Ero sivun ”Vähäkyrö” versioiden välillä
(→Suvut (Huomioita suvuista)) |
|||
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 37: | Rivi 37: | ||
== Sukuseurat ja -yhdistykset == | == Sukuseurat ja -yhdistykset == | ||
+ | == Muuta == | ||
+ | |||
+ | [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=21995 Heikki Pukin päiväkirja 1600-luvulta] | ||
+ | |||
+ | Vähäkyröläisen talonpojan Heikki Yrjänänpoika Pukin suomenkieliset muistiinpanot vuosilta 1664 – 1684 | ||
+ | ovat varhaisin eteläpohjalaisen kielen näyte, ja osoitus siitä, että kansansivistys teki tuolloin tuloaan. | ||
+ | Muistiinpanoissa mainitaan useampi paikallinen henkilö, joka osasi kirjoittaa. Aarno Malin ja Toivo | ||
+ | Kaukoranta julkaisivat muistiinpanot Virittäjässä vuonna 1927 ja käsittelivät niitä kielitieteelliseltä kannalta. | ||
+ | Virittäjä 31/1927, S. 110–136 | ||
+ | |||
+ | Muistiinpanoja on tehnyt useampi Pukin suvun jäsen 1600- ja 1700-luvuilla eivätkä heidän merkintänsä | ||
+ | etene aikajärjestyksessä. Lisäksi sivuilla on paljon virsien sanoja ja otteita hengellisistä kirjoituksista | ||
+ | (ehkä kirjoitusharjoittelua). Heikki Pukki toimi ilmeisesti kuudennusmiehenä ja keräsi omalta kylältään | ||
+ | veronluonteisia maksuja, jotka hän tilitti edelleen nimismiehelle tai kruununvoudille. Sukututkimuksen | ||
+ | kannalta päiväkirjat valottavat aikaa, jolta Vähänkyrön kirkonkirjat ovat tuhoutuneet. Pukin perheen lasten | ||
+ | syntymäajat ja naapuritalojen ja kylien isännät ja monet muut henkilöt mainitaan muistiinpanoissa, samoin | ||
+ | joitakin kaupunkien porvareita ym. | ||
+ | |||
+ | Olen kirjoittanut vanhimmat merkinnät (1600-luvulta) parhaani mukaan aikajärjestykseen, että | ||
+ | päiväkirjan ”tarina” ja ajankuva tulevat selkeämmiksi. Olen myös normaalistanut kieltä hiukan lisäämällä | ||
+ | puuttuvia vokaaleja tai kaksoiskonsonantteja, jotka eivät kirjoittajan tyyliin kuuluneet, mutta, jotka auttavat | ||
+ | nykylukijaa ymmärtämään sanojen merkityksiä. Joitakin sanoja on silti jäänyt epäselviksi. | ||
+ | |||
+ | Päiväkirjassa on useita 1700-luvun merkintöjä ja virsien tekstejä ym. joita en ole kirjoittanut auki. | ||
+ | Puhtaaksikirjoituksen väärinymmärrykset tai virheet ovat minun. Rivi riviltä ja kirjain kirjaimelta etenevä | ||
+ | tulkinta löytyy mainitusta Virittäjän artikkelista. | ||
+ | |||
+ | Soile Siltala | ||
---- | ---- | ||
[[Luokka:Paikkakunnat]] | [[Luokka:Paikkakunnat]] |
Nykyinen versio 15. tammikuuta 2014 kello 19.59
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Yleistä
Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat
Historiaa
Asukasluku
Kylät
Talot
Isäntäluettelot
Kirjallisuus
Sukukirjoja
Suvut (Huomioita suvuista)
Sukuseurat ja -yhdistykset
Muuta
Heikki Pukin päiväkirja 1600-luvulta
Vähäkyröläisen talonpojan Heikki Yrjänänpoika Pukin suomenkieliset muistiinpanot vuosilta 1664 – 1684 ovat varhaisin eteläpohjalaisen kielen näyte, ja osoitus siitä, että kansansivistys teki tuolloin tuloaan. Muistiinpanoissa mainitaan useampi paikallinen henkilö, joka osasi kirjoittaa. Aarno Malin ja Toivo Kaukoranta julkaisivat muistiinpanot Virittäjässä vuonna 1927 ja käsittelivät niitä kielitieteelliseltä kannalta. Virittäjä 31/1927, S. 110–136
Muistiinpanoja on tehnyt useampi Pukin suvun jäsen 1600- ja 1700-luvuilla eivätkä heidän merkintänsä etene aikajärjestyksessä. Lisäksi sivuilla on paljon virsien sanoja ja otteita hengellisistä kirjoituksista (ehkä kirjoitusharjoittelua). Heikki Pukki toimi ilmeisesti kuudennusmiehenä ja keräsi omalta kylältään veronluonteisia maksuja, jotka hän tilitti edelleen nimismiehelle tai kruununvoudille. Sukututkimuksen kannalta päiväkirjat valottavat aikaa, jolta Vähänkyrön kirkonkirjat ovat tuhoutuneet. Pukin perheen lasten syntymäajat ja naapuritalojen ja kylien isännät ja monet muut henkilöt mainitaan muistiinpanoissa, samoin joitakin kaupunkien porvareita ym.
Olen kirjoittanut vanhimmat merkinnät (1600-luvulta) parhaani mukaan aikajärjestykseen, että päiväkirjan ”tarina” ja ajankuva tulevat selkeämmiksi. Olen myös normaalistanut kieltä hiukan lisäämällä puuttuvia vokaaleja tai kaksoiskonsonantteja, jotka eivät kirjoittajan tyyliin kuuluneet, mutta, jotka auttavat nykylukijaa ymmärtämään sanojen merkityksiä. Joitakin sanoja on silti jäänyt epäselviksi.
Päiväkirjassa on useita 1700-luvun merkintöjä ja virsien tekstejä ym. joita en ole kirjoittanut auki. Puhtaaksikirjoituksen väärinymmärrykset tai virheet ovat minun. Rivi riviltä ja kirjain kirjaimelta etenevä tulkinta löytyy mainitusta Virittäjän artikkelista.
Soile Siltala