Ero sivun ”Suodenniemi” versioiden välillä
(→Asukasluku) |
p (→Asukasluku) |
||
Rivi 49: | Rivi 49: | ||
'''1939''': 2737 henk. | '''1939''': 2737 henk. | ||
− | '''1949''': 3198 henk. | + | '''1949''': 3198 henk. (ennätysvuosi) |
'''1960''': 2762 henk. | '''1960''': 2762 henk. |
Versio 28. elokuuta 2022 kello 21.38
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Yleistä
Suodenniemi kuului keskiajalla Sastamalan suurseurakuntaan. Sittemmin se oli osa Ylä-Sastamalan eli Karkun seurakuntaa, josta Mouhijärvi (sis. Suodenniemi ja Lavia) irtautui omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1639. Suodenniemen oma kirkonarkisto alkaa 1700-luvun puolesta välistä, joten sitä varhaisemmat kirkonarkistotiedot löytyvätkin Mouhijärven seurakunnan arkistosta. Vastaavasti Lavian kirkonarkistotietoja ajalta noin ennen vuotta 1827 löytyy puolestaan Suodenniemen seurakunnan arkistosta.
Suodenniemelle rakennettiin sen ja Lavian yhteinen saarnahuone vuonna 1685. Se sijaitsi nykyisen Suodenniemen vanhan hautausmaan keskellä ja onkin oletettavaa, että vanha hautausmaa olisi peräisin samoilta ajalta. Mouhijärven pitäjänapulainen muutti Suodenniemelle vuonna 1694. Saarnahuone rakennettiin uudelleen vuonna 1752. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1831 eikä vanhoja saarnahuoneita ole enää olemassa. Laviaan oma kirkko valmistui vuonna 1823.
Suodenniemestä tuli kappeliseurakunta vuonna 1853 ja itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1908.
Suodenniemen nykyinen vanha hautausmaa palveli oletettavasti 1600-1700-luvuilta vuoteen 1860 saakka, jolloin nykyisen kirkon vieressä oleva kirkko- tai ylähautausmaa valmistui. Se täyttyi vuoteen 1890 mennessä, jolloin vanha hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön. Se täyttyi uudelleen 1920-luvulle tultaessa, minkä vuoksi nykyinen kappeli- eli alahautausmaa otettiin käyttöön 1920-luvun puolessa välissä. Samaan aikaan hautaukset myös ylähautausmaalle käynnistyivät uudelleen. Toistaiseksi viimeinen hautaus vanhalle hautausmaalle on tehty vuonna 1983. Suodenniemen puistohautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1992, joten Suodenniemellä on nykyisin kolme aktiivisessa käytössä olevaa hautausmaata, jotka sijaitsevat näköetäisyydellä toisistaan.
Lähde: Hautausmaahistorian lyhyt oppimäärä. Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi, 2015. Viitattu 28.8.2022.
Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat
- Tilikirja 1736-79 on kadonnut 1900-luvun alussa, mahdollisesti sisällissodan aikana vuonna 1918.
- Väkiluvunmuutostaulukot 1776-1804, 1882, 1889-91, 1897 ja 1899.
- Kirkon piirustukset turmeltuivat osittain ja joukko painotuotteita hävisi sisällissodan taisteluiden aikana.
Historiakirjat (ei 1794) Mouhijärven kirjoissa käsittävät syntyneet 1725-96, vihityt 1727-96 ja kuolleet 1753-96, jota aikaisemmat ja sarjoissa esiintyvät aukot sisältyvät Mouhijärven vastaaviin. Omassa arkistossa itsenäisesti pidetyt kuolleitten luettelot alkavat 1780, syntyneitten 1794 ja vihittyjen 1796.
Lähde: O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944).
Historiaa
Asukasluku
1750: 628 henk. (sis. Lavia)
1775: 1037 henk. (sis. Lavia)
1805: 1883 henk. (sis. Lavia)
1825: 2457 henk. (sis. Lavia)
1845: 1495 henk.
1865: 2015 henk.
1880: 2024 henk.
1900: 2830 henk.
