Ero sivun ”Kuhmoinen” versioiden välillä

Kohteesta SshyWiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun
(Kirjallisuus)
(Kylät)
Rivi 55: Rivi 55:
  
 
Lähde:<ref>Kuhmoisten historia.Suvanto 1965, 199.</ref>
 
Lähde:<ref>Kuhmoisten historia.Suvanto 1965, 199.</ref>
 +
 +
 +
'''Kyläkirjoja'''
 +
: Pertti Gylldén, Pihlajakoski - poukama Päijänteellä
  
 
== Talot ==
 
== Talot ==

Versio 18. syyskuuta 2011 kello 11.19

Paikkakunnat

Pikaohje sivun muokkaamiseen

Tietoja kirkonarkistosta

Yleistä

Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat

Historiaa

Asukasluku

Kuhmoisten asukasluku

  • 1749: 1079
  • 1760: 1336
  • 1769: 1496
  • 1773: 1600
  • 1810: 2783
  • 1825: 3357
  • 1835: 3589
  • 1845: 4014

Lähde: Suvanto Seppo: Kuhmoisten historia. 1965, 200.

  • 2008: 2683 <ref>väestörekisterikeskus</ref>

[1]

Kylät

Kylät Kuhmoisissa maakirjan 1750 mukaan (sulkeissa kylän talomäärä vuonna 1750):

  • Harmoinen (10 taloa vuonna 1750)
  • Anttula (7)
  • Tapiala (15)
  • Lästilä (15)
  • Äkämäki (4)
  • Suurijärvi (2)
  • Ruolahti (1)
  • Tehi (2)
  • Närvä (1)
  • Päijälä (16)
  • Kaukola (5)
  • Valkiala (5)
  • Puukkoinen (3)
  • Ouninpohja (1)
  • Rasi (1)

Vuodesta 1800 maakirjoissa omina kylinään:

  • Lättilä
  • Paateri
  • Leppäkoski
  • Pihlajalahti

Löytäne 1640-luvun alusta lähtien vain hallinnollisesti Kuhmoista.'

Lähde:<ref>Kuhmoisten historia.Suvanto 1965, 199.</ref>


Kyläkirjoja

Pertti Gylldén, Pihlajakoski - poukama Päijänteellä

Talot

Talojen nimet ilmestyvät maakirjoihin vasta vuonna 1698 (Suvanto 1965, 137-138).

Harmoinen

  • Kauppila
  • Hukki
  • Knuutila
  • Iso-Littu
  • Vähä-Littu
  • Nikula
  • Purola
  • Vilppula
      • 1698 jälkeen käräjäpöytäkirjoihin tai henkikirjoihin ilmestyy: Sappee 1763, Anttila 1770 & Yrjölä, Valkjärvi 1775, Nikula 1776, Koirankivi 1778, Joutsimatka 1782, Rimmintaipale 1785, Riihilahti 1788, Hopeaharju 1791 (sijaitsivat kaikki Sappeessa).
      • Saarenkulma: Lummenenmaan kulmaan Sorola 1773, Saarelle eli Saloon Nurmiranta 1782, Hiukkola 1776, Kokkola 1786, Korkeela 1786, Sumioinen 1794.
      • Jako 1740: Littu eli Avoperä, Simola. Vähä-Litun jako 1745: Visala ja Mattila.
      • Unnaslahti 1774.
      • Nikulan jako 1785: Nivu eli Nikula ja Miehonniemi.
      • Knuutilasta 1/4 1786: 1791 Lahti
      • kirkonkylän rajalle: Myyrä-Putkisto 1784, Kuokansyrjänalusta 1789, Mäenpää 1780, Kuokkala 1780, Lakiakangas eli Penttilä 1780, Jokela 1789, Muuttola 1788, Hakala 1782.
      • isojaon jälkeen Myllyvieri 1814, Rajalahti 1796, Kunnatoinlahti 1806, Syrjänpää 1798, Mantere 1789, Taipale 1804, Haapasilta 1799, Kunnatoin 1799, Kultakallio 1814, Vuohilahti 1821.
      • isojaossa itsenäistyneiden torppien torppia: Joutsenlahti 1804, Kukasniemi 1812, Kavelahti 1812, Puoliväli 1831, Lahdentausta 1847, Heikkilä 1853, Takkula 1821, Isoaho 1861, Kolula 1851, Mäkelä 1849, Ahola 1814, Pirttilahti 1819, Mäyrämäki 1841, Jakaraniemi 1803.

(lähde: Suvanto 1965, 171-174.)

Antula

  • Rantala
  • Suutari
  • Marttila
  • Puukila
  • Pälsilä

Tapiala

  • Pörvälä
  • Paaja
  • Vorikka
  • Teppola
  • Myysälä
  • Lukkari
  • Niemelä
  • Simola
  • Uotila
  • Keikkala
  • Iivola
  • (maakirjoissa Tapialaa:) Lättilä
  • (maakirjoissa Tapialaa:) Venttolan talo

Lästilä

  • Valkiamatti eli Rekola
  • Ranta-Puukila
  • Kopsala
  • Hinskala eli Motikkala
  • Jussila
  • Muurila
  • Myysälä eli Saksa
  • (maakirjoissa Lästilää:) Paateri

Äkämäki

  • Kauppila
  • Korppila

Päijälä

  • Hukki eli Nihtilä
  • Kopola
  • Kuttila
  • Juntteri
  • Teppinen
  • Korola
  • Leisala
  • Muurahainen
  • Hyrkkölä
  • Sorkkala
  • (Pihlajalahden) Seppälä
  • (maakirjassa Päijälää:)Leppäkosken yksinäistila

Kaukola

  • Nihtilä eli Hukki
  • Kaukola
  • Kalhola

Valkiala

  • Väkkärlä eli Äijälä
  • Pasi
  • Hakkimala

Puukkoinen

  • Kimola
  • Haljala
  • Hujala

Närvä

  • Närvän yksinäistila

Ruolahti

  • Ruolahden yksinäistila

Tehi

  • Tapanila
  • Tuomala

Suurijärvi

  • Heimala
  • Finnilä

Rasi

  • Rasin yksinäistila

Ouni

  • Ounin yksinäistila

Löytäneen kaksi taloa kuuluivat hallinnollisesti Kuhmoisiin.

Kaikkiaan vuonna 1698 67 taloa, kun maakirjassa 1539 isäntien luku oli 48.

Lähteet

Suvanto, Seppo 1965. Kuhmoisten historia.

Isäntäluettelot

Kirjallisuus

Sukukirjoja

  • Kalevi Vuorela, Virmailan suku I-II. Varsinkin II-osa (2. painos 2005) sisältää kuhmalaisia sukuja.
  • Martti Ruokola ja Risto Lahti, Pukaran suku.
  • Tuula Heinävaara, Harjunsalmi - Siellä sukuni juuret.
  • Jouni Kankaanpää (toim.), Yrjölän suku Harmoisista

Huomioita suvuista

Sukuseurat ja -yhdistykset