerniemi]]'''<br />
*'''[[Somero]]'''<br />
*'''[[Sonkajärvi]], Rutakko'''<br />
*'''[[Sortavala]]'''<br />
*'''[[Sotkamo]]'''<br />
*'''[[Sumiainen]]'''<br />
*'''[[Sund]]'''<br />
*'''[[Suomusjärvi]]'''<br />
*'''[[Suomussalmi]]'''<br />
*'''[[Sysmä]]'''<br />
*'''[[Suonenjoki]]'''<br />
*'''[[Säkkijärvi]]''' <br />
*'''[[Sääminki]]''' <br />
<br />
<br />
*'''[[Tammela]]'''<br />
*'''[[Tampere]]'''<br />
*'''[[Teerijärvi - Terjärv]]'''<br />
*'''[[Tervola]]'''<br />
*'''[[Tohmajärvi]]'''<br />
*'''[[Toholampi]]'''<br />
*'''[[Tornio]]'''<br />
*'''[[Turku]]'''<br />
*'''[[Tuusniemi]]'''<br />
*'''[[Tuusula - Tusby]]'''<br />
*'''[[Tyrväntö]]'''<br />
*'''[[Tyrvää]]'''<br />
*'''[[Töysä]]''' <br />
<br />
<br />
*'''[[Ulvila]]'''<br />
*'''[[Urjala]]''' <br />
*'''[[Utajärvi]]''' <br />
*'''[[Uusikirkko Vl.]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Vaala]]'''<br />
*'''[[Vaasa]]'''<br />
*'''[[Vahto]]'''<br />
*'''[[Valkeala]]'''<br />
*'''[[Valko]]'''<br />
*'''[[Vampula]]'''<br />
*'''[[Varpaisjärvi]]'''<br />
*'''[[Vehmaa]]'''<br />
*'''[[Vehmersalmi]]'''<br />
*'''[[Vesanto]]'''<br />
*'''[[Veteli]]'''<br />
*'''[[Vieremä]]'''<br />
*'''[[Vihanti]]'''<br />
*'''[[Vihti - Vichtis]]'''<br />
*'''[[Viipuri - Viborg]]'''<br />
*'''[[Viitasaari]]'''<br />
*'''[[Viljakkala]]'''<br />
*'''[[Vimpeli]]'''<br />
*'''[[Västanfjärd]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Ylivieska]]'''<br />
*'''[[Ypäjä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Ähtäri]]'''<br />
*'''[[Ähtävä - Esse]]'''<br />
*'''[[Ämmänsaari]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Öja]]'''<br />
----</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Kruunupyy_-_Kronoby&diff=7299Kruunupyy - Kronoby2008-04-06T09:08:20Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Keskustelu:Ikaalinen_-_Ikalis&diff=7298Keskustelu:Ikaalinen - Ikalis2008-04-06T08:22:40Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div><br />
Tiedot siirretty Ikaalinen - sivun alle.</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=H%C3%A4meenkyr%C3%B6_-_Tavastkyr%C3%B6&diff=7297Hämeenkyrö - Tavastkyrö2008-04-06T08:15:59Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=H%C3%A4meenkyr%C3%B6&diff=7296Hämeenkyrö2008-04-06T08:15:35Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]<br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
== Tietoja kirkonarkistosta ==<br />
<br />
'''Yleistä'''<br />
:* Lasse Iso-Iivari on tehnyt kylähakemiston rippikirjoihin: http://users.utu.fi/isoi/kylat/hame.htm <br />
<br />
'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br />
:*<br />
<br />
== Historiaa ==<br />
<br />
== Asukasluku ==<br />
<br />
<br />
== Kylät ==<br />
<br />
<br />
== Talot ==<br />
<br />
== Isäntäluettelot ==<br />
[http://users.utu.fi/isoi/talot/hameenky.htm Lasse Iso-Iivarin isäntäluetteloita]<br />
<br />
== Kirjallisuus ==<br />
<br />
'''Pitäjän yleistä historiaa'''<br />
:* Hämeenkyrön historia I. Esihistorialliselta ajalta vuoteen 1721. Pentti Alhonen, Matti Huurre, Pentti Papunen ja Terhi Nallinmaa-Luoto. Vammala 1983.<br />
:* Hämeenkyrön historia II vuodesta 1722 vuoteen 1865. Terhi Nallinmaa-Luoto. Vammala 1990.<br />
:* Hämeenkyrön historia III vuodesta 1866 vuoteen 2000. Terhi Nallinmaa-Luoto ja Marja Agge. Julkaisijat Hämeenkyrön kunta ja Hämeenkyrön seurakunta. Keuruu 2003.<br />
:* Koskinen, Yrjö. Kertomus Hämeenkyrön Pitäjästä. (Otettu aikakirjasta Suomi 1851.) Kansanelämän kuvauksia 14. Näköispainos, Forssa 1980.<br />
:* Lähteenmäki, Matti. Yhteenvetoja ja muistelmia Hämeenkyrön kunnalliselämästä vv. 1866-1965. Julkaisija Hämeenkyrön kunta. Viiala 1965.<br />
<br />
'''Seurakunnan historiaa'''<br />
:* Jokinen, Pentti. Hämeenkyrön kirkon 200 vuotta 1782-1982. Julkaisija Hämeenkyrön seurakunta. Saarijärvi 1982.<br />
<br />
'''Kylien ja paikkojen historiaa'''<br />
:* Laurinsalo, Helena. Talot piipun juurella. Kyröskosken historiaa. 1998.<br />
:* Rajala, Panu. Sillanpään Hämeenkyrö. Kulttuurikuvia kesämatkailijalle. Keuruu 1998.<br />
:* Taivalkunnan teillä. Yhdeksän Hämeenkyrön kantakylän ja niiden lähialueiden kyläkirja: Hirvola, Järvenkylä, Kostula, Osara, Pakula, Pyöräniemi, Räystö, Särkijärvi, Untila, Urjainen ja Virkajärvi. Toim. Jouko Hannu ja toimituskunta. Julkaisija Pohjois-Hämeenkyrön maamiesseura ja Kostulan kylätoimikunta. Vammala 2005.<br />
:* ...meiltä kivenheitto Kolleroon. Toim. Ahti Lindberg. Julkaisija Kyröskosken kansalaisopiston perinnepiiri. Hämeenkyrö 2002.<br />
<br />
'''Sotahistoriaa'''<br />
:* Kotikontujen tienoita tervehtien. Hämeenkyröläiset sotavuosina 1939-45. Hämeenkyrön veteraanien perinnekirja. Toimituskunta: Jouko Hannu (päätoim.), Asko Mielonen, Heimo Nordfors, Liisa Raipala, Panu Rajala. Julkaisija Hämeenkyrön veteraanitoimikunta ja veteraanijärjestöt. Hämeenkyrö 2002.<br />
<br />
'''Sanontoja, murretta'''<br />
:* Lehtimäki, Pekka. Hämeenkyrön murrekirja. Kotiseudun murrekirjoja 17. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Vammala 2002.<br />
:* "Ei yhrel' laron kohralla paljo sara" Kaskuja Hämeenkyröstä. Julkaisija LC Hämeenkyrö. 1987.<br />
:* "Ei yhrel' laron kohralla paljo sara" Kaskuja Hämeenkyröstä 2. Toim. Lauri Soukka, Pertti Nykänen ja Heikki Kujanpää. Julkaisija LC Hämeenkyrö. Hämeenkyrö 1999.<br />
<br />
'''Yritysten historiaa'''<br />
:* Hihnala, Paula. Hämeenkyrön Sanomat 75 vuoden siivu kyröläistä historiaa. Julkaisija Oy Hämeenkyrön Sanomat. Hämeenkyrö 1997.<br />
<br />
'''Seurojen ja järjestöjen historiaa'''<br />
:* Turunen, Johannes. Ponnen pitkä kaari. Kyröskosken Ponsi 1902-2002. Hämeenkyrö 2002.<br />
<br />
'''Henkilöiden historiaa'''<br />
:* Rajala, Panu. Enkeli tulessa. Elinan suljetut elämät. (Kirja Elina o.s. Ylivakerin elämästä). Keuruu 1997.<br />
:* Rajala, Panu. Senaatin ratsumies. (Historiallinen romaani hämeenkyröläisestä Ville Rantalasta). Keuruu 2003.<br />
<br />
'''Sukukirjoja'''<br />
:* Aaltonen-Kalliokoski, Sirkka. Torpparin huutolaiset Lavajärveltä Pispalanpihoille.<br />
:* Lumia, Margit. Viljakkalan Servo - Alanen - Heiskala. Saarijärvi, 2005. (kytköksiä myös hämeenkyröläisiin sukuihin)<br />
<br />
'''Kyröskosken kansalaisopiston sukututkimuspiirin monistettuja julkaisuja (toim. Tytti Mäkipää)'''<br />