1920: 2913 henk.
1939: 2737 henk.
1949: 3198 henk. (ennätysvuosi)
1960: 2762 henk.
1980: 1551 henk.
2000: 1427 henk.
2010: 1263 henk.
2021: 1135 henk.
Kylät
Suodenniemen nykyiset kylät ovat Jalkavala, Kiikoistenmaa, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkonen, Pajuniemi, Peräkunta, Pohjakylä, Pyykoskenmaa, Suodenniemi, Sävi ja Taipale.
Arkipuheessa kyläksi lasketaan myös Putaja niin, että sen alueeksi ymmärretään Kiikoistenmaan kylän ja Suodenniemen puolella olevat Mouhijärven Eskolan kylän maat. Putaja ei kuitenkaan ole maakirjaan merkitty kylä eikä sillä ole omaa kylätunnusta kiinteistörekisterissä, vaan se on Putajankosken teollisuuden vaikutuksesta Eskolan ja Kiikoistenmaan kylien maille syntynyt taajama.
Talot
Maakirjaan merkityt talot kylittäin vuonna 1845: Tutki maakirjaa
Eskola: Hujo (RNo 5), Leppäniemi (RNo 6), Lähteenmäki (RNo 7), Palomäki (RNo 8) ja Korkeenalanen (RNo 9)
Jalkavala: Kanni (RNo 1) ja Koppelo (RNo 2)
Kittilä: Kela (RNo 1), Kurki (RNo 2) ja Rosi (RNo 3)
Koivuniemi: Husari (RNo 1), Heikkilä eli Pukka (RNo 2) ja Noukka (RNo 3)
Kouraniemi: Pälä eli Pälänen (RNo 1) sekä Tuori (RNo 2)
Leppälammi: Seppä eli Ruotus (RNo 1), Kiili (RNo 2) ja Raatsi (RNo 3)
Makkonen (Mackois): Makkonen (RNo 1)
Märkätaipale: Isotalo (RNo 1), Turppa (RNo 2), Prusi (RNo 3), Vähäsävi (RNo 4), Vähäsävi/Perttala (RNo 4), Isosävi (RNo 5), Mustapää (RNo 6), Mustapää (RNo 7), Ylikalhunmaa (RNo 8), Isomustajärvi (RNo 9), Vähämustajärvi (RNo 10), Hujulahti (RNo 11), Alakalhunmaa (RNo 12), Sävilahti (RNo 13), Joensuu (RNo 14), Kotajoki (RNo 15), Riihimaa (RNo 16), Kalliokoski (RNo 17), Korkiakoski (RNo 18) ja Sarkonen eli Korpi (RNo 19)
Pajuniemi: Väissi (RNo 1), Kuulia (RNo 2), Kari (RNo 3), Karo (RNo 4), Kepuli (RNo 5) ja Kulku (RNo 6)
Pohjakylä: Vähäkero eli Mikkola (RNo 1), Isokero (RNo 2), Tahlo (RNo 3), Pukka (RNo 4) ja Kina (RNo 5)
Pyykoskenmaa: Nisukoski (RNo 1), Majavesi (RNo 2), Pyykoski (RNo 3), Kivelä (RNo 4), Järvenpää (RNo 5), Isovesi (RNo 6) ja Kakkurilammi (RNo 7)
Suodenniemi: Kiiso (RNo 1), Luuki (RNo 2) ja Pösö (RNo 3)
Maakirjaan merkityt talot kylittäin vuonna 1855:
Tutki maakirjaa
Jalkavala: Kanni (RNo 1) ja Koppelo (RNo 2)
Kiikoinen (Kiikois; nyk. Kiikoistenmaa): Hujo (RNo 1), Leppäniemi (RNo 2), Lähteenmäki (RNo 3), Palomäki (RNo 4) ja Korkeenalanen (RNo 5)
Kittilä: Kela (RNo 1), Kurki (RNo 2) ja Rosi (RNo 3)
Koivuniemi: Husari (RNo 1), Heikkilä eli Pukka (RNo 2) ja Noukka (RNo 3)
Kouraniemi: Pälä eli Pälänen (RNo 1) sekä Tuori (RNo 2)
