Paltamo
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Yleistä
- Rippikirjat 1731-1744, 1761-
Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat
Historiaa
Asukasluku
Kylät
Talot
Isäntäluettelot
Kirjallisuus
- Keränen, Jorma: Paltamon seurakunnan historia. Paltamo 1977.
- Paltamon seurakunnan rippikirja 1738-1744. Oulu 1998.
- Sarkkinen, Timo & Jukka Vaarnanen: Kajaanin, Paltamon ja Sotkamon seurakunnissa avioliittoon kuulutettuja 1733-1748. Oulu 1992.
- Vaarnanen, Jukka & Timo Sarkkinen: Paltamon seurakunnan rippikirja 1731-1737. Oulu 1993. Oikaisu teokseen julkaisussa Oulun sukututkija 2/1993, s. 15.
Sukukirjoja
Huomioita suvuista
TOMMY POHJANEN
- 13.3.1966-
- Skinnskatteberg
Sukujuuret Släktrötter Familytree Roots, ancestors,genealogy Sähköposti: x-internet@hotmail.com
http://web.telia.com/~u72802835/tommypohjasensukujuuret.htm
Taulu 1 I Tommy Henrik Pohjanen, s. 13.3.1966 Skinnskatteberg, Ruotsi (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 2 Väinö Henrik Pohjanen, s. 14.7.1940 Oulainen ja Maj-Lis Gunvor Alice Rääf, s. 13.9.1945 Alaveteli.
Taulu 2 (taulusta 3) II Väinö Henrik Pohjanen, s. 14.7.1940 Oulainen (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 3 Johan Viljami Pohjanen e. Rahkala, s. 23.2.1889 Ylivieska, k. 22.9.1968 Oulainen ja Hilma Saralampi, s. 27.10.1903 Oulainen, k. 6.8.1989. Puoliso: Vihitty 24.7.1965 Maj-Lis Gunvor Alice Rääf, Taulusta 1, s. 13.9.1945 Alaveteli (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 457 Väinö Anders Rääf, s. 12.3.1905, k. 3.7.1982 Kaustinen ja Nanny Alice Hakaniemi, s. 11.8.1914, k. 23.11.2008 Alaveteli. Lapset: 1. Tommy Henrik Pohjanen, s. 13.3.1966 Skinnskatteberg, Ruotsi. Tauluun 1. 2. Mikael Anders Pohjanen, s. 2.7.1969
Taulu 3 (taulusta 4) III Johan Viljami Pohjanen e. Rahkala, s. 23.2.1889 Ylivieska, k. 22.9.1968 Oulainen. Vanhemmat taulusta 4 Jacob Pohjanen e. Rahkala, s. 19.3.1852, k. 26.3.1928 Ylivieska ja Amanda Pohjanperä, s. 1859 Oulainen, k. 1941. Puoliso: Vihitty 19.10.1924 Hilma Saralampi, Taulusta 2, s. 27.10.1903 Oulainen, k. 6.8.1989 (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 226 Carl Fredric Saralampi, s. 6.1.1861 Kannus, k. 14.1.1912 Ylivieska ja Anna Sofia Tropp, s. 15.3.1868 Oulu, k. 6.6.1909 Oululainen. Lapset: 1. Väinö Henrik Pohjanen, s. 14.7.1940 Oulainen. Tauluun 2.
Taulu 4 (taulusta 5) IV Jacob Pohjanen e. Rahkala, s. 19.3.1852, k. 26.3.1928 Ylivieska. Vanhemmat taulusta 5 Jacob Stinasson Vetenoja, Rahkala e. Turpeinen, s. 19.1.1810, k. 25.2.1887 ja Lovisa Jaakontytär Heikkilä, s. 1820 Kalajoki, k. 1899 Ylivieska. Puoliso: Vihitty 20.6.1884 Amanda Pohjanperä, Taulusta 3, s. 1859 Oulainen, k. 1941 (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 54 Jonas Friis, s. 1831 Oulainen, k. 1913 ja Helena Vaikko, s. 1829 Oulainen, k. 1897. Lapset: 1. Johan Viljami Pohjanen e. Rahkala, s. 23.2.1889 Ylivieska. Tauluun 3.
Taulu 5 (taulusta 6) V Jacob Stinasson Vetenoja, Rahkala e. Turpeinen, s. 19.1.1810, k. 25.2.1887. Vanhemmat taulusta 6 - ja Christina Turpeinen, s. 28.8.1779 Paltamo. Puoliso: Lovisa Jaakontytär Heikkilä, Taulusta 4, s. 1820 Kalajoki, k. 1899 Ylivieska. Vanhemmat taulusta 26 Jacobus Kärkinen, s. 1785 Kalajoki, k. 1843 ja Maria Juhontytär Roukala, s. 1779 Kalajoki, k. 1851. Lapset: 1. Jacob Pohjanen e. Rahkala, s. 19.3.1852. Tauluun 4.
