Kannuksen sukuja: NILKKULA,HANNI,RENBÄCK,PARSIAINEN,OJA,KÄRKI,STOR-ARVO,JUSSINPIETI,KORVELA,LILLRAKO,LUOMALA,OLLIKKALA,SÄMPILÄ,HOLLANTI,BJÖRN

Kannuksen sukuja: NILKKULA,HANNI,RENBÄCK,PARSIAINEN,OJA,KÄRKI,STOR-ARVO,JUSSINPIETI,KORVELA,LILLRAKO,LUOMALA,OLLIKKALA,SÄMPILÄ,KOUTONEN,BJÖRN

NILKKULA suku,Kärkisesoja,Ylikannus,Kannus

Erich Larsson Nilcku:n tälläistä:

Erkki ei kuolin syytä, mutta aika velikulta naismaailmassa lapsien teossa. Ensimmäisen vaimon ei kuolin tietoa luutavasti kuollutkin

1697-99, mutta viimeistään 1703.

Erkille laskettu kuolin ajasta 62 v ja 8 kk. synt. aika n. __.05.1658. Erich Larsson Nilckulalla ollut 20.03.1704 vaimo-2 Margeta Jacobsdr. 1680-1775.

Tällä Erich Larsson Nilckula oli istumapaikka Lohtajan kirkolla miestenpuolella Mutakalampilaisten penkkirivillä 13 ja paikka 10 ja

vaimo Margetha naistenpuoli Mutkalampilaisten penkkirivi 12 paikka 10, vuoden 01.06.1694 ja 27.04.1712 kirkon penkkijärjestyk-

sessä. Margetha merkitty RK:sssa 1721-28 ensin Enka (leski) päälle kirjoitettu Hustru jolle ilmestyy mies Joseph 1724 ehtoollisille ja

joka lienee kuollut 05.09.1725 ehtoollisen käynnin jälkeen, Margetha Nilkussa ehtoollisella vielä 02.02.1728.

Nilkun isäntänä ollut juuri tämä Eric Larsson 1686-1708, jonka jälkeen poika ensimm. liitosta Lars Ericsson 1709-1713.

Erkkiä edellinen isäntä Nilkussa ollut Thomas Thomasson Kärki 1675-85, Nilkun isäntänä on ollut 1642-74 Thomas Frantzon, Tuomas Tuomaanoika Kärjen isä .

Häntä edellistä en voi yhdistää, joka oli Hans Mattsson 1635-41. Ettei mikään olisi sangen helppoa niin:

Roikolan isäntä vuona kinkerikirjassa 1758 merkitty Eric synt. 1726 , oli talossa Roikola aiemmin ollut isäntäparin Henric Larsson (Nilcku) ja Lisa Erichsdr. heidän poika Erich, joka syntynytkin oikeasti 05.05.1725.

Lisa Erichsdr. isä luultavasti silloinen Roikolan isäntä 1697-1701 Erich Thomasson Hanni ja äiti Lisa Mattsdr

Eli tuosta päätellen Erkki Laurinpoika Nilcku ja Heikki Laurinpoika Nilcku olleet veljeksiä ja jälkipolvi kansoittanut Nilkun ja Roikolan.

---

Lars lapsia: Henric,isäntä Roikola&.

NILKKULA 62,Erich*x.6.1658-†12.1.1721†Lohtaja. Asui Mutkalampi,Kärkisesoja,Ylikannus,Kannus,Nilkkulan talollinen1686-1708Nilkku(Kärki).(*19.10.1704 had a child out of wedlock:mother Lisa Johansdr),1&,&20.3.1704. puoliso 94,Margaretha Jacobsdotter*x.9.1680-†10.9.1775Kannus,2&. lapsia: X, Jacob*11.7.1706, 64,Anna*19.10.1707-+11.9.1772+Lohtaja&20.1.1734, Thomas*10.12.1708, Lisa*24.9.1711&20.1.1734, Mattz*20.4.1713, Peer*21.6.1715, 0,Maria*(21.10).1718-†24.11.1718.

NILKKULA 50,Johan*21.5.1705-†7.10.1755†hitsig feber,*Kannus,hb,2&18.12.1741,&22.12.1723 puoliso HANNI 40,Susanna Peehrsdotter*23.10.1699-†23.3.1741*Kannus lapsia: X, Lars*10.5.1726, Johan*11.3.1727, Jacob*30.8.1728&28.12.1749 2&27.10.1754, Lisa*29.1.1730, 1,Lars*8.4.1732-†20.4.1733, Isacc*29.4.1733, Carin*1.7.1736, Susanna*13.6.1737&, 56,Erich*12.4.1738-†14.6.1794†flusfeber&14.10.1767, Mattz*18.8.1740.

NILKKULA/MÄRSYLÄ 42,Pehr*3.3.1725-†4.4.1767†hetsig feber*Kannus,husbonde1&29.3.1747,&Lohtaja&17.12.1749 puoliso STOOR-ROIKOLA Elisabeta*21.6.1725-†20.12.1788 lapsia: X, 59,Matthias*20.3.1752-†28.11.1811†lungs+Himanka,gdk.&19.11.1778Lohtaja, 0,Brita*4.10.1753-+1753, 56,Isac*12.3.1755-†11.10.1811†andtäpp.&, 5,Elisabeth*25.10/25.1.1757-†30.4.1763†koppor, 0,Susanna*5.1.1760(n:d:c:)-†6.1.1760†ok:b:sj:, 47,Brita*13.2.1761-†25.6.1808†hets.feb.,naimaton, 55,Jacob*30.8.1763-†2.2.1819†hets.feb.bd.&24.10.1787Lohtaja, 15,Pehr*1767-+n.1783.

MÄRSYLÄ/PARKKIHAUTA/SAVALLAMPI 62,Johannes*2.1.1751-†28.10.1813 †bröstfeber, åbo,husb:,*Kannus >27.3.1808 Oulais by,Savallampi &12.11.1777 puoliso SIPINJUUSO 53,Elisabetha*25.4.1757-†(30.9.)1810 lapsia: X, 0,Brita*5.12.1779-†11.12.1779†ok.b.sj., 0,Johannes*30.12.1780-†31.1.1781†oang., 0,Maria*10.2.1782-†19.2.1782†oang., AndersSavallampi/Pirneskoski*21.3.1783,1&12.12.1811Oulainen2&27.10.1833Oulainen,isäntäSavallampi,Oulaistenkylä,sitt. talollinen 1847-55Pirneskoski,Matkaniva,Oulainen, 39,Jacob*22.8.1784-†27.9.1823döf och dumb,kuuromykkä+0ulainen, 0,Thomas*6.12.1785-†27.7.1786†m:sj., 64,Anna*20.3.1787-+29.6.1851Himaka,1810Lohtajalla,>,&29.1.1815Himaka, 0,Elisabeth*10.6.1789-†19.7.1789†ok.b.sj., 1,Helena*21.8.1790-†18.9.1791†diarrh., 0,Eric*6.12.1791-†22.12.1791†ok.b.sj., 10,Susanna*14.4.1793-†1.2.1804†i hosta, 32,Abraham*18.6.1794-+19.11.1826Oulainen&27.12.1820Oulainen, Michel*23.10.1795, Rautalammilla1815,till moderkyrka1824&27.12.1820Oulainen, Margaretha*20.7.1797&27.12.1820Oulainen, Johan*9.9.1799>, 12,Eva*15.3.1802-†1815+Oulainen.

PARKKIHAUTA 30,Mathias*28.8.1778-†(21.7.1809) Lohtaja,&3.5.1801 puoliso ROLIG 49,Brita*(30.12.1783)-†31.5.1833 lapsia: Maria>1818Himangalta Mutkalampiin, 1,Margareta*2.10/25.7.1801Himanka-†18.10.1802, X, Thomas*18.12.1803 renkiHimanka&27.11.1831Himanka, Johan*1.2.1807&.

PARKKIHAUTA/SAVALLAMPI/SARANLAMPI/SARALAMPI 65,Michel*9.10.1802-†(21.6.1868)/(†11.5.1898?)*Lohtaja,dreng,inhysing..>26.6.1819.Pyhäjoki,Oulainen,Savallampi,>(10).4.1820.Kannus,tjenstefolck,:hpe:24.6.1820-5.10.1823.flyttningsattester:lefverne:ärlig,x:stendomskunsk.:svag.Rautalammilla,sitt.Lohtajalla,(kävi Oulaisissa 1819-20),itsellinen Mutkalammilla, Hillilän Ainalin talollinen,&30.11.1823 puoliso AINALI 77,Brita*28.8.1800-†(4.2.1878) lapsia: 0,Matts*11.6.1824-†24.6.1824, 43,Johan*12.5.1825-†2.12.1868>1841>14.11.1848Lohtajalta Kannukseen &27.12.1848, Zachris*7.4.1828&31.12.1856>1861Himanka, 3,Michel*8.8.1831-†18.3.1835†älta, 83,Eva Maria*10.1.1835-†14.12.19181&21.11.1858 2&24.10.1881, 69,Anders/AndrewSaranlampi/Ainali*31.1.1838-†19.3.1907&1859Finland *Mutkalampi village,Kannus parish,Finland>20.10.1854/1861 Himanka>1882 New York>1892 Cromwell Minnesota,1901 became an American citizen and received a land grant at Cromwell†village of Cromwell,Eagle Twp,Carlton County,Minnesota,Usa, X.

SARANLAMPI/AINALI/KUOPPAKANGAS/SARALAMPI 57,Carl*9.3.1841-†( 5.11.1898)*Kannus*Mutkalampinkylä>14.1.1873Lohtaja,dreng,inhyses,(mökkiläinen), Lohtajan käräjillä 4.4.1861,hvardera pliktade för 1:a resan lägersmål, 2&,3&1874,&14.4.1862 puoliso KOUTONEN 28,Brita Lena*23.10.1836-†16.6.1865 lapsia: X, 2,Eva Maria *26.11.1862-†2.11.1865, 0,lapsi*1865-†1865dödfödd.

SARALAMPI 51,Carl Fredric*6.1.1861-† 14.1.1912†keuhkotauti*Kannus*oäkta, aliupseeri,sotamies,talollinen elatuskeino:sotapalvelus.(Oulaisissa 1890-1902),kuulutus:24.9.,26.9.,3.10.,10.10,2&10.1.1912,&10.10.1886 puoliso TROPP 41,Anna Sofia*15.3. 1868-† 6.6. 1909 lapsia: 29,Karl Johannes*3.6.1888-†22.3.1917>24.12.1912 Amerika>Suomi>12.3.1913USA, 82,Eemil Fredrik*27.11.1890-†6.3.1973 1&4.10.-10.11.1912>16.4.1913 Amerika Houghton Houghton Michigan Zip code:49931 social security number:371-03-3986, 2,Heino Heikki*3.4.1893-†12.7.1895, 43,Iida Sigrid*4.4.1895-†3./4.11.1938&>23.4.1913 Amerika, 20,Heino Lahja*24.6.1897-†3.7.1917, 77,Lauri Euseebius*14.8.1898-†30.8.1975&>26.9.1933 AlaTornioon, 0,Briita Sofia*23.9.1899-†4.10.1899, 0,Anna Sofia*16.11.1900-†20.11.1900, 13,Eeva Maria*7.2.1905-†29.10.1918, 17,Helmi Helena*7.2.1905-†1.4.1922, 0,Saimi Sofia*30.9.1906-†25.10.1906, 0,Anna Aukusta*5.12.1907-†7.1.1908

SARALAMPI 85,Hilma Sabiina* 27.10. 1903- †( 6.8. 1989)* Oulainen, 2&2.2.1975, &19.10.1924, puoliso: RAHKALA/POHJANEN 79,(Johan Viljami)*(23.2.1889)-†22.9.1968

---

Esi-isän veli=ANTTI (ANDERS) MICHELSS. SARANLAMPI5 AINALI (MIKKO (MICHEL) MATINP. PARKAHAUTA4 SARANLAMPI, MATTI (MATTS MATHIAS) JUHONP.3 PARKAHAUTA, JUHO (JOHAN) PEHRINP.2, PEHR1) was born 31 January 1838 in Mutkalampi Village, Kannus, Finland, and died 19 March 1907 in Village of Cromwell, Eagle Twp. Carlton County, Minnesota, USA, near Cloquet, Minnesota as Andrew Ainali. He married PRIITA (BRITA) HELENA AAPONT. PYSTÖ 1859 in Finland, daughter of AAPO PYSTÖ and CAISA WUOLLET. She was born 09 July 1840 in Kalajoki, Finland, and died 17 February 1885 in Himanka, Finland.

