Ero sivun ”Kuopio” versioiden välillä
(→Historiaa) |
p (Lisätty LLV-sukuseura) |
||
(14 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | |||
− | |||
[[Paikkakunnat]] | [[Paikkakunnat]] | ||
Rivi 12: | Rivi 10: | ||
'''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat''' | '''Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat''' | ||
− | :* | + | * 1680-luku: luultavasti pidetty rippikirja ei ole säilynyt |
+ | * 1690-luku: rippikirja ei ole säilynyt. Vuoden 1704 piispantarkastuksessa rippikirja todettiin hyvin pidetyksi | ||
+ | * 1700-1714?: rippikirja ei ole säilynyt. Vuoden 1710 piispantarkastuksessa rippikirja todettiin huonosti pidetyksi | ||
+ | * 1727-1736: rippikirjan sivut 1-108 puuttuvat (kylät ovat aakkosjärjestyksessä, ensimmäinen säilynyt sivu on Käärmelahden kylää). Sivut 322- puuttuvat (viimeiset säilyneet sivut ovat Tuusniemen kylää) | ||
+ | * 1749-1759: rippikirjasta puuttuu sivut 1-54 | ||
+ | * 1759-1769: Maaningan osuus on säilynyt Maaningan rippikirjana 1760-69; muilta osin rippikirja ei ole säilynyt | ||
== Historiaa == | == Historiaa == | ||
Erosi Juvasta itsenäiseksi pitäjäksi nimellä Tavisalmi vuonna 1552, käsitti koko Pohjois-Savon. | Erosi Juvasta itsenäiseksi pitäjäksi nimellä Tavisalmi vuonna 1552, käsitti koko Pohjois-Savon. | ||
− | Tavisalmesta itsenäistyi Iisalmi vuonna 1627, ja Leppävirta vuonna 1639. | + | Tavisalmesta itsenäistyi [[Iisalmi]] vuonna 1627, ja [[Leppävirta]] vuonna 1639. |
Pietari Brahe antoi kaupunginoikeudet Kuopion pitäjän kirkonkylälle vuonna 1652. Kaupunki kuihtuu kuitenkin tavalliseksi kirkonkyläksi 1670-luvulla. | Pietari Brahe antoi kaupunginoikeudet Kuopion pitäjän kirkonkylälle vuonna 1652. Kaupunki kuihtuu kuitenkin tavalliseksi kirkonkyläksi 1670-luvulla. | ||
Rivi 25: | Rivi 28: | ||
Kuopiosta muodostettin seuraavat kappeliseurakunnat: | Kuopiosta muodostettin seuraavat kappeliseurakunnat: | ||
− | *Karttula vuonna 1765, itsenäinen seurakunta 1862 | + | *[[Karttula]] vuonna 1765, itsenäinen seurakunta 1862 |
− | *Maaninka vuonna 1767, itsenäinen seurakunta 1871 | + | *[[Maaninka]] vuonna 1767, itsenäinen seurakunta 1871 |
− | *Nilsiä vuonna 1771, itsenäinen seurakunta 1816 | + | *[[Nilsiä]] vuonna 1771, itsenäinen seurakunta 1816 |
− | *Tuusniemi vuonna 1804, itsenäinen seurakunta 1855 | + | *[[Tuusniemi]] vuonna 1804, itsenäinen seurakunta 1855 |
Jakaantui vuonna 1899 Kuopion kaupunkiseurakuntaan ja maaseurakuntaan. | Jakaantui vuonna 1899 Kuopion kaupunkiseurakuntaan ja maaseurakuntaan. | ||
− | Vehmersalmi oli Kuopion rukoushuonekunta vuodesta 1886, itsenäinen seurakunta vuodesta 1920. Liitetty Kuopion kaupunkiin vuonna 2005. | + | [[Vehmersalmi]] oli Kuopion rukoushuonekunta vuodesta 1886, itsenäinen seurakunta vuodesta 1920. Liitetty Kuopion kaupunkiin vuonna 2005. |
− | Siilinjärvi muodostettiin 1908 osista Kuopion maalaiskuntaa, | + | [[Siilinjärvi]] muodostettiin 1908 osista Kuopion maalaiskuntaa, [[Nilsiä]]ä ja [[Maaninka]]a. Itsenäinen seurakunta vuonna 1924. |
− | Riistavesi muodostettiin osista Kuopion maaseurakuntaa ja Tuusniemeä 1923. Itsenäinen seurakunta 1925, liitettiin Kuopioon 1973. | + | [[Riistavesi]] muodostettiin osista Kuopion maaseurakuntaa ja [[Tuusniemi | Tuusniemeä]] 1923. Itsenäinen seurakunta 1925, liitettiin Kuopioon 1973. |
