Ero sivun ”Gabriel Kijhl” versioiden välillä
p (→Lähteet) |
(Lisää lähteistystä) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Gabriel Kijhl''' (1630-luku? - n. 1693 [[Jämsä]]) | '''Gabriel Kijhl''' (1630-luku? - n. 1693 [[Jämsä]]) | ||
| − | Gabriel Jöransson Kihl; Gabriel Yrjönpoika Kihl. [[Berdt Taube]]n 1650-luvulla kruunulta lahjaksi saaman [[Vitikkala]]n kartanon rälssivouti ja reduktion 1680-luvulla jälkeen rälssitilan vuokraaja. | + | Gabriel Jöransson Kihl; Gabriel Yrjönpoika Kihl. Nimismies. [[Anna Svanstrupe]]n perintötila Kaipolan isäntä vuodesta 1675. [[Berdt Taube]]n 1650-luvulla kruunulta lahjaksi saaman [[Vitikkala]]n kartanon rälssivouti ja reduktion 1680-luvulla jälkeen rälssitilan vuokraaja. Gabriel Kijhlin aikana Kaipolaan yhdistettiin neljä talonpoikaistilaa. Museo24 kertoo, että "yksityinen herraskartano" Kaipola on perustettu 1639. Ratsutila siitä tehtiin 1680-luvulla. |
Puoliso [[Anna Svanstrupe]]. | Puoliso [[Anna Svanstrupe]]. | ||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
== Lisätietoja == | == Lisätietoja == | ||
| + | Runsaista alkuperäislähteistä voisi koota melko laajan henkilöartikkelin. Seuraavassa vain hajahuomioita. | ||
| + | |||
Mahdollisesti Gabriel Kijhl kirjoitti itse nimensä ilman j-kirjainta. Kirjoitustapa kuitenkin horjuu ja 1700-luvun alkupuolella vallitseva kirjoitustapa näyttää olevan Kijhl. | Mahdollisesti Gabriel Kijhl kirjoitti itse nimensä ilman j-kirjainta. Kirjoitustapa kuitenkin horjuu ja 1700-luvun alkupuolella vallitseva kirjoitustapa näyttää olevan Kijhl. | ||
| − | Gabriel Kijhl mainitaan Suur-Jämsän historia -kirjasarjassa useita kertoja. Vuonna 1684 kirkkoherra [[Kristoffer Florinus]] ja Gabriel Kijhl tekivät selonteon Jämsän pitäjän oloista reduktiokomissiolle. Jämsässä kerrottiin olevan autiotaloja runsaasti ja kansan elävän paljolti kaskiviljelyllä ja riistalla. Gabriel Kijhlin onnistui näissä taloudellisissa oloissa hankkia neljä tilaa, | + | Gabriel Kijhl mainitaan Suur-Jämsän historia -kirjasarjassa useita kertoja. Vuonna 1684 kirkkoherra [[Kristoffer Florinus]] ja Gabriel Kijhl tekivät selonteon Jämsän pitäjän oloista reduktiokomissiolle. Jämsässä kerrottiin olevan autiotaloja runsaasti ja kansan elävän paljolti kaskiviljelyllä ja riistalla. Gabriel Kijhlin onnistui näissä taloudellisissa oloissa hankkia neljä tilaa, jotka yhdistettiin Kaipolaan, jonka kokonaispeltoalaksi tuli yli 22 tynnyrinalaa. |
Kaipolan isäntä oli innokas kaskiviljelijä itsekin. Viljeltävinä viljalajeina olivat erityisesti ohra ja ruis, kaura vain vähäisessä määrin. | Kaipolan isäntä oli innokas kaskiviljelijä itsekin. Viljeltävinä viljalajeina olivat erityisesti ohra ja ruis, kaura vain vähäisessä määrin. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| + | |||
| + | Kaipolan isäntäluettelo | ||
| + | http://delphi.eget.net/index.php?Is%E4nt%E4luettelo%20Kaipola-J%E4ms%E4 | ||
| + | |||
Suur-Jämsän historia, I osa, s. 97, 321, 343, 354 | Suur-Jämsän historia, I osa, s. 97, 321, 343, 354 | ||
| Rivi 39: | Rivi 45: | ||
http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(4737) | http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(4737) | ||
| − | Lesken elämää. Suomen historian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos. Jenni Toivanen, 2005. Viitattu 16.3.2009. | + | Ratsutilat eli rusthollit / Kaipolan ratsutila |
| + | http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(5051) | ||
| + | |||
| + | ''Lesken elämää''. Suomen historian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos. Jenni Toivanen, 2005. Viitattu 16.3.2009. | ||