# (Esipolvitauluja: Sadonoja, Pitkäniemi, Metsäraukola, Senvall, Ruohomäki, Uotila. Tarinoita yms). Kyröskoski 1986.<br />
# (Esipolvitauluja: Lähteenmäki, Lauvala, Mäkinen, Suomela. Lähteenmäen torppa. Uskelan Käkelä. Tarinoita). Kyröskoski 1987.<br />
# Taatan juuret. Viisi polvea F. E. Sillanpään esivanhempia. Kyröskoski 1988.<br />
# Kulissien takana. Viisi polvea Kaarle Halmeen esivanhempia. Kyröskoski 1989.<br />
# Omat jutut. (Kyröskosken kylä, Memmola, Rikman - Järvensivu, Luden, Paasto, Veckman - Lanz - Heino, Wickström). Kyröskoski 1990.<br />
# Tarinaa ja tutkittua. (Kalkunmäen Hellu, Girs, Valkama, Kurkioja, Ojala - Paasto, Karkku, Grönhagen - Granfelt). Kyröskoski 1991.<br />
# Kyröstä ja kauempaa esipolvitauluja. (Rasa, Lähteenmäki, Valkama, Mikkola, Sormunen, Harviainen, Jouti, Frantsila, Jaskara, Paasto, Vuorinen, Kodesjoensuu). Kyröskoski 1992.<br />
# Aikojen takaa. (Hanhijärven lapsenmurha, Ikävalko, Suomalainen - Finno, Hannu, Rasa, Kostulan kylä, Norrgård, Kyröskosken kylä, Mauno Koiviston esivanhempia). Kyröskoski 1992.<br />
# Sukua yhtä kaikki. (Haapaniemi, Sten, Siren, Lindstedt, Eino Salmelaisen sukua, Rasa). Kyröskoski 1993.<br />
# Kostula 1710-1864. Kyröskoski 1994.<br />
# Haukijärvi ja Pukara 1710-1864. Kyröskoski 1995.<br />
# Sokeriserkkuja ja muuta sukua. (Ahlstedt, Kooni, Niskala, Rogel, Salmensivu, Sirkkalan sepät, Markkola, Kriander ja Packalén). Kyröskoski 1995.<br />
# Heinijärvi 1710-1864 I talot ja käsityöläiset. Kyröskoski 1996.<br />
# Heinijärvi 1710-1864 II torpat ja sotilaat. Kyröskoski 1997.<br />
# Herttuala 1710-1864. Kyröskoski 1998.<br />
# Hirvola, Ilottula, Myllymäki 1710-1864. Kyröskoski 1999.<br />
# Jumesniemi ja Tala, Lehtiniemi, Sirkkala. Kyröskoski 2000.<br />
# Järvenkylä 1710-1864. Kyröskoski 2001.<br />
# Kalkunmäki 1710-1864. Kyröskoski 2002.<br />
# Kierikkala 1710-1864. Kyröskoski 2003.<br />
# Kuotila ja Tokonen 1710-1864. Kyröskoski 2003.<br />
# Suvusta kerrottua. (Niinensuu, Ristilä, Räystön Teukku, Asumaniemi, Kyröspohja, Saksa, Brusin). Kyröskoski 2004.<br />
# Kyröspohja 1710-1864. Kyröskoski 2004.<br />
# Sukusilla. Sukututkimuspiirin 20-vuotisjuhlajulkaisu. (Hirsimäki, Tuisku, Frantsila ja Laitila, Finno, Karkun sukuja, Budde, Saarinen, Takku, Koskinen). Kyröskoski 2005.<br />
# Lemmakkala 1710-1864. Kyröskoski 2005.<br />
# Mahnala 1710-1864. I Talot. Kyröskoski 2006.<br />
# Mahnala 1710-1864. II Torpat. Kyröskoski 2007.<br />
<br />
== Huomioita suvuista ==<br />
<br />
== Sukuseurat ja -yhdistykset ==<br />
[[Luokka:Paikkakunnat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Paikkakunnat&diff=7295Paikkakunnat2008-04-06T08:15:06Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Tänne voit täydentää paikkakuntakohtaisia tietoja. Lisää paikkakunta listaan ja linkki uudelle sivulle muokkaamalla (edit) tätä sivua. <br />
<br />
Uuden sivun pohjana voit käyttää '''[[Mallisivu]]a'''. <br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
<br />
= PAIKKAKUNNAT=<br />
<br />
*'''[[Ahlainen]]'''<br />
*'''[[Alajärvi]]'''<br />
*'''[[Alatornio]]'''<br />
*'''[[Alavus]]'''<br />
*'''[[Angelniemi]]'''<br />
*'''[[Asikkala]]'''<br />
*'''[[Askola]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Elimäki]]'''<br />
*'''[[Enonkoski]]'''<br />
*'''[[Eura]]'''<br />
*'''[[Eurajoki]]'''<br />
*'''[[Evijärvi]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Haapajärvi]]'''<br />
*'''[[Haapavesi]]'''<br />
*'''[[Halikko]]'''<br />
*'''[[Halsua]]'''<br />
*'''[[Hankasalmi]]'''<br />
*'''[[Harjavalta]]'''<br />
*'''[[Hartola]]<br />
*'''[[Hattula]]'''<br />
*'''[[Hauho]]'''<br />
*'''[[Haukipudas]]'''<br />
*'''[[Hausjärvi]]'''<br />
*'''[[Heinola]]'''<br />
*'''[[Heinävesi]]'''<br />
*'''[[Helsingin pitäjä]]'''<br />
*'''[[Helsinki]]'''<br />
*'''[[Hiitola]]'''<br />
*'''[[Hinnerjoki]]'''<br />
*'''[[Honkajoki]]'''<br />
*'''[[Honkilahti]]'''<br />
*'''[[Hollola]]'''<br />
*'''[[Huittinen]]'''<br />
*'''[[Hämeenkoski]]'''<br />
*'''[[Hämeenkyrö]]'''<br />
*'''[[Hämeenlinna]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Iisalmi]]'''<br />
*'''[[Iitti]]'''<br />
*'''[[Ikaalinen]]'''<br />
*'''[[Ilmee]]'''<br />
*'''[[Inkoo]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Jaakkima]]'''<br />
*'''[[Janakkala]]'''<br />
*'''[[Jokioinen]]'''<br />
*'''[[Joroinen]]'''<br />
*'''[[Joutsa]]'''<br />
*'''[[Juuka]]'''<br />
*'''[[Jyväskylä]]'''<br />
*'''[[Jämijärvi]]'''<br />
*'''[[Jämsä]]'''<br />
*'''[[Jääski]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Kaavi]]'''<br />
*'''[[Kajaani]]'''<br />
*'''[[Kalajoki]]'''<br />
*'''[[Kalanti]]'''<br />
*'''[[Kangasala]]'''<br />
*'''[[Kangasniemi]]'''<br />
*'''[[Kankaanpää]]'''<br />
*'''[[Kannus]]'''<br />
*'''[[Karjaa]]'''<br />
*'''[[Karkku]]'''<br />
*'''[[Karstula]]'''<br />
*'''[[Karttula]]'''<br />
*'''[[Karunki]]'''<br />
*'''[[Karvia]]'''<br />
*'''[[Kaustinen]]'''<br />
*'''[[Kauvatsa]]'''<br />
*'''[[Keikyä]]'''<br />
*'''[[Keitele]]'''<br />
*'''[[Kemi]]'''<br />
*'''[[Kemijärvi]]'''<br />
*'''[[Kerimäki]]'''<br />
*'''[[Keuruu]]'''<br />
*'''[[Kiihtelysvaara]]'''<br />
*'''[[Kiikala]]'''<br />
*'''[[Kiikka]]'''<br />
*'''[[Kiikoinen]]'''<br />
*'''[[Kisko]]'''<br />
*'''[[Kitee]]'''<br />
*'''[[Kittilä]]'''<br />
*'''[[Kiukainen]]'''<br />
*'''[[Kiuruvesi]]'''<br />
*'''[[Kivijärvi]]'''<br />
*'''[[Kodisjoki]]'''<br />
*'''[[Kokemäki]]'''<br />
*'''[[Kontiolahti]]'''<br />
*'''[[Korpilahti]]'''<br />
*'''[[Kortesjärvi]]'''<br />
*'''[[Koski Tl]]'''<br />
*'''[[Kruunupyy - Kronoby]]'''<br />
*'''[[Kuhmalahti]]'''<br />
*'''[[Kuhmo]]'''<br />
*'''[[Kuhmoinen]]'''<br />
*'''[[Kuivaniemi]]'''<br />
*'''[[Kullaa]]'''<br />
*'''[[Kuopio]]'''<br />
*'''[[Kuortane]]'''<br />
*'''[[Kurikka]]'''<br />
*'''[[Kuusamo]]'''<br />
*'''[[Kuusjoki]]'''<br />
*'''[[Käkisalmi]]'''<br />
*'''[[Kälviä]]'''<br />
*'''[[Köyliö]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Laitila]]'''<br />
*'''[[Lammi]]'''<br />
*'''[[Lapinjärvi]]'''<br />
*'''[[Lapinlahti]]'''<br />
*'''[[Lappajärvi]]'''<br />
*'''[[Lappi Tl.]]'''<br />
*'''[[Laukaa]]'''<br />
*'''[[Lavansaari]]'''<br />
*'''[[Lavia]]'''<br />
*'''[[Lehtimäki]]'''<br />
*'''[[Leppävirta]]'''<br />
*'''[[Lestijärvi]]'''<br />
*'''[[Liljendal]]'''<br />
*'''[[Liperi]]'''<br />
*'''[[Lohja]]'''<br />
*'''[[Lohtaja]]'''<br />
*'''[[Lokalahti]]'''<br />
*'''[[Loppi]]'''<br />
*'''[[Luopioinen]]'''<br />
*'''[[Luoto - Larsmo]]'''<br />
*'''[[Loviisa]]'''<br />
*'''[[Luvia]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Maaninka]]'''<br />
*'''[[Maaria]]'''<br />
*'''[[Marttila]]'''<br />
*'''[[Merikarvia]]'''<br />
*'''[[Messukylä]]'''<br />
*'''[[Muhos]]'''<br />
*'''[[Multia]]'''<br />
*'''[[Muuruvesi]]'''<br />
*'''[[Myrskylä]]'''<br />
*'''[[Mäntsälä]]'''<br />
*'''[[Mäntyharju]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Nakkila]]'''<br />
*'''[[Nauvo]]'''<br />
*'''[[Nilsiä]]'''<br />
