Ero sivun ”Suodenniemi” versioiden välillä

Kohteesta SshyWiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun
p (→‎Tietoja kirkonarkistosta)
p (→‎Kirjallisuus)
 
(21 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 11: Rivi 11:
 
Suodenniemestä tuli kappeliseurakunta vuonna 1853 ja itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1908.
 
Suodenniemestä tuli kappeliseurakunta vuonna 1853 ja itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1908.
  
−
Suodenniemen nykyinen vanha hautausmaa palveli oletettavasti 1600-1700-luvuilta vuoteen 1860 saakka, jolloin nykyisen kirkon vieressä oleva kirkko- tai ylähautausmaa valmistui. Se täyttyi vuoteen 1890 mennessä, jolloin vanha hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön. Se täyttyi uudelleen 1920-luvulle tultaessa, minkä vuoksi nykyinen kappeli- eli alahautausmaa otettiin käyttöön 1920-luvun puolessa välissä. Samaan aikaan hautaukset myös ylähautausmaalle käynnistyivät uudelleen. Toistaiseksi viimeinen hautaus vanhalle hautausmaalle on tehty vuonna 1983. Suodenniemen puistohautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1992, joten Suodenniemellä on nykyisin kolme aktiivisessa käytössä olevaa hautausmaata, jotka sijaitsevat näköetäisyydellä toisistaan.
+
Suodenniemen nykyinen vanha hautausmaa palveli oletettavasti 1600-1700-luvuilta vuoteen 1860 saakka, jolloin nykyisen kirkon vieressä oleva kirkko- tai ylähautausmaa valmistui. Se täyttyi vuoteen 1890 mennessä, jolloin vanha hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön. Vanha hautausmaa täyttyi 1920-luvulle tultaessa, minkä vuoksi nykyinen kappeli- eli alahautausmaa otettiin käyttöön 1920-luvun puolessa välissä. Samaan aikaan hautaukset myös ylähautausmaalle käynnistyivät uudelleen. Toistaiseksi viimeinen hautaus vanhalle hautausmaalle on tehty vuonna 1983. Suodenniemen puistohautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1992, joten Suodenniemellä on nykyisin kolme aktiivisessa käytössä olevaa hautausmaata, jotka sijaitsevat näköetäisyydellä toisistaan.
  
−
 
−
Lähteet:
 
−
 
−
[https://suodenniemenhistoriaa.blogspot.com/2015/09/hautausmaahistorian-lyhyt-oppimaara.html ''Hautausmaahistorian lyhyt oppimäärä'']. Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi, 2015. Viitattu 28.8.2022.
 
−
 
−
Piilonen Juhani: ''Sastamalan historia 2: 1300-1860''. Sastamalan historiatoimikunta, Vammala 2007.
 
−
 
−
Piilonen Juhani: ''Sastamalan historia 3: 1860-1920''. Sastamalan historiatoimikunta, Vammala 1997.
 
  
  
Rivi 32: Rivi 24:
  
  
−
Lähde: O. Durchman: ''Kirkonarkistojen tuhoutumiset''. Täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944).
+
Lähteet:
 +
 
 +
[https://suodenniemenhistoriaa.blogspot.com/2015/09/hautausmaahistorian-lyhyt-oppimaara.html ''Hautausmaahistorian lyhyt oppimäärä'']. Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi, 2015. Viitattu 28.8.2022.
 +
 
 +
O. Durchman: ''Kirkonarkistojen tuhoutumiset''. Täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944).
 +
 
 +
Piilonen Juhani: ''Sastamalan historia 2: 1300-1860''. Sastamalan historiatoimikunta, Vammala 2007.
 +
 
 +
Piilonen Juhani: ''Sastamalan historia 3: 1860-1920''. Sastamalan historiatoimikunta, Vammala 1997.
  
 
== Historiaa ==
 
== Historiaa ==
  
−
Suodenniemen alueen oletetaan olleen rautakauden lopulla vailla pysyvää asutusta. Nykyisen pitäjän alueen halki kulki kuitenkin järvien ja jokien ketju, joka oli osa Rautaveden ja Pohjanlahden toisiinsa yhdistävää ikivanhaa eräreittiä. Sen varsia täplittivät karkkulaisten, mouhijärveläisten ja keskiajan kuluessa myös suodenniemeläisten ulkopalstat ja eräomistukset, joista viimeiset purkautuivat vasta 1950-luvulla, kun ne siirrettiin osaksi niitä kuntia, joiden sisällä ne sijaitsivat.
+
Suodenniemen alueen oletetaan olleen rautakauden lopulla vailla pysyvää asutusta. Nykyisen pitäjän alueen halki kulki kuitenkin järvien ja jokien ketju, joka oli osa Rautaveden ja Pohjanlahden toisiinsa yhdistävää ikivanhaa eräreittiä. Sen varsia täplittivät karkkulaisten, mouhijärveläisten ja keskiajan kuluessa myös suodenniemeläisten ulkopalstat ja eräomistukset, joista viimeiset purkautuivat 1950-luvulla, kun ne siirrettiin osaksi niitä kuntia, joiden sisällä ne sijaitsivat.
  
 
Suodenniemellä arvellaan olevan kaksi varhaiskeskiaikaista eli viimeistään 1200-luvulla syntynyttä kylää: Leppälammi ja Märkätaipale. Myöhäiskeskiaikaisia eli viimeistään 1500-luvun alussa syntyneitä kyliä on seitsemän. Ne ovat Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Pajuniemi, Pohjakylä ja Suodenniemi. Näistä viimeksi mainitun alueelle perustettiin vuonna 1685 kirkonarkistoja koskevassa luvussa mainittu saarnahuone.
 
Suodenniemellä arvellaan olevan kaksi varhaiskeskiaikaista eli viimeistään 1200-luvulla syntynyttä kylää: Leppälammi ja Märkätaipale. Myöhäiskeskiaikaisia eli viimeistään 1500-luvun alussa syntyneitä kyliä on seitsemän. Ne ovat Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Pajuniemi, Pohjakylä ja Suodenniemi. Näistä viimeksi mainitun alueelle perustettiin vuonna 1685 kirkonarkistoja koskevassa luvussa mainittu saarnahuone.
  