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12144/URN_NBN_fi_jyu-2005200.pdf?sequence=1 | https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12144/URN_NBN_fi_jyu-2005200.pdf?sequence=1 | ||
| − | Elsa Steen – Stenrothien kummiäiti. Pertti Toukomaa. Viitattu 16.3.2009. | + | ''Elsa Steen – Stenrothien kummiäiti''. Pertti Toukomaa. Viitattu 16.3.2009. |
http://www.stenroth.net/lehdet/Elsa%20Steen.pdf | http://www.stenroth.net/lehdet/Elsa%20Steen.pdf | ||
| + | |||
| + | Kaipolan nimi perustuu muinaishämäläiseen henkilönnimeen. | ||
| + | ''Jämsän kantatalojen nimistön hämäläinen nimikerrostuna''. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laudaturtyö. Leena Lähdesmäki, 2000. | ||
| + | https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11746/llahdesmaki.pdf?sequence=1 | ||
[[Luokka:Henkilöt]] | [[Luokka:Henkilöt]] | ||
Versio 16. maaliskuuta 2009 kello 21.13
Gabriel Kijhl (1630-luku? - n. 1693 Jämsä)
Gabriel Jöransson Kihl; Gabriel Yrjönpoika Kihl. Nimismies. Anna Svanstrupen perintötila Kaipolan isäntä vuodesta 1675. Berdt Tauben 1650-luvulla kruunulta lahjaksi saaman Vitikkalan kartanon rälssivouti ja reduktion 1680-luvulla jälkeen rälssitilan vuokraaja. Gabriel Kijhlin aikana Kaipolaan yhdistettiin neljä talonpoikaistilaa. Museo24 kertoo, että "yksityinen herraskartano" Kaipola on perustettu 1639. Ratsutila siitä tehtiin 1680-luvulla.
Puoliso Anna Svanstrupe.
Lapsia:
Lisätietoja
Runsaista alkuperäislähteistä voisi koota melko laajan henkilöartikkelin. Seuraavassa vain hajahuomioita.
Mahdollisesti Gabriel Kijhl kirjoitti itse nimensä ilman j-kirjainta. Kirjoitustapa kuitenkin horjuu ja 1700-luvun alkupuolella vallitseva kirjoitustapa näyttää olevan Kijhl.
Gabriel Kijhl mainitaan Suur-Jämsän historia -kirjasarjassa useita kertoja. Vuonna 1684 kirkkoherra Kristoffer Florinus ja Gabriel Kijhl tekivät selonteon Jämsän pitäjän oloista reduktiokomissiolle. Jämsässä kerrottiin olevan autiotaloja runsaasti ja kansan elävän paljolti kaskiviljelyllä ja riistalla. Gabriel Kijhlin onnistui näissä taloudellisissa oloissa hankkia neljä tilaa, jotka yhdistettiin Kaipolaan, jonka kokonaispeltoalaksi tuli yli 22 tynnyrinalaa.
Kaipolan isäntä oli innokas kaskiviljelijä itsekin. Viljeltävinä viljalajeina olivat erityisesti ohra ja ruis, kaura vain vähäisessä määrin.
Lähteet
Kaipolan isäntäluettelo http://delphi.eget.net/index.php?Is%E4nt%E4luettelo%20Kaipola-J%E4ms%E4
Suur-Jämsän historia, I osa, s. 97, 321, 343, 354
Suur-Jämsän historia, II osa, s. 97, 98, 251, 286
Suur-Jämsän historia, III osa, s. 81, 84, 194, 195
Gabriel Jöransson Kihl, allekirjoitus asiakirjassa 1687. Suur-Jämsän historia, II osa, s. 286.
Gabriel Gabrielinpoika Kihl http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4081
Georg Gabrielinpoika Kihl http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3182
Daniel Gabrielinpoika Kihl http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3630a
Vitikkalan kartanon historiaa http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(4737)
Ratsutilat eli rusthollit / Kaipolan ratsutila http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(5051)
Lesken elämää. Suomen historian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos. Jenni Toivanen, 2005. Viitattu 16.3.2009. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12144/URN_NBN_fi_jyu-2005200.pdf?sequence=1
Elsa Steen – Stenrothien kummiäiti. Pertti Toukomaa. Viitattu 16.3.2009. http://www.stenroth.net/lehdet/Elsa%20Steen.pdf
Kaipolan nimi perustuu muinaishämäläiseen henkilönnimeen. Jämsän kantatalojen nimistön hämäläinen nimikerrostuna. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laudaturtyö. Leena Lähdesmäki, 2000. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11746/llahdesmaki.pdf?sequence=1