*'''[[Nivala]]'''<br />
*'''[[Noormarkku]]'''<br />
*'''[[Nurmes]]'''<br />
*'''[[Nurmijärvi]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Oulainen]]'''<br />
*'''[[Oulu]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Padasjoki]]'''<br />
*'''[[Paimio]]'''<br />
*'''[[Paltamo]]'''<br />
*'''[[Parkano]]'''<br />
*'''[[Pedersöre (Pietarsaaren mlk)]]'''<br />
*'''[[Perho]]'''<br />
*'''[[Pernaja]]'''<br />
**'''[[Pernaja]], Koskenkylä Ruukki'''<br />
*'''[[Perniö - Bjärnå]]'''<br />
*'''[[Pertteli]]'''<br />
*'''[[Petäjävesi]]'''<br />
*'''[[Pieksämäki]]'''<br />
*'''[[Pielavesi]]'''<br />
*'''[[Pietari]]'''<br />
*'''[[Pihtipudas]]'''<br />
*'''[[Pirkkala]]<br />
*'''[[Pohja - Pojo]]'''<br />
*'''[[Pomarkku]]'''<br />
*'''[[Pori - Björneborg]]'''<br />
*'''[[Porin maalaiskunta]]'''<br />
*'''[[Pornainen]]'''<br />
*'''[[Porvoo]]'''<br />
*'''[[Pudasjärvi]]'''<br />
*'''[[Pukkila]]'''<br />
*'''[[Punkalaidun]]'''<br />
*'''[[Purmo]]'''<br />
*'''[[Pusula]]'''<br />
*'''[[Pyhtää]]'''<br />
*'''[[Pyhäjoki]]'''<br />
*'''[[Pyhäjärvi Ol]]'''<br />
*'''[[Pyhämaa]]'''<br />
*'''[[Pyhäranta]]'''<br />
*'''[[Pöytyä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Rantasalmi]]'''<br />
*'''[[Rauma]]''' <br />
*'''[[Rautalampi]]'''<br />
*'''[[Reisjärvi]]'''<br />
*'''[[Renko]]'''<br />
*'''[[Riistavesi]]'''<br />
*'''[[Ristijärvi]]'''<br />
*'''[[Ruotsinpyhtää]]'''<br />
*'''[[Rusko]]'''<br />
*'''[[Rymättylä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Saarijärvi]]'''<br />
*'''[[Sakkola]]'''<br />
*'''[[Salla]]'''<br />
*'''[[Saloinen]]'''<br />
*'''[[Sammatti]]'''<br />
*'''[[Sauvo]]'''<br />
*'''[[Seiskari]]'''<br />
*'''[[Sievi]]'''<br />
*'''[[Siikainen]]'''<br />
*'''[[Siilinjärvi]]'''<br />
*'''[[Sipoo]]''' <br />
*'''[[Simo]]''' <br />
*'''[[Sipoo]]'''<br />
*'''[[Sodankylä]]''' <br />
*'''[[Soini]]'''<br />
*'''[[Somerniemi]]'''<br />
*'''[[Somero]]'''<br />
*'''[[Sonkajärvi]], Rutakko'''<br />
*'''[[Sortavala]]'''<br />
*'''[[Sotkamo]]'''<br />
*'''[[Sumiainen]]'''<br />
*'''[[Sund]]'''<br />
*'''[[Suomusjärvi]]'''<br />
*'''[[Suomussalmi]]'''<br />
*'''[[Sysmä]]'''<br />
*'''[[Suonenjoki]]'''<br />
*'''[[Säkkijärvi]]''' <br />
*'''[[Sääminki]]''' <br />
<br />
<br />
*'''[[Tammela]]'''<br />
*'''[[Tampere]]'''<br />
*'''[[Teerijärvi - Terjärv]]'''<br />
*'''[[Tervola]]'''<br />
*'''[[Tohmajärvi]]'''<br />
*'''[[Toholampi]]'''<br />
*'''[[Tornio]]'''<br />
*'''[[Turku]]'''<br />
*'''[[Tuusniemi]]'''<br />
*'''[[Tuusula - Tusby]]'''<br />
*'''[[Tyrväntö]]'''<br />
*'''[[Tyrvää]]'''<br />
*'''[[Töysä]]''' <br />
<br />
<br />
*'''[[Ulvila]]'''<br />
*'''[[Urjala]]''' <br />
*'''[[Utajärvi]]''' <br />
*'''[[Uusikirkko Vl.]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Vaala]]'''<br />
*'''[[Vaasa]]'''<br />
*'''[[Vahto]]'''<br />
*'''[[Valkeala]]'''<br />
*'''[[Valko]]'''<br />
*'''[[Vampula]]'''<br />
*'''[[Varpaisjärvi]]'''<br />
*'''[[Vehmaa]]'''<br />
*'''[[Vehmersalmi]]'''<br />
*'''[[Vesanto]]'''<br />
*'''[[Veteli]]'''<br />
*'''[[Vieremä]]'''<br />
*'''[[Vihanti]]'''<br />
*'''[[Vihti - Vichtis]]'''<br />
*'''[[Viipuri - Viborg]]'''<br />
*'''[[Viitasaari]]'''<br />
*'''[[Viljakkala]]'''<br />
*'''[[Vimpeli]]'''<br />
*'''[[Västanfjärd]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Ylivieska]]'''<br />
*'''[[Ypäjä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Ähtäri]]'''<br />
*'''[[Ähtävä - Esse]]'''<br />
*'''[[Ämmänsaari]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Öja]]'''<br />
----</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Ikaalinen_-_Ikalis&diff=7294Ikaalinen - Ikalis2008-04-06T08:14:00Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Paikkakunnat&diff=7293Paikkakunnat2008-04-06T08:13:24Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>Tänne voit täydentää paikkakuntakohtaisia tietoja. Lisää paikkakunta listaan ja linkki uudelle sivulle muokkaamalla (edit) tätä sivua. <br />
<br />
Uuden sivun pohjana voit käyttää '''[[Mallisivu]]a'''. <br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
<br />
= PAIKKAKUNNAT=<br />
<br />
*'''[[Ahlainen]]'''<br />
*'''[[Alajärvi]]'''<br />
*'''[[Alatornio]]'''<br />
*'''[[Alavus]]'''<br />
*'''[[Angelniemi]]'''<br />
*'''[[Asikkala]]'''<br />
*'''[[Askola]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Elimäki]]'''<br />
*'''[[Enonkoski]]'''<br />
*'''[[Eura]]'''<br />
*'''[[Eurajoki]]'''<br />
*'''[[Evijärvi]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Haapajärvi]]'''<br />
*'''[[Haapavesi]]'''<br />
*'''[[Halikko]]'''<br />
*'''[[Halsua]]'''<br />
*'''[[Hankasalmi]]'''<br />
*'''[[Harjavalta]]'''<br />
*'''[[Hartola]]<br />
*'''[[Hattula]]'''<br />
*'''[[Hauho]]'''<br />
*'''[[Haukipudas]]'''<br />
*'''[[Hausjärvi]]'''<br />
*'''[[Heinola]]'''<br />
*'''[[Heinävesi]]'''<br />
*'''[[Helsingin pitäjä]]'''<br />
*'''[[Helsinki]]'''<br />
*'''[[Hiitola]]'''<br />
*'''[[Hinnerjoki]]'''<br />
*'''[[Honkajoki]]'''<br />
*'''[[Honkilahti]]'''<br />
*'''[[Hollola]]'''<br />
*'''[[Huittinen]]'''<br />
*'''[[Hämeenkoski]]'''<br />
*'''[[Hämeenkyrö - Tavastkyrö]]'''<br />
*'''[[Hämeenlinna]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Iisalmi]]'''<br />
*'''[[Iitti]]'''<br />
*'''[[Ikaalinen]]'''<br />
*'''[[Ilmee]]'''<br />
*'''[[Inkoo]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Jaakkima]]'''<br />
*'''[[Janakkala]]'''<br />
*'''[[Jokioinen]]'''<br />
*'''[[Joroinen]]'''<br />
*'''[[Joutsa]]'''<br />
*'''[[Juuka]]'''<br />
*'''[[Jyväskylä]]'''<br />
*'''[[Jämijärvi]]'''<br />
*'''[[Jämsä]]'''<br />
*'''[[Jääski]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Kaavi]]'''<br />
*'''[[Kajaani]]'''<br />
*'''[[Kalajoki]]'''<br />
*'''[[Kalanti]]'''<br />
*'''[[Kangasala]]'''<br />
*'''[[Kangasniemi]]'''<br />
*'''[[Kankaanpää]]'''<br />
*'''[[Kannus]]'''<br />
*'''[[Karjaa]]'''<br />
*'''[[Karkku]]'''<br />
*'''[[Karstula]]'''<br />
*'''[[Karttula]]'''<br />
*'''[[Karunki]]'''<br />
*'''[[Karvia]]'''<br />
*'''[[Kaustinen]]'''<br />
*'''[[Kauvatsa]]'''<br />
*'''[[Keikyä]]'''<br />
*'''[[Keitele]]'''<br />
*'''[[Kemi]]'''<br />
*'''[[Kemijärvi]]'''<br />
*'''[[Kerimäki]]'''<br />
*'''[[Keuruu]]'''<br />
*'''[[Kiihtelysvaara]]'''<br />
*'''[[Kiikala]]'''<br />
*'''[[Kiikka]]'''<br />
*'''[[Kiikoinen]]'''<br />
*'''[[Kisko]]'''<br />
*'''[[Kitee]]'''<br />
*'''[[Kittilä]]'''<br />
*'''[[Kiukainen]]'''<br />
*'''[[Kiuruvesi]]'''<br />
*'''[[Kivijärvi]]'''<br />
*'''[[Kodisjoki]]'''<br />
*'''[[Kokemäki]]'''<br />
*'''[[Kontiolahti]]'''<br />
*'''[[Korpilahti]]'''<br />
*'''[[Kortesjärvi]]'''<br />
*'''[[Koski Tl]]'''<br />