Notes for ANTTI (ANDERS) MICHELSS. SARANLAMPI AINALI: Kannus Parish Christened Book on HISKI lists Anders born 31.1.1838 in Mutkalampi Village, Finland to Michel Michelsson Saranlampi and Brita Larsdotter of Ainali farm, married 30.11.1823. No record found of surname Pystö for mother.

Antti (Anders) Ainali was born in Mutkalampi Village, Kannus Parish, Finland.

The Saralampi Virkatodistus (Himanka Parish Church records) says Antti moved to Himanka from Ylikannus in 1861. By that time, he was married and had one child. Since the family moved to Himanka in 1861, it can be concluded that all the children except for the oldest son Anders were born in Himanka (Himanga in Swedish) and not on the Ainali farm in Mutkalampi Village.

In the USA, various records also refer to Antti (Anders) Ainali as Anters or Andrew Ainali

On October 26, 1888, Anters Ainali applied for US citizenship. The detail of the oath before the Circuit Court of Douglas County, Wisconsin declaring his intention to become a US citizen says that he was born in Finland in 1838, arrived in New York in September 1882. This arrival date would be just before Antti's youngest son Ernst was born.

Antti's wife died in Finland on February 17, 1885, 3 years after his departure. The eight living children at the time of Brith's death were either on their own or if under age were dispersed within the community through a old procedure referrred to as "auctioned children" where a person bid to care for a child and be paid by the tax payer.

On April 05, 1889, Anters Ainali received US citizenship.

Following is a listing in Polk Directory for Superior Minnesota (possibly up to 1892) Name: Andrew Ainali Location 2: boards 319 Hughitt avenue Occupation: laborer(=arbetare) Year: 1890, 1891 City: Superior State: MN

On November 09, 1892, Anters Ainali of West Superior, Wisconsin applied for a Homestead at Cromwell, Minnesota application No. 7576. The legal description of the homestead was W1/2SE Section and SESE Section 34 Township 48-N Range 20-W, Carlton County, containing 120 acres.

The Twelfth Census of the United States on the 3rd and 4th day of June, 1900 for Red Clover Township, Carlton County MN shows an Andrew Ainali born Feb 1842 age 58 widowed, as the head of a household, a farmer and the owner of the property / farm. The DOB birth is error but records show no other Ainali's in Carlton County during that time.

On February 20, 1901, Anters Ainali was granted a Homestead as a widower, living alone. Children are all married and away. Homestead Certificate No 3151 at Cromwell Minnesota.

Homestead Proof - Testimony of Witness documents were filed by Charles Saarela and Isaac Maki who were on neighouring homesteads in the same section 34

On March 19, 1907, Anders (Anters) (Andrew) (Antti) Ainali died in the Village of Cromwell in Eagle Twp. Carlton County, Minnesota, USA. County death records show him as Andrew Ainali, farmer, age 69. This date is taken from a Death Certificate at the Minnesota Historical Society which shows two names - Dr. O. F. Watkins MD and Chas Hill TC who appears to be Charles Hill, a legal administrator of some sort.

Official records in the Carlton County Court House , dated April 4, 1907, shows his death on March 19, 1907, with the following names noted - Dr. O. F. Watkins and Mr. James Dunphy - Undertaker from Carlton

He is likely buried in a Cromwell area rural cemetery however the exact location remains unknown. Available records for the Cromwell Cemetery and the Eagle Lake Cemetery show no one with the name Ainali. However unmarked graves do exist and most cemeteries and burial sites have been found on neighbouring homestead properties. Local Mortuary records appear to have been lost from that time period possible burned in the great fire of 1918.

Disposition of Antti Ainali's property did not take place until a year after his death when the estate went through probate on May 25, 1908 with Charles Hill as the adminstrator and the farm being purchased by Samuel Williams of Superior Wisconsin. No information was available as to the dispersal of the equity from that sale. Samuel Williams then sold the farm to the Lehti family - first in 1917 under a contract for deed arrangement and then in 1927 when it was sold outright to the Lehti's.

More About ANTTI (ANDERS) MICHELSS. SARANLAMPI AINALI: Burial: 1907, Unknown cemetery location, Carlton County, Minnesota, USA. Declared Dead: 11 November 1943, Church record in Finland received no information on Anders Saralampi after his emigration to America and declared him dead as of Jan.1.1942 in order to clear their records, but without proof. Immigration: September 1882, Taken from his oath of application for US Citizenship dated October 26, 1888 Note 1: 09 November 1892, Anters Ainali of West Superior, Wisconsin applied for a Homestead at Cromwell, Minnesota. Note 2: 26 October 1888, Anters Ainali applied for US citizenship.The detail of the oath says he was born in Finland in 1838,arrived in New York in Sept 1882, just before Antti Ainali's youngest son was born.Antti's wife died in Finland 3 yrs later and the children were dispersed. Note 3: 05 April 1898, Anters Ainali received US citizenship. Note 4: 20 February 1901, Anters Ainali is granted a Homestead as a widower, living alone. Homestead Certificate No 3151 at Cromwell Minnesota. Note 5: 31 January 1838, Kannus Parish Christened Book on HISKI lists Anders born 31.1.1838 in Mutkalampi Village, Finland to Michel Michelsson Saranlampi and Brita Larsdotter (of) Ainali (farm), married 30.11.1823.

---

esi-isän veli=Antti Saralampi*1838. Ainali Gustava (Kustaava) Ainali was born Gustava Saralampi on 28 May 1879 in Himanka, Finland. The family name changed from Saralampi to Ainali but the details for that name change are unknown. Gust ava was one of eleven children born to Antti Saralampi (later Ainali) who was from Kannus and Priita Pystö who was from Kalajoki. Her father Antti had emigrated to the USA in 1882 seeking a new life for his family but Gustava's mother Priita died prematurely back in Finland in 1885. With the loss of her mother and the unknown whereabout s of her father, Gustava said that she became an "huutolapsi" or "auctioned child" at about age 6 and lived with and worked for a Swedish family. She remained with the family until she turned age 16, from 1885 t o 1895. After turning 16, she emigrated around 1895 to Canada to join her married sister Mrs. Ida Saxberg in Fort William, Ontario, Canada. The concept of auctioned children might be considered a rural equivalent to a modern children's aid society only the circumstances were not always positive for the children back in the 1800's. In the auction process the lowest bidder would agree to raise the child and be paid the lowest price bid. Gustava had unpleasant memories of her childhood as she was never afforded the opportunity to go to school as the other children in her adopted family did. Documents show that Gustava's long lost father Antti lived in Superior, Wisconsin in from 1888 to 1892 and became a US citizen on April 05, 1889. He granted a 120 acre homestead in Cromwell, Minnesota on February 20, 1901 where he never remarried. He died on March 19, 1907 in the Village of Cromwell in Eagle Twp. Carlton County, Minnesota, near Cloquet,USA under the name Andrew Ainali. A search of nearby cemeteries failed to find his burial location. Gustava and four siblings Andrew, August, Ida (who married Gus Saxberg) and Ernst emigrated to Canada, while sister Riita and brother Abraham went to the USA. August was known under the surname Arnold at the time of his marriage in 1887 in Port Arthur until his death in 1901.

---

HANNI suku,Kannus

Peehr Simonpoika,hän oli ottopoika,Hanni,Kannus. lapsia: HANNI (/ HANNILA) Peehr (†15.7.1731-1741?) Kannus, Kärkisesoja.(oli kolmesti tai neljästi avioliitossa).&13.11.1698 puoliso Carin Thomasdotter †e.22.6.1706 Kärkisoja,Kannus lapsia: X, Johan*29.10.1700, Maria*9.1.1702, Anna*22.1.1703, Lisa*22.1.1703.

HANNI 40,Susanna Peehrsdotter*23.10.1699-†23.3.1741*Kannus &22.12.1723 puoliso NILKKULA 50,Johan*21.5.1705-†7.10.1755

---

puoliso Maria Mattsdotter †j.17.11.1721-e.13.4.1723 lapsia: X, Anders*17.11.1721-.

(HANNI) Maria Peehrsdotter(*x.2. 1720)(/*1.6.1712)-†27.10.1808(*Kannus) &28.12.1743 puoliso JUSSINPIETI / JYLHÄ / KOUTONEN 81,Marcus Johansson*x.6.1718-†27.11.1799

---

RENBÄCK suku,Kannus

RENBÄCK / VIHTALA / SIPINJUUSO 54,Matts Johansson*x.9.1700-†23.10.1754†bröstwärck Kannus, soldat. 5.1.1750:katselmus:palvelusaika:23 v.=v.1727 tullut palvelukseen,(siv.am.ym. huomautuksia:palvelukseen). puoliso 86,Agatha Pehrsdotter*x.2.1699-†1.5.1785†ålderdom,Kannus lapsia: X, Thomas*25.12.1735&5.11.1758, Ericus*11.5.1735, Michaell*22.9.1739, Brita*27.1.1741&21.12.1772, Maria*8.3.1742&21.12.1772, Elisabeth*8.12.1743, 0,Petrus*15.3.1745-†8.6.1745, 0,Henricus*30.8.1747-†12.9.1747.

SIPINJUUSO 67,Matts*x.2.1732-†14.6.1799†ålderdom,husb.>Lohtaja,Himankakylä,&23.11.1753 puoliso PARKKIHAUTA Lijsa*29.5.1728- lapsia: 0,Susanna*x.12.1754-†31.1.1755†ok.b:sj.,1mån.3veck., 0,Anna*16.1.1756-†23.5.1756†kikh., X, Johannes*10.7.1758&31.10.1780,2&8.10.1797, 3,Mathias*2.1.1760-†6.7.1763†mässl., Eric*19.4.1761&31.10.1788, 0,Brita*20.10.1762-(†17.6.1763†rödmässl.), 0,Catharina*5.6.1764-†9.6.1764†m:sj.,tvill., 0,Agata*5.6.1764-†13.6.1764†m:sj.,tvill., 2,Maria*2.8.1765-†27.9.1767†feber, 0,Michael*27.10.1766-†12.7.1767†fl.feb., Petrus*25.6.1768-.

SIPINJUUSO 53,Elisabetha*25.4.1757-†(30.9.)1810†lungsot*Lohtaja&i full skrud&12.11.1777 puoliso MÄRSYLÄ/PARKKIHAUTA/SAVALLAMPI 62,Johannes*2.1.1751-†28.10.1813

---

PARSIAINEN suku, Kannus

PARSIAINEN Niilo Niilonpoika, talollinen Seppälä 1580-1599, s. välillä 1555 Kannus, †Toholampi. lapsia: X, Niilo&, Paavo.

RAUTIA Matti*n.1580 talollinen Seppälä1600-33*Toholampi lapsia: RAUTIA tytär puoliso RIUTTA/SEPPÄLÄ 61,Erkki*1610-†1672

---

OJA suku,Kannus

OJA 35,Johan Mattsson*1680-†1715Kannus puoliso 65,Anna Michelsdotter*1675-†2.4.1740 Kannus lapsia: Anders*14.2.1701, Lisa*9.3.1702, Susanna*16.5.1703, Michel*1706&, Jakob*7.6.1708, X, Erik*4.3.1712, Jacob*14.5.1713-+30.1.1790+stickfluss&, Johan*3.8.1714.

KÄRKISENOJA/AINALI 86,Lars*x.8.1709-†22.1.1796 †ålderd.,Kannus, 1&28.12.1729,&29.12.1752 puoliso HANNI 74,Susanna*12.11.1720-†22.6.1795 lapsia: Anna*19.11.1753, Beata*28.12.1754&15.10.1783, Thomas*15.12.1757-†26.4.1834&†(åld.br:)husb., X, Jacob*26.5.1761-†22.6.1761†ok:b:sj:.

AINALI 76,Lars*3.5.1760-†25.7.1836†hosta*Kannus,gårdsk.,1&,&22.10.1793 puoliso ARVO 43,Brita*25.11.1765-†25.11.1809 lapsia: Elisabet*12.8.1794-†27.8.1795†oang:s:, Thomas*15.4.1796&8.11.1816, Johannes*14.3.1797-†10.3.1798†oang:s:, X, Margaretha*16.10.1801-†x.11.1801†diarrhe´, Abraham*7.12.1802-†9.1.1803†hosta, Matts*21.2.1804-†15.1.1833†smittkopp:husbd&3.6.1827, AnnaGreta*2.10.1805& anmärkningar:födt oäkta barn 1827&1833.

