Ero sivun ”DANSKE” versioiden välillä
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
DANSKE suku,Naantali | DANSKE suku,Naantali | ||
+ | |||
+ | |||
Taulu 84 (taulusta 85) | Taulu 84 (taulusta 85) | ||
XVI Bengt Olofsson Dufva till Munkeby, Porvoon Munkebyn herra, s. 1421 Porvoo, Munkeby, k. jälkeen 1446 (Sakari Ponsimaa, Kansallinen elämäkerrasto, Almalia Forsteini esivanhempia). | XVI Bengt Olofsson Dufva till Munkeby, Porvoon Munkebyn herra, s. 1421 Porvoo, Munkeby, k. jälkeen 1446 (Sakari Ponsimaa, Kansallinen elämäkerrasto, Almalia Forsteini esivanhempia). |
Versio 11. elokuuta 2010 kello 20.12
DANSKE suku,Naantali
Taulu 84 (taulusta 85)
XVI Bengt Olofsson Dufva till Munkeby, Porvoon Munkebyn herra, s. 1421 Porvoo, Munkeby, k. jälkeen 1446 (Sakari Ponsimaa, Kansallinen elämäkerrasto, Almalia Forsteini esivanhempia).
Vanhemmat taulusta 85 Olof Bengtsson Dufva till Munkeby, Itä-Uudenmaan vouti, rälssiisäntä 1413, s. 1389 Porvoo, Munkeby, k. Pernaja ja Kerstin Helviksdotter Stoltefoth, s. 1393.
Puoliso: Katarina Henriksdotter Danske, Taulusta 83, s. 1425 Porvoo, Munkeby. Catharina Danske, jonka vaakunassa oli kaksi mustaa hevosenkenkää valkoisella vinopalkilla; (Almalia Forsteini esivanhempia, Genos 6 (1935), s, 125-156).
Vanhemmat taulusta 92 Henrik Persson Danske till Dönsby, s. 1398 Porvoo ja Anna Pehrsdotter till Veiby, s. Lohja.
Taulu 92 (taulusta 93) XVII Henrik Persson Danske till Dönsby, s. 1398 Porvoo. Vaakuna: Kaksi mustaa hevosenkenkää valkoisessa vinopalkissa. (Elgenstierna Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I - IX Stockholm 1925 - 1936, Jorma Höykinpuro). Vanhemmat taulusta 93 Peder Danske, Porvari Naantalissa, maanomistaja Raisiossa 1400-l, alussa ja Margareta Petersdotter Svärd. Puoliso: Anna Pehrsdotter till Veiby,(s.1402-), Taulusta 84, s. Lohja (Elgenstierna Gustaf: Den introducerade svenska adelns ättartavlor I - IX Stockholm 1925 - 1936). Vanhemmat taulusta 101 Pehr ja -. Lapset: 1. Katarina Henriksdotter Danske, s. 1425 Porvoo, Munkeby. Tauluun 84.
Taulu 93 XVIII Peder Danske, (*1365/*1380-+1450),(*Borgå),Borgare i Nådendal,Porvari Naantalissa, maanomistaja Raisiossa 1400-l, alussa. Danske-suvun kantaisä Peder Danske ei esiinny toimivana henkilönä keskiaikaisissa lähteissä, mutta on ilmeisesti omistanut Raision Tahvion kylässä Tanskila-nimisen tila, jonka 1540 omisti Margaretha tyttären pojanpoika Olof Mårteninpoika. Hänen perintönsä jaettiin seuraavasti. Margaretha sai Raision Tanskilan ja Ragnhild sai Porvoossa sijainneet maat sekä kukin tyttäristä sai 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta. Katariina on voinut saada myös jonkin tuntemattoman tilan, sillä muuten perintö ei olisi jakaantunut tasan. raghildin kuoltua Margareta sai haltuunsa tämän osat Kuuslahdesta ja Brunilasta.Vanhemmat tuntemattomia. Hän on elänyt 1400-luvun alussa, koska tyttäristä ainakin Katarina on syntynyt ennen vuotta 1410. Omisti Mesrimaskun Kuuslahden, Rymättylän Brunilan ja Raision Tahvion Tanskilan, missä ilmeisesti on asunutkin. Hänen perintönsä näyttää jaetun kolmeen yhtäsuureen osaan. Margareta on saanut Raision Tanskilan ja 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta, Ragnhildille tulivat Porvoossa sijainneet maat sekä kolmannekset Brunilasta ja Kuuslahdesta. Hänen kuolemansa jälkeen viimeksimainitut joutuivat Margaretan haltuun. Katarina on saanut 1/3 kuuslahdesta j Brunilasta sekä jonkin tuntemattoman tilan, sillä muutoin perintö ei olisi tasapainossa.