Ero sivun ”Rantala” versioiden välillä

Kohteesta SshyWiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun
(Raakakopio, muokattava)
 
 
Rivi 1: Rivi 1:
−
Rantala on kylä Ulvilassa http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ulvila
+
Rantala on kylä [[Ulvila|Ulvilassa]]
  
−
Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )  
+
Rantalan verotila (Asiakirjoissa myös : Longstrand.), 1/3 manttaalia, luetaan tätä nykyä Friitalan kylään, mutta oli ennen aikaan yksityisenä tilana. Se mainitaan vuoden 1600 seuduilla kuninkaan perintönä ja omana. Kun Porin kreivikunta v. 1651 perustettiin, liitettiin se tähän. Reduktsionin jälkeen tehtiin Rantalasta aukumenttitila, mutta se joutui pian Anolan omistajan eversti Berndt Juhana Hastfehrin haltuun. Tämä myi marraskuun 24 p:nä 1781 Rantalan yhdessä muiden maatilojensa kanssa asessori Jonas Beckmanille. Vuodesta 1807 alkaen asusti Rantalassa luutnantti Kaarle Ulrik Beckman (s. 1773, † 1820)(Puoliso: Maria Juhontytär Rask (†1815) ja 2:nen Klara Lovisa Munck (s. 1778)).
  
−
R a n t a l a n verotila (A s i a k i r j o i s s a m y ö s : L o n g s t r a n d .) , 1 / 3 m a n t t a a l i a , l u e t a a n tätä nykyä F r i i t
+
Tuntuu kumminkin siltä, kuin hän ei olisi ollut Rantalan omistaja, vaan ainoastaan hoitaja, sillä Rantala seuraa sittemmin Jonas Beckmanin miespuolisia perillisiä Leineperin yhteyteen. Leineperin omistajien hallussa se sitten oli kauan aikaa. Vihdoin hovioikeuden ylimääräinen notari Kaarle Juhana Lönegren myi sen noin v. 1860 kalastaja Matti Karstenille, joka vuorostaan
−
a l a n k y l ä ä n , m u t t a oli ennen a i k a a n y k s i t y i s e n ä t i l a n a . Se m a i n i t
+
v. 1861 myi sen Leistilän talolliselle Juho Henrik Henrikinpoika Huovarille  (s. 1833)(Puoliso: Sofia Matintytär (s. 1832)). Tämä jakoi tilan kahtia: Ali-Rantalaan ja Yli-Rantalaan ja myi pois kummankin.
−
a a n vuoden 1600 s e u d u i l l a k u n i n k a a n perintönä ja omana. Kun
+
 
−
P o r i n kreivikunta v. 1651 perustettiin, l i i t e t t i in se t ä h ä n . Reduktsionin
+
'''a . Ali-Rantala''', 1/ 6 manttaalia, sijaitsee emätalon alkuperäisellä tontilla Kokemäenjoen rannalla noin kilometrin Friitalan kyläryhmästä kaakkoon päin. Juho Henrik Huovari myi sen huutokaupalla marraskuun 9 p:nä 1865 Tattarasta kotoisin olevalle vuokraajalle, Isak Matinpoika Granni-Dahlbomille (s. 1817)(Puoliso: Maria Kristina Antintytär Berg (s. 1820).). Tämä samaten
−
j ä l k e e n tehtiin R a n t a l a s t a aukumenttitila, mutta se joutui p i a n
+
kuin hänen emäntänsä kuoli jo v. 1867 jättäen jälkeensä kahdeksan lasta . Tätinsä Eva Bergin avulla nämä sitten kauan aikaa yhteisesti hoitivat taloa, kunnes sen viimein itselleen lunasti yksi heistä Kaarle Isakinpoika (s. 1849), joka siinä vieläkin naimattomana isännöi.
−
Anolan o m i s t a j a n eversti Berndt J u h a n a H a s t f e h r i n haltuun. Tämä
+
 
