Kaipola (ratsutila Jämsässä) - Muutoshistoria

Etaipale: Pieni tarkennus kun alkaa hahmottua mitä on tullut kirjoitettua.

2011-07-26T09:41:31Z

Pieni tarkennus kun alkaa hahmottua mitä on tullut kirjoitettua.

Etaipale: Linkin suoristus

2011-07-22T07:25:26Z

Linkin suoristus

Etaipale: /* Kaipola ja Karhala 1966 */

2011-07-21T17:40:27Z

‎Kaipola ja Karhala 1966

Etaipale: /* Kaipola 1966 */ Kaipola ja Karhala (Oikarin ratsutilan kaksi osaa)

2011-07-21T17:37:00Z

‎Kaipola 1966: Kaipola ja Karhala (Oikarin ratsutilan kaksi osaa)

Etaipale: Kaipolan historiaa maatilakirjasta

2011-07-20T09:08:07Z

Kaipolan historiaa maatilakirjasta

Tarlaa: /* Isäntäluettelot */

2010-03-24T15:22:25Z

‎Isäntäluettelot

Etaipale: /* Isäntäluettelot */

2009-11-24T16:59:00Z

‎Isäntäluettelot

Etaipale: /* Isäntäluettelot */

2009-11-24T16:57:50Z

‎Isäntäluettelot

Etaipale: /* Rippikirjat */

2009-04-25T15:54:24Z

‎Rippikirjat

Etaipale: säätöä

2009-04-24T13:49:20Z

säätöä

← Vanhempi versio		Versio 26. heinäkuuta 2011 kello 09.41
Rivi 1:		Rivi 1:
−	Ratsutilan statuksen 1680-luvulla saanut Kaipola on perustettu 1639. ''Suur-Jämsän historia'' mainitsee perustajana [[Gabriel Kijhl]]in.	+	Ratsutilan statuksen 1680-luvulla saanut Kaipola on perustettu 1639. ''Suur-Jämsän historia'' mainitsee (ilmeisesti rusthollin) perustajana [[Gabriel Kijhl]]in. 1639 tilaa hallitsi Kijhlin appi Samuel Svanstrupe.

	== Kaipola ja Karhala 1966 ==		== Kaipola ja Karhala 1966 ==

@@ Rivi 43: / Rivi 43: @@
      * 1708 - 1714, [[Henrik Ottelin]], nimismies [[Catharina Revalia|Katariina Revallius]], lesken toinen mies
      * 1723 - 1762, [[Adam Kijhl]], nimismies [[Hedvig Crantz]],
-     * 1762 - 1782, [[Gustav Kijhl|Gustaf Kijhl]] [[Maria Erikintytär]],
+     * 1762 - 1782, [[Gustaf Kijhl]] [[Maria Erikintytär]],
      * 1782 - 1810, [[Carl Gustav Kihl|Carl Kihl]] [[Saara Tuomaantytär Hujala]],
      * 1810 - 1823, Elias Eliaksenpoika [[Vendla Kihl|Vendla Susanna Kihl]], ed. vävy