Taulu 6 VI - Vihkimättä: Christina Turpeinen, Taulusta 5, s. 28.8.1779 Paltamo. Vanhemmat taulusta 7 Sigfrid Turpeinen, s. 12.2.1752 Paltamo, k. 9.12.1804 ja Helena Oikarinen, s. 1755 Paltamo, k. 1804. Lapset: 1. Jacob Stinasson Vetenoja, Rahkala e. Turpeinen, s. 19.1.1810. Tauluun 5.
Taulu 7 (taulusta 8) VII Sigfrid Turpeinen, s. 12.2.1752 Paltamo, k. 9.12.1804 (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 8 Abram Turpeinen, s. 1721, k. 27.11.1786 Paltamo ja Christin Kirjavainen, s. 1721, k. 1768 Paltamo. Puoliso: Helena Oikarinen, Taulusta 6, s. 1755 Paltamo, k. 1804. Vanhemmat taulusta 11 Lars Ollinpoika Oikarinen, s. 1726, k. 1764 Paltamo ja Helga Laurintytär Moilanen, s. 1732 Paltamo, k. 1795 Paltamo. Lapset: 1. Christina Turpeinen, s. 28.8.1779 Paltamo. Tauluun 6.
Taulu 8 (taulusta 9) VIII Abram Turpeinen, s. 1721, k. 27.11.1786 Paltamo. Vanhemmat taulusta 9 Erik Turpeinen, s. 1685, k. 28.9.1757 Paltamo ja Anna Hirvonen, s. 1694, k. 31.12.1762 Paltamo. Puoliso: Christin Kirjavainen, Taulusta 7, s. 1721, k. 1768 Paltamo. Vanhemmat taulusta 10 Sigfred Iisakinpoika Kirjavainen, s. 1684, k. 1756 ja Carin Karjalainen, s. 1678, k. 1754 Paltamo. Lapset: 1. Sigfrid Turpeinen, s. 12.2.1752 Paltamo. Tauluun 7.
Taulu 9 IX Erik Turpeinen, s. 1685, k. 28.9.1757 Paltamo. Puoliso: Anna Hirvonen, Taulusta 8, s. 1694, k. 31.12.1762 Paltamo. Lapset: 1. Abram Turpeinen, s. 1721. Tauluun 8. 2. Walborg Erkintytär Turpeinen, s. 6.9.1728 Paltamo, k. 10.3.1776 Utajärvi
Taulu 10 IX Sigfred Iisakinpoika Kirjavainen, s. 1684, k. 1756. Puoliso: Carin Karjalainen, Taulusta 8, s. 1678, k. 1754 Paltamo. Lapset: 1. Christin Kirjavainen, s. 1721. Tauluun 8.
Taulu 11 (taulusta 12) VIII Lars Ollinpoika Oikarinen, s. 1726, k. 1764 Paltamo (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 12 Olof Oikarinen, k. Paltamo ja Carin Pyykkönen, s. 1684, k. 1776 Paltamo. Puoliso: Helga Laurintytär Moilanen, Taulusta 7, s. 1732 Paltamo, k. 1795 Paltamo (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 20 Lauri Olavinpoika Moilanen, s. 1696, k. 1760 Paltamo ja Carin Rusanen, s. 1702, k. 1740 Paltamo. Lapset: 1. Helena Oikarinen, s. 1755 Paltamo. Tauluun 7.
Taulu 12 IX Olof Oikarinen, k. Paltamo. Puoliso: Carin Pyykkönen, Taulusta 11, s. 1684, k. 1776 Paltamo. Vanhemmat taulusta 13 Anders Pyykkönen ja Kerstin. Lapset: 1. Lars Ollinpoika Oikarinen, s. 1726. Tauluun 11.
Taulu 13 (taulusta 14) X Anders Pyykkönen Vanhemmat taulusta 14 Matts Påhlsinpoika Pyykkö, s. noin 1580 Utajärvi, k. Paltamo, Koutaniemi ja N.N. Puoliso: Kerstin, Taulusta 12 Lapset: 1. Carin Pyykkönen, s. 1684. Tauluun 12.
SUKUPOLVI PUUTTUI VÄLISTÄ TÄSTÄ! =PYYKKÖINEN Mats Matzson*1620- Antin isä oli Matti joka on syntynyt noin 1620. Asui samaa tilaa veljensä Påfwelin kanssa Ristijärvellä. Taulu 14 (taulusta 15) XI Matts Påhlsinpoika Pyykkö, s. noin 1580 Utajärvi, k. Paltamo, Koutaniemi. Uudisasukas 1599 Paltamon Koutaniemi. (www.holappa.info). Vanhemmat taulusta 15 Påhl Påhlsinpoika Pyykkönen, Isäntä, s. noin 1550 Utajärvi, k. 1628 Utajärvi ja N.N. Olofintytär Holappa, s. noin 1550 Muhos?. Puoliso: N.N., Taulusta 13 Lapset: 1. Anders Pyykkönen. Tauluun 13. 2. Elin Pyykkö (Pyykkönen), s. 1615 Puolanka
Taulu 15 (taulusta 16) XII Påhl Påhlsinpoika Pyykkönen, Isäntä, s. noin 1550 Utajärvi, k. 1628 Utajärvi (www.holappa.info). Vanhemmat taulusta 16 Påhl Pyykkö, Isäntä, s. noin 1520, k. noin 1585 Utajärvi ja N.N. Puoliso: N.N. Olofintytär Holappa, Taulusta 14, s. noin 1550 Muhos? (www.holappa.info). Vanhemmat taulusta 17 Olof Olavinpoika Holappa, s. 1510 Jääski, k. 1565 Muhos ja -. Lapset: 1. Matts Påhlsinpoika Pyykkö, s. noin 1580 Utajärvi. Tauluun 14.