(Tapio Vähäkangas: Peder Dansken jälkeläiset. Genos 1998:3, ss.125-138). (Almalia Forsteini esivanhempia, Jorma Höykinpuro, Genos69(1998), s, 125-138, 158). Puoliso: Margareta Petersdotter Svärd,(*1380-), Taulusta 92Margareta Pederintytär? (Svärd). Isä Peder Svärd. Margaretan 2. puoliso Erik Jönsinpoika, jäänyt uudelleen leskeksi vuoteen 1420 mennessä. Tuolloin hänen veljensä vaati Erik Jönssinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista. 1,2 (Tapio Vähäkangas). Vanhemmat taulusta 94 Peder gamble Peder Swerdh Svärd till Kräppelby och Haga i Bårgå, Rälssiisäntä, s. noin 1360, k. 1400 ja N.N. Nilsdotter Högervänd Arm-Suontaka. Lapset: 1. Ragnhild Pedersdotter Danske, s. 1394 2. Henrik Persson Danske till Dönsby, s. 1398 Porvoo. Tauluun 92. 3. Kadrin Pedersdotter Danske, s. 1410, k. 14.4.1482 4. Margareta Pedersdotter Danske, s. 1420, k. 1490,(&),
Peder DANSKE
* Birth: ABT 1380 * Occupation: Porvari Naantalissa, maanomistaja Raisiossa 1400-l, alussa
* Partnership with: Margareta SVÄRD Marriage: 1410 o Child: Ragnhild DANSKE Birth: 1394 o Child: Henrik DANSKE TILL DÖNSBY Birth: 1398, Porvoo, Munkeby o Child: Katarina (Kadrin) DANSKE Birth: 1410 o Child: Margareta DANSKE Birth: 1420
Descendants of Peder DANSKE
1 Peder DANSKE =Margareta SVÄRD Marriage: 1410 2 Ragnhild DANSKE 2 Henrik DANSKE TILL DÖNSBY =Anna TILL VEIBY 3 Katarina DANSKE =Bengt DUFVA TILL MUNKEBY 2 Katarina (Kadrin) DANSKE 2 Margareta DANSKE =Filpus 3 Mårten =(Unknown) 3 Karin JÄGERHORN AF STORBY 3 Botilda JÄGERHORN AF STORBY
http://www.vilppula.com/people/p000000g.htm#I54439
DANSKE Danske-suvun kantaisä Peder Danske ei esiinny toimivana henkilönä keskiaikaisissa lähteissä, mutta on ilmeisesti omistanut Raision Tahvion kylässä Tanskila-nimisen tila, jonka 1540 omisti Margaretha tyttären pojanpoika Olof Mårteninpoika (Jägerhorn-suku, taulu 3). Hänen perintönsä jaettiin seuraavasti. Margaretha sai Raision Tanskilan ja Ragnhild sai Porvoossa sijainneet maat sekä kukin tyttäristä sai 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta. Katariina on voinut saada myös jonkin tuntemattoman tilan, sillä muuten perintö ei olisi jakaantunut tasan. raghildin kuoltua Margareta sai haltuunsa tämän osat Kuuslahdesta ja Brunilasta.2 TAULU 1 Peder Danske, porvari Naantalissa ja maanomistaja Raisiossa 1400-luvun alussa, oli ilmeisesti sama Danske, joka omisti merransijoja Raision Lietteenruonassa. Omisti Merimaskun Kuuslahden, Rymättylän Brunilan ja Raision Tahvion Tanskilan, missä on ilmeisesti asunutkin. - Puoliso ennen vuotta 1410 Margareta Pederintytär? (Svärd). Isä Peder Svärd.(Katso Kurki - Svärd-suku, taulu 3) Margaretan 2. puoliso Erik Jönsinpoika, jäänyt uudelleen leskeksi vuoteen 1420 mennessä. Tuolloin hänen veljensä vaati Erik Jönssinpojan jälkeläisiltä sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailoisista. 1,2 Tyttäret: 1. Karin Pederintytär, Leski 1451, Eli vielä 14.4.1482, jolloin vahvisti 1474 tekemänsä 30 markan maakaupan 1/3:sta Brunilaan. 3 Lapset yrittivät saada sitä takaisin, mutta laamannintuomiolla 14.10.1490 se pysyi luostarin omaisuutena. 