@@ Rivi 23: / Rivi 23: @@
 Lisätietoja
-KARHALA om vsta 1948 Eeva Helena Aaltonen o.s. Kaislo s 1. 2. -22, pso dipl.ins. Keijo Kullervo Aaltonen s 7. 7. -21. Lapset: Heikki Eerikki -45 ja Kirsti Tellervo -48. Tila on alkujaan käsittänyt puolet entisestä Oikarin ratsutilasta, joka v 1766 jaettiin kahteen osaan, Karhalaan ja Kaipolaan. Omistajan suvulla tila on ollut vsta 1872 ja sen edellisiä omistajia olivat Johan Alfred Kekonius 1872—1911 ja pankinjohtaja Arvi Kaislo (ent Kekonius) 1911—1948. Vuonna 1934 liitettiin tilaan Kuikan perintötila, joka vsta 1729 oli kuulunut nykyisen omistajan suvulle. Se luovutettiin kuitenkin siirtoväen asutukseen samoin kuin n 100 ha kantatilan maata. Tilasta on 1950 ja -60 luvuilla myyty 90 ha metsämaata Kaipolan teollisuusyhdyskunnan ja Pitkävuoren hiihtokeskuksen tarpeisiin. Tila sijaitsee Kaipolan kylässä n 2 km Jämsän keskustasta etelään. Kantatilan kokonaispinta-ala on nyk 505 ha, josta metsää 470 ha ja peltoa 35 ha. Hehtaarin laajuisen puiston ympäröimä talouskeskus on Jämsänjoen etelärannalla. Huvilatyylinen, kattokomeroin ja leikkauksin koristeltu päärakennus on vlta 1906. Rakennuksen pohjoinen ja itäinen siipi on yhdistetty tornirakennelmalla ja rakennuksessa on kaikkiaan 20 huonetta. Harmaakivinen karjarakennus on vlta 1899. Maatalouskonekantaan kuuluu mm leikkuupuimuri, traktori työkoneineen ja viljankuivuri. Pellot ovat hiesusavimaita. Metsää hoidetaan metsänhoitolautakunnan laatiman metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Yhdysviljelyssä Karhalan-tilan kanssa on Kehämäen tila suuruudeltaan 25 ha metsää sekä Metsä -Kolmusen tila, 122 ha metsää. Viimeksimainitun tilan omistavat Heikki ja Kirsti Aaltonen.
+KARHALA om vsta 1948 Eeva Helena Aaltonen o.s. Kaislo s 1. 2. -22, pso dipl.ins. Keijo Kullervo Aaltonen s 7. 7. -21. Lapset: Heikki Eerikki -45 ja Kirsti Tellervo -48. Tila on alkujaan käsittänyt puolet entisestä Oikarin ratsutilasta, joka v 1766 jaettiin kahteen osaan, Karhalaan ja Kaipolaan. Omistajan suvulla tila on ollut vsta 1872 ja sen edellisiä omistajia olivat [[Johan Alfred Kekonius]] 1872—1911 ja pankinjohtaja Arvi Kaislo (ent Kekonius) 1911—1948. Vuonna 1934 liitettiin tilaan Kuikan perintötila, joka vsta 1729 oli kuulunut nykyisen omistajan suvulle. Se luovutettiin kuitenkin siirtoväen asutukseen samoin kuin n 100 ha kantatilan maata. Tilasta on 1950 ja -60 luvuilla myyty 90 ha metsämaata Kaipolan teollisuusyhdyskunnan ja Pitkävuoren hiihtokeskuksen tarpeisiin. Tila sijaitsee Kaipolan kylässä n 2 km Jämsän keskustasta etelään. Kantatilan kokonaispinta-ala on nyk 505 ha, josta metsää 470 ha ja peltoa 35 ha. Hehtaarin laajuisen puiston ympäröimä talouskeskus on Jämsänjoen etelärannalla. Huvilatyylinen, kattokomeroin ja leikkauksin koristeltu päärakennus on vlta 1906. Rakennuksen pohjoinen ja itäinen siipi on yhdistetty tornirakennelmalla ja rakennuksessa on kaikkiaan 20 huonetta. Harmaakivinen karjarakennus on vlta 1899. Maatalouskonekantaan kuuluu mm leikkuupuimuri, traktori työkoneineen ja viljankuivuri. Pellot ovat hiesusavimaita. Metsää hoidetaan metsänhoitolautakunnan laatiman metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Yhdysviljelyssä Karhalan-tilan kanssa on Kehämäen tila suuruudeltaan 25 ha metsää sekä Metsä -Kolmusen tila, 122 ha metsää. Viimeksimainitun tilan omistavat Heikki ja Kirsti Aaltonen.
 == Isäntäluettelot ==

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 Ratsutilan statuksen 1680-luvulla saanut Kaipola on perustettu 1639. ''Suur-Jämsän historia'' mainitsee perustajana [[Gabriel Kijhl]]in.
-== Kaipola 1966 ==
+== Kaipola ja Karhala 1966 ==
-Suuri maatilakirja, osa VIII, kertoo Kaipolasta näin:
+Suuri maatilakirja, osa VIII, kertoo Kaipolasta ja Karhalasta näin:
 Tunnus 	18476
@@ Rivi 14: / Rivi 14: @@
 KAIPOLA om vsta 1954 Kauko Oskari Kaipola s 4. 9. -20. Tila on ollut suvulla vsta 1867 ja sen edellinen isäntä oli vsta 1910 Oskar Kaipola, jota edelsi isäntänä Kalle Kaipola. Tila on entinen Oikarin ratsutila, joka jaettiin v 1766 kahteen osaan, Kaipolaan ja Karhalaan. Tilasta on lohkottu 16 tilaa, yhteensä 500 ha maata. Se sijaitsee samannimisessä kylässä 7,5 km Jämsän keskustasta. Kokonaispinta-ala on 281,27 ha, josta metsää 227,78 ha, peltoa 39,28 ha ja luonnonlaidunta 6,08 ha. Talouskeskus on kylän keskustassa. Hirsinen päärakennus, joka valmistui v 1902 rakennusmestari Caleniuksen piirustusten mukaan, käsittää 11 huonetta. Hirsinavetan yhteydessä on auto- ja traktoritallit sekä kalustosuoja. Niinikään on erittäin kaunis, vanha aittarakennus kellotapuleineen, vilja-aitta, puimala sekä riihi. Maatalouskonekantaan kuuluu leikkuupuimuri, 2 traktoria ja viljankuivuri. Hiesusavimaissa viljeltiin viimeksi vehnää 20 ha, rehuviljaa 14 ha ja heinää 5 ha. Kuusivaltaista sekametsää hoidetaan metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Kuuselle on istutettu 5 ha. Tila on karjaton. — Isäntä kuuluu säästöpankin konttoritoimikuntaan. —AL
 == Isäntäluettelot ==

