Ero sivun ”Sääminki” versioiden välillä
p |
(→Historiaa) |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
== Historiaa == | == Historiaa == | ||
| + | Säämingin seurakunta erotettiin Juvasta eri pitäjäksi vuoden 1477 jälkeen. Rauhanteossa 1743 joutui suurin osa seurakuntaa Venäjän puolelle uutta valtakunnan rajaa. Siihen ovat aikoinaan kuuluneet: Rantasalmi, Puumala, Sulkava sekä Kerimäki. Rantasalmi perustettiin Säämingin kappeliksi 1554 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1578. Puumala erotettiin Säämingistä n. 1617 ja Sulkava vuoden 1630 tienoilla, jolloin samalla perustettiin Kerimäen kappeli; Kerimäki erotettiin 1640 eri kirkkoherrakunnaksi. Säämingistä erotettiin Kaitaisen ja Ruokoniemen kymmenyskunnat myöskin Joroisten seurakuntaan, kun se muodostettiin vuonna 1631. Vuonna 1856 perustettuun Heinäveden seurakuntaan liitettiin mm. Säämingistä Ihamaniemen ja Pölläkän taloja | ||
| + | |||
| + | Säämingin emäseurakuntaan liitettiin vuonna 1475 perustetun Olavinlinnan ympärille muodostunut Savonlinnan kaupunki 1648. Savonlinna muodostettiin uudelleen kappeliksi 1901 ja erotettiin 1932 emäseurakunnaksi. Vuoden 1973 alussa Sääminki lakkautettiin ja suurin osa liitettiin Savonlinnaan, loppuosa (kylät Ruhvana, Saukonsaari, Särkijärvi, Särkilahti, Vuoriniemi ja Utrasniemi sekä metsätilat Kallio, Kivelä ja Peräsalo) Punkaharjuun. Tämän seurakunnan nimeksi tuli Savonlinna-Säämingin seurakunta. | ||
| + | |||
| + | - Pappila ryöstettiin 1714. Pappilasta vietiin 1713 ja 1714 kaikki kelvolliset huoneet Savonlinnaan, jossa niistä tehtiin hyökkäyslauttoja (stormpromar). Ukkosentuli poltti kirkon 1716. Pappila paloi 1719. K. O. Lindeqvist, m.t., s. 448, ilmoittaa vastoin muita, että venäläiset polttivat kirkon 1716 ja ukkosentuli jälleen 1719. Kirkon omaisuutta varastettiin 1881. Eräs vanhempi rippikirja, v:sta 1739, jota M. Akiander oli käyttänyt, oli ennen 1880 hävinnyt. Ks. Wilh. Lagus, Erik Laxman, Hans lefnad, resor, forskningar och brefväxling. (Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, utgifva af Finska Vetenskaps-Societen H. 34). Helsingfors 1880. Not. 21. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)] | ||
| + | Lähde: Hiski http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=534&TYPE=HTML | ||
== Asukasluku == | == Asukasluku == | ||
Nykyinen versio 20. helmikuuta 2021 kello 12.08
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Yleistä
Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat
Historiaa
Säämingin seurakunta erotettiin Juvasta eri pitäjäksi vuoden 1477 jälkeen. Rauhanteossa 1743 joutui suurin osa seurakuntaa Venäjän puolelle uutta valtakunnan rajaa. Siihen ovat aikoinaan kuuluneet: Rantasalmi, Puumala, Sulkava sekä Kerimäki. Rantasalmi perustettiin Säämingin kappeliksi 1554 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1578. Puumala erotettiin Säämingistä n. 1617 ja Sulkava vuoden 1630 tienoilla, jolloin samalla perustettiin Kerimäen kappeli; Kerimäki erotettiin 1640 eri kirkkoherrakunnaksi. Säämingistä erotettiin Kaitaisen ja Ruokoniemen kymmenyskunnat myöskin Joroisten seurakuntaan, kun se muodostettiin vuonna 1631. Vuonna 1856 perustettuun Heinäveden seurakuntaan liitettiin mm. Säämingistä Ihamaniemen ja Pölläkän taloja
Säämingin emäseurakuntaan liitettiin vuonna 1475 perustetun Olavinlinnan ympärille muodostunut Savonlinnan kaupunki 1648. Savonlinna muodostettiin uudelleen kappeliksi 1901 ja erotettiin 1932 emäseurakunnaksi. Vuoden 1973 alussa Sääminki lakkautettiin ja suurin osa liitettiin Savonlinnaan, loppuosa (kylät Ruhvana, Saukonsaari, Särkijärvi, Särkilahti, Vuoriniemi ja Utrasniemi sekä metsätilat Kallio, Kivelä ja Peräsalo) Punkaharjuun. Tämän seurakunnan nimeksi tuli Savonlinna-Säämingin seurakunta.
- Pappila ryöstettiin 1714. Pappilasta vietiin 1713 ja 1714 kaikki kelvolliset huoneet Savonlinnaan, jossa niistä tehtiin hyökkäyslauttoja (stormpromar). Ukkosentuli poltti kirkon 1716. Pappila paloi 1719. K. O. Lindeqvist, m.t., s. 448, ilmoittaa vastoin muita, että venäläiset polttivat kirkon 1716 ja ukkosentuli jälleen 1719. Kirkon omaisuutta varastettiin 1881. Eräs vanhempi rippikirja, v:sta 1739, jota M. Akiander oli käyttänyt, oli ennen 1880 hävinnyt. Ks. Wilh. Lagus, Erik Laxman, Hans lefnad, resor, forskningar och brefväxling. (Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, utgifva af Finska Vetenskaps-Societen H. 34). Helsingfors 1880. Not. 21. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)] Lähde: Hiski http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=534&TYPE=HTML
Asukasluku
Kylät
Talot
Isäntäluettelot
Kirjallisuus
Sukukirjoja