− | Vuonna 1969 osa Kuopion maaseurakunnasta liitettiin Siilinjärveen, ja loput Kuopion kaupunkiin. | + | Vuonna 1969 osa Kuopion maaseurakunnasta liitettiin [[Siilinjärvi | Siilinjärveen]], ja loput Kuopion kaupunkiin. |
Rivi 60: | Rivi 63: | ||
'''Sukukirjoja''' | '''Sukukirjoja''' | ||
− | :* | + | :* Lapveteläinen-Mömmö (toim. Pekka Valta), 325 s. , 4600 henkilöä, 1. painos 2013, pekka.valta(at)genealogia.fi |
== Huomioita suvuista == | == Huomioita suvuista == | ||
== Sukuseurat ja -yhdistykset == | == Sukuseurat ja -yhdistykset == | ||
+ | |||
+ | :* Lappeteläinen-Lapveteläinen-Valta sukuseura (http://www.llv-sukuseura.fi/) | ||
---- | ---- | ||
+ | [[Luokka:Paikkakunnat]] |
Nykyinen versio 13. syyskuuta 2015 kello 12.48
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Yleistä
Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat
- 1680-luku: luultavasti pidetty rippikirja ei ole säilynyt
- 1690-luku: rippikirja ei ole säilynyt. Vuoden 1704 piispantarkastuksessa rippikirja todettiin hyvin pidetyksi
- 1700-1714?: rippikirja ei ole säilynyt. Vuoden 1710 piispantarkastuksessa rippikirja todettiin huonosti pidetyksi
- 1727-1736: rippikirjan sivut 1-108 puuttuvat (kylät ovat aakkosjärjestyksessä, ensimmäinen säilynyt sivu on Käärmelahden kylää). Sivut 322- puuttuvat (viimeiset säilyneet sivut ovat Tuusniemen kylää)
- 1749-1759: rippikirjasta puuttuu sivut 1-54
- 1759-1769: Maaningan osuus on säilynyt Maaningan rippikirjana 1760-69; muilta osin rippikirja ei ole säilynyt
Historiaa
Erosi Juvasta itsenäiseksi pitäjäksi nimellä Tavisalmi vuonna 1552, käsitti koko Pohjois-Savon.
Tavisalmesta itsenäistyi Iisalmi vuonna 1627, ja Leppävirta vuonna 1639.
Pietari Brahe antoi kaupunginoikeudet Kuopion pitäjän kirkonkylälle vuonna 1652. Kaupunki kuihtuu kuitenkin tavalliseksi kirkonkyläksi 1670-luvulla.
Kuopio nimettiin Savon ja Karjalan läänin pääkaupungiksi vuonna 1775. Kustaa III myönsi kaupunginoikeudet uudelleen vuonna 1782.
Kuopiosta muodostettin seuraavat kappeliseurakunnat:
- Karttula vuonna 1765, itsenäinen seurakunta 1862
- Maaninka vuonna 1767, itsenäinen seurakunta 1871
- Nilsiä vuonna 1771, itsenäinen seurakunta 1816
- Tuusniemi vuonna 1804, itsenäinen seurakunta 1855
Jakaantui vuonna 1899 Kuopion kaupunkiseurakuntaan ja maaseurakuntaan.
Vehmersalmi oli Kuopion rukoushuonekunta vuodesta 1886, itsenäinen seurakunta vuodesta 1920. Liitetty Kuopion kaupunkiin vuonna 2005.
Siilinjärvi muodostettiin 1908 osista Kuopion maalaiskuntaa, Nilsiää ja Maaninkaa. Itsenäinen seurakunta vuonna 1924.
Riistavesi muodostettiin osista Kuopion maaseurakuntaa ja Tuusniemeä 1923. Itsenäinen seurakunta 1925, liitettiin Kuopioon 1973.
Vuonna 1969 osa Kuopion maaseurakunnasta liitettiin Siilinjärveen, ja loput Kuopion kaupunkiin.
Kuopion kaupungin sivut: http://www.kuopio.fi
Kuopion ev-lut seurakuntayhtymän sivut: http://www.kuopionseurakunnat.fi
Asukasluku
Kylät
Talot
Isäntäluettelot
Kirjallisuus
Sukukirjoja
- Lapveteläinen-Mömmö (toim. Pekka Valta), 325 s. , 4600 henkilöä, 1. painos 2013, pekka.valta(at)genealogia.fi
Huomioita suvuista
Sukuseurat ja -yhdistykset
- Lappeteläinen-Lapveteläinen-Valta sukuseura (http://www.llv-sukuseura.fi/)