Ero sivun ”Kymmenysluettelo” versioiden välillä
(→Kymmenysluettelo, tiondelängd) |
(→Kymmenysluettelo, tiondelängd) |
||
| (7 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | :[http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm SSHY:n Digitointiprojekti] | ||
| + | :[[Läänintilit]] | ||
| + | |||
| Rivi 5: | Rivi 8: | ||
Veroluettelo, johon kirjattiin pitäjän talollisilta perittävät viljakymmenykset. | Veroluettelo, johon kirjattiin pitäjän talollisilta perittävät viljakymmenykset. | ||
| − | Kymmenysverotus vakiintui Suomessa 1300-luvulla. Vero muodostui luonnontuoteina, veroparseleina suoritettavista maksuista, jotka jaettiin piispan, kirkkoherran ja pitäjänkirkon kesken. | + | Kymmenysverotus vakiintui Suomessa 1300-luvulla. Vero muodostui luonnontuoteina, veroparseleina suoritettavista maksuista, jotka jaettiin piispan, kirkkoherran ja pitäjänkirkon kesken. Reformaation yhteydessä kruunu otti haltuunsa pääosan kymmenyksistä. Vuodesta 1557 lähtien kirkollisten verojen kanto määrättiin voutien tehtäväksi ja kruunu maksoi kirkkoherralle palkkana tertiaalin, kolmasosan kymmenyksistä. Talolliset maksoivat vuosittain viljakymmenykset yleensä viljan tuoton perusteella. |
| − | + | ||
| + | [http://www.genealogia.fi/hakem/says.htm AsutuksenYleisluetteloon] on kopioitu tietoja kymmenysluetteloista. | ||
| Rivi 13: | Rivi 17: | ||
------------ | ------------ | ||
| − | http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=627 . Oheisessa kuvassa vuoden 1708 kymmenysluettelo Piikkiöstä, jossa myös eritelty ruokakunnat (röker) | + | |
| + | |||
| + | http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=627 . Oheisessa kuvassa vuoden 1708 kymmenysluettelo Piikkiöstä, jossa myös eritelty ruokakunnat (röker l. savut) laamannin- ja kihlakunnantuomarin palkan perusteeksi. Luettelossa kymmenykset mitataan tynnyreittäin (tunnor) ja kapoittain (kappor). | ||
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=663 Kihlakuntakohtaisessa yhteenvedossa esim. Piikkiön v. 1708 viljakymmenyksistä kolmasosa eli 43 tynnyriä 24 kappaa maksetaan tertiaalina kirkkoherralle. | http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=663 Kihlakuntakohtaisessa yhteenvedossa esim. Piikkiön v. 1708 viljakymmenyksistä kolmasosa eli 43 tynnyriä 24 kappaa maksetaan tertiaalina kirkkoherralle. | ||
| − | + | http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=471&pnum=1269 Hämeenkyrön kylvö- ja kymmenysluettelo v. 1700. | |
-------------- | -------------- | ||
| Rivi 24: | Rivi 30: | ||
| − | :Hannu Välimäki, Kymmenyksistä kirkollisveroon. Kirkollisverotus Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa reformaatiosta nykypäiviin. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia 188 | + | :Hannu Välimäki, Kymmenyksistä kirkollisveroon. Kirkollisverotus Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa reformaatiosta nykypäiviin. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia 188. |
:Häkkinen, Sippu: Mämmälän kylän talot ja suvut, 2000. | :Häkkinen, Sippu: Mämmälän kylän talot ja suvut, 2000. | ||
Nykyinen versio 11. maaliskuuta 2006 kello 19.50
Kymmenysluettelo, tiondelängd
Veroluettelo, johon kirjattiin pitäjän talollisilta perittävät viljakymmenykset.
Kymmenysverotus vakiintui Suomessa 1300-luvulla. Vero muodostui luonnontuoteina, veroparseleina suoritettavista maksuista, jotka jaettiin piispan, kirkkoherran ja pitäjänkirkon kesken. Reformaation yhteydessä kruunu otti haltuunsa pääosan kymmenyksistä. Vuodesta 1557 lähtien kirkollisten verojen kanto määrättiin voutien tehtäväksi ja kruunu maksoi kirkkoherralle palkkana tertiaalin, kolmasosan kymmenyksistä. Talolliset maksoivat vuosittain viljakymmenykset yleensä viljan tuoton perusteella.
AsutuksenYleisluetteloon on kopioitu tietoja kymmenysluetteloista.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=627 . Oheisessa kuvassa vuoden 1708 kymmenysluettelo Piikkiöstä, jossa myös eritelty ruokakunnat (röker l. savut) laamannin- ja kihlakunnantuomarin palkan perusteeksi. Luettelossa kymmenykset mitataan tynnyreittäin (tunnor) ja kapoittain (kappor).
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=663 Kihlakuntakohtaisessa yhteenvedossa esim. Piikkiön v. 1708 viljakymmenyksistä kolmasosa eli 43 tynnyriä 24 kappaa maksetaan tertiaalina kirkkoherralle.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=471&pnum=1269 Hämeenkyrön kylvö- ja kymmenysluettelo v. 1700.
Lähteet:
- Hannu Välimäki, Kymmenyksistä kirkollisveroon. Kirkollisverotus Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa reformaatiosta nykypäiviin. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia 188.
- Häkkinen, Sippu: Mämmälän kylän talot ja suvut, 2000.
