Ero sivun ”Hagaberget” versioiden välillä
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
aiemmasta asutuksesta. Molemmin puolin mäkeä sijaitsi kaksi kirkasvetistä lähdettä ja mäkien välissä lähes ympyränmuotoinen | aiemmasta asutuksesta. Molemmin puolin mäkeä sijaitsi kaksi kirkasvetistä lähdettä ja mäkien välissä lähes ympyränmuotoinen | ||
"Kaunisniitty". Harmaanladonmäellä kasvoi rauhoitettu "käärmekataja". | "Kaunisniitty". Harmaanladonmäellä kasvoi rauhoitettu "käärmekataja". | ||
| + | |||
| + | Hagabergetin tienoilta löysi Juho Pesu kivikautisen kourutaltankatkelman, joka on säilytettynä | ||
| + | Kansallismuseon kokoelmissa referenssinumerolla KM 3866:4. | ||
| + | |||
| + | * Anja Sarvas, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään esihistoria | ||
[[Luokka:Paikannimistö]] | [[Luokka:Paikannimistö]] | ||
Versio 27. helmikuuta 2008 kello 11.59
Hagaberget sijaitsee Ruotsinpyhtään Ruotsinkylässä.
Hagaberget on merkitty Kustaa III:n kartastoon Ruotsinkylästä Elimäelle vievän valtatien ja pitäjienrajan väliseen maastoon, joka 1950-luvulla kuului kokonaisuudessaan Pesun taloon.
Käyttökielessä kahdelle erillisille mäenkumpareelle olivat muodostuneet nimet punaiseksi maalatun- ja harmaahirsisen ladon mukaan; Punaisenladonmäki ja Harmaanladonmäki.
Edellisellä kasvoi valtoimenaan vadelmaa, merkkinä mahdollisesta aiemmasta asutuksesta. Molemmin puolin mäkeä sijaitsi kaksi kirkasvetistä lähdettä ja mäkien välissä lähes ympyränmuotoinen "Kaunisniitty". Harmaanladonmäellä kasvoi rauhoitettu "käärmekataja".
Hagabergetin tienoilta löysi Juho Pesu kivikautisen kourutaltankatkelman, joka on säilytettynä Kansallismuseon kokoelmissa referenssinumerolla KM 3866:4.
- Anja Sarvas, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään esihistoria