−
1600-luvun alussa Suodenniemen eteläiset kylät eli Jalkavala, Kouraniemi ja Pajuniemi läänitettiin Selkeen virkatalon isännän William O'Gilvien leskelle. 1640-luvun lopulla pitäjän taloja etenkin Kittilästä, Märkätaipaleesta ja Pohjakylästä muutettiin akatemiantiloiksi, eli ne maksoivat veronsa suoraan Turun akatemian professoreille. Akatemiantilat palautuivat takaisin kruununtiloiksi 1820-luvulla, kun akatemia siirrettiin Turusta Helsinkiin.
+
1600-luvun alussa Suodenniemen eteläiset kylät eli Jalkavala, Kouraniemi ja Pajuniemi läänitettiin Selkeen virkatalon isännän William Ogilvien leskelle. 1640-luvun lopulla pitäjän taloja etenkin Kittilästä, Märkätaipaleesta ja Pohjakylästä muutettiin akatemiantiloiksi, eli ne maksoivat veronsa suoraan Turun akatemian professoreille. Akatemiantilat palautuivat takaisin kruununtiloiksi 1820-luvulla, kun akatemia siirrettiin Turusta Helsinkiin.
  
 
Makkonen oli alkuaan ollut Selkeen virkatalon sepän torppana. 1600-luvun lopulla torpan maat palautettiin kruunulle suuren reduktion yhteydessä ja Makkosesta muodostettiin yksinäistalo eli yhden talon muodostama kylä.
 
Makkonen oli alkuaan ollut Selkeen virkatalon sepän torppana. 1600-luvun lopulla torpan maat palautettiin kruunulle suuren reduktion yhteydessä ja Makkosesta muodostettiin yksinäistalo eli yhden talon muodostama kylä.
  
−
Suodenniemen pohjoisosat eli Pyykoskenmaa ja nykyinen Peräkunta asutettiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Samoin tapahtui Suodenniemen eteläosassa, jossa vanhastaan oli sijainnut mouhijärven Eskolan kylälle kuulunut vanha Kiikoistenmaan niminen erävaltaus. Sinne perustetun viiden uudistilan maista syntyi Kiikoisten kylä lopun alueen jäädessä Eskolan kylän nautintaan.
+
Suodenniemen pohjoisosat eli Pyykoskenmaa ja nykyinen Peräkunta asutettiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Samoin tapahtui Suodenniemen eteläosassa, jossa vanhastaan oli sijainnut Mouhijärven Eskolan kylälle kuulunut vanha Kiikoistenmaan niminen erävaltaus. Sinne perustetun viiden uudistilan maista syntyi 1800-luvun alussa Kiikoisten kylä lopun alueen jäädessä Eskolan kylän nautintaan. Sastamalan kaupungin syntyessä vuonna 2009 liitoskunnissa esiintyneitä samoja paikannimiä ryhdyttiin karsimaan, minkä tuloksena Kiikoisten kylän nimi palautui takaisin Kiikoistenmaaksi vuonna 2012.
  
−
Suodenniemen kylärakenteessa tapahtui suuria muutoksia 1800-luvun puolessa välissä: Pyykoskenmaasta siirrettiin neljä taloa tiluksineen Laviaan kuuluviksi, jolloin Pyykoskenmaa menetti pinta-alastaan noin puolet. Lisäksi vanha Märkätaipaleen kylä pilkottiin ja siitä syntyivät Sävin, Peräkunnan ja Taipaleen kylät. Märkätaipaleen itäosa yhdistettiin Mouhijärven Hyynilän ja Murron kylille kuuluneen Märkäjärvenmaan eräpalstan (mainittu ensimmäisen kerran asiakirjassa n. v. 1450) pääosiin ja niistä muodostettiin Lahdenperän kylä. Samoihin aikoihin myös Makkonen siirrettiin Suodenniemen osaksi, vaikkakin kirkollisessa suhteessa se oli ollut sitä jo aiemmin.
+
Suodenniemen kylärakenteessa tapahtui suuria muutoksia 1800-luvun puolessa välissä: Pyykoskenmaasta siirrettiin neljä taloa tiluksineen Laviaan kuuluviksi, jolloin kylä menetti pinta-alastaan noin puolet. Lisäksi vanha Märkätaipaleen kylä pilkottiin ja siitä syntyivät Sävin, Peräkunnan ja Taipaleen kylät. Märkätaipaleen itäosasta Mustapään ja Sävilahden talojen maat yhdistettiin Mouhijärven Hyynilän ja Murron kylille kuuluneen Märkäjärvenmaan eräpalstan (mainittu ensimmäisen kerran asiakirjassa n. v. 1450) pääosiin ja niistä muodostettiin Lahdenperän kylä. Samoihin aikoihin myös Makkonen siirrettiin Suodenniemen osaksi, mitä se kirkollisessa suhteessa oli ollut jo aiemmin.
  
 
Suodenniemen kunta syntyi vuonna 1867. Sen sisällä sijainnut Mouhijärven Tuiskun kylän ulkopalsta yhdistettiin Suodenniemeen 1920-luvulla, samoin kuin edellä mainitut Eskolan kylän maat Suodenniemen eteläosassa. Kunnallisessa suhteessa tapahtuneesta siirrosta huolimatta siirretyt tilat jatkoivat kuitenkin kuulumista siihen kylään, mihin ne olivat aiemminkin kuuluneet.
 