← Vanhempi versio		Versio 20. heinäkuuta 2011 kello 09.08
Rivi 1:		Rivi 1:
	Ratsutilan statuksen 1680-luvulla saanut Kaipola on perustettu 1639. ''Suur-Jämsän historia'' mainitsee perustajana [[Gabriel Kijhl]]in.		Ratsutilan statuksen 1680-luvulla saanut Kaipola on perustettu 1639. ''Suur-Jämsän historia'' mainitsee perustajana [[Gabriel Kijhl]]in.
		+
		+	== Kaipola 1966 ==
		+
		+	Suuri maatilakirja, osa VIII, kertoo Kaipolasta näin:
		+
		+	Tunnus 18476
		+	Kunta Jämsä
		+	Kylä Kaipola
		+	Tilan nimi Kaipola
		+	Tilannevuosi 1966
		+	Omistaja Kauko Oskari Kaipola 1920
		+	Lisätietoja
		+
		+	KAIPOLA om vsta 1954 Kauko Oskari Kaipola s 4. 9. -20. Tila on ollut suvulla vsta 1867 ja sen edellinen isäntä oli vsta 1910 Oskar Kaipola, jota edelsi isäntänä Kalle Kaipola. Tila on entinen Oikarin ratsutila, joka jaettiin v 1766 kahteen osaan, Kaipolaan ja Karhalaan. Tilasta on lohkottu 16 tilaa, yhteensä 500 ha maata. Se sijaitsee samannimisessä kylässä 7,5 km Jämsän keskustasta. Kokonaispinta-ala on 281,27 ha, josta metsää 227,78 ha, peltoa 39,28 ha ja luonnonlaidunta 6,08 ha. Talouskeskus on kylän keskustassa. Hirsinen päärakennus, joka valmistui v 1902 rakennusmestari Caleniuksen piirustusten mukaan, käsittää 11 huonetta. Hirsinavetan yhteydessä on auto- ja traktoritallit sekä kalustosuoja. Niinikään on erittäin kaunis, vanha aittarakennus kellotapuleineen, vilja-aitta, puimala sekä riihi. Maatalouskonekantaan kuuluu leikkuupuimuri, 2 traktoria ja viljankuivuri. Hiesusavimaissa viljeltiin viimeksi vehnää 20 ha, rehuviljaa 14 ha ja heinää 5 ha. Kuusivaltaista sekametsää hoidetaan metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Kuuselle on istutettu 5 ha. Tila on karjaton. — Isäntä kuuluu säästöpankin konttoritoimikuntaan. —AL

	== Isäntäluettelot ==		== Isäntäluettelot ==

← Vanhempi versio		Versio 24. maaliskuuta 2010 kello 15.22
Rivi 2:		Rivi 2:

	== Isäntäluettelot ==		== Isäntäluettelot ==
−
−	~~Isäntäluettelo '''Kaipola, Kaipola V''' alla on saatavilla osoitteesta~~
−	~~http://delphi.eget.net/index.php?Is%E4nt%E4luettelo%20Kaipola-J%E4ms%E4~~

	* 1539 - 1558, Antti Niilonpoika ,		* 1539 - 1558, Antti Niilonpoika ,

@@ Rivi 28: / Rivi 28: @@
      * 1825 - 1833, Kalle Joonaanpoika [[Vendla Kihl|Vendla Susanna Kihl]], lesken toinen mies
      * 1833 - 1843, Niklas Kallenpoika Oikari [[Vendla Kihl|Vendla Susanna Kihl]], lesken kolmas mies
-     * 1843 - , [[Kalle Joonas Kallenpoika Kihl|Kalle Johannes Kallenpoika]] Serafia Antintytär,
+     * 1843 - , [[Kalle Joonas Kallenpoika Kihl|Kalle Johannes Kallenpoika]] [[Serafia Antintytär (Kankainen 1832)|Serafia Antintytär]],
 == Rippikirjat ==

@@ Rivi 31: / Rivi 31: @@
 == Rippikirjat ==
 Jämsä rippikirja, 1726-1746, s. 98, Kaipola.
 * Hiski-rippikirjatulkinnat: http://hiski.genealogia.fi/rk/rivit.php?srk=148&kirja=38&sivu=7090
 * Kuvattu rippikirja {{Digiarkisto|7285|316}}
-Jämsä rippikirja, 1726-1746, s. 109, Kaipola. {{Digiarkisto|7285|340}}
+Jämsä rippikirja, 1726-1746, s. 109, Kaipola.
-Jämsä rippikirja, 1726-1746, s. 109, Kaipola. {{Digiarkisto|7285|423}}
+Jämsä rippikirja, 1726-1746, s. 159, Kaipola.
 Jämsä rippikirja, 1747-1756, s. 21, Kaipola. {{Digiarkisto|7286|34}}