Taulu 16 XIII Påhl Pyykkö, Isäntä, s. noin 1520, k. noin 1585 Utajärvi. Påhl Pyykkö, Pykö Pycö, uudistilallinen, muutti 1540 Limingan pitäjän (Utajärven) Kurenpolven kylään., s. n.1520 Pellosniemen pitäjä, ehkä, k. n.1585 Utajärvi. (www.holappa.info). Puoliso: N.N., Taulusta 15 Lapset: 1. Påhl Påhlsinpoika Pyykkönen, s. noin 1550 Utajärvi. Tauluun 15.
Taulu 17 (taulusta 18) XIII Olof Olavinpoika Holappa, s. 1510 Jääski, k. 1565 Muhos. Emigrated from the Jääski province on the Karelian isthmus (which is now part of Russia) to the Oulu Province and lived in Laitasaari, Muhos parish, when he died. His son, Matti Olinpoika Holappa (*1538 †1590), settled near Sanginjärvi in the Utajärvi parish. Olli's grandson, Juho Matinpoika Holappa (*1584 †1638) settled in the Pudasjärvi parish. Eventually his 4th great-grandson, Paavo Pavonpoika Holappa (*Oct 1719 †01 November 1810) lived in Kuusamo and is the father of the Holappa-Kellinsalmi family in Kuusamo. Vanhemmat taulusta 18 Olavi Antinpoika Holappa, k. ennen 1550 ja -. Puoliso: -, Taulusta 15 Lapset: 1. Matts Olofinpoika Holappa, s. noin 1538 Jääski, k. noin 1590 Utajärvi, Sanginjärvi 2. N.N. Olofintytär Holappa, s. noin 1550 Muhos?. Tauluun 15.
Taulu 18 (taulusta 19) XIV Olavi Antinpoika Holappa, k. ennen 1550. Oolai Andreinp Hålåppa. Syntynyt Arviolta noin 1460-70 luvulla 1465 Jääski. Kuollut viimmeinen merkintä 1550 kymmenysluettilo 1550 Jääski. Lienee lähinnä maaorjaan verrattavissa, asui Jääsken toinen neljänneskunta. Vanhemmat taulusta 19 Antti Holop ja -. Puoliso: -, Taulusta 17 Lapset: 1. Olof Olavinpoika Holappa, s. 1510 Jääski. Tauluun 17.
Taulu 19 XV Antti Holop Puoliso: -, Taulusta 18 Lapset: 1. Olavi Antinpoika Holappa. Tauluun 18.
Taulu 20 (taulusta 21) IX Lauri Olavinpoika Moilanen, s. 1696, k. 1760 Paltamo. Vanhemmat taulusta 21 Olof Larsinpoika Moilanen, s. 1674, k. 1724 ja Helgård Hiltunen, s. 1675, k. 1707. Puoliso: Carin Rusanen, Taulusta 11, s. 1702, k. 1740 Paltamo. Vanhemmat taulusta 25 Peer Rusanen ja Helga Heikintytär Rusanen, s. 1685, k. 1762 Paltamo. Lapset: 1. Helga Laurintytär Moilanen, s. 1732 Paltamo. Tauluun 11.
Taulu 21 (taulusta 22) X Olof Larsinpoika Moilanen, s. 1674, k. 1724. Vanhemmat taulusta 22 Lars Simonpoika Moilanen, Isäntä, s. noin 1630 Puolangankylä Puolankatalo, k. noin 1710 Puolangankylä ja Anna, s. Puolanka. Puoliso: Helgård Hiltunen, Taulusta 20, s. 1675, k. 1707. Lapset: 1. Lauri Olavinpoika Moilanen, s. 1696. Tauluun 20.
Taulu 22 (taulusta 23) XI Lars Simonpoika Moilanen, Isäntä, s. noin 1630 Puolangankylä Puolankatalo, k. noin 1710 Puolangankylä. Vanhemmat taulusta 23 Simon Andersinpoika Moilanen, s. noin 1611 Puolanka, k. 1686 Puolanka ja -. Puoliso: Anna, Taulusta 21, s. Puolanka. Lapset: 1. Anders Larsinpoika Moilanen, Isäntä, lm, s. noin 1672 Puolangankylä Puolankatalo, k. 1732 Puolanka 2. Olof Larsinpoika Moilanen, s. 1674. Tauluun 21.