Suodenniemen kunta syntyi vuonna 1867. Sen sisällä sijainnut Mouhijärven Tuiskun kylän ulkopalsta yhdistettiin Suodenniemeen 1920-luvulla, samoin kuin edellä mainitut Eskolan kylän maat Suodenniemen eteläosassa. Kunnallisessa suhteessa tapahtuneesta siirrosta huolimatta siirretyt tilat jatkoivat kuitenkin kuulumista siihen kylään, mihin ne olivat aiemminkin kuuluneet.
 +
 +
Elinkeinot Suodenniemellä ovat perinteisesti painottuneet maatalouden tehtäviin. Myös metsätalouden elinkeinoja on harjoitettu laajasti sisältäen tervanpolton, lankkujen sahauksen ja puutavaran uiton. 1800-luvulla sekä pitäjän keskiosassa sijaitsevaan Taipaleenkoskeen että sen eteläosassa sijaitsevaan Putajankoskeen syntyivät sahalaitokset sekä aikaisempaa suuritehoisemmat vesimyllyt. Taipaleessa oli 1900-luvun alkupuolelta alkaen myös tiilitehdas ja toimipa Pajuniemen kylässä 1900-luvun alussa joitakin vuosia myös limonaditehdas. Pitäjän teollisuuslaitoksiin kuuluivat myös osuusmeijeri sekä 1950-luvulta 1970-luvulle toiminut sähkökäyttöinen vehnämylly. Puutavarateollisuuden edustajana pitäjässä toimii edelleen Niemen Tehtaat -niminen huonekalutehdas. Uutena laitoksena voidaan mainita Tuori Distillery -niminen pientislaamo, minkä tuotteet ovat Alkon kautta saatavissa.
  
 
Suodenniemen väkiluku oli korkeimmillaan vuonna 1949, kun asukasmäärä ylsi 3198 asukkaaseen. Suodenniemi liitettiin Vammalan kaupunkiin vuonna 2007, mikä puolestaan muuttui Sastamalan kaupungiksi uusien kuntaliitosten myötä vuonna 2009. Vuonna 2021 pitäjän asukasluku oli 1135 asukasta.
 
Suodenniemen väkiluku oli korkeimmillaan vuonna 1949, kun asukasmäärä ylsi 3198 asukkaaseen. Suodenniemi liitettiin Vammalan kaupunkiin vuonna 2007, mikä puolestaan muuttui Sastamalan kaupungiksi uusien kuntaliitosten myötä vuonna 2009. Vuonna 2021 pitäjän asukasluku oli 1135 asukasta.
  
−
Pitäjässä järjestetään joka vuosi kesä-heinäkuun vaihteessa Suodenniemi-viikoksi kutsuttu kesätapahtuma, johon kuuluu monenlaisia kesätapahtumia noin 10 päivän ajalla.
+
Pitäjässä järjestetään joka vuosi kesä-heinäkuun vaihteessa Suodenniemi-viikoksi kutsuttu kesätapahtuma, johon kuuluu kesäteatteria, avoimia ovia, markkinatoria, liikuntaa ja tanssia ja laulua noin 10 päivän ajan.
  
  
Rivi 112: Rivi 114:
 
== Kylät ==
 
== Kylät ==
  
−
Suodenniemen nykyiset kylät ovat [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkavala Jalkavala], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikoistenmaa Kiikoistenmaa], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kittil%C3%A4_(Suodenniemi) Kittilä], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivuniemi_(Suodenniemi) Koivuniemi], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kouraniemi Kouraniemi], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahdenper%C3%A4_(Suodenniemi) Lahdenperä], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4lammi_(kyl%C3%A4) Leppälammi], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Makkonen_(kyl%C3%A4) Makkonen], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pajuniemi Pajuniemi], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Per%C3%A4kunta Peräkunta], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjakyl%C3%A4 Pohjakylä], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykoskenmaa Pyykoskenmaa], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Suodenniemi_(kyl%C3%A4) Suodenniemi], [https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vi Sävi] ja [https://fi.wikipedia.org/wiki/Taipale_(Suodenniemi) Taipale].
+
Suodenniemen nykyiset kylät ovat [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalkavala Jalkavala], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikoistenmaa Kiikoistenmaa], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kittil%C3%A4_(Suodenniemi) Kittilä], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivuniemi_(Suodenniemi) Koivuniemi], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kouraniemi Kouraniemi], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahdenper%C3%A4_(Suodenniemi) Lahdenperä], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4lammi_(kyl%C3%A4) Leppälammi], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Makkonen_(kyl%C3%A4) Makkonen], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pajuniemi Pajuniemi], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Per%C3%A4kunta Peräkunta], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjakyl%C3%A4 Pohjakylä], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykoskenmaa Pyykoskenmaa], [https://fi.wikipedia.org/wiki/Suodenniemi_(kyl%C3%A4) Suodenniemi], [https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vi Sävi] ja [https://fi.wikipedia.org/wiki/Taipale_(Suodenniemi) Taipale]. Pitäjän keskustaajama sijaitsee pääosin Pohjakylän mutta osittain myös Kittilän kylän alueella.
  
 
Arkipuheessa kyläksi lasketaan myös Putaja niin, että sen alueeksi ymmärretään Kiikoistenmaan kylän ja Suodenniemen puolella olevat Mouhijärven Eskolan kylän maat. Putaja ei kuitenkaan ole maakirjaan merkitty kylä eikä sillä ole omaa kylätunnusta kiinteistörekisterissä, vaan se on Putajankosken teollisuuden vaikutuksesta Eskolan ja Kiikoistenmaan kylien maille syntynyt taajama.
 
Arkipuheessa kyläksi lasketaan myös Putaja niin, että sen alueeksi ymmärretään Kiikoistenmaan kylän ja Suodenniemen puolella olevat Mouhijärven Eskolan kylän maat. Putaja ei kuitenkaan ole maakirjaan merkitty kylä eikä sillä ole omaa kylätunnusta kiinteistörekisterissä, vaan se on Putajankosken teollisuuden vaikutuksesta Eskolan ja Kiikoistenmaan kylien maille syntynyt taajama.
Rivi 222: Rivi 224:
  
  
−
'''Sukukirjoja'''
+
'''Sukuhistoriaa'''
  
 
:*Ahoranta Jaakko: ''On vain pistelty menemään : Hiljan ja Vihtorin sekä heidän jälkeläistensä tarinoita''. Jaakko Ahoranta 2022.
 
