Ero sivun ”Ilmee” versioiden välillä

Kohteesta SshyWiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun
(→‎Kylät)
 
(15 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
−
'''Takaisin paikkakunta hakemistoon''' [http://sushi.kvy.fi/wiki/index.php/Muuta_tietoa]
+
[[Paikkakunnat]]
  
 +
[[Pikaohje sivun muokkaamiseen]]
  
  
 
== Tietoja kirkonarkistosta ==
 
== Tietoja kirkonarkistosta ==
−
Ilmeen kappeliseurakunata kuului Hiitolan [http://sushi.kvy.fi/wiki/index.php/Hiitola] seurakuntaan vuoteen 1896 asti, ja oli vuosina 1896-1897 Kirvun alaisuudessa ja liitettiin Rautjärveen vuonna 1897.
+
Ilmeen kappeliseurakunta kuului Hiitolan [http://digiarkisto.org/wiki/index.php/Hiitola] seurakuntaan vuoteen 1896 asti, oli vuosina 1896–1897 Kirvun alaisuudessa, ja liitettiin Rautjärveen vuonna 1897.
  
 
* Arkistolaitos [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/arkistonmuodostaja?amtunnus=20671.KA&language=fin&pub=true] (Hiitola).
 
* Arkistolaitos [http://www.narc.fi/cgi-bin/db2www/arkistotietokanta/arkistonmuodostaja?amtunnus=20671.KA&language=fin&pub=true] (Hiitola).
Rivi 10: Rivi 11:
 
* Ilmeen mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=116] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/ilmee.html]
 
* Ilmeen mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=116] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/ilmee.html]
 
* Hiitolan mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=92] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/hiitola.html]
 
* Hiitolan mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [http://www.genealogia.fi/historia/mini.php?srk=92] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/hiitola.html]
−
* Hiitolan rippikirjoja Nurmeksen vanhimmissa rippikirjoissa vuosilta 1690-1708 (TK 354). [http://www.genealogia.fi/genos/58/58_217b.htm]  
+
* Hiitolan rippikirjoja Nurmeksen vanhimmissa rippikirjoissa vuosilta 1690–1708 (TK 354). [http://www.genealogia.fi/genos/58/58_217b.htm]  
  
 +
Raimo Viikki luettelee artikkelissaan ''Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä'' 
 +
Venäjälle jääneitä asiakirjoja ja mainitsee Ilmeen rippikirjat 1774–1782, 1806–1819, 1839–1860
 +
(Lähde: Sukutieto 1995:4, s. 18). Nämä kyseiset Ilmeen rippikirjat löytyvät Hiitolan rippikirjojen 1776–1796 (1803), 1804–1815 (Kylät S–W), 1838–1850 sekä 1851–1861 lopusta.
  
 +
Ilmeen rippikirjoja löytyy digitoituina Digiarkistosta Ilmee [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmee/ilmee.htm] ja Hiitola [http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/hiitola/hiitola.htm]
  
−
Venäjälle jääneitä asiakirjoja:
+
== Historiaa ==
  
−
* Rippikirjat 1774-1782, 1806-1819, 1839-1860
 
−
* Lähde: Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä, Raimo Viikki - Sukutieto 1995:4, s. 18.
 
  
−
== Historiaa ==
+
Ilmeen kylä liitettiin Hiitolaan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Tämän jälkeen Ilmee oli lähes 600 vuotta (1323–1896) enemmän tai vähemmän kiinteästi osana Hiitolaa. Seuraavat yli 40 vuotta (1897–1940) Ilmee kuului kokonaan Rautjärveen. Moskovan rauhassa Ilmee jakaantui taas kahtia, tällä kertaa Metsäkylän kohdalta, josta suurin osa sekä Torsankylä Ilmeestä jäivät Suomen puolelle. Koko muu Ilmee jouduttiin luovuttamaan silloiselle Neuvostoliitolle.
 +
 
 +
Lähde:
 +
* Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
 +
* Ilmeen historiaa ja perinnettä.
  
 
== Asukasluku ==
 
== Asukasluku ==
  
−
Iso Ilmeen asukasmääriä.
+
Iso-Ilmeen asukasmääriä.
  
−
Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 ja 1728 Iso-Ilmeellä oli 17 talollista ja asukkaita 119. Vuonna 1754 34 talollista 5 loisperhettä ja kaikkiaan 305 asukasta. Vuonna 1818 vastaavat luvut olivat 44 talollista, 9 loisperhettä ja asukkaita yhteensä 542. Vuonna 1870 asukasluku oli n. 600.
+
Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 ja 1728 Iso-Ilmeellä oli 17 talollista ja asukkaita 119. Vuonna 1754 34 talollista, 5 loisperhettä ja kaikkiaan 305 asukasta. Vuonna 1818 vastaavat luvut olivat 44 talollista, 9 loisperhettä ja asukkaita yhteensä 542. Vuonna 1870 asukasluku oli noin 600.
  