AINALI 77,Brita*28.8.1800-†(4.2.1878)*Kannus,&utan skrud&30.11.1823 puoliso PARKKIHAUTA/SAVALLAMPI/SARANLAMPI/SARALAMPI 65,Michel*9.10.1802-†(21.6.1868)

---

KÄRKI suku,Kannus

KÄRKI/HANNI Thomas Matinpoika*n.1620-. Tuomas Matinpoika Hanni ( alkujaan Kärki ). Hän lienee syntynyt noin 1620, ja hänet on merkitty Hannin isännäksi isäntäluettelossa vuosina 1673-1685. Matti Tuomaanpoika löytyy Sukukirjan sivulta 144, esipolvitaulu 276. Ensimmäisen aviopuolison ja lasten äidin nimi ei käy ilmi henkikirjoista. Toinen vaimo ja lasten äitipuoli oli Priita Erkintytär, joka esiintyy henkikirjoissa 1680-1702. puoliso Anna Erkintytär lapsia: 82,Erich*1657/1661-+9.5.1740&1683, hänestä tuli vanhimpana poikana isäntä 1686 Priitta*1658,elossa 1681,ei mainita enää henkikirjoissa 1682, eli hän on joko kuollut tai avioitunut, X=Lisa*1661-+14.1.1710 & puoliso HOLLANTI/JUNKALA/PITKÄPERÄ Matts Josephsson*x.6.1665-†30.11.1738 , X=Jacob*1664, 45,Mattz*1668-+11.10.1714,+af Ryssen mårder och dräpen,&n.1695 puoliso Susanna Pekantytär Hanni*1669-+3.2.1757 Henkikirjojen mukaan Susanna tulee Hanniin 1695.

  lapsia:10 lasta, Lapsista ainoastaan kaksi vanhinta eli Iisakki ja Matti elävät aikuisikään. Muut ovat kuolleet lapsena, vaikka heitä ei kuolleiden luetteloista löydykään.
  Iisakki Isohanni*1696, Isäntä Iso-Hanni 1723-38 Sexman, 
  Matti*30.3.1699,
  Jaakko*3.7.1700,
  Pekka*9.7.1701,
  Susanna*27.2.1703,
  Maria*16.4.1704,
  Erkki*1.5.1705,
  Liisa*27.4.1708,
  Kaarina*22.10.1710,

Anna,elossa 1696, lienee kuollut suurien nälkävuosien aikana, koska ei enää ole mainintaa 1696 jälkeen, Iisakki*1672-+16.3.1745, Iisakki avioitui Susanna Eliaantyttären kanssa ilmeisesti 1703, ja avioliitosta on merkitty 3 lasta. Vuoden 1723 rippikirjassa Iisakki on vielä Hannissa, mutta vaimon nimeksi on merkitty Maria. Mahdollisesti Susanna oli kuollut ja Iisakki avioitunut uudelleen. Kirkonkirjoista ei löydy heille syntyneeksi lapsia.Iisakki oli elossa vielä 1728, jolloin hän esiintyy mainitussa käräjäoikeusjutussa asianosaisena. Kuolinmerkintää ei löydy kirkonkirjoista. Juho*1675, Juho avioitui 16.3.1702 Maria Laurintytär Ainalin kanssa. Avioliitosta on merkitty syntyneeksi yksi lapsi. Juhon kuolinmerkintää ei löydy, eikä hän esiinny enää rippikirjassa 1723. Argillander on merkinnyt kuolleiden luetteloon vuonna 1715 Maria Laurintyttären ilman talonnimeä. Kuolinsyynä: af ryss: ynegelig: marterad och bränd;. Marian iäksi on merkitty 36 vuotta, jolloin päästään syntymäaikaan 1679, joka sopii hyvin siihen nähden, että Juho oli syntynyt 1675. Mahdollisesti kyseessä on juuri Maria Laurintytär Hanni, jonka venäläiset kasakat siis kiduttivat ja lopuksi polttivat.

KÄRKI/ HANNI 64,Jacob*1664-†10.1.1728†Lohtaja. Kannus,Kärkisenoja,Hanni, tulee isännäksi Erkin jälkeen ja hänet mainitaan Hannin isäntänä vielä Kannuksen ensimmäisessä rippikirjassa 1723. Jaakon ensimmäinen vaimo Valpuri lienee kuollut 1700 luvun alkupuolella, eikä avioliitosta ole merkitty lapsia&1.12.1707 puoliso AINALI Agnetha Isacksdotter*x.12.1683-†22.4.1764†slag. lapsia: Jacob*23.4.1709, Isack*9.7.1710, Lars*20.7.1711, Elisabetha*4.9.1712, Johan*1.1.1714, 0,Isaak*11.11.1719-†9.9.1720, X, Thomas*22.3.1722&21.3.1744, Anna*6.12.1724.

HANNI 74,Susanna*12.11.1720-†22.6.1795†ålderd.,1&30.11.1736,&29.12.1752 puoliso KÄRKISENOJA/AINALI 86,Lars*x.8.1709-†22.1.1796

---

KÄRKI

MATTI TUOMAANPOIKA HANNIN RAHAT

Lehtiuutinen 18.6.2004 Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomat julkaisi 18.6.2004 uutisen otsikolla ” Huomattava raha-aarre löytyi Kannuksen metsästä” Artikkelissa kerrotaan Toholampisen Aaro Paanasen tekemästä hopearahalöydöstä. Malminetsintää harrastava Paananen jäljitti Hannin metsistä kultamalmia, sillä hän oli aiemmin löytänyt samoilta seuduilta kultapitoisen malmilohkareen, jolla hän oli voittanut palkinnon Geologian tutkimuskeskuksen malminetsintäkilpailussa. Metallipaljastimen avulla Paananen osui todelliseen kultasuoneen. Erään kiven päältä löytyi 50 hopearahaa sekä kullatut käädyt. Rahat olivat ilmeisesti olleet nahkapussissa, sillä rahojen välistä löytyi pieniä nahankappaleita ja ruostuneen soljen jäännöksiä. Käädyt paljastuivat Museoviraston myöhemmissä tutkimuksissa erittäin harvinaiseksi skandinaavista tyyliä edustavaksi miesten vyöksi. Niitä on löydetty Suomesta vain muutama, joten löydöllä on huomattava kulttuurihistoriallinen arvo. Museovirasto tulee lunastamaan vyön kokoelmiinsa. ”Vyön arvoa kuvastaa se, että vyötä ei voinut lähettää postissa Museovirastolle, vaan eräs museon työntekijä kuljetti sen junalla lastenvaunuihin kätkettynä Helsinkiin” kertoo Aaro Paananen artikkelissa. Vanhin hopearahoista on vuodelta 1666 ja uusin vuodelta 1712. Hopearahat olivat säilyneet ihmeen hyvin kuntan alla lähes kolmesataa vuotta. Artikkelin mukaan rahat tulee ilmeisesti lunastamaan K.H.Renlundin museo Kokkolasta. Artikkelista käy myös ilmi, että noin suurella rahamäärällä olisi omana aikanaan voinut ostaa 4 – 5 hevosta ! Artikkeliin haastateltu opettaja Heikki Pöyhtäri arveli, että rahat ovat pudonneet joltain kauppiaalta, joita seudulla aikanaan liikkui, kulkihan lähistöllä tervareitti Himangan satamaan.

Pohdintoja ja aavisteluja

Luettuani uutisen Helsingin Sanomista minulla heräsi rahojen vuosilukujen perusteella epäilys, että kyseessä saattaisi olla isovihan aikainen rahakätkö. Isovihan aikaiset julmuudethan alkoivat vuonna 1714, ja nuorin rahoista on vuodelta 1712. Mieleeni muistui myös sukututkimukseni tiimoilta eräs esivanhemmistani: Matti Tuomaanpoika Hanni. Venäläiset kasakat kiduttivat ja surmasivat Matti Tuomaanpojan 11.10.1714. Hämmästystäni herätti löydössä myös se, että rahat olivat kiven päällä. Ei oikein vaikuttanut siltä, että rahat olisi aikanaan kätketty. Ei tosin myös vaikuttanut todennäköiseltä, että ne olisivat pudonneet siihen. Ehkä kyseessä oli tilapäinen kätköpaikka. Mieleeni nousi hurja aavistus. Entä jos rahat olivat Matti Tuomaanpoika Hannin. Kuultuaan kasakkain tulosta hän kiirehti metsään ja jätti kiireessä rahat kiven päälle, aikoen myöhemmin noutaa ne sieltä! Kun hänet sitten surmattiin, rahojen sijainti jäi salaisuudeksi, ja syksyn lehdet peittivät sijaintipaikan.

Alpo Rahkosen kirje yleisönosastossa Lestinjoki lehdessä 21.6.2004

Sukututkimusta harrastava himankalainen Alpo Rahkonen kirjoitti muutaman päivän päästä yleisönosastoon kirjeen paikallislehti Lestijokeen: Kun varakas talonisäntä Matti Tuomaanpoika Hanni, syntynyt 1662, sai tiedon, että ryssät olivat tulossa Hannille, otti hän rahansa, hopeavyön ja arvoesineet ja piilotti ne metsään. Lokakuun 11. päivä 1714 ryssät surmasivat Matti Tuomaanpojan. Näin kätköpaikka jäi salaiseksi. Myös hänen Matti poikansa joutui venäläisten vangiksi. Hän pääsi kuitenkin vuosien kuluttua karkaamaan. Kun Matti Matinpoika tuli kotiinsa Hannille, hän epäili, että hänen veljensä Iisakki Matinpoika, olisi löytänyt nämä sukukalleudet. Tämä asia aiheutti veljesten välillä vakavan riidan, niin että Matti Matinpoika lähti Hannilta. Hän muutti vaimonsa ja kahden poikansa kanssa Himangan puolelle Saarenpäähän. Matin viha ja epäily kalleuksista ei laantunut, ja niinpä hän ajoi kannetta veljeään Iisakkia vastaan Lohtajan syyskäräjillä 1725. Matti halusi todistajaksi setänsä Iisakki Tuomaanpojan sekä äitinsä veljen Pekka Pekanpojan. Juttu jäi kuitenkin kesken, ja se raukesi, koska todistajia ei saatu käräjille. Tässä asia selvinnee, miksi todistajat eivät saapuneet käräjille todistamaan: rahoja ja arvoesineistä ei ollut löydettykään. Matti syytti veljeään Iisakkia turhaan, nehän löytyivät vasta nyt vuonna 2004. Mielikuvituksellinen aavistukseni oli kuin olikin totta, rahat mitä todennäköisimmin kuuluivat Matti Tuomaanpoika Hannille.

Alpo Rahkosen tietolähde

Alpo Rahkonen on kirjeessä mainitun Matti Matinpojan jälkeläisiä ja asuu Saarenpään taloa Himangalla, samaa taloa johon Matti Matinpoika muutti Hannilta. Hän on tutkinut sukunsa alkujuuria yhdessä Lohtajalta kotoisin olevan samaan sukuun lukeutuvan Paavo Hanhisalon kanssa. FM Paavo Hanhisalo on kokenut ja ammattimainen tutkija ja hän on työskennellyt pitkään arkistolaitoksen palveluksessa mm. Jyväskylän ja Vaasan Maakunta-arkistoissa sekä Kansallisarkistossa. Etsiessään vuonna 1994 Saarenpään ensimmäisen tunnetun isännän Matti Matinpojan taustaa hän löysi Rahkosen mainitseman pöytäkirjan Lohtajan talvikäräjiltä 1725. Siinä Venäjältä palannut Matti Matinpoika Saarenpää nostaa kanteen veljeään Iisakki Matinpoika Hannia vastaan syystä, että Iisakki oli yksin hakenut metsästä heidän isänsä ennen venäläisten tuloa isonvihan aikana kätkemiä rahoja ja hopeavyön. Hanhisalo oli etsinyt jutun jatkokäsittelyä, mutta Kansallisarkistosta ei löytynyt vuosien 1726-1727 käräjäpöytäkirjoja ja Hanhisalo päätteli, että juttu on rauennut todistajien puutteessa. Hanhisalo kirjoitti löydöstään Alpo Rahkoselle, mutta ei tutkinut juttua sen pidemmälle, eikä myöskään suomentanut vaikeaselkoista pöytäkirjaa tarkasti, koska jutussa kiinnosti häntä ainoastaan Matti Matinpojan tausta, ei jutussa mainittu rahakätkö. Kun löytö sitten uutisoitiin, Alpo Rahkonen muisti Hanhisalolta saamansa tiedot ja kirjoitti kirjeen Lestijoki lehteen. On ilmeisen harvinaista - kenties ainutlaatuista - että näin vanhan kätkön tekijä voidaan kiistattomasti tunnistaa. Ilman Paavo Hanhisaloa ja Alpo Rahkosta löytö olisi mitä ilmeisemmin jäänyt tunnistamatta. Maininta hopeavyöstä kytkee löydön kiistattomasti Matti Tuomaanpoikaan.

