Ero sivun ”Kymmenysluettelo” versioiden välillä
(→Kymmenysluettelo, tiondelängd) |
(→Kymmenysluettelo, tiondelängd) |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| − | http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=627 . Oheisessa kuvassa vuoden 1708 kymmenysluettelo Piikkiöstä, jossa myös eritelty ruokakunnat (röker) | + | http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=627 . Oheisessa kuvassa vuoden 1708 kymmenysluettelo Piikkiöstä, jossa myös eritelty ruokakunnat (röker l. savut) laamannin- ja kihlakunnantuomarin palkan perusteeksi. Luettelossa kymmenykset mitataan tynnyreittäin (tunnor) ja kapoittain (kappor). |
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=663 Kihlakuntakohtaisessa yhteenvedossa esim. Piikkiön v. 1708 viljakymmenyksistä kolmasosa eli 43 tynnyriä 24 kappaa maksetaan tertiaalina kirkkoherralle. | http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=663 Kihlakuntakohtaisessa yhteenvedossa esim. Piikkiön v. 1708 viljakymmenyksistä kolmasosa eli 43 tynnyriä 24 kappaa maksetaan tertiaalina kirkkoherralle. | ||
Versio 27. helmikuuta 2006 kello 19.38
Kymmenysluettelo, tiondelängd
Veroluettelo, johon kirjattiin pitäjän talollisilta perittävät viljakymmenykset.
Kymmenysverotus vakiintui Suomessa 1300-luvulla. Vero muodostui luonnontuoteina, veroparseleina suoritettavista maksuista, jotka jaettiin piispan, kirkkoherran ja pitäjänkirkon kesken.
Reformaation yhteydessä kruunu otti haltuunsa pääosan kymmenyksistä. Vuodesta 1557 lähtien kirkollisten verojen kanto määrättiin voutien tehtäväksi ja kruunu maksoi kirkkoherralle palkkana tertiaalin, kolmasosan kymmenyksistä. Talolliset maksoivat vuosittain viljakymmenykset yleensä viljan tuoton perusteella.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=627 . Oheisessa kuvassa vuoden 1708 kymmenysluettelo Piikkiöstä, jossa myös eritelty ruokakunnat (röker l. savut) laamannin- ja kihlakunnantuomarin palkan perusteeksi. Luettelossa kymmenykset mitataan tynnyreittäin (tunnor) ja kapoittain (kappor).
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=472&pnum=663 Kihlakuntakohtaisessa yhteenvedossa esim. Piikkiön v. 1708 viljakymmenyksistä kolmasosa eli 43 tynnyriä 24 kappaa maksetaan tertiaalina kirkkoherralle.
Lähteet:
- Hannu Välimäki, Kymmenyksistä kirkollisveroon. Kirkollisverotus Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa reformaatiosta nykypäiviin. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia 188.
- Häkkinen, Sippu: Mämmälän kylän talot ja suvut, 2000.
