Ero sivun ”Gabriel Kijhl” versioiden välillä
(→Verkkosukupuita: Verkkosukupuita lisätty) |
p (→Lisätietoja) |
||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
== Lisätietoja == | == Lisätietoja == | ||
+ | |||
+ | Nimen [[Kihl|Kijhl/Kihl]] kirjoitustapa horjuu - 1700-luvun alkupuolella vallitseva kirjoitustapa näyttää olevan Kijhl. Yksinkertaisuuden vuoksi voisi myös käyttää systemaattisesti kirjoitusasua Kihl. Hiskistä löytyy myös kirjoitusasua Kyhl / Kÿhl. | ||
+ | |||
Runsaista alkuperäislähteistä voisi koota melko laajan henkilöartikkelin. Seuraavassa vain hajahuomioita. | Runsaista alkuperäislähteistä voisi koota melko laajan henkilöartikkelin. Seuraavassa vain hajahuomioita. | ||
Suur-Jämsän historian mukaan Gabriel Kijhlin aikana Kaipolaan yhdistettiin neljä talonpoikaistilaa. Isäntäluettelon perusteella tämä tapahtui jo 1639. | Suur-Jämsän historian mukaan Gabriel Kijhlin aikana Kaipolaan yhdistettiin neljä talonpoikaistilaa. Isäntäluettelon perusteella tämä tapahtui jo 1639. | ||
− | |||
− | |||
Gabriel Kijhl mainitaan Suur-Jämsän historia -kirjasarjassa useita kertoja. Vuonna 1684 kirkkoherra [[Kristoffer Florinus]] ja Gabriel Kijhl tekivät selonteon Jämsän pitäjän oloista reduktiokomissiolle. Jämsässä kerrottiin olevan autiotaloja runsaasti ja kansan elävän paljolti kaskiviljelyllä ja riistalla. Gabriel Kijhlin onnistui näissä taloudellisissa oloissa hankkia neljä tilaa, jotka yhdistettiin Kaipolaan, jonka kokonaispeltoalaksi tuli yli 22 tynnyrinalaa. | Gabriel Kijhl mainitaan Suur-Jämsän historia -kirjasarjassa useita kertoja. Vuonna 1684 kirkkoherra [[Kristoffer Florinus]] ja Gabriel Kijhl tekivät selonteon Jämsän pitäjän oloista reduktiokomissiolle. Jämsässä kerrottiin olevan autiotaloja runsaasti ja kansan elävän paljolti kaskiviljelyllä ja riistalla. Gabriel Kijhlin onnistui näissä taloudellisissa oloissa hankkia neljä tilaa, jotka yhdistettiin Kaipolaan, jonka kokonaispeltoalaksi tuli yli 22 tynnyrinalaa. |
Versio 9. marraskuuta 2009 kello 19.55
Gabriel Kijhl (1610 - n. 1693 Jämsä)
Gabriel Jöransson Kihl; Gabriel Yrjönpoika Kihl. Nimismies. Anna Svanstrupen perintötila Kaipolan isäntä vuodesta 1675. Berdt Tauben 1650-luvulla kruunulta lahjaksi saaman Vitikkalan kartanon rälssivouti ja reduktion 1680-luvulla jälkeen rälssitilan vuokraaja. Museo24 kertoo, että "yksityinen herraskartano" Kaipola on perustettu 1639. Ratsutila siitä tehtiin 1680-luvulla.
Puoliso Anna Svanstrupe.
Lapsia:
- Elisabeth Kijhl (26.1.1664)
- Johan Kijhl
- Daniel Kijhl (29.5.1670)
- Georg Kijhl
- Gabriel Gabrielinpoika Kijhl
- Samuel Kijhl
- Tytär (n. 1670-luku - 15.9.1695 Helsinki)
Lisätietoja
Nimen Kijhl/Kihl kirjoitustapa horjuu - 1700-luvun alkupuolella vallitseva kirjoitustapa näyttää olevan Kijhl. Yksinkertaisuuden vuoksi voisi myös käyttää systemaattisesti kirjoitusasua Kihl. Hiskistä löytyy myös kirjoitusasua Kyhl / Kÿhl.
Runsaista alkuperäislähteistä voisi koota melko laajan henkilöartikkelin. Seuraavassa vain hajahuomioita.
Suur-Jämsän historian mukaan Gabriel Kijhlin aikana Kaipolaan yhdistettiin neljä talonpoikaistilaa. Isäntäluettelon perusteella tämä tapahtui jo 1639.
Gabriel Kijhl mainitaan Suur-Jämsän historia -kirjasarjassa useita kertoja. Vuonna 1684 kirkkoherra Kristoffer Florinus ja Gabriel Kijhl tekivät selonteon Jämsän pitäjän oloista reduktiokomissiolle. Jämsässä kerrottiin olevan autiotaloja runsaasti ja kansan elävän paljolti kaskiviljelyllä ja riistalla. Gabriel Kijhlin onnistui näissä taloudellisissa oloissa hankkia neljä tilaa, jotka yhdistettiin Kaipolaan, jonka kokonaispeltoalaksi tuli yli 22 tynnyrinalaa.
Kaipolan isäntä oli innokas kaskiviljelijä itsekin. Viljeltävinä viljalajeina olivat erityisesti ohra ja ruis, kaura vain vähäisessä määrin.
Verkkosukupuita
J K Höykinpuro mainitsee sukusivuillaan Gabriel Kihlin - syntymävuosi n. 1610. Niinikään lisätietoja lapsista - mutta mitkä ovat alkuperäislähteet?
Lähteet
Gabriel Kijhlin syntymävuosi: Heikki Koskelan sukututkimussivut http://koti.japo.fi/~clovis/sukututkimukset/pylkka_vieno/t138.htm
Kaipolan isäntäluettelo http://delphi.eget.net/index.php?Is%E4nt%E4luettelo%20Kaipola-J%E4ms%E4
Suur-Jämsän historia, I osa, s. 97, 321, 343, 354
Suur-Jämsän historia, II osa, s. 97, 98, 251, 286
Suur-Jämsän historia, III osa, s. 81, 84, 194, 195
Gabriel Jöransson Kihl, allekirjoitus asiakirjassa 1687. Suur-Jämsän historia, II osa, s. 286.
Gabriel Gabrielinpoika Kihl http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4081
Georg Gabrielinpoika Kihl http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3182
Georg Kijhlin sisko k. 1695 http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1320331
Daniel Gabrielinpoika Kihl http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3630a
Anna Samuelintytär Svanstrupen pojaksi sopisi hyvin Samuel Kihl / Kijl, yo 1679. (Matrikkelissa lisäys 29.3.2009: Samuel Kijhl on todella tästä perheestä) http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2723
Vitikkalan kartanon historiaa http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(4737)
Ratsutilat eli rusthollit / Kaipolan ratsutila http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(5051)
Lesken elämää. Suomen historian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos. Jenni Toivanen, 2005. Viitattu 16.3.2009. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12144/URN_NBN_fi_jyu-2005200.pdf?sequence=1
Elsa Steen – Stenrothien kummiäiti. Pertti Toukomaa. Viitattu 16.3.2009. http://www.stenroth.net/lehdet/Elsa%20Steen.pdf
Kaipolan nimi perustuu muinaishämäläiseen henkilönnimeen. Jämsän kantatalojen nimistön hämäläinen nimikerrostuna. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laudaturtyö. Leena Lähdesmäki, 2000. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11746/llahdesmaki.pdf?sequence=1