Keskustelut Aaro Paanasen kanssa

Soitin Aaro Paanaselle saadakseni löydöstä hieman lisätietoja. Hän kertoi, että löytöpäivä oli jo 17.6.2003. Museoviraston pyynnöstä Paananen joutui kuitenkin pitämään löydön omana tietonaan vuoden ajan. Löytöpaikka on vajaan kahden kilometrin päässä Hannin talosta pienen niityn vieressä olevassa, osin rämettyneessä maastossa, jossa on suoritettu viisi vuotta sitten aukkohakkuu ja sen jälkeen maapohja oli äestetty. Paananen oli alueelta aiemmin löytänyt kultapitoisen kivilohkareen ja liikkui nyt samalla alueella etsien silmähavaintojen perusteella samannäköisiä lohkareita. Metsätraktori oli ilmeisesti ajanut kiven päältä ja paljastaessaan kätkön oli samalla rikkonut vyön useampaan osaan.

Kivi oli vain noin 30 cm korkea ja kun siihen oli paljastunut ura, niin liki 300 vuoden takaiset rahat olivat kuin tarjottimella kiven päällä. Vain viiden sentin karikekerroksen alta paljastui kaikkiaan 64 kahden ja neljän markan kolikkoa, jotka on painettu Kaarle XI:n ja Kaarle XII:n aikana. Pieniä jäämiä nahasta oli myös jäljellä, samoin jokin ruosteinen nuppi, joka on saattanut olla kukkaron solki. Rahojen numismaattinen arvo on nykyisin on noin 100-500 euroa kappaleelta. Pyhimyksen kuvilla koristellussa vyössä on viistehiottuja, todennäköisesti kvartsikiviä. Toisiinsa yhdistetyistä ketjunosista koostuvan vyön leveys on 25 mm ja sen pisimmät osat 41 mm. Vyön lunastushintaa ei Museovirasto ole vielä määritellyt. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan yli 100 vuotta vanhat löydöt on muinaismuistolain mukaan toimitettava Museovirastolle, jolla on oikeus lunastaa ne löytäjältä. Jos lunastusoikeutta ei käytetä, löytö palautetaan löytäjälle. Museoviraston mukaan nyt löydetty vyö on hopeinen kullattu renesanssivyö 1600-luvun alkupuolelta. Epäselvä leima HW saattaa tarkoittaa turkulaista mestari Hartvig Wellighiä.

Lisätutkimukset

Asia näytti päälisin puolin selvitetyltä; Matti Tuomaanpoika oli kätkenyt rahat kiireessä venäläisten tulosta kuultuaan, ja kätkö jäi salaiseksi, kun kasakat surmasivat hänet. Ilmeisesti Matti oli kuitenkin ehtinyt kertoa kätkön olemassaolosta pojilleen tai veljelleen, koskapa Matti-poika tiesi niitä Venäjältä palattuaan kaivata. Alpo Rahkosen kanssa keskusteltuani selvisi myös se, että hänen käytössään ei ollut varsinaista käräjäoikeuspöytäkirjaa, vaan hän perusti tietonsa Paavo Hanhisalon kertomukseen asiakirjan sisällöstä, jossa kertomuksessa keskeisenä asiana ei ollut rahakätkö sinänsä. Pohdittuani asiaa päätin selvittää asiaa perusteellisemmin, onhan kysymyksessä myös esipolvieni elämänvaiheiden dramatiikka. Päätin selvitellä isonvihan aikaisia tapahtumia yleensä sekä isonvihan tapahtumia erikseen Lohtajalla. Etsin myös saatavilla olevaa tietoutta Matti Tuomaanpojasta ja hänen perheestään. Kansallisarkistosta tilasin valokopion alkuperäisestä käräjäoikeuspöytäkirjasta.

Isovihan aika

Ruotsin suurvallan lopun alku oli Kaarle XII joukkojen kärsimä tappio Pultavassa osana suurta Pohjan sotaa. Sota oli koetellut myös suomalaisten kestävyyttä. Ruotuarmeijan miesmäärä ei ollut riittänyt edes sodan alkutaisteluihin, ja joka neljäs suomalainen työkykyinen mies oli jo ensimmäisenä vuonna aseissa. Kun lisäksi ruotuarmeija lähetettiin Eurooppaan taistelemaan, niin Suomen puolustukseen ei miehiä ollut. Tällaisessa tilanteessa Suomi joutui ottamaan vastaan venäläishyökkäyksen Pultavan tappion jälkeen. Ensimmäinen suuri vyöry tuli talvella 1710, jolloin venäläisten 13.000 miehen armeija ylitti jäätä pitkin Suomenlahden ja valloitti Viipurin ja Käkisalmen. Uusi hyökkäys alkoi 1713. Se herätti Suomessa suurta pelkoa, sillä pakolaiset levittivät jo etukäteen kauhutarinoita venäläisten julmuudesta. Ruotsiin lähti Suomesta pakoon noin 20.000 ihmistä. Viimeisellä hädän hetkellä Suomesta saatiin vielä kokoon yksi armeija ns. ”sarka-armeija” jonka taistelu Pälkäneellä kuitenkin päättyi tappioon. Helmikuussa 1714 yritettiin vielä vastarintaa Napuella, mutta vähät suomalaiset lyötiin täydellisesti. Loppuun imetyssä maassa alkoi venäläisten miehitysvalta.

Suuren Pohjan sodan aikainen sodankäynti oli julmaa. Erityisesti siviiliväestö joutui kärsimään. Ryöstely kuului sodan arkipäivään, ja siihen syyllistyivät sekä upseerit että rivimiehet. Sotaväen oli myös hankittava ruokatarvikkeensa taistelualueilta. Väkivallan käyttö paikallisväestöä kohtaan oli yleistä. Ihmishengen arvo ei ollut korkealla. Eri osapuolten armeijat eivät olleet moraalisesti toisiaan parempia. Ruotsalaiset, suomalaiset ja venäläiset joukot käyttäytyivät yhtä brutaalisti valloittamiensa alueiden väestöä kohtaan. Suomen venäläismiehityksen aikaa 1713-1721 kutsutaan isovihaksi. Venäläisten on arvioitu surmanneen isovihan aikana noin 5.000 suomalaista. Yli 10.000 ihmistä vietiin Venäjälle, ja vain viidennes heistä palasi takaisin. Edellä olevat tiedot käyvät ilmi Suomi kautta aikojen kirjasta.

Isovihan aikana myös Lohtajalaiset saivat tuntea, millaista on elää vihollisen miehittämässä maassa. Isovihan vaikutus väestökehitykseen oli suuri. Lohtajalta kuljetettiin maaherran antamien tietojen mukaan vankeina Venäjälle kaikkiaan 341 henkeä, heidän joukossaan siis myös vasta 15 vuoden ikäinen Matti Matinpoika Hanni. Säätyläiset ja jotkut talonpojatkin pakenivat Ruotsiin, toiset piiloutuivat yläpitäjän terva- ja niittysaunoihin tai vielä edemmäs sisämaahan. Aineelliset vahingot olivat mittavat. Aineellisista hävityksistä saadaan eräitä hajatietoja vihan jälkeen laadituista tuomio- ja verokirjoista. Valaisevimpia ovat tuomiokirjoihin otetut nimismies Henrik Holstin johdolla vuosina 1722-1723 pidetyistä talonkatselmuksista kootut tiedot. Minä vuonna nämä tihutyöt tapahtuivat, sitä ei nimismies Holstin tarkastuskertomuksissa yleensä mainita, mutta todennäköisimmin suurimmat tuhotyöt tapahtuivat jo syksyllä 1714, jolloin vihollisosastot liikkuivat Keski-Pohjanmaalla edestakaisin ja esiintyivät hillittömämmin kuin myöhemmin. Pahinta kuitenkin oli, että viholliset nimenomaan syksyllä 1714 surmasivat Suur-Lohtajan alueella paljon viattomia ihmisiä. Lohtajan emäseurakunnasta tiedot surmatuista puuttuvat sen tähden, että papisto oli pakomatkalla Ruotsissa. Ylikannukseen oli kuitenkin rohkeasti jäänyt pitäjän apulainen Johan Argillander, ja hän teki kappelikunnan kirkonkirjaan merkinnät vihollisen tappamista ja hänen hautaamistaan ihmisistä. Argillanderin merkintöjen mukaan 36 Ylikannuksen kappelikunnan asukasta menetti tänä kauhusyksynä ja talvena vihollisen kädestä henkensä. Vasta keväällä 1715 olot näyttivät siinä määrin rauhoittuneen, että Argillander uskalsi ruveta hautaamaan kuolleita. Niinpä huhtikuun 7 päivänä 1715 haudattiin yhdellä kertaa 15 vainajaa, joista yksitoista oli vihollisen edellisenä syksynä surmaamia. Heidän joukossaan oli myös Matti Tuomaanpoika Hanni. Toukokuun 7 päivänä kirkkomaahan kätkettiin jälleen yhdeksän saman kohtalon saanutta. Argillander ei kuitenkaan saanut edes tietoonsa kaikkien surmattujen nimiä, puhumattakaan että hän olisi voinut heitä haudata. Argillanderin merkitsemistä surmapäivistä voidaan seurata vihollisosastojen liikehtimistä yläpitäjässä. Viimeistään lokakuun 6 päivänä 1714 viholliset ilmestyivät Ylikannuksen Mutkalammille ja ensitöikseen ottivat hengen Ainalissa asuvalta sotamiehen leskeltä Anna Juhontyttäreltä. Kaksi päivää myöhemmin koki samanlaisen kuoleman Liisa Matintytär, sukunimeltään luultavasti Hanni. Lokakuun 11 päivänä 1714 viholliset kiduttivat ja tappoivat 66-vuotiaan Matti Tuomaanpoika Hannin. Nämä tiedot käyvät ilmi kirjasta: Suur-Lohtajan historia.

