Ero sivun ”Petäjävesi” versioiden välillä
(→Kirjallisuus) |
|||
| (13 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 50: | Rivi 50: | ||
KUIVASMÄKI JA PETÄJÄVESI | KUIVASMÄKI JA PETÄJÄVESI | ||
| − | 1791 Vaasan lääni (Korsholman itäinen) s. 429 (jakso 436) | + | 1791 Vaasan lääni (Korsholman itäinen) s. 429 (jakso 436)[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13354522] |
1793 Vaasan lääni s. 437 (jakso 444) | 1793 Vaasan lääni s. 437 (jakso 444) | ||
| Rivi 79: | Rivi 79: | ||
== Kylät == | == Kylät == | ||
| + | Petäjäveden kylät ovat Kintaus (Ala- ja Ylä-Kintaus), Kumpujärvi, Kuivasmäki, Petäjävesi ja Rukoila. | ||
== Talot == | == Talot == | ||
== Isäntäluettelot == | == Isäntäluettelot == | ||
| + | |||
| + | Isäntäluettelot löytyvät noin vuoteen 1860 asti Suur-Jämsän historian I osan lopusta (ks. kirjallisuus). | ||
== Kirjallisuus == | == Kirjallisuus == | ||
| + | |||
| + | |||
| + | |||
| + | Lerkkanen, Lea. 2008. '''Sisukkaat ukot ja jalkavat akat.''' Petäjäveden Kuivasmäki-Kumpujärvi-TöysänperäHeikkilänperä -alueen kyläkirja. Kuivasmäki-Kumpu-kyläyhdistys ry. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy. | ||
| + | |||
| + | Kirja kertoo kylien elämästä isonjaon jälkeen aina nykypäiviin asti. Mukana on talojen isäntien ja emäntien luettelot. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | Niiles, I. 1996. '''500 vuotta Pengerjoen varrella. Rukoila-Pengerjoki kyläkirja.''' Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. | ||
| + | |||
| + | Kirja sisältää kylän historiaa aina noin 1900-luvun loppuun asti sekä luettelot isäntäperheistä taloittain, torpittain sekä mäkituvittain. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | Niiles, P. 2002. '''Torpparista talolliseksi. Petäjäveden torppariasutus vuosina 1745-1940.''' Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. | ||
| + | |||
| + | Kirjassa on kuvaus asutushistoriasta, torpparilaitoksen kehityksestä sekä taloittain ryhmiteltynä Petäjäveden torpat ja niiden isäntäperheet. Kirjasta on henkilöluettelot Yahoon Keski-Suomen Suvut -sivustolla. | ||
| + | |||
Virkkala, K., Keskitalo, O., Suvanto, S., Oja, A., Luukko, A. & Poppius, L. 1989. '''Suur-Jämsän historia I.''' Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. 2. painos. | Virkkala, K., Keskitalo, O., Suvanto, S., Oja, A., Luukko, A. & Poppius, L. 1989. '''Suur-Jämsän historia I.''' Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. 2. painos. | ||
Kirjan ovat kustantaneet Jämsän, Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen, Säynätsalon, Jämsänkosken sekä Koskenpään kunnat. Kirja sisältää tuon alueen asutushistoriaa sekä isäntäluettelot noin vuoteen 1860 asti. | Kirjan ovat kustantaneet Jämsän, Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen, Säynätsalon, Jämsänkosken sekä Koskenpään kunnat. Kirja sisältää tuon alueen asutushistoriaa sekä isäntäluettelot noin vuoteen 1860 asti. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | Vuorimies, H. 1995a. '''Keskisuomalaisia perukirjoja 1700-luvulta I:1. Sääksmäen tuomiokunnan suur-jämsäläisiä perukirjoja vuosilta 1738-1796.''' Jyväskylä. | ||
| + | |||
| + | Kirjassa on Suur-Jämsän alueelta säilyneiden perukirjojen keskeisimmät tiedot. Petäjävedeltä on perukirjoja tai mainintoja petäjävetisistä henkilöistä mm. seuraavista taloista: | ||
| + | Heikmarttinen, Jänis, Kaipomäki, Karikko, Kintaus, Kirri, Kokkila, Kuivasmäki, Kumpu, Kumpujärvi, Kyyrämäki, Piesala, Rautiala, Reina, Räihä ja Tupa-aho. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | Vuorimies, H. 1995b. '''Täydennyksiä Petäjäveden kappelin historiakirjoihin.''' Genos - Suomen Sukututkimusseuran aikakausikirja 66 - 1995 - 2, sivut 84 - 92. | ||
| + | |||
| + | Tähän artikkeliin Vuorimies on koonnut Petäjäveden kirkonarkiston asiakirjakokoelmista sekä paikallisten käräjäkuntien tuomiokirjoista kuulutettuja ja vihittyjä pareja sekä kuolleita vuosilta noin 1778 - 1800 sekä 1803 ja 1810. | ||
== Huomioita suvuista == | == Huomioita suvuista == | ||
Nykyinen versio 18. maaliskuuta 2015 kello 17.58
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Yleistä
Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat
Osa arkistoa paloi pappilan kera 29/12 1845. Historiakirjojen kaikki sarjat alkavat 1801. Rippikirjat alkavat vuodesta 1825 ja lastenkirjat otsikon mukaan 1815, mutta ilmeisesti todellisuudessa myöhemmin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]
Historiaa
Petäjäveden seurakunta perustettiin alkuaan Jämsän rukoushuonekunnaksi 1728 Kuivasmäen nimellä. Siitä tuli kappeli 1779, jolloin Petäjävesi sai oman ensimmäisen kappalaisen. Kappeli siirrettiin Jyväskylän (maa)seurakunnan kappeliksi 1856. Emäseurakunnaksi Petäjävesi muuttui 1867.
