Ero sivun ”Gabriel Kijhl” versioiden välillä

Kohteesta SshyWiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun
p (Lisätietoja)
(Jälkipolvet)
 
Rivi 13: Rivi 13:
 
: [[Samuel Kijhl]]
 
: [[Samuel Kijhl]]
 
: Tytär (n. 1670-luku - 15.9.1695 [[Helsinki]])
 
: Tytär (n. 1670-luku - 15.9.1695 [[Helsinki]])
 +
 +
== Jälkipolvet ==
 +
 +
[[Anna Svanstrupen viisi jälkipolvea]]
  
 
== Lisätietoja ==
 
== Lisätietoja ==

Nykyinen versio 23. tammikuuta 2010 kello 17.14

Gabriel Kijhl (1610 - n. 1693 Jämsä)

Gabriel Jöransson Kihl; Gabriel Yrjönpoika Kihl. Nimismies. Anna Svanstrupen perintötila Kaipolan isäntä vuodesta 1675. Berdt Tauben 1650-luvulla kruunulta lahjaksi saaman Vitikkalan kartanon rälssivouti ja reduktion 1680-luvulla jälkeen rälssitilan vuokraaja. Museo24 kertoo, että "yksityinen herraskartano" Kaipola on perustettu 1639. Ratsutila siitä tehtiin 1680-luvulla.

Puoliso Anna Svanstrupe.

Lapsia:

Elisabeth Kijhl (26.1.1664)
Johan Kijhl
Daniel Kijhl (29.5.1670)
Georg Kijhl
Gabriel Gabrielinpoika Kijhl
Samuel Kijhl
Tytär (n. 1670-luku - 15.9.1695 Helsinki)

Jälkipolvet

Anna Svanstrupen viisi jälkipolvea

Lisätietoja

Nimen Kijhl/Kihl kirjoitustapa horjuu - 1700-luvun alkupuolella vallitseva kirjoitustapa näyttää olevan Kijhl. Yksinkertaisuuden vuoksi voisi myös käyttää systemaattisesti kirjoitusasua Kihl. Hiskistä löytyy myös kirjoitusasua Kyhl / Kÿhl.

Runsaista alkuperäislähteistä voisi koota melko laajan henkilöartikkelin. Seuraavassa vain hajahuomioita.

Suur-Jämsän historian mukaan Gabriel Kijhlin aikana Kaipolaan yhdistettiin neljä talonpoikaistilaa. Isäntäluettelon perusteella tämä tapahtui jo 1639.

Gabriel Kijhl mainitaan Suur-Jämsän historia -kirjasarjassa useita kertoja. Vuonna 1684 kirkkoherra Kristoffer Florinus ja Gabriel Kijhl tekivät selonteon Jämsän pitäjän oloista reduktiokomissiolle. Jämsässä kerrottiin olevan autiotaloja runsaasti ja kansan elävän paljolti kaskiviljelyllä ja riistalla. Gabriel Kijhlin onnistui näissä taloudellisissa oloissa hankkia neljä tilaa, jotka yhdistettiin Kaipolaan, jonka kokonaispeltoalaksi tuli yli 22 tynnyrinalaa.

Kaipolan isäntä oli innokas kaskiviljelijä itsekin. Viljeltävinä viljalajeina olivat erityisesti ohra ja ruis, kaura vain vähäisessä määrin.

Verkkosukupuita

J K Höykinpuro mainitsee sukusivuillaan Gabriel Kihlin - syntymävuosi n. 1610. Niinikään lisätietoja lapsista - mutta mitkä ovat alkuperäislähteet?

H. M. Halosen sivut

Lähteet

Gabriel Kijhlin syntymävuosi: Heikki Koskelan sukututkimussivut http://koti.japo.fi/~clovis/sukututkimukset/pylkka_vieno/t138.htm

Kaipolan isäntäluettelo http://delphi.eget.net/index.php?Is%E4nt%E4luettelo%20Kaipola-J%E4ms%E4

Suur-Jämsän historia, I osa, s. 97, 321, 343, 354

Suur-Jämsän historia, II osa, s. 97, 98, 251, 286

Suur-Jämsän historia, III osa, s. 81, 84, 194, 195

Gabriel Jöransson Kihl, allekirjoitus asiakirjassa 1687. Suur-Jämsän historia, II osa, s. 286.

Gabriel Gabrielinpoika Kihl http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4081

Georg Gabrielinpoika Kihl http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3182

Georg Kijhlin sisko k. 1695 http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1320331

Daniel Gabrielinpoika Kihl http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3630a

Anna Samuelintytär Svanstrupen pojaksi sopisi hyvin Samuel Kihl / Kijl, yo 1679. (Matrikkelissa lisäys 29.3.2009: Samuel Kijhl on todella tästä perheestä) http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2723

Vitikkalan kartanon historiaa http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(4737)

Ratsutilat eli rusthollit / Kaipolan ratsutila http://www.museo24.fi/?action%5b%5d=INavigation::viewArticle(5051)

Lesken elämää. Suomen historian lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos. Jenni Toivanen, 2005. Viitattu 16.3.2009. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12144/URN_NBN_fi_jyu-2005200.pdf?sequence=1

Elsa Steen – Stenrothien kummiäiti. Pertti Toukomaa. Viitattu 16.3.2009. http://www.stenroth.net/lehdet/Elsa%20Steen.pdf

Kaipolan nimi perustuu muinaishämäläiseen henkilönnimeen. Jämsän kantatalojen nimistön hämäläinen nimikerrostuna. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laudaturtyö. Leena Lähdesmäki, 2000. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11746/llahdesmaki.pdf?sequence=1