Saloinen

Paikkakunnat

Pikaohje sivun muokkaamiseen

Tietoja kirkonarkistosta

Yleistä

Raahen tienoon historia I - II kertoo Saloisten taloista laajalti historioineen, mutta Saloisten suurimpia taloja olivat Hannuksela ja Juusola.

Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat

Saloisten rippikirjat ovat tuhoutuneet tulipaloissa ja alkavat v. 1738 alkaen, kyliä on tämän jälkeen vain mainittuna kaksi (2) Piehinki ja Salo(inen).

Historiaa

Seurakunnan historia ulottuu keskiajalle laajaan Salon emäpitäjään. Salon emäpitäjään kuului noin 50 seurakuntaa Hailuotoa, Suomussalmea, Kuhmoa ja Kalajokea myöten. Salon pitäjä mainitaan ensimmäisen kerran kuningas Maunu Eerikinpojan kymmenyskirjeessä vuonna 1329.

Ensimmäinen kirkko rakennettiin ns. tukipilarikirkkona v. 1490-luvun loppupuolella Kirkkoluodolle, joka myöhemmin on siirretty toiseen paikkaan 1620-luvulla. Kirkon upeat seinämaalaukset olivat vuodelta 1641 ja seiniä koristivat Jeesuksen elämän päätapahtumat kronologisessa järjestyksessä Jeesuksen syntymästä Pyhän Hengen vuodatukseen. Kauniista kirkosta löydät lisätietoa intenetistä osoiteesta: http://www.evl.fi/srk/raahe/saloinen/alttarikaapit.htm sekä lisäksi täydentävää tietoa http://www.evl.fi/srk/raahe/saloinen/kirkko70.htm

Talot

Saloinen (kirkonkylä)

Haaksiluoto, Hannula, Honka, Juusola, Järvelä, Kulju, Lahdenperä, Lukkarila e. Hiitola, Mattilanperä, Orava, Pekuri, Siniluoto, Tokola ja pappila. Lisäksi oli vielä sotilastorppia, joista ainakin yksi (1) säilynyt nykypäivään.

Piehinki

Anttila, Arola, Haapajoki, Hannila, Hurnanen, Jokela e. Kultala, Järvelä, Joensuu e. Alatalo, Kekonkaarto e. Tyvelä, Kerttula, Kettukangas, Korpela, Koskela, Krekilä, Leinonen, Marjaniemi, Mäntylä, Niemelä, Rautio, Puusti e. Sippala, Siuvatti, Siuvatinaho, Pehkonen, Pihlajaniemi, Puusti e. Poikajoki, Puusti e. Peltomaa, Rapakko, Törmälä, Törmälä e. Arkkukari. Lisäksi oli sotilastorppia.

Kirjallisuus

Sukukirjoja