NETISTÄ LÖYDETTÄVIÄ AINEISTOJA:
1. Suomen asutuksen yleisluettelot
KUIVASMÄKI
Say 1674-1693 Rautalampi s. 63
Say 1694-1713 Rautalampi s. 63
Say 1727-1739 Rautalampi s. 66
Say 1740-1751 Rautalampi s. 76
Say 1753-1759 Jämsä s. 188
Say 1761-1775 Jämsä s. 294
PETÄJÄVESI
Say 1674-1693 Jämsä s. 104
Say 1694-1713 Jämsä s. 92 sekä 104
Say 1720-1739 Jämsä s. 102
Say 1740-1759 Jämsä s. 149
Say 1760-1775 Jämsä s. 356
2. Henkikirjat
KUIVASMÄKI JA PETÄJÄVESI
1791 Vaasan lääni (Korsholman itäinen) s. 429 (jakso 436)[1]
1793 Vaasan lääni s. 437 (jakso 444)
1795 Vaasan lääni s. 423 (jakos 428)
1796 Vaasan lääni s. 417 (jakso 424)
1797 Vaasan lääni s. 429 (jakso 436)
1798 Vaasan lääni s. 434 (jakso 435)
1801 Vaasan lääni s. 405 (jakso 410)
1802 Vaasan lääni s. 478 (jakso 483)
1803 Vaasan lääni s. 607 (jakso 613)
1810 Vaasan lääni s. 360 (jakso 360)
1815 Vaasan lääni s. 407 (jakso 407)
1820 Vaasan lääni s. 447 (jakso 447)
Asukasluku
Kylät
Petäjäveden kylät ovat Kintaus (Ala- ja Ylä-Kintaus), Kumpujärvi, Kuivasmäki, Petäjävesi ja Rukoila.
Talot
Isäntäluettelot
Isäntäluettelot löytyvät noin vuoteen 1860 asti Suur-Jämsän historian I osan lopusta (ks. kirjallisuus).
Kirjallisuus
Lerkkanen, Lea. 2008. Sisukkaat ukot ja jalkavat akat. Petäjäveden Kuivasmäki-Kumpujärvi-TöysänperäHeikkilänperä -alueen kyläkirja. Kuivasmäki-Kumpu-kyläyhdistys ry. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.
Kirja kertoo kylien elämästä isonjaon jälkeen aina nykypäiviin asti. Mukana on talojen isäntien ja emäntien luettelot.
Niiles, I. 1996. 500 vuotta Pengerjoen varrella. Rukoila-Pengerjoki kyläkirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Kirja sisältää kylän historiaa aina noin 1900-luvun loppuun asti sekä luettelot isäntäperheistä taloittain, torpittain sekä mäkituvittain.
Niiles, P. 2002. Torpparista talolliseksi. Petäjäveden torppariasutus vuosina 1745-1940. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Kirjassa on kuvaus asutushistoriasta, torpparilaitoksen kehityksestä sekä taloittain ryhmiteltynä Petäjäveden torpat ja niiden isäntäperheet. Kirjasta on henkilöluettelot Yahoon Keski-Suomen Suvut -sivustolla.
Virkkala, K., Keskitalo, O., Suvanto, S., Oja, A., Luukko, A. & Poppius, L. 1989. Suur-Jämsän historia I. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. 2. painos.
Kirjan ovat kustantaneet Jämsän, Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen, Säynätsalon, Jämsänkosken sekä Koskenpään kunnat. Kirja sisältää tuon alueen asutushistoriaa sekä isäntäluettelot noin vuoteen 1860 asti.
Vuorimies, H. 1995a. Keskisuomalaisia perukirjoja 1700-luvulta I:1. Sääksmäen tuomiokunnan suur-jämsäläisiä perukirjoja vuosilta 1738-1796. Jyväskylä.
Kirjassa on Suur-Jämsän alueelta säilyneiden perukirjojen keskeisimmät tiedot. Petäjävedeltä on perukirjoja tai mainintoja petäjävetisistä henkilöistä mm. seuraavista taloista: Heikmarttinen, Jänis, Kaipomäki, Karikko, Kintaus, Kirri, Kokkila, Kuivasmäki, Kumpu, Kumpujärvi, Kyyrämäki, Piesala, Rautiala, Reina, Räihä ja Tupa-aho.
Vuorimies, H. 1995b. Täydennyksiä Petäjäveden kappelin historiakirjoihin. Genos - Suomen Sukututkimusseuran aikakausikirja 66 - 1995 - 2, sivut 84 - 92.
Tähän artikkeliin Vuorimies on koonnut Petäjäveden kirkonarkiston asiakirjakokoelmista sekä paikallisten käräjäkuntien tuomiokirjoista kuulutettuja ja vihittyjä pareja sekä kuolleita vuosilta noin 1778 - 1800 sekä 1803 ja 1810.