*'''[[Kruunupyy - Kronoby]]'''<br />
*'''[[Kuhmalahti]]'''<br />
*'''[[Kuhmo]]'''<br />
*'''[[Kuhmoinen]]'''<br />
*'''[[Kuivaniemi]]'''<br />
*'''[[Kullaa]]'''<br />
*'''[[Kuopio]]'''<br />
*'''[[Kuortane]]'''<br />
*'''[[Kurikka]]'''<br />
*'''[[Kuusamo]]'''<br />
*'''[[Kuusjoki]]'''<br />
*'''[[Käkisalmi]]'''<br />
*'''[[Kälviä]]'''<br />
*'''[[Köyliö]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Laitila]]'''<br />
*'''[[Lammi]]'''<br />
*'''[[Lapinjärvi]]'''<br />
*'''[[Lapinlahti]]'''<br />
*'''[[Lappajärvi]]'''<br />
*'''[[Lappi Tl.]]'''<br />
*'''[[Laukaa]]'''<br />
*'''[[Lavansaari]]'''<br />
*'''[[Lavia]]'''<br />
*'''[[Lehtimäki]]'''<br />
*'''[[Leppävirta]]'''<br />
*'''[[Lestijärvi]]'''<br />
*'''[[Liljendal]]'''<br />
*'''[[Liperi]]'''<br />
*'''[[Lohja]]'''<br />
*'''[[Lohtaja]]'''<br />
*'''[[Lokalahti]]'''<br />
*'''[[Loppi]]'''<br />
*'''[[Luopioinen]]'''<br />
*'''[[Luoto - Larsmo]]'''<br />
*'''[[Loviisa]]'''<br />
*'''[[Luvia]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Maaninka]]'''<br />
*'''[[Maaria]]'''<br />
*'''[[Marttila]]'''<br />
*'''[[Merikarvia]]'''<br />
*'''[[Messukylä]]'''<br />
*'''[[Muhos]]'''<br />
*'''[[Multia]]'''<br />
*'''[[Muuruvesi]]'''<br />
*'''[[Myrskylä]]'''<br />
*'''[[Mäntsälä]]'''<br />
*'''[[Mäntyharju]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Nakkila]]'''<br />
*'''[[Nauvo]]'''<br />
*'''[[Nilsiä]]'''<br />
*'''[[Nivala]]'''<br />
*'''[[Noormarkku]]'''<br />
*'''[[Nurmes]]'''<br />
*'''[[Nurmijärvi]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Oulainen]]'''<br />
*'''[[Oulu]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Padasjoki]]'''<br />
*'''[[Paimio]]'''<br />
*'''[[Paltamo]]'''<br />
*'''[[Parkano]]'''<br />
*'''[[Pedersöre (Pietarsaaren mlk)]]'''<br />
*'''[[Perho]]'''<br />
*'''[[Pernaja]]'''<br />
**'''[[Pernaja]], Koskenkylä Ruukki'''<br />
*'''[[Perniö - Bjärnå]]'''<br />
*'''[[Pertteli]]'''<br />
*'''[[Petäjävesi]]'''<br />
*'''[[Pieksämäki]]'''<br />
*'''[[Pielavesi]]'''<br />
*'''[[Pietari]]'''<br />
*'''[[Pihtipudas]]'''<br />
*'''[[Pirkkala]]<br />
*'''[[Pohja - Pojo]]'''<br />
*'''[[Pomarkku]]'''<br />
*'''[[Pori - Björneborg]]'''<br />
*'''[[Porin maalaiskunta]]'''<br />
*'''[[Pornainen]]'''<br />
*'''[[Porvoo]]'''<br />
*'''[[Pudasjärvi]]'''<br />
*'''[[Pukkila]]'''<br />
*'''[[Punkalaidun]]'''<br />
*'''[[Purmo]]'''<br />
*'''[[Pusula]]'''<br />
*'''[[Pyhtää]]'''<br />
*'''[[Pyhäjoki]]'''<br />
*'''[[Pyhäjärvi Ol]]'''<br />
*'''[[Pyhämaa]]'''<br />
*'''[[Pyhäranta]]'''<br />
*'''[[Pöytyä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Rantasalmi]]'''<br />
*'''[[Rauma]]''' <br />
*'''[[Rautalampi]]'''<br />
*'''[[Reisjärvi]]'''<br />
*'''[[Renko]]'''<br />
*'''[[Riistavesi]]'''<br />
*'''[[Ristijärvi]]'''<br />
*'''[[Ruotsinpyhtää]]'''<br />
*'''[[Rusko]]'''<br />
*'''[[Rymättylä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Saarijärvi]]'''<br />
*'''[[Sakkola]]'''<br />
*'''[[Salla]]'''<br />
*'''[[Saloinen]]'''<br />
*'''[[Sammatti]]'''<br />
*'''[[Sauvo]]'''<br />
*'''[[Seiskari]]'''<br />
*'''[[Sievi]]'''<br />
*'''[[Siikainen]]'''<br />
*'''[[Siilinjärvi]]'''<br />
*'''[[Sipoo]]''' <br />
*'''[[Simo]]''' <br />
*'''[[Sipoo]]'''<br />
*'''[[Sodankylä]]''' <br />
*'''[[Soini]]'''<br />
*'''[[Somerniemi]]'''<br />
*'''[[Somero]]'''<br />
*'''[[Sonkajärvi]], Rutakko'''<br />
*'''[[Sortavala]]'''<br />
*'''[[Sotkamo]]'''<br />
*'''[[Sumiainen]]'''<br />
*'''[[Sund]]'''<br />
*'''[[Suomusjärvi]]'''<br />
*'''[[Suomussalmi]]'''<br />
*'''[[Sysmä]]'''<br />
*'''[[Suonenjoki]]'''<br />
*'''[[Säkkijärvi]]''' <br />
*'''[[Sääminki]]''' <br />
<br />
<br />
*'''[[Tammela]]'''<br />
*'''[[Tampere]]'''<br />
*'''[[Teerijärvi - Terjärv]]'''<br />
*'''[[Tervola]]'''<br />
*'''[[Tohmajärvi]]'''<br />
*'''[[Toholampi]]'''<br />
*'''[[Tornio]]'''<br />
*'''[[Turku]]'''<br />
*'''[[Tuusniemi]]'''<br />
*'''[[Tuusula - Tusby]]'''<br />
*'''[[Tyrväntö]]'''<br />
*'''[[Tyrvää]]'''<br />
*'''[[Töysä]]''' <br />
<br />
<br />
*'''[[Ulvila]]'''<br />
*'''[[Urjala]]''' <br />
*'''[[Utajärvi]]''' <br />
*'''[[Uusikirkko Vl.]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Vaala]]'''<br />
*'''[[Vaasa]]'''<br />
*'''[[Vahto]]'''<br />
*'''[[Valkeala]]'''<br />
*'''[[Valko]]'''<br />
*'''[[Vampula]]'''<br />
*'''[[Varpaisjärvi]]'''<br />
*'''[[Vehmaa]]'''<br />
*'''[[Vehmersalmi]]'''<br />
*'''[[Vesanto]]'''<br />
*'''[[Veteli]]'''<br />
*'''[[Vieremä]]'''<br />
*'''[[Vihanti]]'''<br />
*'''[[Vihti - Vichtis]]'''<br />
*'''[[Viipuri - Viborg]]'''<br />
*'''[[Viitasaari]]'''<br />
*'''[[Viljakkala]]'''<br />
*'''[[Vimpeli]]'''<br />
*'''[[Västanfjärd]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Ylivieska]]'''<br />
*'''[[Ypäjä]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Ähtäri]]'''<br />
*'''[[Ähtävä - Esse]]'''<br />
*'''[[Ämmänsaari]]'''<br />
<br />
<br />
*'''[[Öja]]'''<br />
----</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Ikaalinen&diff=7292Ikaalinen2008-04-06T08:12:51Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>[[Paikkakunnat]]<br />
<br />
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]<br />
<br />
<br />
<br />
== Tietoja kirkonarkistosta ==<br />
<br />
'''Yleistä'''<br />
:*Syntyneiden luettelot alkavat vuodesta 1680, vihittyjen 1688, kuolleiden 1689 ja muuttaneiden 1818<br />
:*Ensimmäinen säilynyt rippikirja sisältää vuodet 1734-41<br />
:*Luettelo Ikaalisten kirkonkirjojen mikrofilmeistä [http://www.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=FILMS&ID=114&TYPE=HTML&LANG=FI]<br />
:*Luettelo Ikaalisten kirkonkirjojen mikrokorteista [http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/ikaaline.html]<br />
<br />
<br />
'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat'''<br />
:*Syntyneet 1717 puuttuvat alkuperäisistä kirjoista<br />
:*Vihityt 1716-1717 puuttuvat alkuperäisistä kirjoista<br />
:*Kuolleet 1698-1729 tuhoutuneet (jonkin verran haudattuja löytyy tämän aikavälin kirkon tileistä)<br />
:*Ensimmäinen rippikirja tuhoutunut<br />
<br />
== Historiaa ==<br />
<br />
== Asukasluku ==<br />
<br />
7 463 (29.2.2008)<br />
<br />
== Kylät ==<br />
<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/vatula/index.php Haapimaa]<br />
:*Heinistö<br />
:*[http://www.ikaalinen.net/kylat/riitiala/ Heittola]<br />
:*Helle (Heltee, Helde)<br />
:*[http://www.ikaalinen.net/kylat/riitiala/ Höytölä]<br />
:*Isoröyhiö (Storröyhiö)<br />
:*Jauhokuononmaa<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/seitsemisen/index.php Juhtimäki]<br />
