Ero sivun ”Gabriel Kijhl” versioiden välillä
(Samuel Kihl) |
(→Lähteet: {{Matrikkeli|numero}} matrikkeli.helsinki.fi) |
||
Rivi 41: | Rivi 41: | ||
Gabriel Gabrielinpoika Kihl | Gabriel Gabrielinpoika Kihl | ||
− | + | {{Matrikkeli|4081}} | |
Georg Gabrielinpoika Kihl | Georg Gabrielinpoika Kihl | ||
− | + | {{Matrikkeli|3182}} | |
Daniel Gabrielinpoika Kihl | Daniel Gabrielinpoika Kihl | ||
− | + | {{Matrikkeli|3630a}} | |
Anna Samuelintytär Svanstrupen pojaksi sopisi hyvin | Anna Samuelintytär Svanstrupen pojaksi sopisi hyvin | ||
Samuel Kihl / Kijl, yo 1679 | Samuel Kihl / Kijl, yo 1679 | ||
− | + | {{Matrikkeli|2723}} | |
Vitikkalan kartanon historiaa | Vitikkalan kartanon historiaa |
Versio 28. maaliskuuta 2009 kello 13.35
Gabriel Kijhl (1610 - n. 1693 Jämsä)
Gabriel Jöransson Kihl; Gabriel Yrjönpoika Kihl. Nimismies. Anna Svanstrupen perintötila Kaipolan isäntä vuodesta 1675. Berdt Tauben 1650-luvulla kruunulta lahjaksi saaman Vitikkalan kartanon rälssivouti ja reduktion 1680-luvulla jälkeen rälssitilan vuokraaja. Museo24 kertoo, että "yksityinen herraskartano" Kaipola on perustettu 1639. Ratsutila siitä tehtiin 1680-luvulla.
Puoliso Anna Svanstrupe.
Lapsia:
- Elisabeth Kijhl (26.1.1664)
- Johan Kijhl
- Daniel Kijhl (29.5.1670)
- Georg Kijhl
- Gabriel Gabrielinpoika Kijhl
Lisätietoja
Runsaista alkuperäislähteistä voisi koota melko laajan henkilöartikkelin. Seuraavassa vain hajahuomioita.
Suur-Jämsän historian mukaan Gabriel Kijhlin aikana Kaipolaan yhdistettiin neljä talonpoikaistilaa. Isäntäluettelon perusteella tämä tapahtui jo 1639.
Mahdollisesti Gabriel Kijhl kirjoitti itse nimensä ilman j-kirjainta. Kirjoitustapa kuitenkin horjuu ja 1700-luvun alkupuolella vallitseva kirjoitustapa näyttää olevan Kijhl.
Gabriel Kijhl mainitaan Suur-Jämsän historia -kirjasarjassa useita kertoja. Vuonna 1684 kirkkoherra Kristoffer Florinus ja Gabriel Kijhl tekivät selonteon Jämsän pitäjän oloista reduktiokomissiolle. Jämsässä kerrottiin olevan autiotaloja runsaasti ja kansan elävän paljolti kaskiviljelyllä ja riistalla. Gabriel Kijhlin onnistui näissä taloudellisissa oloissa hankkia neljä tilaa, jotka yhdistettiin Kaipolaan, jonka kokonaispeltoalaksi tuli yli 22 tynnyrinalaa.
Kaipolan isäntä oli innokas kaskiviljelijä itsekin. Viljeltävinä viljalajeina olivat erityisesti ohra ja ruis, kaura vain vähäisessä määrin.
Lähteet
Gabriel Kijhlin syntymävuosi: Heikki Koskelan sukututkimussivut http://koti.japo.fi/~clovis/sukututkimukset/pylkka_vieno/t138.htm
Kaipolan isäntäluettelo http://delphi.eget.net/index.php?Is%E4nt%E4luettelo%20Kaipola-J%E4ms%E4
Suur-Jämsän historia, I osa, s. 97, 321, 343, 354
Suur-Jämsän historia, II osa, s. 97, 98, 251, 286
Suur-Jämsän historia, III osa, s. 81, 84, 194, 195
Gabriel Jöransson Kihl, allekirjoitus asiakirjassa 1687. Suur-Jämsän historia, II osa, s. 286.
Gabriel Gabrielinpoika Kihl http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4081
Georg Gabrielinpoika Kihl http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3182
Daniel Gabrielinpoika Kihl http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3630a
Anna Samuelintytär Svanstrupen pojaksi sopisi hyvin Samuel Kihl / Kijl, yo 1679 http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2723
Vitikkalan kartanon historiaa http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(4737)
Ratsutilat eli rusthollit / Kaipolan ratsutila http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(5051)
Lesken elämää. Suomen historian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos. Jenni Toivanen, 2005. Viitattu 16.3.2009. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12144/URN_NBN_fi_jyu-2005200.pdf?sequence=1
Elsa Steen – Stenrothien kummiäiti. Pertti Toukomaa. Viitattu 16.3.2009. http://www.stenroth.net/lehdet/Elsa%20Steen.pdf
Kaipolan nimi perustuu muinaishämäläiseen henkilönnimeen. Jämsän kantatalojen nimistön hämäläinen nimikerrostuna. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laudaturtyö. Leena Lähdesmäki, 2000. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11746/llahdesmaki.pdf?sequence=1