:*Ahoranta Jaakko: ''On vain pistelty menemään : Hiljan ja Vihtorin sekä heidän jälkeläistensä tarinoita''. Jaakko Ahoranta 2022.
Rivi 230: Rivi 232:
  
 
:*Harjunmaa Arvo: ''Suodenniemen Turppa: suvun ja talon vaiheita vuodesta 1553''. Arvo Harjunmaa 1989.
 
:*Harjunmaa Arvo: ''Suodenniemen Turppa: suvun ja talon vaiheita vuodesta 1553''. Arvo Harjunmaa 1989.
 +
 +
:*Impola Henrik: ''Sluk-Luck-Luuki-Collan?'' Genos 2/2014, s. 81-85.
 +
 +
:*Kallio Kauko: ''Pyhänoja-Kyttä j.n.e.! Tietoja eräästä satakuntalais-hämäläisestä suvusta.'' K. Kallio 1997. (Hirvo, Isosävi, Koivuluhta, Kyttä, Mäkipää, Vähämuotia ja Ylimanninen-suvut)
 +
 +
:*Kallio Kauko: ''Majamaan sukutietoja''. K. Kallio, Tampere 1998. (Majamaa, Heikkilä, Holma, Jokinen, Maja, Riihimaa ja Ristijoki-suvut)
 +
 +
:*Kallio Kauko: ''Ristijoen sukutietoja''. K. Kallio, Tampere 1998. (Ristijoki, Hakala, Kulmala, Lepistö, Seppä ja Stenman-suvut)
  
 
:*Kovero Helena: ''Satakuntalainen Poti-suku : Heikki ja Kaisa Liisa Potin esivanhemmat ja jälkeläiset : Poti-Vartia-Vehkalahti-Kamppi sukuhaarat esivanhempineen''. Helsinki 1975.
 
:*Kovero Helena: ''Satakuntalainen Poti-suku : Heikki ja Kaisa Liisa Potin esivanhemmat ja jälkeläiset : Poti-Vartia-Vehkalahti-Kamppi sukuhaarat esivanhempineen''. Helsinki 1975.
Rivi 235: Rivi 245:
 
:*Ovaska Veli-Mikko: ''Herman Vilho Tuomisen sukukirja : isoäitinsä Fredrika Charlotta Hartmanin kautta''. Mäntsälä 2021.
 
:*Ovaska Veli-Mikko: ''Herman Vilho Tuomisen sukukirja : isoäitinsä Fredrika Charlotta Hartmanin kautta''. Mäntsälä 2021.
 
:**Tuomisten suvun jäljillä Suodenniemellä, Mouhijärvellä ja muualla Tampereen seudulla.
 
:**Tuomisten suvun jäljillä Suodenniemellä, Mouhijärvellä ja muualla Tampereen seudulla.
 +
 +
:*Raevuori Yrjö: ''Pyhänoja-Kyttä-Laatu: eräs hämäläis-satakuntalainen talonpoikaissuku''. Yrjö Raevuori. Tampere 1927.
 +
 +
:*Tuominen Vesa: ''Tuomiset Taipaleella''. Joensuu 2003.
 +
 +
:*Tuori Risto: ''Tuorin suvun jäljillä''. Vammala 1996.
  
 
:*Vuori Merja-Liisa: ''Karjalan kannaksen Äijöt''. Kotka 2012.
 
:*Vuori Merja-Liisa: ''Karjalan kannaksen Äijöt''. Kotka 2012.
Rivi 256: Rivi 272:
  
 
:*Vasara Raimo: ''Mouhijärven papisto 1639-2002''. Raimo Vasara 2002.
 
:*Vasara Raimo: ''Mouhijärven papisto 1639-2002''. Raimo Vasara 2002.
 +
:** Sisältää tietoja Suodenniemen papistosta ja seurakuntaelämästä 1600-luvulta 2000-luvulle.
  
 
== Huomioita suvuista ==
 
== Huomioita suvuista ==
Rivi 264: Rivi 281:
 
:* '''Sukelluksia Suodenniemen historiaan''' [http://suodenniemenhistoriaa.blogspot.com/]
 
:* '''Sukelluksia Suodenniemen historiaan''' [http://suodenniemenhistoriaa.blogspot.com/]
 
:* '''Suodenniemi 1918''' [https://twitter.com/suodenniemi1918]
 
:* '''Suodenniemi 1918''' [https://twitter.com/suodenniemi1918]
 +
 +
 +
'''Lähdeaineistoja sukututkijalle'''
 +
 +
:*[https://www.suodenniemi-seura.fi/tietoa-suodenniemesta/tutustu-suodenniemen-historiaan/suodenniemen_historiaa_verkossa/ Linkkejä Suodenniemen historian verkkoaineistoihin] (Suodenniemi-Seura ry)
 +
:*[https://www.suodenniemi-seura.fi/tietoa-suodenniemesta/suodenniemi-kirjallisuutta/ Suodenniemeen liittyvää kirjallisuutta] (Suodenniemi-Seura ry)
 +
:*[https://www.suodenniemi-seura.fi/tietoa-suodenniemesta/suodenniemen-kylakartta/ Suodenniemen kyläkartta] (Suodenniemi-Seura ry)
 +
:*[https://suodenniemi.topoteekki.fi Topoteekki, Suodenniemen kotiseutuarkisto verkossa] (Suodenniemi-Seura ry)
  
 
== Sukuseurat ja -yhdistykset ==
 
== Sukuseurat ja -yhdistykset ==

Nykyinen versio 10. maaliskuuta 2024 kello 18.29

Paikkakunnat

Tietoja kirkonarkistosta

Yleistä

Suodenniemi kuului keskiajalla Sastamalan suurseurakuntaan. Sittemmin se oli osa Ylä-Sastamalan eli Karkun seurakuntaa, josta Mouhijärvi (sis. Suodenniemi ja Lavia) irtautui omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1639. Suodenniemen oma kirkonarkisto alkaa 1700-luvun puolesta välistä, joten sitä varhaisemmat kirkonarkistotiedot löytyvätkin Mouhijärven seurakunnan arkistosta. Vastaavasti Lavian kirkonarkistotietoja ajalta noin ennen vuotta 1827 löytyy puolestaan Suodenniemen seurakunnan arkistosta.