4 Kuollut ennen vuotta 1484. - Puoliso 1420-luvulla Merimaskun Finnilän Finvid Jönsinpoika. 3 2. Margaretha Pederintytär, taulu 2. 3. Ragnhild Pederintytär. - Puoliso asemies Paavali Skytte, tunnetaan 1441-1471, Vähäkankaan mukaan hän olisi toiminut Naantalin luostarin taloudenhoitajana. Aviopuolisot luovuttivat Naantalin luostarille tyttärensä proventaksi 14.8.1467 Porvoon Hagasta ja Kräpelbystä "niin paljon maata kuin vanhalle Pietari Svärdille oli vanhastaan kuulunut." 2, 5 TAULU 2 Margaretha Pederintytär, lahjoitti isänperintönä saadun Merimaskun Kuuslahden Naantalin luostarille 1466 1,6 ja perintö osuutensa Rymättylän Brunilasta (2/3), nämä lahjoitukset annettiin kahden tyttären proventoiksi ja hänen poikansa vahvistivat lahjoitukset hänen kuolemansa jälkeen 14.10.1490 4, Leski 14.10.1466. 6 - Puoliso Filipus Jönsinpoika (Katso Jägerhorn-suku, taulu 1). 7 Lähteet: 1. Naantalin historia I, Seppo Suvanto, s.219-226. 2. Genos 69 (1998), Tapio Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset, s. 125-138. 3. DF/FMU 3909 4. DF/FMU 4287 5. DF/FMU 3341 6. DF/FMU 3314 7. Naantalin historia III, Kerttu Innamaa, s. 328-330. http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm
Peder Dansken jälkeläiset (kirjoittanut Tapio Vähäkangas, Muurame) Peder Danskesta itsestään ei ole paljon sanottavaa. Hänestä, kuten monista muistakin keskiajan henkilöistä, on jäänyt niukasti tietoja. Keskiajan lähteissä Peder Dansken nimi mainitaan kahdesti, nimittäin tyttäriensä Margaretan ja Ragnhildin isänä. [1] Hän saattaa kätkeytyä jonkin patronyymin tai ammattinimen taakse, mutta sen selvittäminen on osoittautunut tuloksettomaksi. Lisänimi tanskalainen voi tarkoittaa, että hän oli kotoisin Tanskasta, mutta nimi voi olla myös edellisiltä siirtolaispolvilta periytynyt, sukunimeksi muuttunut nimi. Olof Danske omisti 1400-luvun alussa rälssimaata Ahvenanmaalla, Björn Danske puolestaan 1423 Hämeenlinnan lähettyvillä. [2] Nigels Danske oli vuonna 1353 voudin kutsumana todistajana, kun Perniön Pyhäjoki vaihtoi omistajaa. Pyhäjoella asui vuonna 1398 Nils Pederinpoika. [3] Hänen poikansa lienee Perniön Laukossa 1440-luvulla asunut Peder Nilsinpoika, jonka äiti oli Gödik Fincke vanhemman perillinen. Pyhäjoki oli ollut jonkin aikaa Gödik Finckelle pantattuna. [4] Aikaetäisyys, yli 45 vuotta Nigels Dansken ja Nils Pederinpojan välillä, on melko suuri heidän varmaksi identifioimisekseen. Peder Nilsinpoikaa ja Peder Danskea ei voida yhdistää, koska Danske ei ole elänyt enää 1440-luvulla, vaan aivan 1400-luvun alussa. Jälkimmäisen perilliset eivät omistaneet maata Perniössä. Tosin Perniön Pohjasta eräät Peder Dansken jälkeläiset perivät maata 1400-luvun lopulla, mutta se oli heidän äidinperintöään. Suomessa oli keskiajalla kolme Tanskila-nimistä rälssitilaa: Oripäässä, Merimaskussa ja Raision Tahviossa, ja sen lisäksi Sauvon Danskekulla. Klaus Lydekenpoika Djäkn vaihtoi 25.2.1421 pois ensinmainitun. [5] Merimaskun Tanskila sijaitsee lähellä muita Peder Dansken maaomistuksia, joten olisi houkuttelevaa liittää se hänen yhteyteensä, mutta omistussuhteet eivät tue tätä oletusta. Sen sijaan Raision Tanskila näyttää kuuluneen hänelle, sillä eräs hänen perillisistään omisti sen 1540. 