−
myi m a r r a s k u u n 24 p ; n ä 1781 R a n t a l a n y h d e s s ä muiden m a a t i l o j e n s a
+
'''b. Yli-Rantala''' , 1/6 manttaalia, sijaitsee lähellä rautatietä Pitkänrannan kulmakunnaksi kutsutulla aukealla. Juho Henrik Henrikinpoika Huovari myi tilan v. 1881 veljelleen Anton Henrikinpoika Huovarille (s. 1837) (Puoliso: Josefina Wallin (s. 1843).). Tämä vuorostaan myi sen Masian tilalliselle Juho Matinpoika Männistölle(s. 1834, † 1914) (Puoliso: Ida Rosendahl (s. 1849).), jolta se vihdoin v. 1899 siirtyi hänen pojalleen Fredrik Verner Yli-Rantalalle
−
k a n s s a asessori J o n a s Beckmanille. Vuodesta 1807 alkaen asusti
+
( s. 1878, †1908). Tämän kuoltua osti hänen leskensä Vilhelmina Tiituksentytär Mynsteri (s. 1877) kihlakunnanoikeuden ja holhouslautakunnan suostumuksella tilan alaikäisiltä lapsiltaan ja omistaa sen nykyään. Omistajina 1932 "Artturi Yli-Rantala v:sta 1915 ja puolisonsa Vilhelmina (o.s. Mynsteri) v:sta 1908".
−
R a n t a l a s s a luutnantti K a a r l e Ulrik B e c k m a n (P u o l i s o : M a r i a J u h o n t y t ä r R a s k ( † 1815) j a 2:nen K l a r a Lov
+
 
−
i s a Munck (s. 1778).) (s. 1773, † 1820).
+
==Lähteet==
−
T u n t u u kumminkin siltä, kuin hän ei olisi ollut R a n t a l a n o m i s t a j a ,
+
* Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf]
−
v a a n ainoastaan hoitaja, sillä R a n t a l a seuraa sittemmin J o n a s
+
* Sukutilat webissä [http://sukutilat.sarka.fi/]
−
B e c k m a n i n m i e s p u o l i s i a p e r i l l i s i ä Leineperin yhteyteen.
 
−
L e i n e p e r i n o m i s t a j i e n h a l l u s s a se sitten oli k a u a n a i k a a . Vihdoin
 
−
hovioikeuden y l i m ä ä r ä i n e n notari K a a r l e Juhana Lönegren
 
−
myi sen noin v. 1860 k a l a s t a j a Matti K a r s t e n i l l e , joka v u o r o s t a an
 
−
v. 1861 myi sen L e i s t i l ä n talolliselle J u h o Henrik Henrikinpoika
 
−
H u o v a r i l l e (P u o l i s o : S o f i a M a t i n t y t ä r (s. 1832).) (s. 1833). Tämä jakoi tilan k a h t i a : A l i - R a n t a l a a n j a
 
−
Y l i - R a n t a l a a n j a myi pois kummankin.
 
−
a . A l i - R a n t a 1 a , 1/ 6 manttaalia, sijaitsee emätalon alkup
 
−
e r ä i s e l l ä tontilla K o k e m ä e n j o en r a n n a l l a noin kilometrin F r i i t a l a n
 
−
k y l ä r y h m ä s t ä kaakkoon p ä i n . Juho Henrik Huovari myi sen h u u t o k
 
−
a u p a l l a m a r r a s k u u n 9 p : n ä 1865 T a t t a r a s t a kotoisin olevalle v u o k r a a j
 
−
a l l e , I s a k Matinpoika G r a n n i - D a h l b o m i l l e (P u o l i s o : M a r i a K r i s t i n a A n t i n t y t ä r B e r g (s. 1820).) (s. 1817). Tämä s a m a ten
 
−
k u i n h ä n e n e m ä n t ä n s ä kuoli j o v. 1867 j ä t t ä e n j ä l k e e n s ä k a h d e k s
 
−
a n l a s t a . Tätinsä E v a B e r g i n a v u l l a n ä m ä sitten k a u a n a i k a a y h t
 
−
e i s e s t i hoitivat taloa, kunnes sen viimein itselleen l u n a s t i yksi h e i s t ä
 
−
K a a r l e I s a k i n p o i k a (s. 1849), j o k a s i i n ä v i e l ä k i n n a i m a t t o m a n a i s ä n nöi.
 
−
h. Y 1 i - R a n t a 1 a , 1/ 6 m a n t t a a l i a , s i j a i t s e e l ä h e l l ä r a u t a t i e t ä
 
−
P i t k ä n r a n n a n k u l m a k u n n a k s i k u t s u t u l l a aukealla. Juho Henrik
 
−
Henrikinpoika Huovari myi t i l an v. 1881 veljelleen Anton Henrikinp
 
−
o i k a Huovarille (P u o l i s o : J o s e f i n a W a l l i n (s. 1843).) (s. 1837). Tämä vuorostaan myi sen Masian
 
−
t i l a l l i s e l l e J u h o Matinpoika M ä n n i s t ö l l e (P u o l i s o : I d a Rosendahl (s. 1849).) (s. 1834, † 1914), j o l t a se
 
−
vihdoin v. 1899 siirtyi h ä n e n p o j a l l e e n F r e d r i k Verner Y l i - R a n t a l a l l e
 
−
( s . 1878, † 1908). T ä m ä n kuoltua osti hänen leskensä Vilhelmina
 
−
T i i t u k s e n t y t ä r Mynsteri (s. 1877) kihlakunnanoikeuden ja holhousl
 
−
a u t a k u n n a n s u o s t u m u k s e l l a t i l an a l a i k ä i s i l t ä l a p s i l t a a n ja o m i s t a a
 
−
sen n y k y ä ä n (T i e t o j a R a n t a l a n u u s i m m i s t a v a i h e i s t a on antanut A. F. Reunanen.) .
 

