Ero sivun ”Ruotsinpyhtää” versioiden välillä
(→Historiaa) |
(→Asukasluku) |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
== Asukasluku == | == Asukasluku == | ||
| + | Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin | ||
| + | "Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat: | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1750 632 ruotsinkieleistä, 142 suomenkielistä | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1850 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1905 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä | ||
== Kylät == | == Kylät == | ||
Versio 8. helmikuuta 2008 kello 10.51
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Yleistä
Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat
Historiaa
Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi Pyhtää pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin Pernajan emokirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta svenska Pyttis, joka v. 1748 Degerbyn (myöh. Loviisa) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.
Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817, muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".
Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.
Asukasluku
Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin "Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:
Vuonna 1750 632 ruotsinkieleistä, 142 suomenkielistä
Vuonna 1850 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä
Vuonna 1905 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä
Kylät
Talot
Isäntäluettelot
Kirjallisuus
Sukukirjoja
