Ilmee

Kohteesta SshyWiki
Versio hetkellä 1. lokakuuta 2005 kello 17.44 – tehnyt 62.44.216.90 (keskustelu) (Kylät)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Takaisin paikkakunta hakemistoon [1]


Tietoja kirkonarkistosta

Ilmeen kappeliseurakunata kuului Hiitolan [2] seurakuntaan vuoteen 1896 asti, ja oli vuosina 1896-1897 Kirvun alaisuudessa ja liitettiin Rautjärveen vuonna 1897.

  • Arkistolaitos [3] (Hiitola).
  • HisKi, Suomen Sukututkimusseura [4], (Hiitola).
  • Ilmeen mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [5] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [6]
  • Hiitolan mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [7] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [8]
  • Hiitolan rippikirjoja Nurmeksen vanhimmissa rippikirjoissa vuosilta 1690-1708 (TK 354). [9]


Venäjälle jääneitä asiakirjoja:

  • Rippikirjat 1774-1782, 1806-1819, 1839-1860
  • Lähde: Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä, Raimo Viikki - Sukutieto 1995:4, s. 18.

Historiaa

Asukasluku

Iso Ilmeen asukasmääriä.

Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 ja 1728 Iso-Ilmeellä oli 17 talollista ja asukkaita 119. Vuonna 1754 34 talollista 5 loisperhettä ja kaikkiaan 305 asukasta. Vuonna 1818 vastaavat luvut olivat 44 talollista, 9 loisperhettä ja asukkaita yhteensä 542. Vuonna 1870 asukasluku oli n. 600.

Lähde: Hiitolan historia.

Kylät

Ennen vuotta 1323 yhtenäinen Ilmee oli yksi Suur-Jääsken kylistä. Lähes koko ajan Pähkinäsaaren rauhasta tähän päivään asti, lukuunottamatta tuota 40 vuoden jaksoa, Ilmee on ollut jakautuneena kahteen osaan Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen eli Rautjärven Ilmeeseen.

1930 nämä kaksi kylää virallisesti olivat jakaantuneet useaan pienempää kylään.

Iso-Ilmeen kylät:

  • Koskenkylä
  • Keskikylä
  • Salokylä
  • Metsäkylä
  • Torsankylä

Rautjärven Ilmeen kylät:

  • Wanha-Ilmee
  • Siisiälä
  • Hynnilä


Lähde:

  • Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
  • Ilmeen Historiaa ja perinnettä.

Talot

Kirjoitusasu ja -järjestys vuoden 1875 maakirjan mukainen.

  • 1. Ojala
  • 2. Waris
  • 3. Wellonen
  • 4. Lankinen
  • 5. Koinvarko
  • 6. Wanhalankinen
  • 7. Jääkallio
  • 8. Metsäkylä
  • 9. Punasvaara
  • 10. Savolaisenmäki
  • 11. Kemppisenmäki
  • 12. Hovi
  • 13. Myllys
  • 14. Juosonnotko
  • 15. Kesseli
  • 16. Ylimäisenjärvi
  • 17. Salokylä
  • 18. Mehtomäki
  • 19. Kerminen
  • 20. Latumäki
  • 21. Ritamäki
  • 22. Kankosenmäki
  • 23. Saunasappi
  • 24. Jäppinen

Lisätietoja:

  • Hiitolan maakirja [10]. Viipurin lääni. Vuodet: 1875 - 1875. (Kansallisarkiston Digitaaliarkisto).
  • Uudistushakemisto [11]: Viipurin lääni (Antrea-Joutseno). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.(Kansallisarkiston Digitaaliarkisto).

Isäntäluettelot

Kirjallisuus

  • Hiitolan historia: V.H. Vainio, Pieksämäki 1959.
  • Kurkijoen kihlakunnan historia: Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, Pieksämäki 1958.
  • Hiitolan kylähistoria: Iivar Kemppinen, Hiisi-Säätiö, Vammala 1972.
  • Ilmeen historiaa ja perinnettä: Ilmeen nuorisoseura ry. & Kemppisten perinne- ja sukutoimikunta. Jyväskylä 2001.

Sukukirjoja

Huomioita suvuista

Vanhoja Hiitolan Ilmeen sukuja

  • Auvinen
  • Javanainen
  • Joronen
  • Karvinen
  • Kemppinen
  • Kerminen
  • Kervinen
  • Kesseli
  • Kontiainen
  • Kukkonen
  • Lankinen
  • Lattu
  • Myllys
  • Ojalainen
  • Savolainen
  • Suutari
  • Tiippana
  • Varis
  • Vellonen

Vanhoja Rautjärven Ilmeen sukuja

  • Hallikainen
  • Huuhtanen
  • Häyhä
  • Kykkänen
  • Pajari
  • Vilkko


Lähde: Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.