Taulu 23 (taulusta 24) XII Simon Andersinpoika Moilanen, s. noin 1611 Puolanka, k. 1686 Puolanka. Puolanka Puolangankylä Moilala eli Puolanka Nro 2 Sotilas maaliskuussa 1627, pestasi varamiehen. Vanhemmat taulusta 24 Anders Moilanen, Isäntä, s. noin 1560 Savo ja N.N. Puoliso: -, Taulusta 22 Lapset: 1. Lars Simonpoika Moilanen, s. noin 1630 Puolangankylä Puolankatalo. Tauluun 22.
Taulu 24 XIII Anders Moilanen, Isäntä, s. noin 1560 Savo. Anders (reissu Antti ) Moilanen, talollinen, asui Puolanka-talo, s. 1560. (www.holappa.info). Puoliso: N.N., Taulusta 23 Lapset: 1. Lars Andersinpoika Moilanen, s. 1597 Puolangankylä, k. 1674 Moilala 1 Suolijärvi Puolanka 2. Simon Andersinpoika Moilanen, s. noin 1611 Puolanka. Tauluun 23.
Taulu 25 X Peer Rusanen Puoliso: Helga Heikintytär Rusanen, Taulusta 20, s. 1685, k. 1762 Paltamo. Lapset: 1. Carin Rusanen, s. 1702. Tauluun 20.
Taulu 363 (taulusta 364) VI Jörän Leinonen, s. 22.2.1811 Oulu, k. 13.8.1882 (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 364 Caspar Leinonen, s. 22.5.1788 Paltamo, Kivesjärvi ja Margaretha Kangas, s. 20.7.1786 Haukipudas. Puoliso: Vihitty 15.12.1844 Brita Maria Takku, Taulusta 359, s. 21.10.1820 Oulu, k. 30.9.1891 (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 407 Johannes Takku, s. 1779 Haukipudas, k. 1841 Oulu ja Maria Ukkola, s. 1785 Kiiminki, k. 1843. Lapset: 1. Britha Lisa Leinonen, s. 19.2.1845 Oulu. Tauluun 359.
Taulu 364 (taulusta 365) VII Caspar Leinonen, s. 22.5.1788 Paltamo, Kivesjärvi (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 365 Matthias Leinonen, s. 3.3.1765 Paltamo, Kivesjärvi ja Anna Erkintytär Tolonen, s. 10.10.1764 Paltamo. Puoliso: Vihitty 25.8.1810 Margaretha Kangas, Taulusta 363, s. 20.7.1786 Haukipudas (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 387 Henricus Kangas, s. 1761 kemi, k. 1825 ja Margaretha Nisula, s. 1754 Haukipudas, k. 1809. Lapset: 1. Jörän Leinonen, s. 22.2.1811 Oulu. Tauluun 363.
Taulu 365 (taulusta 366) VIII Matthias Leinonen, s. 3.3.1765 Paltamo, Kivesjärvi (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 366 Casper Leinonen, s. 1725 Paltamo, k. 8.7.1799 Paltamo, Kivesjärvi nro 7 ja Christin Erkintytär Kettunen, s. noin 1729 Paltamo, k. 1777. Puoliso: Anna Erkintytär Tolonen, Taulusta 364, s. 10.10.1764 Paltamo (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 378 Eric Tolonen, Stm, s. 1731, k. 6.7.1785 Paltamo ja Anna Larsintytär Kemppainen, s. Paltamo, k. 31.9.1797 Paltamo. Lapset: 1. Caspar Leinonen, s. 22.5.1788 Paltamo, Kivesjärvi. Tauluun 364.
Taulu 366 (taulusta 367) IX Casper Leinonen, s. 1725 Paltamo, k. 8.7.1799 Paltamo, Kivesjärvi nro 7 (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 367 Pehr Leinonen, s. Paltamo ja Helga Leinonen. Puoliso: Christin Erkintytär Kettunen, Taulusta 365, s. noin 1729 Paltamo, k. 1777 (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 377 Erik Erkinpoika Kettunen, k. 28.2.1769 Paltamo ja Dorde Kemppainen. Lapset: 1. Matthias Leinonen, s. 3.3.1765 Paltamo, Kivesjärvi. Tauluun 365.
Taulu 367 (taulusta 368) X Pehr Leinonen, s. Paltamo (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 368 Pehr Peersson Leinonen, k. ennen 1731 Paltamo ja -. Puoliso: Helga Leinonen, Taulusta 366 (Tommy Pohjanen). Lapset: 1. Casper Leinonen, s. 1725 Paltamo. Tauluun 366.
Taulu 368 (taulusta 369) XI Pehr Peersson Leinonen, k. ennen 1731 Paltamo (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 369 Peer Peersson Leinonen, Isäntä, s. 1620 Oulujärvi, Kivesjärvi, k. 1676 Oulujärvi, Kivesjärvi ja -. Puoliso: -, Taulusta 367 (Tommy Pohjanen). Lapset: 1. Pehr Leinonen, s. Paltamo. Tauluun 367.