 
Lähde: Hiitolan historia.
 
Lähde: Hiitolan historia.
  
 
== Kylät ==
 
== Kylät ==
−
Ennen vuotta 1323 yhtenäinen Ilmee oli yksi Suur-Jääsken kylistä. Lähes koko ajan Pähkinäsaaren rauhasta tähän päivään asti, lukuunottamatta tuota 40 vuoden jaksoa, Ilmee on ollut jakautuneena kahteen osaan Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen eli Rautjärven Ilmeeseen.  
+
Ennen vuotta 1323 yhtenäinen Ilmee oli yksi Suur-Jääsken kylistä. Lähes koko ajan Pähkinäsaaren rauhasta tähän päivään asti, lukuunottamatta tuota 40 vuoden jaksoa, Ilmee on ollut jakautuneena kahteen osaan: Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen eli Rautjärven Ilmeeseen.  
  
−
1930 nämä kaksi kylää virallisesti olivat jakaantuneet useaan pienempää kylään.
+
1930 nämä kaksi kylää olivat virallisesti jakaantuneet useaan pienempään kylään.
  
 
'''Iso-Ilmeen kylät:'''
 
'''Iso-Ilmeen kylät:'''
Rivi 82: Rivi 89:
  
 
'''Lisätietoja:'''
 
'''Lisätietoja:'''
−
* Hiitolan maakirja [http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1300]. Viipurin lääni. Vuodet: 1875 - 1875. (Kansallisarkiston Digitaaliarkisto).
+
* Hiitolan maakirja [http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1300]. Viipurin lääni. Vuodet: 1875–1875. (Kansallisarkiston Digitaaliarkisto).
−
* Uudistushakemisto [http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1806]: Viipurin lääni (Antrea-Joutseno). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.(Kansallisarkiston Digitaaliarkisto).
+
* Uudistushakemisto [http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1806]: Viipurin lääni (Antrea–Joutseno). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.(Kansallisarkiston digitaaliarkisto).
  
 
== Isäntäluettelot ==
 
== Isäntäluettelot ==
  
 
== Kirjallisuus ==
 
== Kirjallisuus ==
−
* Hiitolan historia: V.H. Vainio, Pieksämäki 1959.
+
* Hiitolan historia: V. H. Vainio, Pieksämäki 1959.
 
* Kurkijoen kihlakunnan historia: Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, Pieksämäki 1958.
 
* Kurkijoen kihlakunnan historia: Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, Pieksämäki 1958.
 
* Hiitolan kylähistoria: Iivar Kemppinen, Hiisi-Säätiö, Vammala 1972.
 
* Hiitolan kylähistoria: Iivar Kemppinen, Hiisi-Säätiö, Vammala 1972.
Rivi 95: Rivi 102:
 
'''Sukukirjoja'''
 
'''Sukukirjoja'''
  
−
:*
+
* Ilmeen historiaa ja perinnettä: Ilmeen nuorisoseura ry. & Kemppisten perinne- ja sukutoimikunta. Jyväskylä 2001.
  
 
== Huomioita suvuista ==
 
== Huomioita suvuista ==
 +
 +
*'''Suosaaren Kemppiset'''  [http://www.rekoj.fi/suosaaren.kemppiset/index.html]
  
 
'''Vanhoja Hiitolan Ilmeen sukuja'''
 
'''Vanhoja Hiitolan Ilmeen sukuja'''
Rivi 131: Rivi 140:
  
 
Lähde: Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
 
Lähde: Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
 +
 +
== Ilmee aiheisia linkkejä netissä ==
 +
 +
* Ilmeen kotisivut [http://ilmee.net/]
 +
* Ilmee (Wikipedia) [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmee]
 +
 +
----
 +
 +
[[luokka:Paikkakunnat]]

Nykyinen versio 12. tammikuuta 2009 kello 08.55

Paikkakunnat

Pikaohje sivun muokkaamiseen


Tietoja kirkonarkistosta

Ilmeen kappeliseurakunta kuului Hiitolan [1] seurakuntaan vuoteen 1896 asti, oli vuosina 1896–1897 Kirvun alaisuudessa, ja liitettiin Rautjärveen vuonna 1897.

  • Arkistolaitos [2] (Hiitola).
  • HisKi, Suomen Sukututkimusseura [3], (Hiitola).
  • Ilmeen mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [4] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [5]
  • Hiitolan mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [6] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [7]
  • Hiitolan rippikirjoja Nurmeksen vanhimmissa rippikirjoissa vuosilta 1690–1708 (TK 354). [8]

Raimo Viikki luettelee artikkelissaan Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä Venäjälle jääneitä asiakirjoja ja mainitsee Ilmeen rippikirjat 1774–1782, 1806–1819, 1839–1860 (Lähde: Sukutieto 1995:4, s. 18). Nämä kyseiset Ilmeen rippikirjat löytyvät Hiitolan rippikirjojen 1776–1796 (1803), 1804–1815 (Kylät S–W), 1838–1850 sekä 1851–1861 lopusta.