Suodenniemelle rakennettiin sen ja Lavian yhteinen saarnahuone vuonna 1685. Se sijaitsi nykyisen Suodenniemen vanhan hautausmaan keskellä ja onkin oletettavaa, että vanha hautausmaa olisi peräisin samoilta ajalta. Mouhijärven pitäjänapulainen muutti Suodenniemelle vuonna 1694. Saarnahuone rakennettiin uudelleen vuonna 1752. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1831 eikä vanhoja saarnahuoneita ole enää olemassa. Laviaan oma kirkko valmistui vuonna 1823.

Suodenniemestä tuli kappeliseurakunta vuonna 1853 ja itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1908.

Suodenniemen nykyinen vanha hautausmaa palveli oletettavasti 1600-1700-luvuilta vuoteen 1860 saakka, jolloin nykyisen kirkon vieressä oleva kirkko- tai ylähautausmaa valmistui. Se täyttyi vuoteen 1890 mennessä, jolloin vanha hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön. Vanha hautausmaa täyttyi 1920-luvulle tultaessa, minkä vuoksi nykyinen kappeli- eli alahautausmaa otettiin käyttöön 1920-luvun puolessa välissä. Samaan aikaan hautaukset myös ylähautausmaalle käynnistyivät uudelleen. Toistaiseksi viimeinen hautaus vanhalle hautausmaalle on tehty vuonna 1983. Suodenniemen puistohautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1992, joten Suodenniemellä on nykyisin kolme aktiivisessa käytössä olevaa hautausmaata, jotka sijaitsevat näköetäisyydellä toisistaan.


Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat

  • Tilikirja 1736-79 on kadonnut 1900-luvun alussa, mahdollisesti sisällissodan aikana vuonna 1918.
  • Väkiluvunmuutostaulukot 1776-1804, 1882, 1889-91, 1897 ja 1899.
  • Kirkon piirustukset turmeltuivat osittain ja joukko painotuotteita hävisi sisällissodan taisteluiden aikana.

Historiakirjat (ei 1794) Mouhijärven kirjoissa käsittävät syntyneet 1725-96, vihityt 1727-96 ja kuolleet 1753-96, jota aikaisemmat ja sarjoissa esiintyvät aukot sisältyvät Mouhijärven vastaaviin. Omassa arkistossa itsenäisesti pidetyt kuolleitten luettelot alkavat 1780, syntyneitten 1794 ja vihittyjen 1796.


Lähteet:

Hautausmaahistorian lyhyt oppimäärä. Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi, 2015. Viitattu 28.8.2022.

O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys III. Genos 4(1933). Täydennys VIII. Genos 15(1944).

Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2: 1300-1860. Sastamalan historiatoimikunta, Vammala 2007.

Piilonen Juhani: Sastamalan historia 3: 1860-1920. Sastamalan historiatoimikunta, Vammala 1997.

Historiaa

Suodenniemen alueen oletetaan olleen rautakauden lopulla vailla pysyvää asutusta. Nykyisen pitäjän alueen halki kulki kuitenkin järvien ja jokien ketju, joka oli osa Rautaveden ja Pohjanlahden toisiinsa yhdistävää ikivanhaa eräreittiä. Sen varsia täplittivät karkkulaisten, mouhijärveläisten ja keskiajan kuluessa myös suodenniemeläisten ulkopalstat ja eräomistukset, joista viimeiset purkautuivat 1950-luvulla, kun ne siirrettiin osaksi niitä kuntia, joiden sisällä ne sijaitsivat.

Suodenniemellä arvellaan olevan kaksi varhaiskeskiaikaista eli viimeistään 1200-luvulla syntynyttä kylää: Leppälammi ja Märkätaipale. Myöhäiskeskiaikaisia eli viimeistään 1500-luvun alussa syntyneitä kyliä on seitsemän. Ne ovat Jalkavala, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Pajuniemi, Pohjakylä ja Suodenniemi. Näistä viimeksi mainitun alueelle perustettiin vuonna 1685 kirkonarkistoja koskevassa luvussa mainittu saarnahuone.

1600-luvun alussa Suodenniemen eteläiset kylät eli Jalkavala, Kouraniemi ja Pajuniemi läänitettiin Selkeen virkatalon isännän William Ogilvien leskelle. 1640-luvun lopulla pitäjän taloja etenkin Kittilästä, Märkätaipaleesta ja Pohjakylästä muutettiin akatemiantiloiksi, eli ne maksoivat veronsa suoraan Turun akatemian professoreille. Akatemiantilat palautuivat takaisin kruununtiloiksi 1820-luvulla, kun akatemia siirrettiin Turusta Helsinkiin.

Makkonen oli alkuaan ollut Selkeen virkatalon sepän torppana. 1600-luvun lopulla torpan maat palautettiin kruunulle suuren reduktion yhteydessä ja Makkosesta muodostettiin yksinäistalo eli yhden talon muodostama kylä.

Suodenniemen pohjoisosat eli Pyykoskenmaa ja nykyinen Peräkunta asutettiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Samoin tapahtui Suodenniemen eteläosassa, jossa vanhastaan oli sijainnut Mouhijärven Eskolan kylälle kuulunut vanha Kiikoistenmaan niminen erävaltaus. Sinne perustetun viiden uudistilan maista syntyi 1800-luvun alussa Kiikoisten kylä lopun alueen jäädessä Eskolan kylän nautintaan. Sastamalan kaupungin syntyessä vuonna 2009 liitoskunnissa esiintyneitä samoja paikannimiä ryhdyttiin karsimaan, minkä tuloksena Kiikoisten kylän nimi palautui takaisin Kiikoistenmaaksi vuonna 2012.