Taulu 369 (taulusta 370) XII Peer Peersson Leinonen, Isäntä, s. 1620 Oulujärvi, Kivesjärvi, k. 1676 Oulujärvi, Kivesjärvi (Leinosten sukuseura). Vanhemmat taulusta 370 Peer Johansson Leinonen, Isäntä, s. noin 1588 Oulujärvi, Kivesjärvi, k. noin 1656 Paltamo, Melalahti ja Anna Larsintytär Hyvönen, s. 1585 Siikajoki, Tavastkenkä, k. jälkeen 1657. Puoliso: -, Taulusta 368 (Tommy Pohjanen). Lapset: 1. Pehr Peersson Leinonen. Tauluun 368.
Taulu 370 (taulusta 371) XIII Peer Johansson Leinonen, Isäntä, s. noin 1588 Oulujärvi, Kivesjärvi, k. noin 1656 Paltamo, Melalahti. Peer Johansson Leinonen, Taulusta 2, talollinen, s. 1588, k. 1656 Paltamo, Melalahti. Pekka Leinonen, talollinen, syntynyt 1588, kuollut 1656 Paltamon Melalahdessa. Pekka Leinonen oli isäntänä Kivesjärvellä 1/2 manttaalin Leinolassa vuosina 1617-36, jolloin muutti vaimonsa ja nuorempien lastensa kanssa Kivesjärveltä Melalahden Parkkilaan noin 1637. (Leinosten sukuseura). Vanhemmat taulusta 371 Johan Staffansson Leinonen, s. 1560 Oulujärvi ja -. Puoliso: Anna Larsintytär Hyvönen, Taulusta 369, s. 1585 Siikajoki, Tavastkenkä, k. jälkeen 1657. Anna Larsdr Hyvönen, emäntä, s. 1585 Siikajoki, Tavastkenkä, k. jälkeen 1657. Anna Laurintytär Hyvönen, talonemäntä, syntynyt 1585 silloisen Siikajoen pitäjän Tavastkengän kylässä (nykyisin Pyhäntää tai Kestilää). (Leinosten sukuseura). Vanhemmat taulusta 376 Lars Hyvönen ja N.N. Lapset: 1. Peer Peersson Leinonen, s. 1620 Oulujärvi, Kivesjärvi. Tauluun 369. 2. Henrich Peersson Leinonen, Stm, s. 1635 Oulujärvi, Kivesjärvi
Taulu 371 (taulusta 372) XIV Johan Staffansson Leinonen, s. 1560 Oulujärvi. Johan Staffansson Leinonen, s. 1560 Oulujärvi. Juho Leinonen, syntynyt 1560 Oulujärven pitäjässä. Juho maksoi veroa yhden manttaalin tilastaan vuosina 1606-1607 ja 1611. (Leinosten sukuseura). Vanhemmat taulusta 372 Staffan Leinonen, s. 1530, k. 1579 ja N.N. Puoliso: -, Taulusta 370 Lapset: 1. Peer Johansson Leinonen, s. noin 1588 Oulujärvi, Kivesjärvi. Tauluun 370. 2. Johan Johansson Leinonen, Isäntä, s. 1590 Oulujärvi, Kivesjärvi, k. 1648 Paltamo, Kivesjärvi
Taulu 372 (taulusta 373) XV Staffan Leinonen, s. 1530, k. 1579. Staffan Leinonen, s. 1530, k. 1579. Tapani Leinonen, syntynyt 1530, kuollut 1579. Tapani Leinonen saapui Oulujärven erämaahan muuttoaallon mukana 1550-luvulla. Hänet kirjattiin maakirjaan vuodesta 1563 Kivesjärven kylään. Se mistä Tapani oli lähtöisin on luotettavasti selvittämättä. Martti Siiran mukaan hän voisi olla lähtöisin Juvan Vuorenmaan kylästä. Tapani oli Kivesjärven Leinolan isäntänä vuosina 1555-79. (Tommy Pohjanen, www.holappa.info). Vanhemmat taulusta 373 Michel Peersson Leinonen, s. Juva ja -. Puoliso: N.N., Taulusta 371 (Tommy Pohjanen). Lapset: 1. Michel Staffansson Leinonen, s. 1555, k. 1584 Oulujärvi, Kivesjärvi 2. Johan Staffansson Leinonen, s. 1560 Oulujärvi. Tauluun 371. 3. Staffan Staffansson Leinonen, Isäntä 1608-1614, s. 1560 Oulujärvi, k. 1615 Paltamo, Kivesjärvi
Taulu 373 (taulusta 374) XVI Michel Peersson Leinonen, s. Juva (Melalahden Leinosia II Sukukirjan vaiheita; Bertta Hietamäki). Vanhemmat taulusta 374 Peer Persson Leinonen, s. Juva, Vuorenmaa ja -. Puoliso: -, Taulusta 372 Lapset: 1. Staffan Leinonen, s. 1530. Tauluun 372.
Taulu 374 (taulusta 375) XVII Peer Persson Leinonen, s. Juva, Vuorenmaa (Melalahden Leinosia II Sukukirjan vaiheita; Bertta Hietamäki). Vanhemmat taulusta 375 Pedar (Pietari) Leinonen, s. Juva ja -. Puoliso: -, Taulusta 373 Lapset: 1. Michel Peersson Leinonen, s. Juva. Tauluun 373.