Matti Tuomaanpoika Hanni

Tiedot Matti Tuomaanpoika Hannista ovat varsin puutteelliset. Kannuksen rippikirjat alkavat vasta vuodesta 1721, jolloin Matti oli jo surmattu. Kuolleiden ja syntyneiden luettelot alkavat 1700 luvun alusta, mutta ne ovat varsin puutteelliset. Niistä puuttuu runsaasti henkilöitä, joita niissä pitäisi olla. Edellä mainittu Paavo Hanhisalo on tutkinut sen aikaisia henkikirjoja ja hänen tutkimustensa perusteella tiedetään seuraavaa: Matti Tuomaanpojan isä oli Tuomas Matinpoika Hanni ( alkujaan Kärki ). Hän lienee syntynyt noin 1620, ja hänet on merkitty Hannin isännäksi isäntäluettelossa vuosina 1673-1685. Matti Tuomaanpoika löytyy Sukukirjan sivulta 144, esipolvitaulu 276. Ensimmäisen aviopuolison ja lasten äidin nimi ei käy ilmi henkikirjoista. Toinen vaimo ja lasten äitipuoli oli Priita Erkintytär, joka esiintyy henkikirjoissa 1680-1702. Lapsia Tuomas Matinpojalle on merkitty seuraavasti: Priitta s. 1658 elossa 1682 Erkki s. 1661 elossa 1686 X Jaakko s. 1664 *Matti s. 1668 kuollut 11.10.1714 Anna s. - elossa 1696 Liisa s. - elossa 1690 Iisakki s. 1672 Juho s.1675 Priittaa ei mainita enää henkikirjoissa 1682, eli hän on joko kuollut tai avioitunut. Erkki avioitui Liisa Matintyttären kanssa ilmeisesti1683. Erkistä tulee vanhimpana poikana isäntä 1686. Erkki ja Liisa lienevät kuolleet suurien nälkävuosien aikana, koska heistä ei löydy enää mainintaa 1696 jälkeen. Jaakko tulee isännäksi Erkin jälkeen ja hänet mainitaan Hannin isäntänä vielä Kannuksen ensimmäisessä rippikirjassa 1723. Jaakon ensimmäinen vaimo Valpuri lienee kuollut 1700 luvun alkupuolella, eikä avioliitosta ole merkitty lapsia. Jaakko avioitui uudelleen 1.12.1707 Aune Iisakintytär Ainalin kanssa, ja tästä avioliitosta syntyi yhdeksän lasta. Jaakko Tuomaanpoika kuoli 10.1.1728 ja hänen vaimonsa Aune Iisakintytär 22.4.1764. Anna ja Liisa lienevät kuolleet samoin suurien nälkävuosien aikana, koska heistä ei enää ole mainintaa 1696 jälkeen. Iisakki avioitui Susanna Eliaantyttären kanssa ilmeisesti 1703, ja avioliitosta on merkitty 3 lasta. Vuoden 1723 rippikirjassa Iisakki on vielä Hannissa, mutta vaimon nimeksi on merkitty Maria. Mahdollisesti Susanna oli kuollut ja Iisakki avioitunut uudelleen. Kirkonkirjoista ei löydy heille syntyneeksi lapsia. Iisakki oli elossa vielä 1728, jolloin hän esiintyy mainitussa käräjäoikeusjutussa asianosaisena. Kuolinmerkintää ei löydy kirkonkirjoista. Juho avioitui 16.3.1702 Maria Laurintytär Ainalin kanssa. Avioliitosta on merkitty syntyneeksi yksi lapsi. Juhon kuolinmerkintää ei löydy, eikä hän esiinny enää rippikirjassa 1723. Argillander on merkinnyt kuolleiden luetteloon vuonna 1715 Maria Laurintyttären ilman talonnimeä. Kuolinsyynä: ”af ryss: ynegelig: marterad och bränd”. Marian iäksi on merkitty 36 vuotta, jolloin päästään syntymäaikaan 1679, joka sopii hyvin siihen nähden, että Juho oli syntynyt 1675. Mahdollisesti kyseessä on juuri Maria Laurintytär Hanni, jonka venäläiset kasakat siis kiduttivat ja lopuksi polttivat. Argillanderin merkintöjen mukaan isonvihan aikana saivat lisäksi surmansa 32 vuoden ikäinen Liisa Matintytär Hanni sekä 44 vuoden ikäinen Kaisa Matintytär Hanni. Heitä en ole onnistunut identifioimaan Hannista. Matti Tuomaanpojan kuolinmerkinnän päiväys on 11.10.1714 ” af Ryssen mårder ochdräpen” eli venäläiset kasakat surmanneet. Matin iäksi on merkitty 66 vuotta, joten kuolinmerkinnästä laskettu syntymäaika olisi 1648. Kuolinmerkinnässä oleva ikä on mitä ilmeisimmin väärä, koska Hanhisalon mukaan henkikirjaan tullaan noin 20 vuoden iässä, ja Matti ilmestyy henkikirjaan 1686. Myös Matin sisarusten iät ovat selvästi nuorempia, samoin vaimon Susanna Pekantyttären ikä on selvästi nuorempi. Oletettavasti Matti on syntynyt 1668. Se on sopusoinnussa myös sen kanssa, että hänen kaksi veljeään olivat isäntinä ennen häntä, joten Matti on syntynyt heidän jälkeensä. Kuolinmerkintöjen ikämerkinnät sisältävät muutoinkin paljon virheitä, ja Matin kohdalla se on vielä ymmärrettävämpää, koska hänet haudattiin vasta seuraavana keväänä olojen vähän rauhoituttua. Ilmeisesti Matti Tuomaanpoika oli siis kuollessaan 46 vuoden ikäinen. Matti Tuomaanpoika avioitui Susanna Pekantyttären kanssa noin 1695. Henkikirjojen mukaan Susanna tulee Hanniin 1695. Susanna oli syntynyt 1669, ja hän kuoli Hannissa vasta 3.2.1757. Hän eli näin 88 vuoden ikäiseksi. Matille ja Susannalle syntyi lapsia seuraavasti: *Iisakki noin 1696 *Matti 30.3.1999 Jaakko 3.7.1700 Pekka 9.7.1701 Susanna 27.2.1703 Maria 16.4.1704 Erkki 1.5.1705 Liisa 27.4.1708 Kaarina 22.10.1710 Lapsista ainoastaan kaksi vanhinta eli Iisakki ja Matti elävät aikuisikään. Muut ovat kuolleet lapsena, vaikka heitä ei kuolleiden luetteloista löydykään. Kuolleiden luettelot ovat tältä ajalta varsin puutteelliset. Emme voi tietää isovihan aikaisia olosuhteita ja paljonko mm. lapsia tällöin menehtyi. Matin ja Iisakin välissä on myös mahdollisesti ollut jo lapsena kuolleita sisaruksia. Kannuksen ensimmäisestä rippikirjasta vuodelta 1721 löytyy sisaruksista elossa ainoastaan Iisakki ja Matti. Isän saatua surmansa syksyllä 1714 Iisakki oli 18 vuoden ja Matti 15 vuoden ikäinen. Hannin isäntänä oli Matin vanhempi veli Jaakko Tuomaanpoika.

Asian käsittely Lohtajan talvikäräjillä 12-16.1.1725

Hankin Kansallisarkistosta valokopion käräjäoikeuspöytäkirjasta. Kysymyksessä on ns. konseptipöytäkirja, eli oikeuden sihteerin tekemät muistiinpanot asian käsittelystä. Kun kysymys on käsin kirjoitetusta ja 300 vuotta vanhasta ruotsin kielestä, niin suomennos on äärimmäisen vaikeaa. Onnistuin kuitenkin löytämään Kouvolasta vanhoihin asiakirjoihin perehtyneen kääntäjän, joka on laatinut seuraavan suomennoksen:

”Väli-Kannuksesta oleva Matti Matinpoika Saarenpää tuli Oikeuteen ja kertoi, miten hänen Isänsä vainojen Aikana sinä aikana, kun hän itse (Matti Matinpoika) oli oleskellut Venäjällä, oli kätkenyt rahaa sekä Hopea vyön Metsään, joiden hän kotiin palattuaan oli saanut tietää veljensä Iisakki Matinpojan löytäneen, minkä hänen Setänä Iisakki Tuomaanpoika kuuluu hänelle kertoneen, mutta joka Iisakki Tuomaanpoika ei ollut täällä oikeudessa saapuvilla, vaikka Lautamies Kalle Mutka todisti, että hän oli hänet käräjille kutsunut asiansa kertomaan. Iisakki Matinpoika, joka nyt oli oikeudessa saapuvilla, tunnusti, että hänen Isänsä heidän metsään mennessään oli sanonut hänelle, että eräässä paikassa / tietyssä paikassa erään niityn kupeessa on rahaa kätkössä säilytettynä, mutta todisteli painokkaasti niin paljon vähemmän löytäneensä siitä paikasta kuin hän Venäjän vallan aikaisen Kihlakunnantuomari Rohsin/Rossin aikana oli olettanut, että Matti Matinpoika olisi niitä löytänyt (marginaalin teksti: ja siksi hänet oli täytynyt vapauttaa valalla), mistä hänellä ei kuitenkaan ollut mitään Pöytäkirjan otetta näytettävänään; kuitenkin Viskaali, Kunnioitetun Elias Hanstramniuksen kerrottiin hänen mainitun Autuaan (Edesmenneen) Appensa elinaikana pitämän Pöytäkirjan olevan tallessa. Tällöin tuli esiin Pekka Pekanpoika Hanni, joka on näiden Osapuolten eno; ja jonka Kantaja Matti Matinpoika kutsui Todistajaksi, jota vastaan Iisakki Matinpoika jääväsi, että hän olisi ensin sanonut tämän Matinpojalle, joka myös tunnusti esittäen, että Iisakki siinä yhteydessä, kun he olivat menneet metsään, oli tuonut ilmi, että hänen Isänsä oli tunnustanut hänelle, missä rahoja olisivat kätkettynä / kätkettyinä, ja lisäsi, että hänelläkin hänen Isänsä jälkeen olisi ollut samassa kätkössä hänelle kuuluva perintöosuus, joista syistä hänelle ei voitu myöntää oikeutta todistajan valan vannomiseen. Tästä päätettiin: Koska Oikeus katsoo tarpeelliseksi ensiksi ja ennen kuin Oikeusasia voidaan viedä Päätökseen, kuulla Osapuolten Setää Iisakki Tuomaanpoikaa, joka, vaikka hänet oli lainmukaisesti menetellen Oikeuteen kutsuttu, ei ollut lähettänyt tietoa laillisesta esteestä eikä ollut saapunut paikalle. Siksi hänen on, saatuaan tiedon tästä päätöksestä, saavuttava seuraaville Käräjille; hänet tuomittiin kuitenkin tällaisessa perintöriidassa niskoittelustaan 3 Hopeamarkan sakkoon 33. Luvun mukaan. Myös Iisakki Matinpojan on seuraaville Käräjille hankittava asiaankuuluvalle osapuolelle tässä oikeusasiassa Edesmenneen Kihlakunnantuomari Rohsin/Rossin toimittama tutkimus (selvitys), jotta Oikeus voisi siitä saada tietää, onko Asiaa käsitelty; tämän jälkeen ja sitten kun kaikkea tässä mainittua on noudatettu, tullaan asiassa tekemään seuraava Ratkaisu”.

Mitä käräjäoikeuspöytäkirja kertoo

Matti Tuomaanpoika oli vainojen aikana Matti Matinpojan ollessa Venäjällä kätkenyt metsään rahaa sekä hopeavyön. Matti Matinpojan palattua kotiin hän oli kuullut sedältään Iisakki Tuomaanpojalta veljensä Iisakki Matinpojan löytäneen ne. Iisakki Tuomaanpoika ei kuitenkaan ollut läsnä oikeudessa todistamassa asiasta, vaikka lautamies Kalle Mutka todisti hänet kutsuneensa. Iisakki Matinpoika tunnusti oikeudessa, että hänen isänsä Matti Tuomaanpoika oli heidän metsään mennessään kertonut, että tietyssä paikassa erään niityn kupeessa on rahaa kätkössä. Iisakki kertoi kuitenkin paljon vähemmän siitä paikasta löytäneensä kuin mitä oli olettanut. Oletus saattoi perustua kihlakunnantuomari Rohsin aikanaan pitämään pöytäkirjaan, jota Iisakilla ei kuitenkaan ollut esittää. On myös mahdollista ja jopa todennäköistä, että isä oli kertonut Iisakille kuinka suuresta summasta oli kyse. Matti Matinpoika kertoi myös, että Iisakki Matinpoika oli heidän metsään mennessään kertonut heidän isänsä kertoneen rahojen kätköpaikan. Matti Matinpoika lisäsi, että hänelläkin olisi ollut samassa kätkössä hänelle kuuluva perintöosuus. Seuraavaan istuntoon on poikien setä Iisakki Tuomaanpoika saatava oikeuteen kuultavaksi. Edelleen velvoitettiin Iisakki Matinpoika tuomaan seuraavaan istuntoon kihlakunnan tuomari Rohsin toimittama tutkimus.

