Ero sivun ”Yrjas” versioiden välillä
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Elimäen komppanian kapteenin virkatalo N:o 698 & 509, Ruotsinpyhtää, Kuninkaankylä. | Elimäen komppanian kapteenin virkatalo N:o 698 & 509, Ruotsinpyhtää, Kuninkaankylä. | ||
| − | Virkatalon haltijat | + | |
| + | Virkatalon haltijat: | ||
*Engelbrekt Adam Krabbe 4.4.1717-14.10.1721 | *Engelbrekt Adam Krabbe 4.4.1717-14.10.1721 | ||
| Rivi 34: | Rivi 35: | ||
*Arm. maj. Ernst Gustaf von Hertzen 6.5.1802 (pat.maj. 2.5.1803, evl -.9.1808) -22.5.1810. | *Arm. maj. Ernst Gustaf von Hertzen 6.5.1802 (pat.maj. 2.5.1803, evl -.9.1808) -22.5.1810. | ||
| + | |||
| + | |||
Viranhaltioista: | Viranhaltioista: | ||
| Rivi 50: | Rivi 53: | ||
*Eversti Pehr af Enehjelm tuomittiin sekaantumisestaan Anjalan liittoon kuolemaan, mutta armahdettiin. | *Eversti Pehr af Enehjelm tuomittiin sekaantumisestaan Anjalan liittoon kuolemaan, mutta armahdettiin. | ||
| + | |||
* Viite: Wirilander Kaarlo, Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810, Helsinki 1953 | * Viite: Wirilander Kaarlo, Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810, Helsinki 1953 | ||
| + | |||
Kapteeninpuustelli sijaitsi Kuninkaankylän keskustassa kohoavalla kummulla, jolta avautui esteetön näköala Teutjärvelle. | Kapteeninpuustelli sijaitsi Kuninkaankylän keskustassa kohoavalla kummulla, jolta avautui esteetön näköala Teutjärvelle. | ||
| − | Puustellin tuhouduttua tulipalossa 1920 | + | Puustellin tuhouduttua tulipalossa v. 1920, Murron tilan päärakennus rakennettiin sen raunioille. |
Yrjas-nimi muuttui myöhemmin Gustavslugniksi, Ernst Gustaf von Hertzenin mukaan. | Yrjas-nimi muuttui myöhemmin Gustavslugniksi, Ernst Gustaf von Hertzenin mukaan. | ||
| + | |||
Puustellista Aminoffin ajalta on antanut kuvauksen Anders Allardt: | Puustellista Aminoffin ajalta on antanut kuvauksen Anders Allardt: | ||
| − | + | "Ar 1778 låt han (Aminoff) nedtaga och på nytt uppfora karaktärsbyggnaden "på säker och tillräkligt hög stenfot". Byggnaden höjdes med tre stockvarv for att kunna göra rummen och fonsterluftema högre. Den nyuppforda byggnaden var 34 ½ aln lång, 10 ½ aln bred och 6 ¼ aln hög under takbandet. Alla knutar fodrades med bräder. "I själva stenfoten" voro luftrör (väderträttar) anbragta for att hindra utvecklingen av svamp och röta. De 8 fönsterlufterna med 2 fönster i varje luft och 2 rader rutor hade han låtit höja, så att vart fönster erhöll 6 rutor i höjden och 3 på bredden. I vardera vindsgaveln insatte han ett enkelt fönster med 9 rutor. Foderbräder och karmar voro överstrukna med öljefärg. Även ett nytt fåhus med golv och mellantak av bildade balkar uppfördes år 1778." | |