Suodenniemen kylärakenteessa tapahtui suuria muutoksia 1800-luvun puolessa välissä: Pyykoskenmaasta siirrettiin neljä taloa tiluksineen Laviaan kuuluviksi, jolloin kylä menetti pinta-alastaan noin puolet. Lisäksi vanha Märkätaipaleen kylä pilkottiin ja siitä syntyivät Sävin, Peräkunnan ja Taipaleen kylät. Märkätaipaleen itäosasta Mustapään ja Sävilahden talojen maat yhdistettiin Mouhijärven Hyynilän ja Murron kylille kuuluneen Märkäjärvenmaan eräpalstan (mainittu ensimmäisen kerran asiakirjassa n. v. 1450) pääosiin ja niistä muodostettiin Lahdenperän kylä. Samoihin aikoihin myös Makkonen siirrettiin Suodenniemen osaksi, mitä se kirkollisessa suhteessa oli ollut jo aiemmin.

Suodenniemen kunta syntyi vuonna 1867. Sen sisällä sijainnut Mouhijärven Tuiskun kylän ulkopalsta yhdistettiin Suodenniemeen 1920-luvulla, samoin kuin edellä mainitut Eskolan kylän maat Suodenniemen eteläosassa. Kunnallisessa suhteessa tapahtuneesta siirrosta huolimatta siirretyt tilat jatkoivat kuitenkin kuulumista siihen kylään, mihin ne olivat aiemminkin kuuluneet.

Elinkeinot Suodenniemellä ovat perinteisesti painottuneet maatalouden tehtäviin. Myös metsätalouden elinkeinoja on harjoitettu laajasti sisältäen tervanpolton, lankkujen sahauksen ja puutavaran uiton. 1800-luvulla sekä pitäjän keskiosassa sijaitsevaan Taipaleenkoskeen että sen eteläosassa sijaitsevaan Putajankoskeen syntyivät sahalaitokset sekä aikaisempaa suuritehoisemmat vesimyllyt. Taipaleessa oli 1900-luvun alkupuolelta alkaen myös tiilitehdas ja toimipa Pajuniemen kylässä 1900-luvun alussa joitakin vuosia myös limonaditehdas. Pitäjän teollisuuslaitoksiin kuuluivat myös osuusmeijeri sekä 1950-luvulta 1970-luvulle toiminut sähkökäyttöinen vehnämylly. Puutavarateollisuuden edustajana pitäjässä toimii edelleen Niemen Tehtaat -niminen huonekalutehdas. Uutena laitoksena voidaan mainita Tuori Distillery -niminen pientislaamo, minkä tuotteet ovat Alkon kautta saatavissa.

Suodenniemen väkiluku oli korkeimmillaan vuonna 1949, kun asukasmäärä ylsi 3198 asukkaaseen. Suodenniemi liitettiin Vammalan kaupunkiin vuonna 2007, mikä puolestaan muuttui Sastamalan kaupungiksi uusien kuntaliitosten myötä vuonna 2009. Vuonna 2021 pitäjän asukasluku oli 1135 asukasta.

Pitäjässä järjestetään joka vuosi kesä-heinäkuun vaihteessa Suodenniemi-viikoksi kutsuttu kesätapahtuma, johon kuuluu kesäteatteria, avoimia ovia, markkinatoria, liikuntaa ja tanssia ja laulua noin 10 päivän ajan.


Lähteet:

Akatemian tilalliset. Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi, 2015. Viitattu 29.8.2022.

Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2: 1300-1860. Sastamalan historiatoimikunta, Vammala 2007.

Piilonen Juhani: Sastamalan historia 3: 1860-1920. Sastamalan historiatoimikunta, Vammala 1997.

Veteen piirretty valtatie. Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi, 2014. Viitattu 29.8.2022.

Vasara Risto: Mouhijärven emäpitäjän ja Selkeen virkatalon vaiheita. Vammala 1975.

Asukasluku

1750: 628 henk. (sis. Lavia)

1775: 1037 henk. (sis. Lavia)

1805: 1883 henk. (sis. Lavia)

1825: 2457 henk. (sis. Lavia)

1845: 1495 henk.

1865: 2015 henk.

1880: 2024 henk.

1900: 2830 henk.

1920: 2913 henk.

1939: 2737 henk.

1949: 3198 henk. (ennätysvuosi)

1960: 2762 henk.

1980: 1551 henk.

2000: 1427 henk.

2010: 1263 henk.

2021: 1135 henk.


Lähteet:

Väkilukutaulut, Suodenniemen seurakunnan arkisto

Suomen Virallinen Tilasto

Tilastokeskus

Kylät

Suodenniemen nykyiset kylät ovat Jalkavala, Kiikoistenmaa, Kittilä, Koivuniemi, Kouraniemi, Lahdenperä, Leppälammi, Makkonen, Pajuniemi, Peräkunta, Pohjakylä, Pyykoskenmaa, Suodenniemi, Sävi ja Taipale. Pitäjän keskustaajama sijaitsee pääosin Pohjakylän mutta osittain myös Kittilän kylän alueella.

Arkipuheessa kyläksi lasketaan myös Putaja niin, että sen alueeksi ymmärretään Kiikoistenmaan kylän ja Suodenniemen puolella olevat Mouhijärven Eskolan kylän maat. Putaja ei kuitenkaan ole maakirjaan merkitty kylä eikä sillä ole omaa kylätunnusta kiinteistörekisterissä, vaan se on Putajankosken teollisuuden vaikutuksesta Eskolan ja Kiikoistenmaan kylien maille syntynyt taajama.

