Ilmee
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Ilmeen kappeliseurakunta kuului Hiitolan [1] seurakuntaan vuoteen 1896 asti, oli vuosina 1896–1897 Kirvun alaisuudessa, ja liitettiin Rautjärveen vuonna 1897.
- Arkistolaitos [2] (Hiitola).
- HisKi, Suomen Sukututkimusseura [3], (Hiitola).
- Ilmeen mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [4] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [5]
- Hiitolan mikrofilmit, SSS:n luettelo mikrofilmirullista [6] ja Mikkelin Maakunta-arkiston luettelo myytävistä mikrokorteista. [7]
- Hiitolan rippikirjoja Nurmeksen vanhimmissa rippikirjoissa vuosilta 1690–1708 (TK 354). [8]
Raimo Viikki luettelee artikkelissaan Luovutetun Karjalan menetetyistä sukututkimuslähteistä Venäjälle jääneitä asiakirjoja ja mainitsee Ilmeen rippikirjat 1774–1782, 1806–1819, 1839–1860 (Lähde: Sukutieto 1995:4, s. 18). Nämä kyseiset Ilmeen rippikirjat löytyvät Hiitolan rippikirjojen 1776–1796 (1803), 1804–1815 (Kylät S–W), 1838–1850 sekä 1851–1861 lopusta.
Ilmeen rippikirjoja löytyy digitoituina Digiarkistosta Ilmee [9] ja Hiitola [10]
Historiaa
Ilmeen kylä liitettiin Hiitolaan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Tämän jälkeen Ilmee oli lähes 600 vuotta (1323–1896) enemmän tai vähemmän kiinteästi osana Hiitolaa. Seuraavat yli 40 vuotta (1897–1940) Ilmee kuului kokonaan Rautjärveen. Moskovan rauhassa Ilmee jakaantui taas kahtia, tällä kertaa Metsäkylän kohdalta, josta suurin osa sekä Torsankylä Ilmeestä jäivät Suomen puolelle. Koko muu Ilmee jouduttiin luovuttamaan silloiselle Neuvostoliitolle.
Lähde:
- Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
- Ilmeen historiaa ja perinnettä.
Asukasluku
Iso-Ilmeen asukasmääriä.
Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1724 ja 1728 Iso-Ilmeellä oli 17 talollista ja asukkaita 119. Vuonna 1754 34 talollista, 5 loisperhettä ja kaikkiaan 305 asukasta. Vuonna 1818 vastaavat luvut olivat 44 talollista, 9 loisperhettä ja asukkaita yhteensä 542. Vuonna 1870 asukasluku oli noin 600.
Lähde: Hiitolan historia.
Kylät
Ennen vuotta 1323 yhtenäinen Ilmee oli yksi Suur-Jääsken kylistä. Lähes koko ajan Pähkinäsaaren rauhasta tähän päivään asti, lukuunottamatta tuota 40 vuoden jaksoa, Ilmee on ollut jakautuneena kahteen osaan: Iso-Ilmeeseen eli Hiitolan Ilmeeseen ja Pieneen eli Rautjärven Ilmeeseen.
1930 nämä kaksi kylää olivat virallisesti jakaantuneet useaan pienempään kylään.
Iso-Ilmeen kylät:
- Koskenkylä
- Keskikylä
- Salokylä
- Metsäkylä
- Torsankylä
Rautjärven Ilmeen kylät:
- Wanha-Ilmee
- Siisiälä
- Hynnilä
Lähde:
- Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
- Ilmeen Historiaa ja perinnettä.
Talot
Kirjoitusasu ja -järjestys vuoden 1875 maakirjan mukainen.
- 1. Ojala
- 2. Waris
- 3. Wellonen
- 4. Lankinen
- 5. Koinvarko
- 6. Wanhalankinen
- 7. Jääkallio
- 8. Metsäkylä
- 9. Punasvaara
- 10. Savolaisenmäki
- 11. Kemppisenmäki
- 12. Hovi
- 13. Myllys
- 14. Juosonnotko
- 15. Kesseli
- 16. Ylimäisenjärvi
- 17. Salokylä
- 18. Mehtomäki
- 19. Kerminen
- 20. Latumäki
- 21. Ritamäki
- 22. Kankosenmäki
- 23. Saunasappi
- 24. Jäppinen
Lisätietoja:
- Hiitolan maakirja [11]. Viipurin lääni. Vuodet: 1875–1875. (Kansallisarkiston Digitaaliarkisto).
- Uudistushakemisto [12]: Viipurin lääni (Antrea–Joutseno). Maanmittaushallituksen uudistusarkisto.(Kansallisarkiston digitaaliarkisto).
Isäntäluettelot
Kirjallisuus
- Hiitolan historia: V. H. Vainio, Pieksämäki 1959.
- Kurkijoen kihlakunnan historia: Erkki Kuujo, Toivo Immonen, Eino Puramo, Pieksämäki 1958.
- Hiitolan kylähistoria: Iivar Kemppinen, Hiisi-Säätiö, Vammala 1972.
- Ilmeen historiaa ja perinnettä: Ilmeen nuorisoseura ry. & Kemppisten perinne- ja sukutoimikunta. Jyväskylä 2001.
Sukukirjoja
- Ilmeen historiaa ja perinnettä: Ilmeen nuorisoseura ry. & Kemppisten perinne- ja sukutoimikunta. Jyväskylä 2001.
Huomioita suvuista
Vanhoja Hiitolan Ilmeen sukuja
- Auvinen
- Javanainen
- Joronen
- Karvinen
- Kemppinen
- Kerminen
- Kervinen
- Kesseli
- Kontiainen
- Kukkonen
- Lankinen
- Lattu
- Myllys
- Ojalainen
- Savolainen
- Suutari
- Tiippana
- Varis
- Vellonen
Vanhoja Rautjärven Ilmeen sukuja
- Hallikainen
- Huuhtanen
- Häyhä
- Kykkänen
- Pajari
- Vilkko
Lähde: Hiitolan kylähistoria, Iivar Kemppinen.