Ilmeen rippikirjoja löytyy digitoituina Digiarkistosta Ilmee [9] ja Hiitola [10]

Historiaa

Ilmeen kylä liitettiin Hiitolaan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Tämän jälkeen Ilmee oli lähes 600 vuotta (1323–1896) enemmän tai vähemmän kiinteästi osana Hiitolaa. Seuraavat yli 40 vuotta (1897–1940) Ilmee kuului kokonaan Rautjärveen. Moskovan rauhassa Ilmee jakaantui taas kahtia, tällä kertaa Metsäkylän kohdalta, josta suurin osa sekä Torsankylä Ilmeestä jäivät Suomen puolelle. Koko muu Ilmee jouduttiin luovuttamaan silloiselle Neuvostoliitolle.

Lähde:

  • Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
  • Ilmeen historiaa ja perinnettä.

Asukasluku

Iso-Ilmeen asukasmääriä.

Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 ja 1728 Iso-Ilmeellä oli 17 talollista ja asukkaita 119. Vuonna 1754 34 talollista, 5 loisperhettä ja kaikkiaan 305 asukasta. Vuonna 1818 vastaavat luvut olivat 44 talollista, 9 loisperhettä ja asukkaita yhteensä 542. Vuonna 1870 asukasluku oli noin 600.

Lähde: Hiitolan historia.

Kylät

Ennen vuotta 1323 yhtenäinen Ilmee oli yksi Suur-Jääsken kylistä. Lähes koko ajan Pähkinäsaaren rauhasta tähän päivään asti, lukuunottamatta tuota 40 vuoden jaksoa, Ilmee on ollut jakautuneena kahteen osaan: Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen eli Rautjärven Ilmeeseen.

1930 nämä kaksi kylää olivat virallisesti jakaantuneet useaan pienempään kylään.

Iso-Ilmeen kylät:

  • Koskenkylä
  • Keskikylä
  • Salokylä
  • Metsäkylä
  • Torsankylä

Rautjärven Ilmeen kylät:

  • Wanha-Ilmee
  • Siisiälä
  • Hynnilä


Lähde:

  • Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
  • Ilmeen Historiaa ja perinnettä.

Talot

Kirjoitusasu ja -järjestys vuoden 1875 maakirjan mukainen.

  • 1. Ojala
  • 2. Waris
  • 3. Wellonen
  • 4. Lankinen
  • 5. Koinvarko
  • 6. Wanhalankinen
  • 7. Jääkallio
  • 8. Metsäkylä
  • 9. Punasvaara
  • 10. Savolaisenmäki
  • 11. Kemppisenmäki
  • 12. Hovi
  • 13. Myllys
  • 14. Juosonnotko
  • 15. Kesseli
  • 16. Ylimäisenjärvi
  • 17. Salokylä
  • 18. Mehtomäki
  • 19. Kerminen
  • 20. Latumäki
  • 21. Ritamäki
  • 22. Kankosenmäki
  • 23. Saunasappi
  • 24. Jäppinen

Lisätietoja:

  • Hiitolan maakirja [11]. Viipurin lääni. Vuodet: 1875–1875. (Kansallisarkiston Digitaaliarkisto).
  • Uudistushakemisto [12]: Viipurin lääni (Antrea–Joutseno). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.(Kansallisarkiston digitaaliarkisto).

Isäntäluettelot

Kirjallisuus

  • Hiitolan historia: V. H. Vainio, Pieksämäki 1959.
  • Kurkijoen kihlakunnan historia: Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, Pieksämäki 1958.
  • Hiitolan kylähistoria: Iivar Kemppinen, Hiisi-Säätiö, Vammala 1972.
  • Ilmeen historiaa ja perinnettä: Ilmeen nuorisoseura ry. & Kemppisten perinne- ja sukutoimikunta. Jyväskylä 2001.

Sukukirjoja

  • Ilmeen historiaa ja perinnettä: Ilmeen nuorisoseura ry. & Kemppisten perinne- ja sukutoimikunta. Jyväskylä 2001.

Huomioita suvuista

  • Suosaaren Kemppiset [13]

Vanhoja Hiitolan Ilmeen sukuja

  • Auvinen
  • Javanainen
  • Joronen
  • Karvinen
  • Kemppinen
  • Kerminen
  • Kervinen
  • Kesseli
  • Kontiainen
  • Kukkonen
  • Lankinen
  • Lattu
  • Myllys
  • Ojalainen
  • Savolainen
  • Suutari
  • Tiippana
  • Varis
  • Vellonen

Vanhoja Rautjärven Ilmeen sukuja

  • Hallikainen
  • Huuhtanen
  • Häyhä
  • Kykkänen
  • Pajari
  • Vilkko


Lähde: Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.

Ilmee aiheisia linkkejä netissä

  • Ilmeen kotisivut [14]
  • Ilmee (Wikipedia) [15]
Noudettu kohteesta http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Ilmee&oldid=7759