Talot

Maakirjaan merkityt talot kylittäin vuonna 1845: Tutki maakirjaa

Eskola: Hujo (RNo 5), Leppäniemi (RNo 6), Lähteenmäki (RNo 7), Palomäki (RNo 8) ja Korkeenalanen (RNo 9)

Jalkavala: Kanni (RNo 1) ja Koppelo (RNo 2)

Kittilä: Kela (RNo 1), Kurki (RNo 2) ja Rosi (RNo 3)

Koivuniemi: Husari (RNo 1), Heikkilä eli Pukka (RNo 2) ja Noukka (RNo 3)

Kouraniemi: Pälä eli Pälänen (RNo 1) sekä Tuori (RNo 2)

Leppälammi: Seppä eli Ruotus (RNo 1), Kiili (RNo 2) ja Raatsi (RNo 3)

Makkonen (Mackois): Makkonen (RNo 1)

Märkätaipale: Isotalo (RNo 1), Turppa (RNo 2), Prusi (RNo 3), Vähäsävi (RNo 4), Vähäsävi/Perttala (RNo 4), Isosävi (RNo 5), Mustapää (RNo 6), Mustapää (RNo 7), Ylikalhunmaa (RNo 8), Isomustajärvi (RNo 9), Vähämustajärvi (RNo 10), Hujulahti (RNo 11), Alakalhunmaa (RNo 12), Sävilahti (RNo 13), Joensuu (RNo 14), Kotajoki (RNo 15), Riihimaa (RNo 16), Kalliokoski (RNo 17), Korkiakoski (RNo 18) ja Sarkonen eli Korpi (RNo 19)

Pajuniemi: Väissi (RNo 1), Kuulia (RNo 2), Kari (RNo 3), Karo (RNo 4), Kepuli (RNo 5) ja Kulku (RNo 6)

Pohjakylä: Vähäkero eli Mikkola (RNo 1), Isokero (RNo 2), Tahlo (RNo 3), Pukka (RNo 4) ja Kina (RNo 5)

Pyykoskenmaa: Nisukoski (RNo 1), Majavesi (RNo 2), Pyykoski (RNo 3), Kivelä (RNo 4), Järvenpää (RNo 5), Isovesi (RNo 6) ja Kakkurilammi (RNo 7)

Suodenniemi: Kiiso (RNo 1), Luuki (RNo 2) ja Pösö (RNo 3)


Maakirjaan merkityt talot kylittäin vuonna 1855: Tutki maakirjaa

Jalkavala: Kanni (RNo 1) ja Koppelo (RNo 2)

Kiikoinen (Kiikois; nyk. Kiikoistenmaa): Hujo (RNo 1), Leppäniemi (RNo 2), Lähteenmäki (RNo 3), Palomäki (RNo 4) ja Korkeenalanen (RNo 5)

Kittilä: Kela (RNo 1), Kurki (RNo 2) ja Rosi (RNo 3)

Koivuniemi: Husari (RNo 1), Heikkilä eli Pukka (RNo 2) ja Noukka (RNo 3)

Kouraniemi: Pälä eli Pälänen (RNo 1) sekä Tuori (RNo 2)

Lahdenperä: Pirttijärvi (RNo 1), Sillanpää (RNo 2), Marjamäki (RNo 3), Rantala (RNo 4), Sävilahti (RNo 5), Mustapää (RNo 6), Mustapää (RNo 7) ja Hujulahti (RNo 8)

Leppälammi: Seppä eli Ruotus (RNo 1), Kiili (RNo 2) ja Raatsi (RNo 3)

Makkonen (Mackois): Makkonen (RNo 1)

Pajuniemi: Väissi (RNo 1), Kuulia (RNo 2), Kari (RNo 3), Karo (RNo 4), Kepuli (RNo 5) ja Kulku (RNo 6)

Peräkunta: Korkiakoski (RNo 1), Kalliokoski (RNo 2), Vähämustajärvi (RNo 3), Isomustajärvi (RNo 4), Ylikalhunmaa (RNo 5) ja Alakalhunmaa (RNo 6)

Pohjakylä: Vähäkero eli Mikkola (RNo 1), Isokero (RNo 2), Tahlo (RNo 3), Pukka (RNo 4) ja Kina (RNo 5)

Pyykoskenmaa: Järvenpää (RNo 1), Isovesi (RNo 2) ja Kakkurilammi (RNo 3)

Sävi: Isosävi (RNo 1), Vähäsävi (RNo 2), Joensuu eli Perttala (RNo 3) ja Riihimaa (RNo 4)

Suodenniemi: Kiiso (RNo 1), Luuki (RNo 2) ja Pösö (RNo 3)

Taipale: Isotalo (RNo 1), Turppa (RNo 2), Prusi (RNo 3), Sarkonen eli Korpi (RNo 4) ja Kotajoki (RNo 5)


Maakirjaan merkityt talot kylittäin vuonna 1905: Tutki maakirjaa

Jalkavala: Kanni (RNo 1) ja Koppelo (RNo 2)

Kiikoinen (Kiikois; nyk. Kiikoistenmaa): Hujo (RNo 1), Leppäniemi (RNo 2), Lähteenmäki (RNo 3), Palomäki (RNo 4) ja Korkeenalanen (RNo 5)

Kittilä: Kela (RNo 1), Kurki (RNo 2) ja Rosi (RNo 3)

Koivuniemi: Husari (RNo 1), Heikkilä eli Pukka (RNo 2) ja Noukka (RNo 3)

Kouraniemi: Pälä eli Pälänen (RNo 1) sekä Tuori (RNo 2)

Lahdenperä: Pirttijärvi (RNo 1), Sillanpää (RNo 2), Marjamäki (RNo 3), Rantala (RNo 4), Sävilahti (RNo 5), Mustapää (RNo 6), Mustapää (RNo 7) ja Hujulahti (RNo 8)

Leppälammi: Seppä (RNo 1), Kiili (RNo 2) ja Raatsi (RNo 3)

Makkonen (Mackois): Makkonen (RNo 1)

Pajuniemi: Väissi (RNo 1), Kuulia (RNo 2), Kari (RNo 3), Karo (RNo 4), Kepuli (RNo 5), Kulku (RNo 6) ja Salmela (RNo 7)