:*Jyllinmaa<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/tevaniemi/index.php Kallionkieli]<br />
:*Kalmaankylä<br />
:*Karhoinen<br />
:*Karttu<br />
:*[http://www.ikaalinen.net/kylat/riitiala/ Kiiala]<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/kilvakkala/index.php Kilvakkala]<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/sikuri/index.php Kolkko]<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/kovelahti/index.php Kovelahti]<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/vatula/index.php Kurkela]<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/royhio/index.php Leutola]<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/luhalahti/index.php Luhalahti]<br />
:*Läykkälä<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/tevaniemi/index.php Miettinen]<br />
:*Niemi<br />
:*Osara<br />
:*[http://www.ikaalinen.net/kylat/riitiala/ Riitiala]<br />
:*Sammi<br />
:*Sarkkila<br />
:*Saukko<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/sikuri/index.php Sikuri]<br />
:*Sipsiö<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/tevaniemi/index.php Tevaniemi]<br />
:*Varessalmi<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/vatula/index.php Vatsiainen]<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/vatula/index.php Vatula]<br />
:*Vehuvarpee<br />
:*Viljala<br />
:*[http://www.ikaalistenkylat.net/royhio/index.php Vähäröyhiö] (Lillröyhiö)<br />
:*Välikylä<br />
<br />
== Talot ==<br />
<br />
Tässä esiintyvä taloluettelon pohjana on [http://digi.narc.fi/digi/ Kansallisarkiston digitaaliarkistosta] löytyvä Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni (Hämeenkyrö-Kankaanpää), tunniste: Bia. 51. Ikaalisten sivuilta poistettuja taloja on pyritty palauttamaan Ikaalisten kylien alle, vaikka ne siis vuosien saatossa on siirretty naapuripaikkakuntiin. Mahdolliset aikaisemmat nimet (tai nimen toinen kirjoitusasu) on kirjattu talon nimen perään sulkuihin.<br />
<br />
'''Haapimaa'''<br />
:1. Iso-Kirmo<br />
:2. Siurunen<br />
:3. Vira<br />
:4. Vähä-Kirmo<br />
<br />
'''Heittola'''<br />
:1. Nyppeli<br />
:2. Keisari<br />
:3. Viljakka<br />
:4. Hartus<br />
:5. Kiiveri<br />
:6. Kurikka<br />
:7. Hopiaranta<br />
:8. Leponiemi<br />
:9. Mäkirinne<br />
:10. Kiiski<br />
<br />
'''Heltee'''<br />
:1. Helteentalo<br />
:2. Pertta<br />
:3. Marjamäki<br />
<br />
'''Höytölä'''<br />
:1. Kiurunen<br />
:2. Alppi<br />
:3. Janakka<br />
:4. Orhanen<br />
:5. Ryöti<br />
:6. Pertta<br />
:7. Soutio<br />
:8. Lavia<br />
:9. Alarautalammi<br />
:10. Alarautalahti<br />
:11. Ylirautalahti<br />
:12. Mansolahti<br />
:13. Kangasniemi<br />
:14. Kannila<br />
<br />
'''Ikaalinen'''<br />
:1. (Turkki) Ikaalisten kauppalassa ja Jämijärven kylässä<br />
:2. Keturi<br />
:3. Rahkola<br />
:4. Hakumäki<br />
:5. Alanen<br />
:6. Pappila<br />
:7. Kuuri<br />
:8. Hietamäki<br />
:9. Huvila<br />
:10. Sääri<br />
:11. Alanko<br />
:12. Hakamaa<br />
:13. (Moisio) Ikaalisten kauppalassa<br />
:14. Inkinen<br />
:15. Patrakkala<br />
:16. Rantola<br />
:17. Peltola<br />
:18. Sarkkilan laidunalue<br />
:19. Isotalo II<br />
:20. Viljanti<br />
:21. Kolmio<br />
:22. Vaittinen<br />
:23. Korpi<br />
:24. Koura<br />
:25. Tiensivu<br />
:26. Perämäki<br />
:27. Korvenlaita<br />
:28. Paunu<br />
:29. Rantopää<br />
:30. Kenkähaka<br />
:31. Vakkatörmä<br />
:32. Hovirinte I<br />
:33. Riihipuisto<br />
:34. Turhala<br />
:35. Rantavalkama<br />
:36. Purkuranta<br />
:37. Nokki<br />
:38. Tavaratalo II<br />
:39. Puistokulma<br />
:40. Ikamer<br />
:41. Teollisuustalo<br />
:42. Koivuranta<br />
:43. Jussila<br />
<br />
'''Isoröyhiö'''<br />
:1. Papunen<br />
:2. Paasto<br />
:3. Asmalahti (Asumalahti)<br />
:4. Vähäiitu<br />
:5. Isoiitu<br />
:6. Talonen<br />
:7. Mansikka<br />
:8. Laukkala<br />
:9. Oja<br />
:10. Pentti<br />
:11. Toijanen<br />
:12. Sisättö<br />
:13. Peltoniemi<br />
:14. Hirvijoki<br />
:15. Piikapää<br />
:16. Vapaniemi<br />
:17. Hihkiö<br />
:18. Kukkasniemi<br />
:19. Harjuntausta<br />
:20. Koksalo<br />
:21. Särkilammi<br />
:22. Latovesi<br />
:23. Saratto<br />
:24. Kovero<br />
:25. Lehtelä<br />
:26. Sahinoja<br />
:27. Välisalo<br />
:28. Riihikorpi<br />
:29. Honkala<br />
:30. Lahdenmäki<br />
:31. Kortesalo<br />
:32. Hirviharju<br />
:33. Järvinen<br />
:34. <br />
:35. Viitasalo<br />
:36. Tuomimäki<br />
:37. Kuusela<br />
:38. Koivukumpu<br />
:39. Perkiö<br />
:40. Lammintausta<br />
:41. Tapiola<br />
:42. Viukanen<br />
:43. Leppäkumpu<br />
:44. Eskola<br />
:45. Norrilammi<br />
:46. Kiimaneva<br />
:47. Kalmio<br />
:48. Ikaalisten kauppala III<br />
:49. Uusi-Vähäiitu <br />
<br />
'''Jauhokuononmaa'''<br />
:1. Jauhokuononmaa eli Sävilampi<br />
:2. Lamminperä<br />
:3. Sävilampi<br />
:4. Sävihannu<br />
:5. Voistetu<br />
:6. Metsäsävilampi<br />
<br />
'''Juhtimäki'''<br />
:1. Liitiä<br />
:2. Kestilä<br />
:3. Toivonen<br />
:4. Nisula<br />
:5. Erä<br />
:6. <br />
:7. <br />
:8. Peuraniemi<br />
:9. Viitaniemi<br />
:10. Jokijärvi<br />
:11. Saares<br />
:12. Sydänlammi<br />
:13. (Rajala) Kurussa<br />
:14. (Valkeajärvi) Kurussa<br />
:15. (Myllymäki) Kurussa<br />
:16. (Mäkelä) Kurussa<br />
:17. (Hanhisuo) Kurussa<br />
:18. (Hauturi) Kurussa<br />
:19. (Saarijärvi) Kurussa<br />
:20. (Majalahti) Kurussa<br />
:21. (Erä) Kurussa<br />
:22. Mäensivu<br />
:23. Jauli<br />
:24. (Puolamäki) Kurussa<br />
:25. (Mustikkakulo) Kurussa<br />
:26. (Vuorisalo) Kurussa<br />
:27. (Savela) Kurussa<br />
:28. (Kuusela) Kurussa<br />
:29. (Leppänen) Kurussa<br />
:30. Pihlaja<br />
:31. <br />
:32. Takamaa<br />
:33. Myllykorpi<br />
:34. Hirsikangas<br />
:35. Makkaroja<br />
<br />
'''Jämijärvi'''<br />
:1. (Heiska) Jämijärvellä<br />
:2. (Jutila) Jämijärvellä<br />
:3. (Tuori) Jämijärvellä<br />
:4. (Pyydönniemi) Jämijärvellä<br />
:5. (Soini) Jämijärvellä<br />
:6. (Kierikka) Jämijärvellä<br />
:7. (Hinttu) Jämijärvellä<br />
:8. Jylli<br />
:9. Salava<br />
<br />
'''Kallionkieli'''<br />
:1. Uljas<br />
:2. Laurikka<br />
:3. Kuortti<br />
:4. Hiitelä<br />
:5. Rääkkä<br />
:6. Lumia<br />
:7. Niemistenmaa<br />
:8. Hiitelä<br />
:9. Länsiranta<br />
<br />
'''Kalma'''<br />
:1. Kalma<br />
:2. Kalli<br />
:3. Remula<br />
:4. Kalma<br />
:5. Kallioniemi<br />
<br />
'''Karhoinen'''<br />
:1. Joudi (Jouti)<br />
:2. Vinnari<br />
:3. Numme<br />
:4. Mäkelä<br />
:5. Jyllinmaa<br />
:6. Salmikallio<br />
:7. Salmi<br />
<br />
'''Karttu'''<br />
:1. Nukka<br />
:2. Sälli<br />
:3. Prusi<br />
:4. Hallia<br />
:5. Vänni<br />
:6. Kauppila<br />
:7. Seppälä<br />
:8. Hangasjärvi<br />