Taulu 375 XVIII Pedar (Pietari) Leinonen, s. Juva. Melkoisia mutkia nuo Leinos-perheet tekivät. Melalahteen muodostui jo sangen varhaisessa vaiheessa neljä Leinolaa,vaikka talojen nimet ja numerot selvisivät vasta isonvihan vaiheilla. Alkuajan Leinosia tarkemmin tutkineen Martti Siiran mukaan Melalahden ensimmäinen Leinos-asukas, 1588 syntynyt Pekka Juhonpoika (Peer Jönsson) muutti 1637 Kivesjärveltä Melalahden Parkkilaan. Pekan isä Jöns ja Kivesjärvelle jääneiden serkkujen Jöns ja Peer isä Staffan olivat Michel Peerssonin poikia, joka puolestaan oli Kivesjärven ensimmäisen Leinosen Staffanin serkku. Tulkintani mukaan Mikon (Michel) isä oli Peer Persson Leinoinen (s. 1510-luvulla) Juvan Vuorenmaassa ja vanhin tunnettu esi-isä Pedar (Pietari) Leinoinen, syntynyt 1480- luvulla Juvalla. (Sukulehti 2/88). (Melalahden Leinosia II Sukukirjan vaiheita; Bertta Hietamäki). Puoliso: -, Taulusta 374 Lapset: 1. Peer Persson Leinonen, s. Juva, Vuorenmaa. Tauluun 374.
Taulu 376 XIV Lars Hyvönen (www.holappa.info). Puoliso: N.N., Taulusta 370 Lapset: 1. Anna Larsintytär Hyvönen, s. 1585 Siikajoki, Tavastkenkä. Tauluun 370.
Taulu 377 X Erik Erkinpoika Kettunen, k. 28.2.1769 Paltamo. ?tarkista tiedot? Puoliso: Vihitty Paltamo Dorde Kemppainen, Taulusta 366 (Tommy Pohjanen). Lapset: 1. Anna Erkintytär Kettunen, s. 17.4.1728 Paltamo, k. 1793 Paltamo 2. Christin Erkintytär Kettunen, s. noin 1729 Paltamo. Tauluun 366. 3. Margeta Erkintytär Kettunen, s. 29.8.1734 Paltamo 4. Valpuri Erkintytär Kettunen, s. 18.10.1738 Paltamo
Taulu 378 (taulusta 379) IX Eric Tolonen, Stm, s. 1731, k. 6.7.1785 Paltamo (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 379 Eric Tolonen, s. 1689, k. 7.6.1765 Paltamo ja Brita Karppinen. Puoliso: Anna Larsintytär Kemppainen, Taulusta 365, s. Paltamo, k. 31.9.1797 Paltamo (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 381 Lars Olofinpoika Kemppainen, s. 1686, k. 1761 Paltamo ja Margeta Larsintytär Juntunen, s. 1699 Paltamo, k. 1771 Paltamo. Lapset: 1. Anna Erkintytär Tolonen, s. 10.10.1764 Paltamo. Tauluun 365.
Taulu 379 (taulusta 380) X Eric Tolonen, s. 1689, k. 7.6.1765 Paltamo (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 380 N.N. ja Elin ? Möttönen. Puoliso: Brita Karppinen, Taulusta 378 (Tommy Pohjanen). Lapset: 1. Eric Tolonen, s. 1731. Tauluun 378.
Taulu 380 XI N.N. (Tommy Pohjanen). Puoliso: Elin ? Möttönen, Taulusta 379 (Tommy Pohjanen). Lapset: 1. Eric Tolonen, s. 1689. Tauluun 379.
Taulu 381 (taulusta 382) X Lars Olofinpoika Kemppainen, s. 1686, k. 1761 Paltamo (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 382 Olof Larsinpoika Kemppainen ja Walborg. Puoliso: Margeta Larsintytär Juntunen, Taulusta 378, s. 1699 Paltamo, k. 1771 Paltamo (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 386 Lars Juntunen ja -. Lapset: 1. Anna Larsintytär Kemppainen, s. Paltamo. Tauluun 378.
Taulu 382 (taulusta 383) XI Olof Larsinpoika Kemppainen (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 383 Lars Larsinpoika Kemppainen, s. 1630 Paltamo, k. 1700 Paltamo ja Anna Toivonen, s. 1630 Paltamo, k. 1701 Hyrynsalmi. Puoliso: Walborg, Taulusta 381 (Tommy Pohjanen). Lapset: 1. Lars Olofinpoika Kemppainen, s. 1686. Tauluun 381.