Peräkunta: Korkiakoski (RNo 1), Kalliokoski (RNo 2), Vähämustajärvi (RNo 3), Isomustajärvi (RNo 4), Ylikalhunmaa (RNo 5) ja Alakalhunmaa (RNo 6)

Pohjakylä: Vähäkero eli Mikkola (RNo 1), Isokero (RNo 2), Tahlo (RNo 3), Pukka (RNo 4) ja Kina (RNo 5)

Pyykoskenmaa: Järvenpää (RNo 1), Isovesi (RNo 2) ja Kakkurilammi (RNo 3)

Sävi: Isosävi (RNo 1), Vähäsävi (RNo 2), Perttala (RNo 3), Riihimaa (RNo 4) ja Joensuu (RNo 5)

Suodenniemi: Kiiso (RNo 1), Luuki (RNo 2), Pösö (RNo 3) ja Harjunpää (RNo 5)

Taipale: Isotalo (RNo 1), Turppa (RNo 2), Prusi (RNo 3), Sarkonen eli Korpi (RNo 4) ja Kotajoki (RNo 5)

Isäntäluettelot

  • Suodenniemen talonhaltijaluettelo Lasse Iso-Iivari 1.9.2007, 28.3.2021 [1]

Kirjallisuus

Sukuhistoriaa

  • Ahoranta Jaakko: On vain pistelty menemään : Hiljan ja Vihtorin sekä heidän jälkeläistensä tarinoita. Jaakko Ahoranta 2022.
    • Hilja (1890-1952) ja Vihtori (1888-1971) Ahorannan jälkipolvet Suodenniemellä ja muualla Suomessa.
  • Harjunmaa Arvo: Hanhilahden sukua : Juho Mikonpoika Hanhilahden (1822-1902) ja hänen vaimonsa Saara Kristiina Juhontytär Hanhilahden (1829-1888) jälki- ja esipolvet. Arvo Harjunmaa 1994.
  • Harjunmaa Arvo: Suodenniemen Turppa: suvun ja talon vaiheita vuodesta 1553. Arvo Harjunmaa 1989.
  • Impola Henrik: Sluk-Luck-Luuki-Collan? Genos 2/2014, s. 81-85.
  • Kallio Kauko: Pyhänoja-Kyttä j.n.e.! Tietoja eräästä satakuntalais-hämäläisestä suvusta. K. Kallio 1997. (Hirvo, Isosävi, Koivuluhta, Kyttä, Mäkipää, Vähämuotia ja Ylimanninen-suvut)
  • Kallio Kauko: Majamaan sukutietoja. K. Kallio, Tampere 1998. (Majamaa, Heikkilä, Holma, Jokinen, Maja, Riihimaa ja Ristijoki-suvut)
  • Kallio Kauko: Ristijoen sukutietoja. K. Kallio, Tampere 1998. (Ristijoki, Hakala, Kulmala, Lepistö, Seppä ja Stenman-suvut)
  • Kovero Helena: Satakuntalainen Poti-suku : Heikki ja Kaisa Liisa Potin esivanhemmat ja jälkeläiset : Poti-Vartia-Vehkalahti-Kamppi sukuhaarat esivanhempineen. Helsinki 1975.
  • Ovaska Veli-Mikko: Herman Vilho Tuomisen sukukirja : isoäitinsä Fredrika Charlotta Hartmanin kautta. Mäntsälä 2021.
    • Tuomisten suvun jäljillä Suodenniemellä, Mouhijärvellä ja muualla Tampereen seudulla.
  • Raevuori Yrjö: Pyhänoja-Kyttä-Laatu: eräs hämäläis-satakuntalainen talonpoikaissuku. Yrjö Raevuori. Tampere 1927.
  • Tuominen Vesa: Tuomiset Taipaleella. Joensuu 2003.
  • Tuori Risto: Tuorin suvun jäljillä. Vammala 1996.
  • Vuori Merja-Liisa: Karjalan kannaksen Äijöt. Kotka 2012.
    • Sukutauluja ja tarinoita karjalaisesta Äijön suvusta, minkä edustajia siirtyi Suodenniemelle toisen maailmasodan aikana.


Paikallishistoriaa

  • Jankkari Sakari (toim.): Kunniavelkamme sotaveteraaneille ja kotiseudulle: Suodenniemen veteraanimatrikkeli: elämää sodissa ja kotirintamalla vuosina 1939-1945. Suodenniemen sotaveteraanit: Suodenniemen kunta: Sotainvalidien veljesliiton Suodenniemen osasto, Saarijärvi 2007.
  • Jankkari Sakari (toim.): Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä vuosina 1540-1939. Suodenniemi-Seura ry, Sastamala 2011.
  • Lammi Esko: Isänmaan parhaaksi : suojeluskunta- ja lottatyötä Sastamalan seudulla 1917-1944. Vapaussodan ja itsenäisyyden perinneyhdistys, Sastamala 2004.
  • Lahdenperän kylän vaiheita. Lahdenperän kyläyhdistys, Suodenniemi 2005.
  • Parasta aikaa Putajassa. Putajan Ponsi, Suodenniemi 2008.
  • Parisiltojen kahtapuolen. Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys ry, Sastamala 2019.
    • Kirja esittelee kattavasti Leppälammin ja Taipaleen kylien taloja, torppia, tarinoita ja sukuja.
  • Vasara Raimo: Mouhijärven papisto 1639-2002. Raimo Vasara 2002.
    • Sisältää tietoja Suodenniemen papistosta ja seurakuntaelämästä 1600-luvulta 2000-luvulle.

Huomioita suvuista

Blogit

  • Haikarat Ikaalisten Luhalahden Haikaran talon ja sen asukkaiden vaiheita sekä paikallishistoriaa 1540-luvulta nykypäivään. [2]
  • Sukelluksia Suodenniemen historiaan [3]
  • Suodenniemi 1918 [4]


Lähdeaineistoja sukututkijalle

Sukuseurat ja -yhdistykset

  • Suodenniemi-Seura[5]
Noudettu kohteesta http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Suodenniemi&oldid=13811