:9. Korpimaa<br />
:10. Elokiuru<br />
:11. Rantaharju<br />
:12. Vähäsipilä<br />
<br />
'''Kiiala'''<br />
:1. Isotalo<br />
:2. Kyyny<br />
:3. Kinnari<br />
:4. Heiskala<br />
:5. Jyräkoski<br />
:6. Luotolinna<br />
:7. Majamäki<br />
:8. Unnanlahti<br />
<br />
'''Kilvakkala'''<br />
:1. Kesti<br />
:2. Hyssä<br />
:3. Hätävara<br />
:4. Vänni<br />
:5. Soini<br />
:6. Tapiainen<br />
:7. Kitti<br />
:8. Reko<br />
:9. Kanko<br />
:10. Suuriniemi<br />
:11. Uurasjärvi<br />
:12. Pukarolammi<br />
:13. Löytämäki<br />
:14. Vanhasalava<br />
:15. Uusisalava<br />
:16. Juonenhaara<br />
:17. Kolmisaari<br />
:18. Ristava<br />
:19. Petäjäsuo<br />
:20. Hiekkaharju<br />
:21. Kaskentörmä<br />
:22. Luomaniemi<br />
:23. Pajunen<br />
:24. Korte<br />
:25. Järvinen<br />
:26. Uusi-Hyssä<br />
:27. Kolme kaivoa<br />
:28. Seppä<br />
:29. Harjasjärven ranta<br />
:30. Lentokenttä<br />
:31. Helkatörmä<br />
:32. Sähkölä<br />
:33. Autola<br />
:34. Luomajärvi<br />
:35. Alakesti<br />
<br />
'''Kolkko'''<br />
:1. Niemi<br />
:2. Esko<br />
<br />
'''Kovelahti'''<br />
:1. Vähälahti<br />
:2. Isotalo<br />
:3. (Kuusijoki) Jämijärvellä<br />
:4. Ohramäki<br />
:5. Polvi<br />
:6. Vastinesluoma<br />
:7. Koskilammi<br />
:8. Viitakoski<br />
:9. Vasaramäki<br />
:10. Vierikko<br />
:11. Rajaharju<br />
:12. Palo<br />
:13. Saarikorpi<br />
:14. Ikaalisten kauppala IV<br />
<br />
'''Kurkela'''<br />
:1. Tiirikka<br />
:2. Tuuri<br />
:3. Pöllö<br />
:4. Lehtimäki<br />
:5. Pöllö<br />
:6. Oksaluoma<br />
:7. Pitkämäki<br />
<br />
'''Leutola'''<br />
:1. Leutola<br />
<br />
'''Luhalahti'''<br />
:1. Upari<br />
:2. Haikara<br />
:3. Ronkka<br />
:4. Köntti<br />
<br />
'''Läykkälä'''<br />
:1. Läykki<br />
:2. Palomäki<br />
:3. Kamraati<br />
:4. Laurila<br />
<br />
'''Miettinen'''<br />
:1. Pakkanen<br />
:2. Miettinen<br />
:3. Villi<br />
:4. Uikki<br />
:5. Alahaveri<br />
:6. Piipari<br />
:7. Vilppo<br />
:8. Ylihaveri<br />
:9. Teuho<br />
:10. Hyhkyri<br />
:11. Hautasuo<br />
:12. Kuusiluoma<br />
<br />
'''Niemi'''<br />
:1. Niemikorpi<br />
:2. Vasu<br />
:3. Niemi<br />
:4. Paattikallio<br />
<br />
'''Osara'''<br />
:1. Osara<br />
<br />
'''Riitiala'''<br />
:1. Kianen<br />
:2. Leikko<br />
:3. Penttilä<br />
:4. Ylivakeri<br />
:5. Alavakeri<br />
:6. Talonen<br />
:7. Vilppo<br />
:8. Läykki<br />
:9. Muumäki<br />
:10. Lähteenmäki<br />
:11. Kokemäki<br />
:12. Koivisto<br />
:13. Kiiveri III<br />
:14. Kurikka II<br />
:15. Hopiaranta II<br />
:16. Torni<br />
:17. Kirves<br />
:18. Kaitakorpi<br />
:19. Keinumäki<br />
:20. Kanavansuu<br />
:21. Heinämaa<br />
:22. Peräniitty<br />
:23. Lahti<br />
:24. Vohlaniemi<br />
:25. Lähteenlahti<br />
<br />
'''Sammi'''<br />
:1. Hiekka<br />
:2. Änkö<br />
:3. Hahka<br />
:4. Ahomäki<br />
:5. Männikkö<br />
<br />
'''Sarkkila'''<br />
:1. Isotalo<br />
:2. Sarkki<br />
<br />
'''Sikuri'''<br />
:1. Vähätalo<br />
:2. Isotalo<br />
:3. Kumpu<br />
:4. Kitti<br />
<br />
'''Sipsiö'''<br />
:1. Eskeli<br />
:2. Haima<br />
:3. Seppä<br />
:4. Noidannokka<br />
<br />
'''Tevaniemi'''<br />
:1. Antila<br />
:2. Nikula<br />
:3. Kianen<br />
:4. Puonti<br />
:5. Musta<br />
:6. Ruusi<br />
:7. Järvenpää<br />
:8. Kasittula<br />
:9. Mustaniemi<br />
:10. Harjuhiirelä<br />
:11. Heiskanen<br />
:12. Lähde<br />
:13. Kotajärvi<br />
:14. Kisakenttä<br />
:15. Rönni<br />
<br />
'''Vahojärvi'''<br />
:1. (Lehtikoski) Parkanossa<br />
:2. (Jaakkola)<br />
:3. (Aitoniemi)<br />
:4. Salmentausta<br />
:5. Joensuu<br />
:6. (Hankala) Parkanossa<br />
:7. (Onkilammi)<br />
:8. (Soljaanlahti)<br />
:9. (Lautamäki)<br />
:10. (Salinoja)<br />
:11. Muurasniemi<br />
:12. Kangassalo<br />
<br />
'''Varessalmi'''<br />
:1. Leppänen<br />
<br />
'''Vatsiainen''' (Uudistushakemistossa Vatsiais)<br />
:1. Luukas<br />
:2. Talonen<br />
:3. Hannu<br />
:4. Ollikkala<br />
:5. Välimaa<br />
:6. Vatilo<br />
:7. Hankka<br />
<br />
'''Vatula'''<br />
:1. Hoppu<br />
:2. Näkkä<br />
:3. Alanen<br />
:4. Heiska<br />
:5. Kuutti<br />
:6. Alanurmikoski<br />
:7. Ylinurmikoski<br />
:8. Talja<br />
:9. Ranta<br />
:10. Uusi-Ylinurmikoski<br />
:11. Uusi-Kuutti<br />
:12. Helkatörmä<br />
:13. <br />
:14. Työsarka<br />
<br />
'''Vehuvarpe'''<br />
:1. Varppe<br />
:2. Pirttijärvi<br />
<br />
'''Viljala'''<br />
:1. Ollila<br />
:2. Vira<br />
:3. Sollo<br />
:4. Pantti<br />
:5. Uusi-Vira<br />
:6. Alanko<br />
:7. Rinne<br />
:8. Satomaa<br />
:9. Lampinen<br />
<br />
'''Vähäröyhiö'''<br />
:1. Laurila<br />
:2. Heikkilä<br />
:3. Nikkilä<br />
:4. Metsäröyhiö<br />
:5. Tiinanmaa<br />
:6. Tiinanmaa II<br />
:7. Leporanta<br />
:8. Käenkukkula<br />
<br />
== Isäntäluettelot ==<br />
<br />
Jorma Vappulan kokoamat Ikaalisten entisen emäpitäjän isäntäluettelot löytyvät Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I:stä (vuodet 1540-1640), Ikaalisten entisen emäpitäjän historia II:sta (vuodet 1641-1721) ja Ikaalisten entisen emäpitäjän historia III:sta (vuodet 1722-1850).<br />
<br />
== Kirjallisuus ==<br />
<br />
'''Pitäjän yleinen historia'''<br />
<br />
:* Alhonen, Pentti - Papunen, Pentti - Sarkki-Isomaa, Seija. Ikaalisten entisen emäpitäjän historia I. Vuoteen 1640. Vammala, 1996.<br />
:* Vappula, Jorma. Ikaalisten entisen emäpitäjän historia II. 1641-1721. Vammala, 1999.<br />
:* Markkola, Pirjo. Ikaalisten entisen emäpitäjän historia III. Suuresta Pohjan sodasta pitäjänjakoon 1721-1852. Jyväskylä, 2006.<br />
:* Nallinmaa-Luoto, Terhi. Ikaalisten entisen emäpitäjän historia IV. Nälkämaasta kylpyläkaupungiksi 1853-2000. , 2007.<br />
:* Carlsson, Wilh[elm].. Pitäjänkertomuksia IV. Entinen Ikalinen. Historiallinen kertomus Ikalisten, Parkanon ja Kankaanpään pitäjistä. Näköispainos, Kangasala, 1974. <br />
<br />
'''Seurakunnan historiaa'''<br />
<br />
:* Heikkilä, Kauko. Ikaalisten seurakunnan vaiheita. vv. 1641-1941. Kustantaja Ikaalisten seurakunta. Pori, 1947.<br />
:* Autio, Sari. Ikaalinen valtakunnan politiikan pyörteissä. Mahtikäskyllä itsenäiseksi seurakunnaksi 1641. Julkaisija Ikaalisten seurakunta. Tampere, 1991.<br />
<br />
'''Sotahistoriaa'''<br />
<br />
:* Huuska, Veikko. Ikaalisten miehet jatkosodassa. III/JR 57:n historiikki. Ikaalisten sotauhrit 1939-1945. Sodan monet kasvot. Ikaalinen, 2001. Moniste.<br />
:* Ikaalisten reservikomppania<br />
:* Ikaalilaisia talvisodassa ja kotirintamalla. Toim. Jaakko Koskelo ja Leo Lammi. Ikaalinen- Seuran julkaisuja. Ikaalinen, 1990.<br />
:* Ikaalinen sodan vuosina 1939-1944. Julkaisija LC Ikaalinen-Kyrösjärvi. Parkano 1997.<br />