Taulu 383 (taulusta 384) XII Lars Larsinpoika Kemppainen, s. 1630 Paltamo, k. 1700 Paltamo (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 384 Lars Larsinpoika Kemppainen, s. 1608 Hyrynjärvi, k. jälkeen 1665 Hyrynsalmi ja N.N. Puoliso: Anna Toivonen, Taulusta 382, s. 1630 Paltamo, k. 1701 Hyrynsalmi (www.holappa.info). Lapset: 1. Olof Larsinpoika Kemppainen. Tauluun 382. 2. Eskil Larsinpoika Kemppainen, Isäntä, s. 1660 Hyrynsalmi, k. Hyrynsalmi
Taulu 384 (taulusta 385) XIII Lars Larsinpoika Kemppainen, s. 1608 Hyrynjärvi, k. jälkeen 1665 Hyrynsalmi (Tommy Pohjanen, www.holappa.info). Vanhemmat taulusta 385 Lars Kemppainen, Isäntä, s. 1584 Hyrynjärvi, k. noin 1637 ja N.N. Puoliso: N.N., Taulusta 383 (Tommy Pohjanen). Lapset: 1. Lars Larsinpoika Kemppainen, s. 1630 Paltamo. Tauluun 383.
Taulu 385 XIV Lars Kemppainen, Isäntä, s. 1584 Hyrynjärvi, k. noin 1637. Taivanalan 1/3-mantaalin isäntä vielä 1636. (Tommy Pohjanen, www.holappa.info). Puoliso: N.N., Taulusta 384 (Tommy Pohjanen). Lapset: 1. Lars Larsinpoika Kemppainen, s. 1608 Hyrynjärvi. Tauluun 384.
Taulu 386 XI Lars Juntunen Puoliso: -, Taulusta 381 Lapset: 1. Margeta Larsintytär Juntunen, s. 1699 Paltamo. Tauluun 381.
Taulu 435 (taulusta 436) VIII Hendricus Ukkola, s. 1738 Haukipudas, k. 1789 (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 436 Matts Staffanintytär Jaara, s. 1689, k. 1769 ja Liisa Jaakontytär Ukkola, s. 1706, k. 1766. Puoliso: Eisabeth Simontytär Vilppola, Taulusta 407, s. 1745 Ylikiiminki, k. 1800 (Tommy Pohjanen). Vanhemmat taulusta 444 Simo Laurinpoika ? Siurua, Vilppola e. Väisänen, s. 7.10.1720 Paltamo, k. 5.7.1784 Kiiminki ja Maria Heikintytär Vesa, s. 4.7.1725 Ylikiiminki, k. 10.7.1799 Kiiminki.
Taulu 444 (taulusta 445) IX Simo Laurinpoika ? Siurua, Vilppola e. Väisänen, s. 7.10.1720 Paltamo, k. 5.7.1784 Kiiminki (Pyylampi 1). Vanhemmat taulusta 445 Lauri Väisänen ja Elin Hiltunen. Puoliso: Vihitty 18.7.1742 Ylikiiminki Maria Heikintytär Vesa, Taulusta 435, s. 4.7.1725 Ylikiiminki, k. 10.7.1799 Kiiminki (Pyylampi 1). Vanhemmat taulusta 446 Heikki Kaarlonpoika Vesa e. Alavesa, Isäntä 1707-1743, k. 10.10.1743 Ylikiiminki ja Liisa Paavontytär, s. 1683, k. 8.4.1754 Ylikiiminki. Lapset: 1. Eisabeth Simontytär Vilppola, s. 1745 Ylikiiminki. Tauluun 435. 2. Kaisa Simontytär Vilppola, s. 16.5.1759 Ii, k. 4.11.1818 Ii
Taulu 445 X Lauri Väisänen Puoliso: Elin Hiltunen, Taulusta 444 Lapset: 1. Simo Laurinpoika ? Siurua, Vilppola e. Väisänen, s. 7.10.1720 Paltamo. Tauluun 444. 2. Marketta Laurintytär Väisänen, s. 3.6.1727 Paltamo
TURPEINEN suku,Pesiä by ,Paltamo,Kainuu
TURPEINEN 72,Erich*1685-†28.9.1757Paltamo,Pesiä by/Kerälä,torppare.†watsot puoliso HIRVONEN 67,Anna*1694-† 31.12.1762Paltamo † watusot 4 l(1p,3t): lapsia: X, Brita, Carin(*1726,1&,2&21.2.1768,(1& rk.1761 s.82),, 47,Walborg*6.9.1728-†10.3.1776†katarri†utajärvi,(niska,pyykkö)&6.12.1752.
TURPEINEN 64,Abram*1721-†27.11.1786†andtäppa,husbonde,Paltamo>Salmijärvi,Jormuankylä,Toppila,&1743. puoliso KIRJAVAINEN 46,Christin*1721-†7.2.1768†watusot Paltamo 10 l(7p,3t): lapsia: 2,Sigfred*(30.10).1746-†(30.10).1749†mässl., 75,Eric*1747-†14.4.1823+åld.br.+Kajaani,Jormua,husbd.,talollinen&21.3.1766
& puoliso Helga Larsdotter Moilanen*11.12.1732,3 l(2p,1t):. lapsia: 65,Abram*28.6.1767-+6.6.1833&4.6.1788>1824Paltamo,Mieslax, 60,Erich*6.7.1770-(+j.10.2.1831-+e.1834)&8.5.1798, 74,Chirstin*5.8.1774-†20.4.1849+ålderdom+Paltamo&.