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa joku Danske oli omistanut merransijoja Raision Lietteenruonassa [6] Peder Danske on omistanut Merimaskun Kuuslahden ja Rymättylän Brunilan. [7] Molemmat kylät sijaitsivat kokonaan rälssimaalla, joten niiden rälssiluonto periytyy kaukaa. Maahanmuuttaja ei olisi onnistunut ostamaan kokonaisia kyliä, joten omistusoikeuden on täytynyt perustua joko edellisten sukupolvien tai vaimon perintöön. Merransijojen omistamisen perusteella arvioituna Peder Danske näyttää asuneen Raision Tanskilassa. Porvoon Hagassa ja Kräpelbyssä Peder Dansken hallussa on ollut vanhemman Peder Svärdin osuudet kyliin. [8]
Taulu 1 Peder Danske. Vanhemmat tuntemattomia. Hän on elänyt 1400-luvun alussa, koska tyttäristä ainakin Katarina on syntynyt ennen vuotta 1410. Omisti Merimaskun Kuuslahden, Rymättylän Brunilan ja Raision Tahvion Tanskilan, missä ilmeisesti on asunutkin. Hänen perintönsä näyttää jaetun kolmeen yhtäsuureen osaan. Margareta on saanut Raision Tanskilan ja 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta. Ragnhildille tulivat Porvoossa sijainneet maat sekä kolmannekset Brunilasta ja Kuuslahdesta. Hänen kuolemansa jälkeen viimeksimainitut joutuivat Margaretan haltuun. Katarina on saanut 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta sekä jonkin tuntemattoman tilan, sillä muutoin perintö ei olisi tasapainossa. - Puoliso Margareta Pederintytär? (Svärd). Peder Dansken tytär Ragnhild antoi suostumuksensa Porvoossa sijainneiden, aikanaan Peder Svärd vanhemmalle kuuluneiden maiden luovutukseen. Avioliitto Peder Dansken kanssa on solmittu ennen vuotta 1410, sillä tytär Katarina näyttää olleen naimisissa jo 1420-luvulla. Margareta Pederintytär (Svärd) on avioitunut uudelleen Erik Jönsinpojan kanssa, mutta jäänyt vuoteen 1420 mennessä uudelleen leskeksi. Margaretan veli Henrik Svärd näet karhusi tuolloin Erik Jönsinpojan jälkeläisiltä, joiden holhoojana toimi Wibruder (Kortumme?), sisarensa saamatta jäänyttä huomenlahjaa Naantalin Ailosista. Tila tulikin Svärdeille ja joutui lopulta Lucia Olofintyttären (Skelge) lahjoituksena Naantalin luostarille. [9] Lapsia: Katarina. Taulu 2. Margareta. Taulu 5. Ragnhild. Taulu 23.
http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm
Peder Danske porvari Naantalissa, maanomistaja Raisiossa 1400-luvun alussa. Peder Danske. Vanhemmat tuntemattomia. Hän on elänyt 1400-luvun alussa, koska tyttäristä ainakin Katarina on syntynyt ennen vuotta 1410. Omisti Merimaskun Kuuslahden, Rymättylän Brunilan ja Raision Tahvion Tanskilan, missä ilmeisesti on asunutkin. Hänen perintönsä näyttää jaetun kolmeen yhtäsuureen osaan. Margareta on saanut Raision Tanskilan ja 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta. Ragnhildille tulivat Porvoossa sijainneet maat sekä kolmannekset Brunilasta ja Kuuslahdesta. Hänen kuolemansa jälkeen viimeksimainitut joutuivat Margaretan haltuun. Katarina on saanut 1/3 Kuuslahdesta ja Brunilasta sekä jonkin tuntemattoman tilan, sillä muutoin perintö ei olisi tasapainossa. (Genos/Tapio Vähäkangas).
Peder Danske Syntynyt 1300 -luvulla, koska vanhin tytär meni naimisiin jo 1420 -luvulla. Omisti Merimaskussa Kuuslahden, Rymättylässä Brunilan ja Raisiossa Tahvion Tanskilan, missä ilmeisesti asunutkin
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4962&highlight=danske
Tommy Pohjanen sukujuuret:
Sähköposti:
x-internet@hotmail.com