Päätelmät

Ensinnäkin pöytäkirja vahvistaa kiistattomasti sen, että Paanasen löytämät rahat ja hopeavyö ovat Matti Tuomaanpojan kätkemiä. Lisäksi voidaan päätellä, että kätköä ei oltu tehty kiireessä, kuten oletin ja että Matti Tuomaanpoika oli kertonut kätkön olemassaolosta pojalleen Iisakille, jopa kätkön sijainnin ” tietyssä paikassa niityn vieressä”. Myös Matti Tuomaanpojan veli, Iisakki Tuomaanpoika, oli tietoinen kätköstä. Joko Matti kertoi vielä eläessään siitä tai sitten Iisakki kertoi löytäneensä sen. Huomionarvoista on erityisesti se, että Iisakki kertoi painokkaasti löytäneensä sieltä paljon vähemmän kuin mitä oli olettanut. Perustuiko oletus isän kertomukseen, vai kihlakunnan tuomarin tekemään tutkimukseen isovihan hävityksistä, sitä emme varmuudella voi tietää. Tästä joudutaan kuitenkin siihen ilmiselvään päätelmään, että kätkössä on alun perin ollut enemmän ja että osa kätköstä oli ilmeisesti siirretty pois ennen kuin Iisakki etsi kätkön. Myös Matti Matinpojan maininta, että kätkössä olisi ollut hänellekin kuuluva perintöosuus, antaa mahdollisuuden olettaa kätkön olleen kahdelle pojalle varattu perintöosa. Tuntuisi luonnolliselta, että perintöosan isä oli jo valmiiksi jakanut kahteen osaan. Kun vielä muistamme, että Paanasen löydössä oli myös jäänteitä mahdollisesta kukkarosta tai pussista, niin uskottavaksi mahdollisuudeksi näyttäisi jäävän seuraava olettamus: Matti oli jakanut kätkön molemmille pojilleen eri pusseihin. Toisen pussin jokin eläin, todennäköisesti kettu, tonki esille ja siirsi sen lähistöllä olevan kiven päälle, johon se sitten hautautui karikkeiden alle. Tämän kanssa sopusoinnussa on myös Museoviraston lausuma siitä, että vyöstä osa puuttuu ts. se ei ole täysimittainen. Arvoitukseksi jää Matti Matinpojan kertomus siitä, että isä oli tehnyt kätkön hänen ollessa Venäjällä. Vietiinkö Matti-poika Venäjälle vangiksi jo ennen Isän surmaamista. Pöytäkirja kertoo myös, että jutun käsittelyn odotettiin jatkuvan oikeudessa.

Jatkokäsittely

Asian jatkokäsittelyä olen etsinyt Kansallisarkistosta. Sieltä kuitenkin puuttuvat vuodet 1726 ja 1727, jolloin asiaa on todennäköisesti käsitelty seuraavan kerran. Vaasan Maakunta-arkistossa suoritettu tutkimus osoitti, että vuonna 1726 asiaa ei ollut käsitelty Lohtajan syys- tai talvikäräjillä. Vuoden 1727 pöytäkirjat puuttuvat myös Maakunta-arkistosta. Mikäli asian jatkokäsittely on ollut 1727, niin kuin on todennäköistä, niin siitä ei ole mahdollista saada tietoja pöytäkirjojen puuttumisen vuoksi. Vaasan Maakunta-arkistosta on myös tarkistettu nimismies Henrik Holstin pitämät talonkatselmukset isovihan jälkeen. Näissä katselmuksissa ei ole tullut esille Hannin talossa mahdollisesti pidettyä katselmusta. Lohtajan talvikäräjillä 18-20 ja 22.1.1728 asia on vielä ollut lyhyesti esillä. Pöytäkirja löytyy sekä Kansallisarkistosta, että Vaasan Maakunta-arkistosta. Suomennettuna pöytäkirja kuuluu seuraavasti:

Käsittelyssä oli veljesten Matti ja Iisakki Matinpoikien ja heidän setänsä Iisakki Tuomaanpojan ( Kärkisojan kylästä) välinen selvittämätön riita-asia, jossa Matti vaati isänsä poismenon jälkeen irtainta omaisuutta Iisakilta ja Iisakki puolestaan sedältään Iisakki Tuomaanpojalta, sikäli kun hän on isännöinyt Hannin 2/3 manttaalin Kruunun ruotutilaa. Rykmentinkirjuri Holst määrättiin suorittamaan yhdessä kahden lautamiehen kanssa inventaario Iisakki Tuomaanpojan hallussa olevasta irtaimistosta ja jakamaan se asianosaisten kesken. Elleivät osapuolet voi sopia hääkestityksestä, jota Matti vaatii, se jätetään oikeuden päätöksen varaan.

Pöytäkirjasta voi päätellä ainakin sen, että asia on ollut jossain muodossa esillä. Asian luonne on myös osittain muuttunut, ja poikain setä on tullut osalliseksi riita-asiaan. Osallisuus ilmeisesti perustui joko epäilykseen, että poikain setä olisi löytänyt osan kätköstä tai sitten pelkästään siihen, että hän oli Hannin isäntä ja pojilla oli isänsä perintöosuutta talosta saatavana. Perintöoikeus siihen aikaan koski ilmeisesti vain irtaimistoa. Talo oli ns. kruunun ruotutila, johon ei ymmärtääkseni ollut perintöoikeutta. Maininta hääateriasta, jota Matti myös vaatii, on erikoiselta kuulostava. Milloin Matti palasi venäjältä, sitä en ole pystynyt selvittämään. Hän avioitui kuitenkin 20-vuoden ikäisenä 1719 Liisa Antintyttären ( oletettavasti Suikola ) kanssa ja häät lienee pidetty Hannissa. Ensimmäinen lapsista Jaakko syntyi 29.4.20 ja Matti 23.5.1721. Viimeinen rippimerkintä Hannin rippikirjasta Matilla ja Liisalla löytyy 2.2.1723. Joko 1723 syksyllä tai 1724 alussa he muuttivat Saarenpäähän, jonka isännäksi Matti on merkitty. Muutama vuosi Saarenpäähän muuton jälkeen Matti nosti kanteen veljeään Iisakkia vastaan.

Herää tietysti kysymys miten Matti kykeni ostamaan Saarenpään. Talot olivat kuitenkin tuohon aikaan vielä kruunun verotaloja ja ymmärtääkseni riitti kun kykeni maksamaan talolle määrätyt verot kruunulle. Saarenpää oli ilmeisesti jäänyt autioksi ja kruunu haki talolle uutta viljelijää. Isänsä irtaimistoon Matilla oli kuitenkin perintöoikeus ja sitä hän haki oikeusteitse tietämättä, että isän hänelle varaamat rahat olivat kadoksissa. Maininta hääaterian korvaamisesta liittynee ilmeisesti juuri tähän perintöoikeuteen. Oletettavasti Matti katsoi että hänen kustantamansa häät olisi pitänyt maksaa Hannin talon yhteisistä varoista.

Matti Tuomaanpoika Hannin jälkipolvet

Matti Tuomaanpoika Hannin jälkipolvia löytyy runsaasti mm. Lohtajalta ja Kannuksesta. Lohtajalaisia suku/talonnimiä ovat mm. Nikkari, Huhtala, Pentti, Anttila, Hillilä, Junttila, Sinko, Rahkola, Kaalikoski, Torvi, Niemi, Hyyppä, Antihilli, Sipinjuuso, Hillilä, Kinaret, Juopo, Saarenpää ja Perttula. Kannuslaisia suku/talonnimiä ovat mm. Rättyä, Hanhineva, Tokola, Pesola, Hanni Isohanni, Polvikoski, Ainali, Nilkkula, Mutka, Märsylä Isoarvo ja Oja.

* * *

Pyhännällä 16.9.2005

Veijo Sydänmetsä

Katso myös tämä linkki'

http://www.hanni.fi/hannikoru/index.html

Tämän verran löytyy Hannia:

Perhe 1 I Liisa Matintytär Isohanni, s. 21.3.1742 Kannus, k. 20.2.1785 Toholampi Riutta. Vanhemmat perheestä 2. Puoliso: 9.12.1762 Kannus Matti Laurinpoika Riutta, Talollinen Riutta, s. 25-8.1737 Toholampi, k. 25.9.1806 Toholampi. Vanhemmat Lauri Laurinpoika Riutta ja Priitta Markuntytär Hanhineva. Lapset: Matti, Talollinen Riutta, s. 3.3.1764 Toholampi Riutta, k. 16.8.1828 Riutta

Perhe 2 (perheestä 3) II Matti Iisakinpoika Isohanni, Isäntä 1739-87 Iso-Hanni Lautamies Kannus, s. 1715 Kannus Mutkalampi, k. 17.1.1785 Kannus Mutkalampi. .Kuollut Mutkalammilla stickfluss: kuolinsyy.Talossa oli karjaa 1785 vuoden veroluettolon mukaan 8 hevost 15 lehmää 6 hiehoa ja 8 lammasta. Vanhemmat perheestä 3. Puoliso: 8.12.1734 Lohtaja Susanna Matintytär Seikkula, s. 1715 Lohtaja. Vanhemmat perheestä 6. Lapset: Liisa, s. 21.3.1742. Perhe 1. Thomas, s. 24.12.1748 Kannus, k. Lohtaja

Perhe 3 (perheestä 4) III Iisakki Matinpoika Isohanni, Isäntä Iso-Hanni 1723-38 Sexman, s. 1679 Kannus Mutkalampi, k. 12.9.1769 Kannus Mutkalampi. Vanhemmat perheestä 4. Puoliso: Beata Laurintytär, Talon Emäntä, s. 1686 Kannus, k. 9.6.1772 Kannus Mutkalampi. Lapset: Matti, s. 1715. Perhe 2.

Perhe 4 (perheestä 5)

FINCLUDEPICTURE "c:\\SukuJut\\800.jpg"

IV Matti Tuomaanpoika Isohanni, Isäntä .Venäläiset murhasivat, s. noin 1668 Kannus, k. 11.10.1714 Kannus.

Matti Tuomaanpojan jälkeläinen kymmenennessä sukupolvessa . Vanhemmat perheestä 5. Lapset: Iisakki, s. 1679. Perhe 3.

Perhe 5 V Tuomas (Matinpoika)(/Tuomaanpoika?) Kärki-Isohanni, Hannin Isäntä 1673-1685, s. 1620 Kannus, k. 1685 Kannus. Alkujaan käyttänyt nimeä Kärki. Lapset: Matti, s. 1668. Perhe 4.

Perhe 6 (perheestä 7) III Matti Antinpoika Seikkula, s. 1690 Lohtaja. Vanhemmat perheestä 7. Lapset: Susanna, s. 1715. Perhe 2.

Perhe 7 IV Antti Laurinpoika Seikkula, maakauppias, s. Lohtaja. Lapset: Matti, s. 1690. Perhe 6.

---

KÄRKI esi-isän veli= Matti Tuomaanpoika Hannin jälkeläiset teettivät ainutlaatuisesta renessanssivyöstä korusarjan Tuhannen ja yhden tarinan vyö

Outi Yli-Arvo KANNUS/KOKKOLA (KP)

Kokkolalaiset serkukset Irma Isohanni ja Maija Kuvanto istuvat tyytyväisenä Kuvannon olohuoneessa. Pöydällä heidän edessään on viime keväänä valmistunut korusarja, jonka juuret ovat syvällä Hannin suvun historiassa. Osassa koruja on punainen kivi, Lapin graniittia, osassa kiven paikalla on kasvofiguuri.

– Myös alkuperäisessä vyössä oli kasvofiguuri. Siitä syystä se otettiin mukaan myös tähän korusarjaan, naiset kertovat antaen viitteitä siitä, että koruihin liittyy jotain mielenkiintoista.

Isohanni ja Kuvanto kuuluvat Hannin sukuun. Koruun liittyvä tarina alkaa puolestaan Matti Tuomaanpoika Hannista, jonka jälkeläisiä Isohanni ja Kuvanto ovat kahdeksannessa sukupolvessa.

Kuvanto on oikeassa todetessaan, että koruun liittyvässä tarinassa on sadunomaisia piirteitä isovihan aikaisista julmuuksista huolimatta. Tarina on täynnä jännitysnäytelmän aineksia, kysymyksiä ja paikoilleen loksahtelevia palasia.

Tarina alkakoon.

Eletään 1700-luvun alkupuolta ja isovihan aikaa. Kannuksessa Hannin kylällä asuva Matti Tuomaanpoika Hanni kuulee, että ryöstöretkiään toteuttaneet kasakat ovat tappaneet ihmisiä naapurikylällä Ainalissa.

Levottomien aikojen takia Matti piilottaa kotitalonsa läheisyyteen, metsään niityn kupeeseen, runsaan määrän Kaarle XI:n ja Kaarle XII:n aikaisia hopearahoja sekä renessanssiajan kullatun, kivin koristellun hopeavyön. Hän jakaa omaisuutensa kahteen pussiin, sillä onhan hänellä kaksi poikaa, 15-vuotias Matti sekä hieman vanhempi Iisakki.

