Ero sivun ”Hagaberget” versioiden välillä
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
Hagabergetin tienoilta löysi Juho Pesu kivikautisen kourutaltankatkelman, joka on säilytettynä | Hagabergetin tienoilta löysi Juho Pesu kivikautisen kourutaltankatkelman, joka on säilytettynä | ||
Kansallismuseon kokoelmissa referenssinumerolla KM 3866:4. | Kansallismuseon kokoelmissa referenssinumerolla KM 3866:4. | ||
| + | |||
| + | Hieman etelämpää, Fiskarsin tiluksilta, löydettiin v. 1710 kivikirveen terä (KM6306:53). | ||
| + | Kansallismuseo osti esineen asemapäällikkö Sandellilta. | ||
* Anja Sarvas, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään esihistoria | * Anja Sarvas, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään esihistoria | ||
Versio 27. helmikuuta 2008 kello 12.03
Hagaberget sijaitsee Ruotsinpyhtään Ruotsinkylässä.
Hagaberget on merkitty Kustaa III:n kartastoon Ruotsinkylästä Elimäelle vievän valtatien ja pitäjienrajan väliseen maastoon, joka 1950-luvulla kuului kokonaisuudessaan Pesun taloon.
Käyttökielessä kahdelle erillisille mäenkumpareelle olivat muodostuneet nimet punaiseksi maalatun- ja harmaahirsisen ladon mukaan; Punaisenladonmäki ja Harmaanladonmäki.
Edellisellä kasvoi valtoimenaan vadelmaa, merkkinä mahdollisesta aiemmasta asutuksesta. Molemmin puolin mäkeä sijaitsi kaksi kirkasvetistä lähdettä ja mäkien välissä lähes ympyränmuotoinen "Kaunisniitty". Harmaanladonmäellä kasvoi rauhoitettu "käärmekataja".
Hagabergetin tienoilta löysi Juho Pesu kivikautisen kourutaltankatkelman, joka on säilytettynä Kansallismuseon kokoelmissa referenssinumerolla KM 3866:4.
Hieman etelämpää, Fiskarsin tiluksilta, löydettiin v. 1710 kivikirveen terä (KM6306:53). Kansallismuseo osti esineen asemapäällikkö Sandellilta.
- Anja Sarvas, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään esihistoria