:* Lotat Ikaalisissa. Julkaisija Ikaalisten reservinupseerien naiset. Ikaalinen, 1993.<br />
:* Tamminen, Juuse. Ikaalisten rintamalla. Muistelmia vuodelta 1918. Pori, 1929.<br />
<br />
'''Kylien ja paikkojen historiaa'''<br />
<br />
:* Aureenloppi. Julkaisijat Tevaniemen Kyläseura ry, Leppäsjärven-Poltinkosken Kyläseura ry, Riitialan seudun Kylät ry. Kankaanpää, 2001. <br />
:* Aureenloppi II. Julkaisijat Tevaniemen Kyläseura ry, Leppäsjärven-Poltinkosken Kyläseura ry, Riitialan seudun Kylät ry. Kankaanpää, 2003.<br />
:* Huusari, Matti - Järvinen, Klaus A. J. - Mauranen, Tapani - Miettinen, Mirja - Nyström, Aamu - Papunen, Pentti. Kalmaa. Historiaa ja muistoja Kalmaan talon vaiheilta. Toim. Aamu Nyström. Julkaisija Ikaalinen-Seura. Hämeenkyrö, 1991.<br />
:* Ikaalinen. Julkaisija Ikaalisten Kameraseura ry. Hämeen kirjapaino Oy, 1987.<br />
:* Ikaalinen Wanha Kauppala Heikki Matias Laineen vesiväriguasseina. Toim. Kirsi Hukki, Jaakko Koskelo, Heikki Laine, Heikki Seppälä ja Antti Ylistalo. Kustantaja Ikaalinen-Seura. Vammala, 2000.<br />
:* Ikaalinen 1947. Julkaisija LC Ikaalinen-Kyrösjärvi. Parkano, 1996.<br />
:* Karttu. Toim. Leena Sälli. Julkaisija Kartun kyläseura ry. Vammala, 2006.<br />
:* Kolmen kylän kertomaa. Juhtimäki - Sisättö - Vaho. Juhtimäen, Sisätön ja Vahon elämää entisaikaan ja myöhemminkin. Toim. Jaakko Koskelo. Julkaisija Juhtimäen ja Sisätön sekä Vahon kylätoimikunta. Ikaalinen, 1998.<br />
:* Koskelo, Jaakko. Ikaalisten kauppala vuosisatamme alussa. Vanhin - Pienin - Kaunein. Julkaisija Ikaalinen-Seura. Ikaalinen, 1985.<br />
:* Koskelo, Jaakko - Lammi Leo. Hämeenkankaan tien varrelta. Ikaalinen, 1993.<br />
:* Kyliltä kerrottua. Ikaalisten kyläkirja. Ikaalinen-Seuran julkaisuja. Toim. Jaakko Koskelo ja Leo Lammi. Ikaalinen, 1991.<br />
:* Kyrönkankaantie. Kirjoituksia luonnosta, tien historiasta ja käyttömahdollisuuksista. Julkaisijat LC Hämeenkyrö, LC Hämeenkyrö-Kyröskoski, LC Ikaalinen, LC Ikaalinen-Kyrösjärvi, LC Jämijärvi, LC Kankaanpää, LC Kankaanpää-Keskusta, LC Kankaanpää-Kuninkaanlähde, LC Karvia ja LC Kauhajoki. Ikaalinen, 1996.<br />
:* Kyrösselän takaa. Röyhiö kertoo ja tarinoi. Röyhiön kyläkirja. Toim. Maria Käkelä ja Riitta-Liisa Myllymäki. Julkaisija Röyhiön kyläseura. Ikaalinen, 1999.<br />
:* Seitsemisen kylien aitat<br />
:* Suntiainen-Nurmi, Anne. Vääräjoen varrella - Kukkurakosken myllyn ja sen lähiympäristön menneisyys. Julkaisija Leppäkosken Sähkö Oy. Ikaalinen, 1998.<br />
:* Vanha Ikaalinen. Ikaalisten kauppala. Rakennushistoriallinen inventointi. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Joulukuu 1976. Julkaisija Ikaalinen-Seura. Kangasala, 1977.<br />
<br />
'''Koulujen historiaa'''<br />
<br />
:* Lammi, Leo A. Mänttikujalta koulupolulle. Ikaalisten koululaitoksen historia vuoteen 1992. Ikaalinen, 1997.<br />
:* Ikaalisten yhteiskoulu, yläaste ja lukio 1902-2002. Toim. Pirjo Pihlajamäki, Marja Kemppinen ja Maarit Mäkelä-Syrjä. 2002.<br />
:* Raes, Mirja. Kilvakkalan koulu 1899-1999. Kilvakkalan koulun historiikki.<br />
<br />
'''Yritysten historiaa'''<br />
<br />
:* Koskelo, Jaakko - Lammi, Leo. Ikaalisten Säästöpankki 125 vuotta 1876-2001. Julkaisija Ikaalisten Säästöpankki. Ikaalinen, 2001.<br />
:* Koskelo, Jaakko - Lammi, Leo. 75 vuotta valoa, lämpöä ja energiaa. Julkaisija Leppäkosken Sähkö Oy. Ikaalinen, 1994.<br />
:* Koskelo, Jaakko - Lammi, Leo. Sata vuotta soittelua pohjoisessa Satakunnassa 1892-1992. Julkaisija Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy. Ikaalinen, 1992.<br />
<br />
'''Seurojen ja yhdistysten historiaa'''<br />
<br />
:* Poltinkosken kisa 1913-2003. Toim. Jaakko Koskelo. Saarijärvi, 2003.<br />
<br />
'''Kansanperinnettä'''<br />
<br />
:* Ikaalilaisia sananparsia. Ikaalinen-Seuran julkaisuja. Toim. Jaakko Koskelo. Ikaalinen, 1982.<br />
<br />
'''Puhtaaksikirjoitettuja rippikirjoja'''<br />
<br />
:* Skrift och communion boock uprättadt anno 1734 : Ikaalisten vanhimman rippikirjan selväkielistetty versio. Julkaisija Suur-Ikaalisten Sukututkijat ry. Ikaalinen, 1998. Moniste. <br />
:* Ikaalisten rippikirja 1741-1747 nykykirjaimin. Julkaisija Suur-Ikaalisten Sukututkijat ry. Ikaalinen, 2001. Moniste<br />
<br />
'''Kuuluisia ikaalilaisia'''<br />
<br />
:* Huusari, Marja-Leena. Felix Frang 1862-1932. Julkaisija Ikaalinen Oy. Ikaalinen, 1988.<br />
:* Seppälä, Päivi. Ojan isäntä 1882-1943. Julkaisija Ikaalinen Oy. Ikaalinen, 1998.<br />
:* Seppälä, Päivi ja Koskelo, Jaakko. Aimosen aikaa. Julkaisija Ikaalinen Oy. Vammala, 2006.<br />
<br />
'''Sukukirjoja'''<br />
<br />
:*Margit Lumian sukututkimuksia (Kyrösjärvi-sarja):<br />
<br />
::*Ikaalisten Kallionkielen Lumia. Talon historiaa 1540-1995 ja isäntähaara vuodesta 1607 lähtien sekä Juho Aleksi Lumian (s. 25.12.1862) jälkeläiset kokonaisuudessaan. Saarijärvi, 1996 <br />
::*Lumian 1283 serkkua. Markus Markunpoika Lumian lasten jälkeläiset Lumian isäntähaaraa lukuunottamatta. Saarijärvi, 1997.<br />
::*Ikaalisten Kallionkielen Kuortti. Talon historiaa 1540-1998 ja isäntähaara vuodesta 1718 lähtien sekä Matti Matinpoika Kuortin (s. 2.9.1814) jälkeläiset kokonaisuudessaan. Saarijärvi, 1998.<br />
::*Lumiasta Marttilaksi. Ikaalisten Kallionkielen Lumian talon puolikkaasta Marttilaksi muuttuneen talon ja sen isäntäperheiden historiaa 1700-luvun alusta nykypäivään. Saarijärvi, 1999.<br />
::*Ikaalisten Tevaniemen Kauramäki. Ikaalisten Tevaniemen Nikulan talon puolikkaasta Kauramäeksi muuttuneen talon ja sen isäntäperheiden historiaa. Saarijärvi, 2000.<br />
::*Taavetin tyttäret Lumialta. Saarijärvi, 2000 <br />
::*Ikaalisten Heittolan Viljakka 1540-2001. Saarijärvi, 2001.<br />
::*Ikaalisten Kallionkielen Uljas 1540-2002. Saarijärvi, 2002.<br />
::*Viljakkalan Inkulan Markkola 1540-2003. Saarijärvi, 2003.<br />
::*Ikaalisten Miettisten Villi 1540-2004. Saarijärvi, 2004.<br />
::*Viljakkalan Servo - Alanen - Heiskala. Saarijärvi, 2005.<br />
::*Ikaalisten Riitialan Talosen klaani. Saarijärvi, 2006.<br />
::*Ikaalisten Vähä-Röyhiön Ala-Laurila. Tampere 2007.<br />
<br />
:* Asumalahti, Kaarlo. Asumahden suvun vaiheita kolmella vuosisadalla. Ikaalinen , 2001. <br />
:* Hietala, Antti. Sukututkimus Taavetista ja Miinasta ja heidän esivanhemmistaan, 1994.<br />
:* Järventausta, Kari. Ikaalisten Vatulan talollisen Yrjö Kuutin (1723-1796) jälkipolvia. Järventaustan sukuhaara. Valkeakoski, 2000. Moniste.<br />
:* Karppinen, Sirpa ja Risto. Kanko. Ikaalisten Kankon sukua 1700-1900-luvuilla, 1999. <br />
:* Lenni-Taattola, Hely. Kotoisin Ikaalisista : Roosa Ylikestin ja Nestori Taivalmäen sukukirja, 2002<br />
