Taivassalo

Tietoja kirkonarkistosta

Mainitaan seurakuntana jo 1350. Toimi piispa Gadolinin anneksapitäjänä 1789-1802. Iniön seurakunta liitettiin 1554 Taivassalon kappeliksi, tämä sai oman papin 1689 ja vuonna 1908 erotettiin omaksi seurakunnaksi. Vartsala (Kunnarainen eli Fagernäs) kuului kappelina vuodesta 1554 ja Pyhän Jaakopin saarnahuonekuntana vuodesta 1675 Taivassaloon. Näistä muodostettiin 1782 Kivimaan kappeli, joka sittemmin 1865 erotettiin Kustavin kirkkoherrakunnaksi. Velkuan (Palvan) saarnahuonekunta perustettiin 1794 ja erosi omaksi emäseurakunnaksi 1913. Kts. seurakuntatiedot / Hiski [1]

• Taivassalon kirkonarkisto 1690-1862 Kansallisarkiston Digiarkistossa[2] Tee hakemistoa kätevästi on-line samalla kun tutkit, lue ensin ohje [3] Huom. synt. vih. haud. 1666-1688- sisältää myös Kustavin kappelin merkinnät [4]

• Taivassalon kirkonarkisto 1862-1900 Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen (SSHY) arkistossa (tulossa keväällä 2012)

• Suomen Sukututkimusseuran Historiakirjojen hakemisto, Hiski [5], Taivassalo [6]

• Taivassalon seurakunta [7]

Asukkaat

• Taivassalo Suomen asutuksen yleisluettelossa, kts. myös Vehmaan SAY

Taivassalo 1540-1559 [8]

Taivassalo 1560-1579 [9]

Taivassalo 1580-1599 [10]

Taivassalo 1600-1619 [11]

Taivassalo 1620-1639 [12]

Taivassalo 1634-1653 [13]

Taivassalo 1654-1673 [14]

Taivassalo 1674-1693 [15]

Taivassalo 1694-1713 [16]

• Taivassalon henkikirjat 1810-1880, Turun ja Porin läänin henkikirjat, Vehmaan kihlakunta [17]

• Puumerkkejä Taivassalosta (kerännyt Paavo Ekko)[18]

• Taivassalo Wikipediassa [19]

• Taivassalon kunnan kotisivu[20]

• Saariston tietopankki: Loiston tietopankkiin on koottu saaristoaiheisia artikkeleita, tekstikatkelmia, kuvia ja linkkejä. Painopiste on Askaista, Kustavia, Merimaskua, Rymättylää, Taivassaloa ja Velkuaa esittelevässä aineistossa. [21]

• Vakkasuomalaisia ja raumalaisia purjelaivoja sekä laivanvarustajia. Kari Jalavan sivut [22]

Kylät

Ahainen, Hakkenpää, Halesmäki, Helsinki, Hilloinen, Huitila, Hurunkorpi, Huukainen, Hylkilä, Hyövelä, Ihattula, Inkeranta, Isokorpi, Isosärkilä, Järppilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitainen, Karhula, Kaustio, Keräsaari, Ketarsalmi, Kirkonkylä, Koivisto, Kouvoinen, Kummila, Kurjala, Kyrö, Lahdenperä, Leikluoto, Lemmetyinen, Lempoinen, Liittinen, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palo, Pappila, Paltvuori, Punttinen, Rouhu, Sannainen, Santala, Sarsala, Taipale, Tammisto, Toroinen, Touppa, Tuomarainen, Tuomoinen, Uskoinen, Uurna, Vainionperä, Vehanen, Vehas [23], Viianen, Vuorenpää, Vuorte, Vähäsärkilä.