Matti Tuomaanpoika Hanni kuolee 11. lokakuuta 1714 venäläisten kasakoiden kiduttamana. Matti-poika joutuu kasakoiden vangiksi, mutta onnistuu pakenemaan ja palaamaan kotiinsa vuosia myöhemmin.

Matti tiedustelee omaa perintöosuuttaan veljeltään Iisakilta. Iisakki kertoo ottaneensa metsästä vain oman osuutensa. Matti kuitenkin uskoo veljensä pimittävän häneltä tietoja. Hän suuttuu ja muuttaa vaimoineen Himangalle.

Matti Matinpoika Hannin perintöosuuden kohtalo ratkeaa vasta lähes kolme vuosisataa myöhemmin.

Hypätään vuoteen 2003. Toholampinen malminetsijä Aaro Paananen etsii kultamalmia Hannin metsistä noin parin kilometrin päästä kylän asutuksesta Mutkalammin suuntaan.

Kultasuonen sijaan hän löytää kiven päältä vanhoja hopearahoja sekä käädyn, joka osoittautuu vanhaksi vyön kappaleeksi. Vyö on polttokullattua hopeaa, ja siinä oleva kivi on hiottua lasia. Kyseessä on harvinainen löytö.

Museoviraston vaatimuksesta vyön löytyminen on pidettävä salassa vuoden verran. Korun ainutlaatuisuuden vuoksi se lunastetaan Kansallismuseon kokoelmiin.

Vyön alkuperä herättää kysymyksiä monilla tahoilla. Palapelin palaset alkavat loksahdella kohdalleen kuitenkin kahdesta eri suunnasta. Toisaalla pyhäntäläinen Veijo Sydänmetsä tutkii sukunsa juuria. Kyse on Hannin suvusta. Sydänmetsän mielessä herää epäilys siitä, liittyykö Hannin metsästä löytynyt vyö hänen esi-isäänsä Matti Tuomaanpoikaan.

Toisaalla puolestaan niin ikään Matti Tuomaanpoika Hannin jälkeläinen, himankalainen Alpo Rahkonen miettii esi-isänsä yhteyttä löytyneeseen renessanssivyöhön. Rahkosen tiedossa nimittäin on se, että Matti Tuomaanpoika oli piilottanut isovihan aikaan omaisuuttaan metsään.

Ratkaiseva todiste on Suur-Lohtajan käräjäpöytäkirjoista löytyvä fakta. Sen mukaan Matti Tuomaanpoika Hannin pojat Matti ja Iisakki ovat ajautuneet riitoihin metsään piilotetun perinnön takia.

Kun monien sattumien summana selvisi, että Hannin metsistä löydetty vyö liittyy heidän sukuunsa, viipyilivät Kuvannon ja Isohannin ajatukset melkoisen usein 1700-luvun tapahtumissa.

– Vyön on todennäköisesti valmistanut turkulainen kultaseppämestari Hartwig Welligh ennen vuotta 1640, tietävät Kuvanto ja Isohanni kertoa vyön alkuperästä.

Maija Kuvanto sai idean korusarjaan eräänä iltana nukkumaan mennessään: renessanssivyöstä oli saatava uusiokoru suvun jäsenille. Antti ja Viljami Isohannin perinnetyöryhmä oli yhteydessä Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituuttiin, jossa innostuttiin korusarjan ideoinnista.

Lehtori Immo Lahtelan opiskelijat ottivat työnsä vakavasti, sillä he tutustuivat alkuperäiseen vyöhön Kansallismuseolla. Korusarjasta valmistui kymmenen ehdotusta. Hannin suvun jäsenet kävivät Lahdessa tutustumassa töihin ja valitsivat niistä kaksi jatkotyöstettäväksi. Reissuja Lahteen kertyi useita, ennen kuin lopullinen malli saatiin päätettyä. Hanni-koru oli syntynyt.

Muinaisvyöstä teetetty, viime keväänä valmistunut korusarja pitää sisällään kaulakorun, rintaneulan, korvakorut, solmioneulan, kalvosinnapit, rannekoru sekä sormukset miehille ja naisille. Niiden tekijä on haapajärvinen Risto Kärkkäinen.

Kyseiseen vyöhön liittyy vielä monia kysymysmerkkejä, jotka ansaitsisivat oman tarinansa. Miten koru päätyi Turusta Kannukseen Hannin kylälle ja Matti Tuomaanpoika Hannin omaisuudeksi?

Entä miten Matti Matinpoika Hanni pääsi pakenemaan kasakoiden kynsistä ja löysi tiensä takaisin kotiin Hannin kylälle?

Kolmas mielenkiintoinen, tarinanarvoinen kysymys on se, missä vyön toinen osa on tällä hetkellä?

– Sitähän ei tiedä, saadaanko näitä kysymyksiä koskaan selville, miettii Maija Kuvanto.

Saadaan tai ei, jokaiseen kysymykseen on kuitenkin tarjolla tuhat ja yksi tarinaa, joilla kukin voi leikitellä mielessään haluamallaan tavalla!

---

ARVO suku,Kannus

Johan lapsia: X, Jacob*1721&.

ARVO 75,Johan*x.5.1718-†23.8.1793†ålderd.s:br.,Kannus,husb:, puoliso 77,Brita Johansdotter*x.5.1712-†24.10.1789†ålderdomsbräklighet,Kannus lapsia: Johan*13.2.1736*Lohtaja, X, 80,Jacob*24.3.1738-†29.3.1818†åld.br:husbd:&18.12.1757, Mattz*1.2.1739, Mattz*24.12.1740, Henrich*17.1.1741, Erich*15.4.1742, Mathias*30.1.1755.

STOR-ARVO 82,Lisa?*30.11.1736-†8.4.1819†åld:d.br.,*Kannus&i skrud&24.11.1763 puoliso STOR-ARVO 64,Thomas Thomasson*1732-†6.5.1797†styng,Kannus lapsia: 57,Johan*15.7.1764-†10.10.1821†hosta,husbd.,&20.10.1791, X, Elisabeth*18.11.1769&1.11.1796, Thomas*25.7.1773&10.6.1802, Anna*26.8.1775&>Ylivieska, Margaretha*2.5.1777, Erich*15.3.1779.

ARVO 43,Brita*25.11.1765-†25.11.1809†andtäppa,*Kannus,&i skrud&22.10.1793 puoliso AINALI 76,Lars*3.5.1760-†25.7.1836

---

JUSSINPIETI suku,Kannus

JUSSINPIETI / JYLHÄ / KOUTONEN 81,Marcus Johansson*x.6.1718-†27.11.1799† ålderdom,.Kannus. dr.,bolagsman,husb., &28.12.1743. puoliso (HANNI) 88,(Maria*x.2. 1720)(/*1.6.1712 Kannus)-†27.10.1808,† åldr.br.,1&,2&, lapsia: 62,Erich*2.5.1745†29.8.1807farmer&, X, Thomas*18.11.1749&, Marcus*19.10.1752&, Maria*2.2.1756, 49,Jacob*24.7.1758-†10.6.1808†andt: husbd:&, Anna*3.5.1764.

LILLKOUTONEN 62,Johan*27.11.1747-†26.9.1810†feber,*Kannus,husbonde,&26.10.1773 puoliso STORKORVELA 67,Brita*20.8.1752-†7.5.1820 lapsia: 0,Pehr*27.10.1774-†17.11.1774†ok:b:sj:, 4,Maria*12.11.1776-†18.5.1781†koppor, 0,Marcus*27.9.1778-†3.10.1778†ok.sjuka, X, 0,Elisabeth*15.5.1782-†21.3.1783†hosta, 2,Anna*2.1.1784-†22.1.1786†hosta, 0,Michael*27.8.1785-†9.5.1786†hosta, 0,Jacob*24.3.1787-†21.5.1787†diarrhe´, 0,Brita*23.4.1789-†18.6.1789†svullnad, 0,Carin*13.5.1791-†9.7.1791†diarrhe´, 0,Elias*17.2.1793-†24.4.1793†oang:s:.

LILLKOUTONEN 28,Johan*15.9.1780-†7.4.1809*Kannus,bonde,&8.10.1806 puoliso MATTILA 55,Brita*30.11.1783-† 7.10.1839 lapsia: 0,Anna Greta*8.7.1807-†19.2.1808†hosta, X.

LILLKOUTONEN/VÄHÄKOUTONEN/ANNALA 60,Henric*7.9.1808-†10.9.1868,†nerff.,*Kannushusbond.,sytn:man,&16.11.1828 puoliso AHLBÄCK 74,Lisa Greta*30.5.1803-†31.1.1878 lapsia: 2,Johan*27.6.1830-†3.10.1832†hjertspr., 38,Fredric*4.12.1833-†9.7.1873&10.7.1859, X, Wilhelmina*10.11.1839&27.12.1863, Lisa Fredrica*19.4.1842>11.11.1862Lohtaja.

KOUTONEN 28,Brita Lena*23.10.1836-†16.6.1865,†barnsbd.,haut. 25.6.1865 och densammes dödfödda barn. *Kannus,anmärkningar: lägrad 1861,Lohtajan käräjillä 4.4.1861,hvardera pliktade för 1:a resan lägersmål,vigd utan skrud .&14.4.1862 puoliso SARANLAMPI/AINALI/KUOPPAKANGAS/SARALAMPI 57,Carl*9.3.1841-†( 5.11.1898)

---

KORVELA suku,Yli-Viirteenkylä,Kannus

KORVELA Pekka Matinpoika,isäntä:1634-1672 Korvela. Istui lautakunnassa v.1640. lapsia: KORVELA Elias,isäntä:1673-1682Korvela,Yli-Viirteenkylä,Kannus. Lohtajan Laamannin lautamies v.1688. lapsia: KORVELA Matts*1657-†1715† dräpen af Ryssen,Kannus,isäntä:1683-1701Korvela. puoliso Anna Mattzdotter*1656-†1715† dräpen af Ryssen. lapsia: X, Isac*1691-†2.3.1758†styng hbd&30.11.1711, Matts&9.11.1718(i:1723-1736K), Beata*26.9.1700, Gustaf*4.10.1702-†4.10.1702. (Lijsa &24.11.1701) (Brita& 11.6.1705)

KORVELA Johan*1676-†16.10.1714† af Ryssen dräpen och stoorligen marterad. (sotamies,(Lapissa,Norjassa,).isäntä:1702-1713Korvela, Kannus.&30.11.1699 puoliso KREKILÄ 79,Lijsa*x.10.1676-†25.11.1755 lapsia: Erich*20.10.1700-†3.2.1702, Matz*x.4.1703-†24.2.1707, Elias*27.8.1705, Anna*23.5.1707&30.11.1727, Mattz*x.2.1708-†10.6.1708, Isack*4.8.1709-, X.

KORVELA 75,Peer*17.6. 1712-† 21.11.1797,† kräfta,*Kannus,nämbdeman,husbonde,&26.11.1732 puoliso LILLRAKO Carin* 28.2.1708- lapsia Lisa*12.9.1733>&20.12.1754, Isacc*15.12.1734-†4.8.1786&12.12.1756†Isacc(och 3 andra)drunknade utanför Lochteå på (åtresaln=återresan?)ifrån Kalla strömningsfiske, Johan*24.12.1736&14.10.1759, Pehr*17.1.1739&, Brita*8.12.1741-†20.1.1742, Anna*23.9.1743&5.12.1762, Caren*7.11.1746, Mattz*29.12.1748-†27.10.1749, Anders*29.12.1748-†12.9.1749, Elias*20.8.1750&8.12.1774, X.

STORKORVELA 67,Brita*20.8.1752-†7.5.1820*Kannus†styng,&i skrud,&26.10.1773 puoliso LILLKOUTONEN 62,Johan*27.11.1747-†26.9.1810

---

LILLRAKO/VÄHÄRAKO suku,Kannus

LILLRAKO/VÄHÄRAKO Anders Michelsson*1666-†9.1.1712 Kannus Vähä-Raon isäntänä 1694-1710,sen jälkeen leski Gertrud -1713. puoliso Gertrud Michelsdotter*x.3.1663-†13.10.1744,2&7.4.1713 lapsia: Jonas*x.4.1689Vähä-Raon isäntänä1723-38&21.12.1718, Maria*1690-†6.7.1773 1&2&, Anna*1698, Anders*13.12.1699-†18.5.1781,1&3.2.1723,2&1732,(&2.4.1754),+slag,hbd,sexm.,isäntä v.v.1725-48 Vähä-Koutosessa>Vähä-Rakoon, Gertrud*14.9.1701, Walborg*23.4.1710-†6.8.1710, Margaretha*4.5.1711, Mattz*6.4.1703-†10.12.1729, Susanna*12.2.1705-†15.10.1705, Beata*11.12.1706-†12.2.1707, X, Valpuri*23.4.1710-+6.8.1710, Margeta*4.5.1711.