Lahdenperä: Pirttijärvi (RNo 1), Sillanpää (RNo 2), Marjamäki (RNo 3), Rantala (RNo 4), Sävilahti (RNo 5), Mustapää (RNo 6), Mustapää (RNo 7) ja Hujulahti (RNo 8)
Leppälammi: Seppä eli Ruotus (RNo 1), Kiili (RNo 2) ja Raatsi (RNo 3)
Makkonen (Mackois): Makkonen (RNo 1)
Pajuniemi: Väissi (RNo 1), Kuulia (RNo 2), Kari (RNo 3), Karo (RNo 4), Kepuli (RNo 5) ja Kulku (RNo 6)
Peräkunta: Korkiakoski (RNo 1), Kalliokoski (RNo 2), Vähämustajärvi (RNo 3), Isomustajärvi (RNo 4), Ylikalhunmaa (RNo 5) ja Alakalhunmaa (RNo 6)
Pohjakylä: Vähäkero eli Mikkola (RNo 1), Isokero (RNo 2), Tahlo (RNo 3), Pukka (RNo 4) ja Kina (RNo 5)
Pyykoskenmaa: Järvenpää (RNo 1), Isovesi (RNo 2) ja Kakkurilammi (RNo 3)
Sävi: Isosävi (RNo 1), Vähäsävi (RNo 2), Joensuu eli Perttala (RNo 3) ja Riihimaa (RNo 4)
Suodenniemi: Kiiso (RNo 1), Luuki (RNo 2) ja Pösö (RNo 3)
Taipale: Isotalo (RNo 1), Turppa (RNo 2), Prusi (RNo 3), Sarkonen eli Korpi (RNo 4) ja Kotajoki (RNo 5)
Maakirjaan merkityt talot kylittäin vuonna 1905:
Tutki maakirjaa
Jalkavala: Kanni (RNo 1) ja Koppelo (RNo 2)
Kiikoinen (Kiikois; nyk. Kiikoistenmaa): Hujo (RNo 1), Leppäniemi (RNo 2), Lähteenmäki (RNo 3), Palomäki (RNo 4) ja Korkeenalanen (RNo 5)
Kittilä: Kela (RNo 1), Kurki (RNo 2) ja Rosi (RNo 3)
Koivuniemi: Husari (RNo 1), Heikkilä eli Pukka (RNo 2) ja Noukka (RNo 3)
Kouraniemi: Pälä eli Pälänen (RNo 1) sekä Tuori (RNo 2)
Lahdenperä: Pirttijärvi (RNo 1), Sillanpää (RNo 2), Marjamäki (RNo 3), Rantala (RNo 4), Sävilahti (RNo 5), Mustapää (RNo 6), Mustapää (RNo 7) ja Hujulahti (RNo 8)
Leppälammi: Seppä (RNo 1), Kiili (RNo 2) ja Raatsi (RNo 3)
Makkonen (Mackois): Makkonen (RNo 1)
Pajuniemi: Väissi (RNo 1), Kuulia (RNo 2), Kari (RNo 3), Karo (RNo 4), Kepuli (RNo 5), Kulku (RNo 6) ja Salmela (RNo 7)
Peräkunta: Korkiakoski (RNo 1), Kalliokoski (RNo 2), Vähämustajärvi (RNo 3), Isomustajärvi (RNo 4), Ylikalhunmaa (RNo 5) ja Alakalhunmaa (RNo 6)
Pohjakylä: Vähäkero eli Mikkola (RNo 1), Isokero (RNo 2), Tahlo (RNo 3), Pukka (RNo 4) ja Kina (RNo 5)
Pyykoskenmaa: Järvenpää (RNo 1), Isovesi (RNo 2) ja Kakkurilammi (RNo 3)
Sävi: Isosävi (RNo 1), Vähäsävi (RNo 2), Perttala (RNo 3), Riihimaa (RNo 4) ja Joensuu (RNo 5)
Suodenniemi: Kiiso (RNo 1), Luuki (RNo 2), Pösö (RNo 3) ja Harjunpää (RNo 5)
Taipale: Isotalo (RNo 1), Turppa (RNo 2), Prusi (RNo 3), Sarkonen eli Korpi (RNo 4) ja Kotajoki (RNo 5)
Isäntäluettelot
- Suodenniemen talonhaltijaluettelo Lasse Iso-Iivari 1.9.2007, 28.3.2021 [1]
Kirjallisuus
Sukukirjoja
- Ahoranta Jaakko: On vain pistelty menemään : Hiljan ja Vihtorin sekä heidän jälkeläistensä tarinoita. Jaakko Ahoranta 2022.
