Ero sivun ”Ruotsinpyhtää” versioiden välillä
(→Historiaa) |
(→Asukasluku) |
||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
"Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat: | "Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat: | ||
− | Vuonna 1750 | + | Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä |
− | Vuonna 1850 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä | + | Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä |
− | Vuonna 1905 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä | + | Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä |
31.12.2006 suoritetun henkikirjoituslaskennan perusteella kunnan | 31.12.2006 suoritetun henkikirjoituslaskennan perusteella kunnan |
Versio 8. helmikuuta 2008 kello 12.21
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Yleistä
Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat
Historiaa
Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi Pyhtää pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin Pernajan emäkirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta "svenska Pyttis", joka v. 1748 Degerbyn (myöh. Loviisa) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.
Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817, muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".
Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.
Asukasluku
Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin "Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:
Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä
Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä
Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä
31.12.2006 suoritetun henkikirjoituslaskennan perusteella kunnan väkiluku tuolloin oli 2,923.
Kylät
Vastila, Haavisto, Ruotsinkylä - Svenskby, Kuninkaankylä - Kungsböle, Suomenkylä - Finnby, Niemistö - Näsby, Viirilä - Virböle, Jokiniemi - Anäs, Keitala, Lappom, Björnvik, Vahterpää, Geddbergsö, Tesjoki - Tessjö, Kulla, Vähä-Ahvenkoski - Lill Abbofors, Strömforsin ruukki - Strömfors bruk, Petjärvi
Talot
Ruotsinpyhtään kantatilat kylittäin:
Vastila:
1.Kaivola 2. Hannula 3. Koskmattila 4. Sihvola 5. Pässilä
Haavisto:
1. Yrjölä 2. Heikkilä 3. Eerola
Ruotsinkylä - Svenskby:
1. Lassas 2. Pappila 3. Bottas 4. Fiskars 5. Wäfvars 6. Pesu 7. Pullos 8. Klemola 9. Möters 10. Eerikkilä 11. Wäntens 12. Muckis 13. Svidis 14. Greisas 15. Smeds 16. Pekkola 17. Remus 18.Bengtas 19.Nybondas
Kuninkaankylä - Kungsböle:
1. Yrjas (Gustavslugn) 2. Barkas 3. Michels 4. Hommas 5. Jönsas 6. Bengts 7. Samels 8. Lassas 9. Bengtas 10. Ollas 11. Eskils 12. Mårtens
Suomenkylä - Finnby:
1. Poisas 2. Kåskas 3. Mårtens 4. Eskels
Niemistö - Näsby:
1. Budde 2. Kullbergs 3. Sievers 4. Norrila
Viirilä - Virböle:
1. Skarins 2. Skräddars 3. Ståhls
Jokiniemi - Anäs:
1. Wirginia gård 2. Finnas
Keitala"
1. Smeds 2. Willmans 3. Sundviks
Lappom:
1. Fiskars 2. Strandas
Björnvik:
1. Anttila 2. Brädbondas
Vahterpää:
1. Björkmans 2. Bullers 3. Ranas
Geddbergsö:
1. Reimars
Tesjoki - Tessjö:
1. Skogby 2. Willigmans 3. Holmgård 4. Danas 8. Bergs 9. Bengts 10. Tavastas 12. Antas 13. Påvals 14. Pasikas 15. Nybondas 19. Marby 20. Petas 21. Botas 22. Grims 23. Kvarnby 24. Storbygård 25. Ollas 26. Tervas 27. Tomasas 28. Knuts 29. Smeds 30. Björkböle
Kulla:
1. Kulla
Vähä-Ahvenkoski - Lill-Abbofors:
1. Heikas 2. Ryttars 3. Lassas 4. Nybondas 5. Svarvars 6. Böisas
Ruotsinpyhtään ruukki - Strömfors bruk
Petjärvi:
1. Petjärvi
Isäntäluettelot
Kirjallisuus
Allardt Anders, Strömfors Socken, ISBN 951-9114-13-0, Östra Nylands tryckeri Ab, Lovisa 1988, Andra oförändrade upplagan
Oksanen, Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743, Esihistoria: Anja Sarvas, Painoyhtymä Oy, Loviisa 1991
Sukukirjoja
Brännland Hedman Katy, Till Minne av Maria Kristina Kraemer, Stockholm 2003, 151 s. Ill. ISBN 91-631-3549-3.
Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004