Myllytullimanttaaliluettelo

SSHY:n Digitointiprojekti

Läänintilit

Myllytullivero

Myllytullivero säädettiin 1625, koska pysyvän armeijan ylläpitämiseen ei voimassaolevat verotulot riittäneet. Tämä suostuntavero oli maksettava kaikesta myllyyn jauhettavaksi tuotavasta viljasta. Kaikki myllyt oli tarkistettava. Osa tuuli- ja puromyllyistä ja kaikki hevosmyllyt hävitettävä. Kaupungeissa porvarit saivat pitää käsimyllyjä talossan, kun ilmoittivat ja maksoivat siitä myllytullin.

Tämän kulutusveron kanto ei onnistunut suunnitellulla tavalla. Vuonna 1628 valtaneuvoston päätöksellä määrättiin sen lisäksi vero jokaista 12 vuotta täyttänyttä kohti ja samalla sallittiin käsimyllyjen käyttö. Tämä myllytullin henkivero ns. viiden markan apu määrättiin lakkautettavaksi vuonna 1631 ja vero perittiin tavallisena myllytullina, mikä merkitsi huomattavaa vähennystä kruunun tuloissa.

Vuonna 1633 lakkasi Suomessa varsinainen myllytulli jauhatusverona ja tilalle tuli henkirahana maksettava myllytulli. Vuodesta 1634 lähtien astui voimaan myllytullimanttaalivero eli henkiraha, jota maksoivat yli 12 vuotiaat ja vuodesta 1656 alkaen 15 vuotta täyttäneet. Yli 63-vuotiaat maata viljelemättömät olivat vapautettu verosta. Mm. aatelisilta, piispoilta, köyhiltä ja vaivaisilta ei veroa peritty.

[Henkikirja|Henkikirjoista] käytettiin 1600-luvun jälkipuoliskolle saakka nimitystä myllytullimanttaaliluettelo (kvarntullsmantalslängd).

---

Lähteet:

Veikko Kerkkonen, Etelä-Suomen Kaupunkien Kruununverot 1614-1650. Hist.tutk. XXX, SHS, 1945

Eljas Orrman, Henkikirjat henkilöhistoriallisena lähteenä, Genos 51(1980)

Happonen Päivi, Sukututkimuksen asiakirjaopas - väestöhistorialliset arkistolähteet, 2004, Karjala-tietokantasäätiö

Sirkka Karskela, Sukututkijan tietokirja, 2001