- Hilja (1890-1952) ja Vihtori (1888-1971) Ahorannan jälkipolvet Suodenniemellä ja muualla Suomessa.
- Ahoranta Jaakko: On vain pistelty menemään : Hiljan ja Vihtorin sekä heidän jälkeläistensä tarinoita. Jaakko Ahoranta 2022.
- Harjunmaa Arvo: Hanhilahden sukua : Juho Mikonpoika Hanhilahden (1822-1902) ja hänen vaimonsa Saara Kristiina Juhontytär Hanhilahden (1829-1888) jälki- ja esipolvet. Arvo Harjunmaa 1994.
- Harjunmaa Arvo: Suodenniemen Turppa: suvun ja talon vaiheita vuodesta 1553. Arvo Harjunmaa 1989.
- Kovero Helena: Satakuntalainen Poti-suku : Heikki ja Kaisa Liisa Potin esivanhemmat ja jälkeläiset : Poti-Vartia-Vehkalahti-Kamppi sukuhaarat esivanhempineen. Helsinki 1975.
- Ovaska Veli-Mikko: Herman Vilho Tuomisen sukukirja : isoäitinsä Fredrika Charlotta Hartmanin kautta. Mäntsälä 2021.
- Tuomisten suvun jäljillä Suodenniemellä, Mouhijärvellä ja muualla Tampereen seudulla.
- Ovaska Veli-Mikko: Herman Vilho Tuomisen sukukirja : isoäitinsä Fredrika Charlotta Hartmanin kautta. Mäntsälä 2021.
- Vuori Merja-Liisa: Karjalan kannaksen Äijöt. Kotka 2012.
- Sukutauluja ja tarinoita karjalaisesta Äijön suvusta, minkä edustajia siirtyi Suodenniemelle toisen maailmasodan aikana.
- Vuori Merja-Liisa: Karjalan kannaksen Äijöt. Kotka 2012.
Paikallishistoriaa
- Jankkari Sakari (toim.): Kunniavelkamme sotaveteraaneille ja kotiseudulle: Suodenniemen veteraanimatrikkeli: elämää sodissa ja kotirintamalla vuosina 1939-1945. Suodenniemen sotaveteraanit: Suodenniemen kunta: Sotainvalidien veljesliiton Suodenniemen osasto, Saarijärvi 2007.
- Jankkari Sakari (toim.): Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä vuosina 1540-1939. Suodenniemi-Seura ry, Sastamala 2011.
- Lammi Esko: Isänmaan parhaaksi : suojeluskunta- ja lottatyötä Sastamalan seudulla 1917-1944. Vapaussodan ja itsenäisyyden perinneyhdistys, Sastamala 2004.
- Lahdenperän kylän vaiheita. Lahdenperän kyläyhdistys, Suodenniemi 2005.
- Parasta aikaa Putajassa. Putajan Ponsi, Suodenniemi 2008.
- Parisiltojen kahtapuolen. Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys ry, Sastamala 2019.
- Kirja esittelee kattavasti Leppälammin ja Taipaleen kylien taloja, torppia, tarinoita ja sukuja.
- Parisiltojen kahtapuolen. Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys ry, Sastamala 2019.
- Vasara Raimo: Mouhijärven papisto 1639-2002. Raimo Vasara 2002.
Huomioita suvuista
Blogit
Sukuseurat ja -yhdistykset
- Suodenniemi-Seura[5]