LILLRAKO Carin* 28.2.1708-*Kannus puoliso KORVELA 75,Peer*17.6. 1712-† 21.11.1797

---

LUOMALA suku,Kannus

Olli Mikonpoika lapsia: Martti lapsia: Olli lapsia: LUOMALA Johan (?†1714,haudattu:29.5.1714:Johan Luomala † af fienden kast: i åån ?) lapsia: LUOMALA 49,Matts*1663-†29.1.1712 Kannus. puoliso 76,Margetha Hendrichsdotter*x.9.1668-. Yliwijrte by,Kannus. lapsia: Anna*16.9.1699, Mattz*20.9.1703, Brijta*14.12.1704, Hendrich*19.3.1707, 0,Gustaf*11.6.1708-†19.6.1708, X, 0,Carin*11.5.1711-†17.5.1711.

LUOMALA/SALI 56,Jacob*11.7.1709-†23.5.1766 †håll och styng*Kannus,husbonde,isäntä v.v. 1756-63 Sali,1&,&28.12.1743 puoliso PÖNTIÖ 66,Lisa*x.2.1719-†9.3.1787 lapsia: Anna*27.9.1744>GC, Johan*29.10.1745&4.11.1770, Pehr*3.8.1747-†27.7.1808&15.12.1775, Susanna*29.3.1749>Lohteå, Jacob*14.2.1752, Erich*23.5.1754, 31,Michel*18.1.1756-†1.1.1788 og †håll o:st, X, 0,Beata*26.12.1762-†10.7.1763†koppor.

SALI 38,Elisabeth*19.4.1759-†1.2.1798†lungsot*Kannus&å skrud,&18.10.1780 puoliso STOR-RIMMI/LILLMATTILA 72,Henric*31.1.1760-† 2.4.1832

---

OLLIKKALA suku,Kannus

OLLIKKALA/RAASAKKA 82,Mattz Simonsson*1628-†6.10.1710 Kannus. "Matti Simonpoika Ollikkalasta tuli Matti Simonpoika Raasakka vuonna 1683 ja Matti Matinpoika Raasakasta tuli Matti Matinpoika Ollikkala vuonna 1683, kun he vaihtoivat tiloja keskenään." "Raasakassa ei sama suku jatku 1683 jälkeen, vaikka siltä näyttääkin isäntälistan patronyymien perusteella. Nimittäin 1677 käräjillä koko lautakunta todisti, että Matti Matinpoika Raasakka oli silkkaa laiskuuttaan kerännyt verorästejä: kihlakunnan oikeus päätti, että ellei paranna tapojaan, niin kokonaisen manttaalin tilalle hankitaan uusi isäntä. 1683 Raasakan Matti Matinpoika ja Ollikkalan Matti Simonpoika vaihtoivat tilojaan - Ollikkala oli vain 1/4 mnt. Ollikkalaakaan ei Matti Matinpoika saanut menestymään vaan ennen suuria nälkävuosia sekin tila oli veronmaksukyvytön ja Matti itse menehtyi nälkään. (lähde: Suur-Loht.hist. I)." "v.1684 paloi hänen ja naapurin yhteinen vasaramylly ja paja,jotka olivat näiden edellä mainittujen herrojen yhteiset. (lähde: Suur-Lohtajan historia I, sivu 243)." puoliso 78,Margetha Pehrsdotter*1631-†17.9.1709 Kannus lapsia: RAASAKKA/LEPPILAMPI 41,Lars*1673-†22.10.1714†dräpen af Ryssen,Kannus&4.12.1698 puoliso Beata Jacobsdotter,Kannus. lapsia: 0,Susanna*28.12.1699-+19.1.1700, X, Matz*3.2.1702, Beata*24.6.1703, 2,Elisabeta*21.12.1704-†29.4.1707, Susanna*21.4.1706, Gustaf*3.8.1707, ¨Maria*11.2.1709, 1,Jacob*22.9.1710-†6.10.1711, Lisa*3.1.1712, 1,Johan*30.5.1714-+1715.

LEPPILAMPI 43,Margetha*26.11.1700-† 30.9.1744*Kannus&5.4.1727 puoliso ?/LEPPILAMPI/MATTILA 80,Johan Larsson*1700-† 15.2. 1781†ålderdomsbr.,. G: Carleby s:n/ Kokkolan pitäjä>Kannus(vävyksi),husb.,2&,3&, lapsia: Mattz*28.2.1728&, Lars*6.1.1729&>, Johan*15.3.1730, Beatha*30.4.1731, Jacob*25.4.1733-†12.5.1733, Caren*31.8.1735>, 78,Isacc*2.2.1737-+15.11.1815+slag,gårdshusbd:&, X, Maria*13.2.1741>.

LEPPILAMPI/STORMATTILA 68,Elias*15.7.1738-† 29.3.1807†flussfeber,Ylik: Parsiala Tp,*Kannus,torppare,2&,&15.12.1765 puoliso JUNKALA 47,Carin*8.8.1746-† 24.12.1793 lapsia: X, Susanna*1769>>, Catharina*10.2.1771>, 0,Margretha*14.8.1773-†31.8.1773†ok:b:sj:, Helena*12.2.1775>22.11.1795Låchteå&21.6.1801, Johan*22.8.1776drg&24.6.1805, Maria*13.2.1779&1.11.1797kälviä, Isac*28.2.1780, 0,Sophia*25.8.1781-†17.9.1781†ok:sj:, 0,Elias*27.8.1782-†8.9.1782†ok:b:sj:, Carl*3.11.1783, 0,Margareta*6.1.1785-†22.8.1785†bölder, 0,Elias*19.10.1786-†25.10.1786†oang:sj:, 47,Mathias*22.2.1788-†18.12.1835†fråssa,drg.,inh.,anmärkningar:liderlig,afgått:26.4.1832 till Tavastehus at arbeta,&19.11.1811 puoliso Brita Henr.dr.Lillmattila*30.11.1783

lapsia:
Zachris*27.3.1812(n:dp:conf:)-†28.3.1812†oang:sj:,
Brita Caisa*13.2.1813,
0,Carl Gust:*2.11.1815-†2.11.1815†oang:sj:,
0,Maja Lisa*17.10.1816-†20.10.1816,
0,(dödf:fl:b.)*†18.5.1818,
0,Carl Gustaf*4.7.1819,
0,(dödf:pilteb:)*†27.1.1822,
Maria Lisa*6.3.1823>3.11.1842 Sievi,
0,Johan*16.1.1826-†16.1.1826†oang.sj:.

Hinric*24.12.1793.

MATTILA 81,Elisabeth*4.12.1766-†24.10.1848,† ålder*Kannus,>10.4.1784,&23.10.1791 puoliso AHLBÄCK (PAHIKAINEN) 58,Henric(*10.7.1767)-†28.3.1824

---

SÄMPILÄ suku,Sämpi 1 (Sämpilä, IsoSämpilä),Ylikannus,Kannus SÄMPILÄ Erich Laurinpoika,isäntä 1654-72,Ylikannuksen Sämpi 1 (Sämpilä, Iso.Sämpilä) tilan omistaja lapsia: SÄMPILÄ 80,Lars*1634-†4.11.1714Kannus,isäntä 1673-1701,Ylikannuksen Sämpi 1 (Sämpilä, Iso.Sämpilä) tilan omistaja lapsia: Lijsa&26.1.1700, X, Beata&27.12.1708,

SÄMPILÄ Malin Larsdotter*n.1675-†22.1.1715†ryssä murhasi,* ja †Kannus,Ylikannus,Sämpilä&2.7.1701 puoliso MÄÄTTÄ / MÄÄTTÄLÄ / SÄMPI 51,Isacc*1668-†13.5.1720 (/†(22.1.)1715?)

---

KOUTONEN suku,Kannus

KOUTONEN Matts Eskillsson puoliso Margeta Larsdotter lapsia:

KOUTONEN 90,Liisa Mattsdotter*26.11.1703-†17.8.1794 † ålderdom *Kannus&19.12.1725 puoliso SÄMPILÄ/KOUTONEN/JUNKALA 83,Isaac*12.5.1705-†15.7.1788

---

BJÖRN suku,StorRako,Ylikannus by,Kannus>Veteli

BJÖRN 77,Hendrichz Johansson*1666-†1.11.1744Kannus,Ylikannus by,StorRako,cr:sold puoliso Margetha Johansdotter lapsia: Carin, Erich*16.5.1723, 74,Margeta*28.2.1725-+13.1.1800+ålderd.br:,rotf:, X, 0,Mattz*(17).12.1729-+27.12.1729(10 pv), Agnetha*25.1.1731, 0,Jacob*24.12.1733-+6.1.1734.

BJÖRN/SAHLBERG Hendrich*12.6.1728-*Kannus,StorRako>Veteli,Nikola>Kaustby,Rijbacka>13.3.1768Låhteå soch.>perheineen(vaimo ja lapset)Rautalampi,drg.,afsk. sold.,sot.no 35,kirvesmies,2&5.12.1762. &Kokkola&29.7.1748 puoliso 35,Lisa Mattsdotter*1721-†27.9.1757†blodgång†Veteli,Kaustinen,*Kivijärvi?,pig. lapsia: X, 0,Maria*1.7.1751-†31.7.1751, 0,Elisabetha*2.7.1752-†7.8.1752†ok.bsj., 60,Carin*28.3.1754-+23.3(/23.9).1815+bröst sj. ell. lungs.,+Perho&10.3.1781, 0,Hindrich*28.8.1756-†21.9.1756†ok.bsj.,.

SAHLBERG 73,Margetha *x.2./10.9./16.9.1748-†8.11.1822†hosta,Veteli&Veteli(&27.12.1767) puoliso LÖIJA/HARJUKOSKI/SAVILA 67,Anders*2.10.1740-†1.5.1808

---

Tämä perhe on asunut Riipakan, (Rijbackan) sotilastorpassa Kaustisen Nikulan kylän vaiheilla. Paikasta on erilaisia näkemyksiä, niinkuin muistitiedon perusteella aina on, mutta torppa on Perhonjoen länsirannalla Vääränkosken vaiheilla oleva paikka jota vieläkin kutsutaan Torpiksi. Ohessa olevassa kartassa punaisella merkitty alue. Paikalla on vieläkin kiviraunioita ja vanha kaivo nähtävissä. Toivottavasti näistä tiedoista on jotakin iloa.

Heikki Heikinp. Sahlberg e Björn?, stm., kirvesmies,

• 12.06.1728 Kannus?, (Pohjanmaa) Vmt:? Heikki ja Margareeta

Juhontytär Björn,

- Muuttivat pastori Chydeniuksen __.07.1750 Muuttokirjalla Veteliin / Kaustinen, - Muuttivat 13.03.1768 Kaustiselta Lohtajalle,

I vmo Liisa Matintytär

• __.__.1721 Kivijärvi,

+ 27.09.1757 Rijbacka, Kaustinen, 37 v.,

II vmo Priita Ollintr.

• __.__.1740

- Muutti 13.03.1768 Kaustiselta Lohtajalle,

 		LAPSIA  I  AVIOLIITOSTA:

 	-	Margareeta Heikintr. Herronen e Löija e Sahlberg, em., oo 

27.12.1767 Veteli, Antti Erkinp. Löija, tal., its.,

 		* 10.09.1748 + 08.11.1822 Veteli,		* 02.10.1740 Veteli,  + 

01.05.1808 Veteli,

 	-	Kaisa Heikintr. Sahlberg,
 		* 28.03.1754 Rijbacka, Kaustinen,
 		
 		LAPSIA  II  AVIOLIITOSTA:

 	-	Liisa (Elisabet), Heikintr. Sahlberg,
 		* 09.06.1764 Rijbacka, Kaustinen,
 	-	Priita Heikintr. Sahlberg,
 		* 08.09.1765 Rijbacka, Kaustinen

---

---

http://netinternetnet.angelfire.com/GGframesPC.htm

Sähköposti:

x-internet@hotmail.com