Nykyinen versio 11. toukokuuta 2009 kello 11.16

Rantala on kylä Ulvilassa

Rantalan verotila (Asiakirjoissa myös : Longstrand.), 1/3 manttaalia, luetaan tätä nykyä Friitalan kylään, mutta oli ennen aikaan yksityisenä tilana. Se mainitaan vuoden 1600 seuduilla kuninkaan perintönä ja omana. Kun Porin kreivikunta v. 1651 perustettiin, liitettiin se tähän. Reduktsionin jälkeen tehtiin Rantalasta aukumenttitila, mutta se joutui pian Anolan omistajan eversti Berndt Juhana Hastfehrin haltuun. Tämä myi marraskuun 24 p:nä 1781 Rantalan yhdessä muiden maatilojensa kanssa asessori Jonas Beckmanille. Vuodesta 1807 alkaen asusti Rantalassa luutnantti Kaarle Ulrik Beckman (s. 1773, † 1820)(Puoliso: Maria Juhontytär Rask (†1815) ja 2:nen Klara Lovisa Munck (s. 1778)).

Tuntuu kumminkin siltä, kuin hän ei olisi ollut Rantalan omistaja, vaan ainoastaan hoitaja, sillä Rantala seuraa sittemmin Jonas Beckmanin miespuolisia perillisiä Leineperin yhteyteen. Leineperin omistajien hallussa se sitten oli kauan aikaa. Vihdoin hovioikeuden ylimääräinen notari Kaarle Juhana Lönegren myi sen noin v. 1860 kalastaja Matti Karstenille, joka vuorostaan v. 1861 myi sen Leistilän talolliselle Juho Henrik Henrikinpoika Huovarille (s. 1833)(Puoliso: Sofia Matintytär (s. 1832)). Tämä jakoi tilan kahtia: Ali-Rantalaan ja Yli-Rantalaan ja myi pois kummankin.

a . Ali-Rantala, 1/ 6 manttaalia, sijaitsee emätalon alkuperäisellä tontilla Kokemäenjoen rannalla noin kilometrin Friitalan kyläryhmästä kaakkoon päin. Juho Henrik Huovari myi sen huutokaupalla marraskuun 9 p:nä 1865 Tattarasta kotoisin olevalle vuokraajalle, Isak Matinpoika Granni-Dahlbomille (s. 1817)(Puoliso: Maria Kristina Antintytär Berg (s. 1820).). Tämä samaten kuin hänen emäntänsä kuoli jo v. 1867 jättäen jälkeensä kahdeksan lasta . Tätinsä Eva Bergin avulla nämä sitten kauan aikaa yhteisesti hoitivat taloa, kunnes sen viimein itselleen lunasti yksi heistä Kaarle Isakinpoika (s. 1849), joka siinä vieläkin naimattomana isännöi.

b. Yli-Rantala , 1/6 manttaalia, sijaitsee lähellä rautatietä Pitkänrannan kulmakunnaksi kutsutulla aukealla. Juho Henrik Henrikinpoika Huovari myi tilan v. 1881 veljelleen Anton Henrikinpoika Huovarille (s. 1837) (Puoliso: Josefina Wallin (s. 1843).). Tämä vuorostaan myi sen Masian tilalliselle Juho Matinpoika Männistölle(s. 1834, † 1914) (Puoliso: Ida Rosendahl (s. 1849).), jolta se vihdoin v. 1899 siirtyi hänen pojalleen Fredrik Verner Yli-Rantalalle ( s. 1878, †1908). Tämän kuoltua osti hänen leskensä Vilhelmina Tiituksentytär Mynsteri (s. 1877) kihlakunnanoikeuden ja holhouslautakunnan suostumuksella tilan alaikäisiltä lapsiltaan ja omistaa sen nykyään. Omistajina 1932 "Artturi Yli-Rantala v:sta 1915 ja puolisonsa Vilhelmina (o.s. Mynsteri) v:sta 1908".

Lähteet

  • Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [1]
  • Sukutilat webissä [2]
Noudettu kohteesta http://digiarkisto.org/wiki/index.php?title=Rantala&oldid=8219