Kirjallisuus

Taivassalon kirjasto [24]

Taivassalon matkailuesite, sisältää runsaasti historiaan liittyvää teksti- ja kuvamateriaalia [25]

Taivassalo-seura [26], kotiseutuarkisto, yhteyshenkilö [27]

Paikallishistoria

• Taivassalon historiaa kunnan kotisivulla [28]

• Entispäivän Taivassalo, Kotiseutulukemisto 1-5 Toim. Olavi Mäkelä, Päivi Hannula, Marja Martinsuo. Uusikaupunki 1991 - 1995.[29]

• Taivassalo-Seura r.y. Hakkeenpäst pappilan kaut pimiäl kulmal (vanhoja kuvia Taivassalosta)

• Vanhan Vehmaan kihlakunnan pitäjien ja kylien nimet. 2 : Entisten Taivassalon ja Vehmaan pitäjien alue. J. A. Lopmeri 1947. [30]

• Kaksi kirkonkokouksen pöytäkirjaa Taivassalosta. Sanomalehti Turunmaa 1927 no 154. [31]

• Taivassaloa käsittelevää paikallishistoriallista kirjallisuutta Varsinais-Suomen maakuntakirjastossa Turun kaupunginkirjastossa [32]

• Lindström, Lasse: Keskiaikaisia asiakirjoja Taivassalosta. Turku 1983.

• Lindström, Lasse: Lisälehtiä Taivassalon historiaan : vuosisadat 1500 ja 1600. 1984.

• Lindström, Lasse: 1700-luku Taivassalon historiassa. Turku 1985. Paperijäljenne käsikirjoituksesta.

• Lindström, Lasse: Taivassalo-kirja. Turku 1983.

• Heikkilä, Vihtori: Taivassalon ym. kuntain vakuutusyhdistys 1883 - 1983. Laitila 1983.

• Kustavin-Taivassalon Metsänhoitoyhdistys 50 vuotta 1933 - 1983.

• Taivassalon maamiesseuran juhlajulkaisu 50-vuotispäivänä 1935. Taivassalo 1935. Paperijäljenne.

• Taivassalon nuorisoseuran juhlajulkaisu 50-vuotispäivänä 1939.

• Taivassalon osuuspankki 1925 - 1975. Taivassalo 1976.

• Taivassalon sankarivainajat 1939 - 1944. Taivassalo-seura 1994.

• A. Maliniemi, Turun professorin ja Taivassalon kirkkoherran Petrus Bergiuksen († 1691) omaelämäkerta. SKHSV 21 (1931) s. 354–370

Sukukirjoja

• Sandelius- ja Rosendahl-suvut ovat lähtöisin Taivassalosta. Osmo Aimo Salminen 1927.[33]

• Särkilahdista polveutuvia sukuja.Anneli Amé 1999. [34]

• Sukukirja Taivassalossa 1786 syntyneen seppä Michel Grönroosin jälkeläisistä ja esivanhemmista. Seppo Karranto 1998. [35]

• Lehtimäen kalastajasuku : Kustaa Adolf Kustaanpoika ja hänen jälkikasvunsa. Taimo Saarinen 2002. [36]

• Leikluodon Holmbergit. Taimo Saarinen, 2006, Hämeenlinna [37]

• Taivassalon Wilsonien sukujuuria. Kauppias Frans Wilsonin ja hänen vaimonsa Tekla Knuutilan esipolvia Taivassalossa ja sen lähipitäjissä. Martti Rautio 2008.[38]

Huomioita suvuista

• Keskiajan Stiernkors -suvusta. Juhan suku-uutiset [39]

• Nuoremmasta Stiernkors -suvusta. Juhan suku-uutiset [40]

• Alftan-kronikan tiimoilta. Juhan suku-uutiset [41]

• Esipolvia liikemies Karl Widellille, selvittänyt Heikki Jokipii [42]

• Johan Österman, nuottakalastajien oltermanni, kirkonisäntä, porvari, Tukholma. Syntynyt 1695 Taivassalo, Kaitainen [43]

• Tarja Laaksosen sukusivut [44]

Sukuseurat ja -yhdistykset

• Lönnroth-Vahtera sukuseura[45]

---