Ilmee

Takaisin paikkakunta hakemistoon [1]

Tietoja kirkonarkistosta

Ilmeen kappeliseurakunata kuului Hiitolan [2] seurakuntaan vuoteen 1896 asti, ja oli vuosina 1896-1897 Kirvun alaisuudessa ja liitettiin Rautjärveen vuonna 1897.

• Arkistolaitos [3] (Hiitola).
• HisKi, Suomen Sukututkimusseura [4], (Hiitola).
• Ilmeen mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [5] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [6]
• Hiitolan mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [7] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [8]
• Hiitolan rippikirjoja Nurmeksen vanhimmissa rippikirjoissa vuosilta 1690-1708 (TK 354). [9]

Venäjälle jääneitä asiakirjoja:

• Rippikirjat 1774-1782, 1806-1819, 1839-1860
• Lähde: Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä, Raimo Viikki - Sukutieto 1995:4, s. 18.

Historiaa

Ilmeen kylä liitettiin Hiitolaan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Tämän jälkeen Ilmee oli lähes 600 vuotta (1323-1896) enenmän tai vähemmän kiinteästi osana Hiitolaa. Seuraavat yli 40 vuotta (1897-1940) Ilmee kuului kokonaan Rautjärveen. Moskovan rauhassa Ilmee jakaantui taas kahtia, tällä kertaa Metsäkylän kohdalta, josta suurin osa sekä Torsankylä Ilmeestä jäivät Suomen puolelle. Koko muu Ilmee jouduttiin luovuttamaan silloiselle Neuvostoliitolle.

Lähde:

• Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
• Ilmeen historiaa ja perinnettä.

Asukasluku

Iso Ilmeen asukasmääriä.

Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 ja 1728 Iso-Ilmeellä oli 17 talollista ja asukkaita 119. Vuonna 1754 34 talollista 5 loisperhettä ja kaikkiaan 305 asukasta. Vuonna 1818 vastaavat luvut olivat 44 talollista, 9 loisperhettä ja asukkaita yhteensä 542. Vuonna 1870 asukasluku oli n. 600.

Lähde: Hiitolan historia.

Kylät

Ennen vuotta 1323 yhtenäinen Ilmee oli yksi Suur-Jääsken kylistä. Lähes koko ajan Pähkinäsaaren rauhasta tähän päivään asti, lukuunottamatta tuota 40 vuoden jaksoa, Ilmee on ollut jakautuneena kahteen osaan Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen eli Rautjärven Ilmeeseen.

1930 nämä kaksi kylää virallisesti olivat jakaantuneet useaan pienempää kylään.

Iso-Ilmeen kylät:

• Koskenkylä
• Keskikylä
• Salokylä
• Metsäkylä
• Torsankylä

Rautjärven Ilmeen kylät:

• Wanha-Ilmee
• Siisiälä
• Hynnilä

Lähde:

• Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
• Ilmeen Historiaa ja perinnettä.

Talot

Kirjoitusasu ja -järjestys vuoden 1875 maakirjan mukainen.

• 1. Ojala
• 2. Waris
• 3. Wellonen
• 4. Lankinen
• 5. Koinvarko
• 6. Wanhalankinen
• 7. Jääkallio
• 8. Metsäkylä
• 9. Punasvaara
• 10. Savolaisenmäki
• 11. Kemppisenmäki
• 12. Hovi
• 13. Myllys
• 14. Juosonnotko
• 15. Kesseli
• 16. Ylimäisenjärvi
• 17. Salokylä
• 18. Mehtomäki
• 19. Kerminen
• 20. Latumäki
• 21. Ritamäki
• 22. Kankosenmäki
• 23. Saunasappi
• 24. Jäppinen

Lisätietoja:

• Hiitolan maakirja [10]. Viipurin lääni. Vuodet: 1875 - 1875. (Kansallisarkiston Digitaaliarkisto).
• Uudistushakemisto [11]: Viipurin lääni (Antrea-Joutseno). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.(Kansallisarkiston Digitaaliarkisto).

Kirjallisuus

• Hiitolan historia: V.H. Vainio, Pieksämäki 1959.
• Kurkijoen kihlakunnan historia: Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, Pieksämäki 1958.
• Hiitolan kylähistoria: Iivar Kemppinen, Hiisi-Säätiö, Vammala 1972.
• Ilmeen historiaa ja perinnettä: Ilmeen nuorisoseura ry. & Kemppisten perinne- ja sukutoimikunta. Jyväskylä 2001.

Sukukirjoja

Huomioita suvuista

Vanhoja Hiitolan Ilmeen sukuja

• Auvinen
• Javanainen
• Joronen
• Karvinen
• Kemppinen
• Kerminen
• Kervinen
• Kesseli
• Kontiainen
• Kukkonen
• Lankinen
• Lattu
• Myllys
• Ojalainen
• Savolainen
• Suutari
• Tiippana
• Varis
• Vellonen

Vanhoja Rautjärven Ilmeen sukuja

• Hallikainen
• Huuhtanen
• Häyhä
• Kykkänen
• Pajari
• Vilkko

Lähde: Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.