| − | "Ar 1778 låt han (Aminoff) nedtaga och på nytt uppfora karaktärsbyggnaden "på säker och tillräkligt hög stenfot". Byggnaden höjdes med tre stockvarv for att kunna göra rummen och fonsterluftema högre. Den nyuppforda byggnaden var 34 ½ aln lång, 10 ½ aln bred och 6 ¼ aln hög under takbandet. Alla knutar fodrades med bräder. "I själva stenfoten" voro luftrör (väderträttar) anbragta for att hindra utvecklingen av svamp och röta. De 8 fönsterlufterna med 2 fönster i varje luft och 2 rader rutor hade han låtit höja, så att vart fönster erhöll 6 rutor i höjden och 3 på bredden. I vardera vindsgaveln insatte han ett enkelt fönster med 9 rutor. Foderbräder och karmar voro överstrukna med | ||
| − | |||
| − | öljefärg. Även ett nytt fåhus med golv och mellantak av bildade balkar uppfördes år 1778." | ||
("Vuonna 1778 antoi Aminoff purkaa ja uudelleenrakentaa päärakennuksen ''varmalle ja riitävälle kivijalalle". Rakennusta nostettiin kolmella hirsikerroksella huoneitten ja ikkunoitten korottamiseksi. Uudelleenpystytettynä se oli 34 ½ kyynärää pitkä, 10 ½ kyynärää leveä ja 6 ¼ kyynärää sisäkorkea. Kaikki nurkat laudoitetiin. "Itse kivijalkaan jätettiin ilma-aukot sienien ja lahon ehkäisemiseksi. Kahdeksassa ikkuna-aukossa oli kaksi ikkunaa kussakin ja niitä oli koroitettu kahdella ruudulla siten, että niissä nyt oli kuusi ruutua pysty- ja kolme ruutua vaakasuorassa. Molempiin tuulikaappeihin asennettiin yksi yhdeksänruutuinen ikkuna. Jalkalistat ja puitteet maalatiin öljyvärillä. Jopa uusi lattialla ja palkitulla välikatolla varustettu navetta pystytetiin vuonna 1778."). | ("Vuonna 1778 antoi Aminoff purkaa ja uudelleenrakentaa päärakennuksen ''varmalle ja riitävälle kivijalalle". Rakennusta nostettiin kolmella hirsikerroksella huoneitten ja ikkunoitten korottamiseksi. Uudelleenpystytettynä se oli 34 ½ kyynärää pitkä, 10 ½ kyynärää leveä ja 6 ¼ kyynärää sisäkorkea. Kaikki nurkat laudoitetiin. "Itse kivijalkaan jätettiin ilma-aukot sienien ja lahon ehkäisemiseksi. Kahdeksassa ikkuna-aukossa oli kaksi ikkunaa kussakin ja niitä oli koroitettu kahdella ruudulla siten, että niissä nyt oli kuusi ruutua pysty- ja kolme ruutua vaakasuorassa. Molempiin tuulikaappeihin asennettiin yksi yhdeksänruutuinen ikkuna. Jalkalistat ja puitteet maalatiin öljyvärillä. Jopa uusi lattialla ja palkitulla välikatolla varustettu navetta pystytetiin vuonna 1778."). | ||
*Viite: Anders Allardt, Strömfors Socken | *Viite: Anders Allardt, Strömfors Socken | ||
Versio 19. helmikuuta 2008 kello 08.37
Yrjas - Gustavslugn
Elimäen komppanian kapteenin virkatalo N:o 698 & 509, Ruotsinpyhtää, Kuninkaankylä.
Virkatalon haltijat:
- Engelbrekt Adam Krabbe 4.4.1717-14.10.1721
- Maj. Torsten Torwigge 14.10.1721-10.6.1725
- Engelbrekt Adam Krabbe 25.9.1725-4.12.1725
- Maj. Alexander Modelin 4.12.1725-28.12.1734
- Kristian Henrik von Krassow 28.12.1734-26.12.1751
- Ernst Norring 31.3.1752-4.5.1754
- Karl Fredrik Toll 29.8.1754-7.5.1757
- Jacob Johan Anckarström 7.5.1757 (rykm.maj. 14.12.1764) -18.11.1767
- Karl Otto Nassokin 18.3.1768-1.7.1771
- Adolf Aminoff 2.10.1771-14.12.1780
- Maj. Pehr af Enehjelm 4.4.1781 (arm.ev. 1787) -22.8.1790?
