|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| − | '''Hagaberget''' sijaitsee [[Ruotsinpyhtää]]n [[Ruotsinkylä]]ssä.
| |
| | | | |
| − | Hagaberget on merkitty Kustaa III:n kartastoon Ruotsinkylästä Elimäelle vievän valtatien ja pitäjienrajan väliseen maastoon,
| |
| − | joka 1950-luvulla kuului kokonaisuudessaan Pesun taloon.
| |
| − |
| |
| − | Käyttökielessä kahdelle erillisille mäenkumpareelle olivat muodostuneet nimet punaiseksi maalatun- ja harmaahirsisen ladon mukaan; Punaisenladonmäki ja Harmaanladonmäki.
| |
| − |
| |
| − | Edellisellä kasvoi valtoimenaan vadelmaa, merkkinä mahdollisesta
| |
| − | aiemmasta asutuksesta. Molemmin puolin mäkeä sijaitsi kaksi kirkasvetistä lähdettä ja mäkien välissä lähes ympyränmuotoinen
| |
| − | "Kaunisniitty". Harmaanladonmäellä kasvoi rauhoitettu "käärmekataja".
| |
| − |
| |
| − | Hagabergetin tienoilta löysi Juho Pesu kivikautisen kourutaltankatkelman, joka on säilytettynä
| |
| − | Kansallismuseon kokoelmissa referenssinumerolla KM 3866:4.
| |
| − |
| |
| − | Hieman etelämpää, Fiskarsin tiluksilta, löydettiin v. 1910 kivikirveen terä (KM6306:53).
| |
| − | Kansallismuseo osti esineen asemapäällikkö Sandellilta.
| |
| − |
| |
| − | Kirjallisuutta:
| |
| − |
| |
| − | * Anja Sarvas, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään esihistoria
| |
| − |
| |
| − |
| |
| − | [[Luokka:Paikannimistö]]
| |
| | [[Luokka:Ruotsinpyhtää]] | | [[Luokka:Ruotsinpyhtää]] |