:* Niinimäki, Pentti. Ikaalinen Vahojärvi Simon Niinimäki : esipolvet vuodet 1650-1830 : jälkipolvet vuodet 1830-1990, 1992.<br />
:* Niinimäki, Pentti. Kalmaan - suku Ikaalinen Kalmaa. Imatra, 1993. Moniste.<br />
:* Niiniviita, Aimo. Sukuluettelo vuosilta 1540-1990 Nyppeli-Smed-Punapää-Lehtiniemi. Moniste.<br />
:* Riihimäki, Ulla-Maija. Kuirinlahden sukua 1755-2005. Saarijärvi, 2005.<br />
:* Räsänen, Jorma Riitialan Uusitalo, 1994 <br />
:* Viitasalo, Väinö. Viitasalon suvun vaiheita: Ikaalisten Sipsiö, Seppä, Iso-Eskeli ja Tuohitaipale, 2004<br />
<br />
== Huomioita suvuista ==<br />
<br />
== Sukuseuroja ja -yhdistyksiä ==<br />
<br />
'''Suur-Ikaalisten Sukututkijat ry''' [http://personal.inet.fi/yhdistys/sis/] on perustettu 1994. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää sukututkimuksen harrastusta ja paikallisten sukujen sekä paikallisen talohistorian tuntemusta. Yhdistyksen nimessä oleva paikanmääre tarkoittaa entistä Ikaalista, joka aikojen kuluessa jakaantui seitsemäksi seurakunnaksi: Honkajoki, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö ja Parkano. Yhdistys järjestää sukututkimuspäiviä, retkiä ja muita kokoontumistilaisuuksia sekä julkaisee selkokielistettyjä rippikirjoja, Ikaliini-vuosikirjaa sekä tiedotteita. Yhdistyksen kirjasto on sijoitettu Ikaalisten kaupunginkirjastoon. Sähköposti: ikaalisten.sukututkijat ÄT pp.inet.fi<br />
<br />
'''Wiljakan sukuseura''' [http://www.genealogia.fi/sukus/wiljakka/index.htm] on perustettu Ikaalisten Heittolan Viljakalla Ikaalisten päivänä 5.7.1998 noin 130 kokoontuneen sukulaisen toimesta. Viljakan suvun juuret ovat Ikaalisten Heittolassa ja sen naapurikylissä.<br />
<br />
'''Luodetlahden Sukuseura''' [http://kotisivu.dnainternet.net/pl226/index.htm] on perustettu Karvian Ojajärven Eräluoteella juhannusaattona 23.6.2000. Sukuseuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuutta suvun jäsenten välillä.<br />
<br />
'''Sukuseura Kanko ry''' on perustettu v. 1998 ja rekisteröity v. 2000. Sukuseuran kotipaikka on Ikaalinen. Kanko on vanha sukutila Ikaalisten Kilvakkalan kylässä. Näyttää kuitenkin siltä, että sukuyhteys on katkennut 1700 -luvun alussa. Nykyisen suvun esi-isäksi on otettu Jacob Johansson Kango, joka oli tilalla isäntänä v. 1741-1773.<br />
<br />
'''Leppäsläisten sukuseura ry''' [http://www.leppaslaiset.net/] on perustettu Kankaanpäässä vuonna 1996.<br />
<br />
Ala-Laurilan sukuyhdistys r.y. on perustettu Ikaalisissa vuonna 1982.<br />
<br />
Säkkijoen sukuseura ry on perustettu Karviassa vuonna 2005.<br />
<br />
Sukuseura Huhtaniemi ry on perustettu Jämijärvellä vuonna 1998.<br />
<br />
Hyssän sukuseura ry on perustettu Honkajoella vuonna 1998.<br />
<br />
Kankaanranta sukuseura ry on perustettu Honkajoella vuonna 1998.<br />
<br />
== Linkkejä ==<br />
<br />
*Ikaalisten kaupunki [http://www.ikaalinen.fi]<br />
*Ikaalisten seurakunta [http://www.ikaalinen.seurakunta.net]<br />
*Ikaalinen-Seura [http://www.ikaalinen.net/ikaalinen-seura/]<br />
<br />
----<br />
<br />
[[Luokka:Paikkakunnat]] <br />
[[Luokka:Pirkanmaan maakunta]]</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=SshyWiki:Kahvihuone&diff=7259SshyWiki:Kahvihuone2008-03-26T09:06:42Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>==Kahvihuoneessa voit kysyä wikiin liittyvistä aiheista ja tehdä parannusehdotuksia==<br />
<br />
<br />
<br />
===Uuden sivun tekeminen===<br />
<br />
Hej,<br />
Minä en saa selville miten tehdään uusi sivu esim. Paikannimet/Pernaja/Fantsnäs?<br />
Rammac<br />
jk<br />
voiko valokuvia lisätä ja miten?<br />
<br />
<br />
Hei, Pernaja sivu onkin jo tehty, joten mene sille sivulle ja kirjoita tekstin yhteyteen haluamansi sana hakasulkuihin. <nowiki>[[Fantsnäs]] </nowiki>. Tein nyt sen Pernajan sivulle, ja siellä se näkyy punaisena tekstinä, kunnes [[Fantsnäs]]-sivulle on tullut tekstiä.<br />
http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Pernaja .<br />
<br />
Uuden sivun luokittelu tehdään kirjoittamalla Fantnäs-sivun alareunaan tekstin <nowiki> [[luokka:Paikannimistö]]</nowiki><br />
<br />
Ohjeet löytyy http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Ohje:Ohje <br />
<br />
Tässä wikissä ei valokuvia voi lisätä, mikä on hieman puute.<br />
t. Anne<br />
Kiitos - en ymmärtänyt mitä se punainen tarkoitti.<br />
-----------</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=SshyWiki:Kahvihuone&diff=7258SshyWiki:Kahvihuone2008-03-26T09:05:26Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>===Uuden sivun tekeminen===<br />
<br />
Hej,<br />
Minä en saa selville miten tehdään uusi sivu esim. Paikannimet/Pernaja/Fantsnäs?<br />
Rammac<br />
jk<br />
voiko valokuvia lisätä ja miten?<br />
<br />
<br />
Hei, Pernaja sivu onkin jo tehty, joten mene sille sivulle ja kirjoita tekstin yhteyteen haluamansi sana hakasulkuihin. <nowiki>[[Fantsnäs]] </nowiki>. Tein nyt sen Pernajan sivulle, ja siellä se näkyy punaisena tekstinä, kunnes [[Fantsnäs]]-sivulle on tullut tekstiä.<br />
http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Pernaja .<br />
<br />
Uuden sivun luokittelu tehdään kirjoittamalla Fantnäs-sivun alareunaan tekstin <nowiki> [[luokka:Paikannimistö]]</nowiki><br />
<br />
Ohjeet löytyy http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Ohje:Ohje <br />
<br />
Tässä wikissä ei valokuvia voi lisätä, mikä on hieman puute.<br />
t. Anne<br />
Kiitos - en ymmärtänyt mitä se punainen tarkoitti.<br />
-----------</div>Annehttp://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=SshyWiki:Kahvihuone&diff=7257SshyWiki:Kahvihuone2008-03-26T09:04:58Z<p>Anne: </p>
<hr />
<div>===Uuden sivun tekeminen===<br />
<br />
Hej,<br />
Minä en saa selville miten tehdään uusi sivu esim. Paikannimet/Pernaja/Fantsnäs?<br />
Rammac<br />
jk<br />
voiko valokuvia lisätä ja miten?<br />
<br />
<br />
Hei, Pernaja sivu onkin jo tehty, joten mene sille sivulle ja kirjoita tekstin yhteyteen haluamansi sana hakasulkuihin. <nowiki>[[Fantsnäs]] </nowiki>. Tein nyt sen Pernajan sivulle, ja siellä se näkyy punaisena tekstinä, kunnes [[Fantsnäs]]-sivulle on tullut tekstiä.<br />
http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Pernaja .<br />
<br />
Uuden sivun luokittelu tehdään kirjoittamalla Fantnäs-sivun alareunaan tekstin <nowiki> [[luokka:Paikannimistö]]</nowiki><br />
<br />
Ohjeet löytyy http://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Ohje:Ohje <br />
<br />
Tässä wikissä ei valokuvia voi lisätä, mikä on hieman puute.<br />
t. Anne<br />
----------------<br />
Kiitos - en ymmärtänyt mitä se punainen tarkoitti.</div>Anne