- Maj. Adam Hierta 22.8. 1790-1.2.1794
- Prik.adj. Pehr Suther 1.2.1794-26.10.1796
- Gustaf Wrede 26.10.1796-6.5.1802
- Arm. maj. Ernst Gustaf von Hertzen 6.5.1802 (pat.maj. 2.5.1803, evl -.9.1808) -22.5.1810.
Viranhaltioista:
- Everstiluutnatti Alexander Modelin jäi paikkakunnalle ja osti
omakseen Pappila-rushtollin Ruotsinkylästä
- Kristian Henrik von Krassow kuoli virassaan ja jätti testamentilla
omaisuutensa taloudenhoitajalleen Anna Rödingille ja tämän pojalle Jacob Giöslingille
- Jacob Johan Anckaström oli Kustaa III murhanneen Jacob Johan
Anckarström nuoremman isä ja on mitä todennäköisintä, että kuninkaanmurhaaja, pikkupoikana, on ajoittain asunut Yrjaksessa. Ruotsinpyhtään rippikirjat ovat Anckaströmien ajalta osittain tuhoutuneet
- Eversti Pehr af Enehjelm tuomittiin sekaantumisestaan Anjalan liittoon kuolemaan, mutta armahdettiin.
- Viite: Wirilander Kaarlo, Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810, Helsinki 1953
Kapteeninpuustelli sijaitsi Kuninkaankylän keskustassa kohoavalla kummulla, jolta avautui esteetön näköala Teutjärvelle. Puustellin tuhouduttua tulipalossa v. 1920, Murron tilan päärakennus rakennettiin sen raunioille.
Yrjas-nimi muuttui myöhemmin Gustavslugniksi, Ernst Gustaf von Hertzenin mukaan.
Puustellista Aminoffin ajalta on antanut kuvauksen Anders Allardt:
"Ar 1778 låt han (Aminoff) nedtaga och på nytt uppfora karaktärsbyggnaden "på säker och tillräkligt hög stenfot". Byggnaden höjdes med tre stockvarv for att kunna göra rummen och fonsterluftema högre. Den nyuppforda byggnaden var 34 ½ aln lång, 10 ½ aln bred och 6 ¼ aln hög under takbandet. Alla knutar fodrades med bräder. "I själva stenfoten" voro luftrör (väderträttar) anbragta for att hindra utvecklingen av svamp och röta. De 8 fönsterlufterna med 2 fönster i varje luft och 2 rader rutor hade han låtit höja, så att vart fönster erhöll 6 rutor i höjden och 3 på bredden. I vardera vindsgaveln insatte han ett enkelt fönster med 9 rutor. Foderbräder och karmar voro överstrukna med öljefärg. Även ett nytt fåhus med golv och mellantak av bildade balkar uppfördes år 1778."
("Vuonna 1778 antoi Aminoff purkaa ja uudelleenrakentaa päärakennuksen varmalle ja riitävälle kivijalalle". Rakennusta nostettiin kolmella hirsikerroksella huoneitten ja ikkunoitten korottamiseksi. Uudelleenpystytettynä se oli 34 ½ kyynärää pitkä, 10 ½ kyynärää leveä ja 6 ¼ kyynärää sisäkorkea. Kaikki nurkat laudoitetiin. "Itse kivijalkaan jätettiin ilma-aukot sienien ja lahon ehkäisemiseksi. Kahdeksassa ikkuna-aukossa oli kaksi ikkunaa kussakin ja niitä oli koroitettu kahdella ruudulla siten, että niissä nyt oli kuusi ruutua pysty- ja kolme ruutua vaakasuorassa. Molempiin tuulikaappeihin asennettiin yksi yhdeksänruutuinen ikkuna. Jalkalistat ja puitteet maalatiin öljyvärillä. Jopa uusi lattialla ja palkitulla välikatolla varustettu navetta pystytetiin vuonna 1778.").
- Viite: Anders Allardt, Strömfors Socken
