Lähdekoodi sivulle Ylikylä (Överby)

Ylikylä on kylä Ahlaisissa (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ahlainen)

Niilo J. Avellanin artikkelista Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän maatiloista. Satakunta - Kotiseutututkimuksia I (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja1.pdf)

Ahlaisten (Asiakirjoissa myöskin: Hvittisbofjärd, Huittispåfjärd, Hvittsbofjärd,
Hvitsbogärde.) nimellä kutsuttiin toisinaan ennen vanhaan sekä
Ahlaisten kappelin nykyistä Alakylää että Ylikylää yhteisesti.
Useasti erotettiin kumminkin kylät toisistaan siten, että jompaakumpaa
niistä nimitettiin Ahlaisiksi ja toista sitten asemansa perustuksella
Ytterbyyksi tahi Öfverbyyksi.
I6:nnen vuosisadan keskivaiheilla oli Ahlaisissa maanomistajana
eräs aatelismies Klaus Holst, joka vuonna 1557 lahjoitti kuninkaalle
puolen Ahlaisten kylää, puolen Viikkalan kylää sekä
puolen Ulvilan Isoakartanoa. Miten tämä maa-alue oli hänen
haltuunsa joutunut, ei selviä asiakirjoista.

Kunink. kirjeellä annettiin 22 p. huhtikuuta 1622 11 tilaa
Ahlaisten Ylikylässä Norrköpingin kokouksen ehdolla pää-majoitusmestari
Gotthard Zechlerille. Tämä kuitenkin myi tilansa jo
heinäkuun 8:ntena päivänä 1638 Turun hovioikeuden presidentille
Juho Kurjelle, Anolan herralle. Hänen kuoltuaan v. 1652 oli tilojen
omistajana hänen poikansa valtaneuvos Knut Kurki, Lempäälän
vapaaherra. Reduktsionissa tilat ensin peruutettiin, mutta
annettiin 5 p. heinäkuuta 1686 kymmeneksi vuodeksi takaisin
entiselle omistajalle. Knut Kurki (Puoliso: Uksi Lukretia Kristina Tuomaantytär von Stackelbruch,
2:ksi Barbro Natt och Dag ja 3ksi Kristina Sparre.) kuoli v. 1690 ja tilat
joutuivat sittemmin kruunulle. Niistä annettiin yksi, Greppgärdniminen
tila, v. 1699 Ahlaisten vastaperustetulle seurakunnalle
kappalaisentilaksi. Muista Ylikylän tiloista annettiin Sakarintalo
(Zackrisgård), Markuksentalo (Markusgård) ja Lasitintalo (Lassitgård)
marraskuun 29:ntenä päivänä 1692 maaherra Lorentz| Creutzille,
joka niistä kruunulle luovutti muualla olevia rälssitiloja. Sama
henkilö hankki itselleen vähää myöhemmin myöskin Malmgårdin
ja Stengårdin rusthollit Ylikylässä sekä Herrgärdin ja Uppgårdin
rusthollit Alakylässä. Ylikylässä olevat akumenttitilat Tyykilä,
Ollila ja Heikkilä joutuivat sitä vastoin talonpoikien haltuun.
Lorentz Creutz (Puoliso: l:ksi Ebba Maria Fleming ja 2:ksi Hedvig Eleonora Stenbock.) myi tilansa eversti Kristian von Stefkenille, joka
kuoli joulukuun 8:ntena päivänä 1695. Tilat peri nyt hänen poikansa
eversti Maunu Kristian von Stefken,(Puoliso: Anna Beata Fleming.) joka tammikuun
23:ntena päivänä 1698 kihlakunnanoikeudessa sai niihin kiinnityksen.
Eversti von Stefkenin kuoltua v. 1704, joutuivat tilat
hänen vävylleen majuri Kaarle Kustaa Roosille (Puoliso: Martta Magdalena von Stefken.) ja häneltä oston
kautta raatimies Böökille, joka heinäkuun 5:ntenä päivänä 1722
sai niihin kiinnityksen, mutta jo lokakuussa samana vuonna myi
ne 14,000:sta kuparitaalerista merikapteeni Eerikki Inbergille
Tukholmassa. Tämän ainoa poika Eerikki Eerikinpoika Inberg
muutti Suomeen, rupesi kauppiaaksi Poriin ja nai pormestari
Henrik Elvingin tyttären Anna Kristina Elvingin († 1766). Eerikki
Eerikinpoika Inberg hankki itselleen myöskin Tyykilän, Ollilan
ja Heikkilän akumenttitilat Ylikylässä sekä Härkyksen ja Ollaksen
akumenttitilat Alakylässä, jotenka hänellä kuollessaan v. 1751 oli
koko Ahlaisten Yli- ja Alakylä, paitsi Greppgårdin kappalaistilaa ja
Knuutilan rälssitilaa. Eerikki Eerikinpoika Inbergin pojat jakoivat
maaliskuun 7:ntenä päivänä 1761 tilat keskenään. Näin sai talouskomissari
Jaakko Inberg (Puoliso: Kristina Beata Magdalena Bärling (†1829.)) Herrgärdin rusthollin sekä Ollaksen
akumenttitilan, kauppias Henrik Inberg (Puoliso: l:ksi Emerentia Bjugg († 1768) ja 2:ksi Katarina Elisabet
Elving († 1792).) Uppgårdin rusthollin
sekä Sakarintalon rälssitilan ja Härkyksen akumenttitilan, rälssikamreeri
Eerikki Inberg (Puoliso: Katarina Avolin († 1826).) Malmgårdin rusthollin, Markuksen
rälssitilan, Heikkilän akumenttitilan ja toisen puolen Tyykilän akumenttitilaa
ynnä suorituskomissari Olavi Inberg (Puoliso: Maria Rein(†1829).) Stengårdin rusthollin
sekä Lassitin rälssitilan, Ollilan akumenttitilan ja toisen
puolen Tyykilän akumenttitilaa. Kauppias Henrik Inberg († 1790)
myi kuitenkin jo ennen vuotta 1777 Uppgårdin ja Härkyksen
suutari Eerikki Wittsbergille. Toisilla veljeksillä, joista Jaakko
Inberg kuoli v. 1812, Olavi Inberg v. 1823 ja Eerikki Inberg v.
1827, oli kullakin useampia lapsia ja jaettiin heidän jälkeensä
tilat moneen osaan.