Ero sivun ”KORHONEN” versioiden välillä
p |
|||
| (11 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Vanhan Rautalammin Korhosten vanhin tunnettu esi-isä on '''Tuomas Pekanpoika Korhonen'''. Häntä ei mainita vuoden 1552 erämaaluettelossa, mutta todennäköisesti hän oli mukana samassa asutusvaiheessa, sillä Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari Jöns Westgöte vahvisti heti tammikuun alussa 1553 | + | Vanhan Rautalammin Korhosten vanhin tunnettu esi-isä on '''Tuomas Pekanpoika Korhonen'''. Häntä ei mainita vuoden 1552 erämaaluettelossa, mutta todennäköisesti hän oli mukana samassa asutusvaiheessa, sillä Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari Jöns Westgöte vahvisti heti tammikuun alussa 1553 Tuomaan oikeuden asettua asumaan jämsäläisten talonpoikien erämaista muodostetulle alueelle, jota nimitettiin päätöksessä '''Kerkoneräsijaksi'''. Päätöksestä on säilynyt kopio, jossa kuvataan tarkasti alueen rajat. Asiasta kerrottiin tarkemmin Wanha Tuomas -lehdessä vuonna 2009. |
| − | http:// | + | http://www.rautalamminkorhoset.fi/wanha-tuomas. |
| − | Asiakirja ei ole ollut Rautalammin historian kirjoittajan Veijo Saloheimon tiedossa, sillä hän arvelee Tuomaan tulleen Rautalammille vasta vuonna 1560. Saloheimo kertoo hänen asettuneen Iisveden ja Niiniveden välissä olevaan Pänttärintaipaleeseen | + | Asiakirja ei ole ollut Rautalammin historian kirjoittajan '''Veijo Saloheimon''' tiedossa, sillä hän arvelee Tuomaan tulleen Rautalammille vasta vuonna 1560. Saloheimo kertoo hänen asettuneen Iisveden ja Niiniveden välissä olevaan Pänttärintaipaleeseen. Oikea paikka on kuitenkin Niiniveden länsirannalla parisen kilometriä Kerkonkoskelta etelään nykyisellä Vesterilän kylällä. Sinne sukuseura pystytti muistokiven vuonna 2004. Pänttärintaipaleen talo perustettiin vasta satakunta vuotta myöhemmin. Perustamisesta kerrotaan tarkemmin sukukirjassa "Rautalammin Korhosten kuusi vanhinta sukupolvea" s. 114, 116. |
Saloheimo kertoo Rautalammin historiassa, että venäläiset ryöstivät ja polttivat Vesterilän kylän taloja ison vihan aikana vuonna 1714. Siinä meni Korhosten kantapaikkakin. Suku ei siihen sammunut, sillä Korhoset olivat levittäytyneet jo 1600-luvun puolesta välistä lähtien läheisiin kyliin Vaajasalmeen, Sonkarinsaareen, Kärkkäälään ja Pieksämäen puolelle nykyisen Suonenjoen alueelle. Valtaosa lähipitäjien nykyisistä Korhos-sukuisista eläjistä onkin Tuomaan jälkeläisiä. | Saloheimo kertoo Rautalammin historiassa, että venäläiset ryöstivät ja polttivat Vesterilän kylän taloja ison vihan aikana vuonna 1714. Siinä meni Korhosten kantapaikkakin. Suku ei siihen sammunut, sillä Korhoset olivat levittäytyneet jo 1600-luvun puolesta välistä lähtien läheisiin kyliin Vaajasalmeen, Sonkarinsaareen, Kärkkäälään ja Pieksämäen puolelle nykyisen Suonenjoen alueelle. Valtaosa lähipitäjien nykyisistä Korhos-sukuisista eläjistä onkin Tuomaan jälkeläisiä. | ||
| + | |||
| + | Suvun perintöä vaalii '''Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseura'''. Se järjestää sukujuhlia joka kolmas vuosi ja julkaisee sukulehteä nimeltä '''Wanha Tuomas'''. Lisätietoja verkosta | ||
| + | http://www.rautalamminkorhoset.fi/ tai https://www.facebook.com/pages/Vanhan-Rautalammin-Korhosten-sukuseura-ry/172646732762535 | ||
Nykyinen versio 3. tammikuuta 2019 kello 02.51
Vanhan Rautalammin Korhosten vanhin tunnettu esi-isä on Tuomas Pekanpoika Korhonen. Häntä ei mainita vuoden 1552 erämaaluettelossa, mutta todennäköisesti hän oli mukana samassa asutusvaiheessa, sillä Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari Jöns Westgöte vahvisti heti tammikuun alussa 1553 Tuomaan oikeuden asettua asumaan jämsäläisten talonpoikien erämaista muodostetulle alueelle, jota nimitettiin päätöksessä Kerkoneräsijaksi. Päätöksestä on säilynyt kopio, jossa kuvataan tarkasti alueen rajat. Asiasta kerrottiin tarkemmin Wanha Tuomas -lehdessä vuonna 2009.
http://www.rautalamminkorhoset.fi/wanha-tuomas.
Asiakirja ei ole ollut Rautalammin historian kirjoittajan Veijo Saloheimon tiedossa, sillä hän arvelee Tuomaan tulleen Rautalammille vasta vuonna 1560. Saloheimo kertoo hänen asettuneen Iisveden ja Niiniveden välissä olevaan Pänttärintaipaleeseen. Oikea paikka on kuitenkin Niiniveden länsirannalla parisen kilometriä Kerkonkoskelta etelään nykyisellä Vesterilän kylällä. Sinne sukuseura pystytti muistokiven vuonna 2004. Pänttärintaipaleen talo perustettiin vasta satakunta vuotta myöhemmin. Perustamisesta kerrotaan tarkemmin sukukirjassa "Rautalammin Korhosten kuusi vanhinta sukupolvea" s. 114, 116.
Saloheimo kertoo Rautalammin historiassa, että venäläiset ryöstivät ja polttivat Vesterilän kylän taloja ison vihan aikana vuonna 1714. Siinä meni Korhosten kantapaikkakin. Suku ei siihen sammunut, sillä Korhoset olivat levittäytyneet jo 1600-luvun puolesta välistä lähtien läheisiin kyliin Vaajasalmeen, Sonkarinsaareen, Kärkkäälään ja Pieksämäen puolelle nykyisen Suonenjoen alueelle. Valtaosa lähipitäjien nykyisistä Korhos-sukuisista eläjistä onkin Tuomaan jälkeläisiä.
Suvun perintöä vaalii Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseura. Se järjestää sukujuhlia joka kolmas vuosi ja julkaisee sukulehteä nimeltä Wanha Tuomas. Lisätietoja verkosta http://www.rautalamminkorhoset.fi/ tai https://www.facebook.com/pages/Vanhan-Rautalammin-Korhosten-sukuseura-ry/172646732762535