Abram*10.11.1749(>1772Utaj.), Carin*1750, X, (Chirstin*16.6.1754), Anna Catharina*21.1.1755>1778&5.4.1779, 46,Johannes*31.3.1758-†5.11.1804†obetruktion,jäg.corp.,&18.12.1789&Kajaani, 71,Petrus*24.3.1761-(+4.11.1832+rödsot+Kajaani,arb.krl.,enkl.)>7.8.1782,>26.10.1784Muhos&13.1.1785&Muhos, 77,Adam*23.2.1766-(+1.3.1843+åld.svagh.,+Kajaani,(inv.),g.,arb.krl.,1&2.12.1798,2&14.7.1824.
TURPEINEN 52,Sigfrid*12.2.1752-†9.12.1804*PaltamoSalmijärvi,Jormuankylä,Toppila,löskarl†okänd sjukd.hastigt &21.4.1773, 7 l(3p,4t): puoliso OIKARINEN 49,Helena*11.2.1755-(†9.4.1804)*Paltamo lapsia: Abram*17.2.1777 hpe 1801>Uhleåborg, X, 1,Anna*9.5.1782-†28.5.1783†koppor, 4,Helena*10.7.1784-†13.11.1788†ok.b.sj., 1,Carin*14.12.1787-†1.9.1789†kopp., 0,Helena*(4).10.1790-†4.11.1790 n.d., 52,Lars*28.1.1792-+26.2.1844+Kajaani,drg,torpare.&28.7.1824.
TURPEINEN Christina*28.8.1779-*Paltamo,deija,Jormua,Toppila>Kajana>1803Muhos>1806Ö.kim.>Utajärvi>Muhos, Kajaani:hpe:-(1802),Muhos:hpe:22.10.1803.,25.3.1806.,3.10.1813.,6.11.1814.,6.9.1817.,>2.11.1817Kalajoelle.2.11.1817:flyttningsattest:oförlofwad,klanderlös,Kalajoki:anmärkningar:får ej stadna qvar i förs.sochnen,se kyrko(st. prot.)22.11.1818. 1 l.,. lapsia: TURPEINEN/VETENOJA/RAHKALA 77,Jacob Stinasson*19.1.1810-†25.2.1887*Utajärvi*Niskankylä*oäkta,kastettu:21.1,1&17.9/1.11.1834&23.4.1849(&1&:3l.=3t),†vanhuus,dreng,gk,medåbo,landbonde,inhysesman,backst.,nybyggare,husbonde,talollinen,>1834Ala-Kääntänkylä,>8.10.-10.11.1842Oulainen,Kurula,>1-24.4.1844Ylivieska,Häivälä,>inhyses,>Rahkala,uudisrak.,6 l(3p,3t): puoliso HEIKKILÄ 79,Lovisa*6.2.1820-(†12.8.1899)*Kalajoki lapsia: 64,Otto*9.4.1850-(†1915)>1882 Amerika (emma teresia rahkala*24.6.1887,quincy,houghton,michigan,father otto rahkala,mother sofia josefiina petersen), X, 78,Maria Lovisa (Maija)*13.3.1854-†30.1.1933,&21.12.1877, 10,Klaes*5.7.1857-†26.3.1868, 9,Ida Johanna*17.10.1858-†6.4.1868, 6,Anna Mathilda*24.6.1861-†24.3.1868.
RAHKALA/POHJANEN 76,Jacob*19.3.1852-†26.3.1928*Ylivieska&20.6.1884. puoliso POHJASENPERÄ 82,Amanda*9.6.1859-†15.6.1941*Oulainen 5 l.=3 t.,2 p.,= lapsia: 88,Jenni Maria*11.12.1886-†23.3.1975,1&18.3.-10.4.1911,2&25.4.-2.6.1930, X, 99,Anna Aliina*2.11.1892-†1992,&7.3.-21.4.1924, 77,Hilda Seliina*2.2.1896-†20.1.1974,&24.6.1945, 95,Jaakko Vilhelmi*14.7.1899-†1995,&27.5.-3.6.1921,>Merijärvi.
RAHKALA/POHJANEN 79,Johan Viljami*(23.2.1889)-†22.9.1968*(Ylivieska)&19.10.1924. 5l=4p,1t,= puoliso SARALAMPI 85,Hilma Sabiina* 27.10.1903-†( 6.8. 1989)*Oulainen lapsia: 71,Vilho Johannes*11.7.1925-†1996,&6.1.1949,>9.8.1949 Pyhäjoki, 72,Voitto Kalervo*18.6.1933-†(2006),>Ruotsi,Skinnskatteberg,>Utajärvi&17.4.1966 Annikki Ritva*29.1.1937-,&17.7.1955, >17.8.1955 Saloinen,>Ruotsi,Skinnskatteberg,>Norberg>Sandviken>Espoo>Sulkava>Veikkola>Hämeenlinna>Espoo>Oulainen, X, Valto Jaakko*28.12.1944-,&6.1.1963,>Ruotsi,Skinnskatteberg.
POHJANEN Väinö Henrik*14.7.1940-*Oulainen&(24.7.1965)>(1958)Ruotsiin,Skinnskatteberg). puoliso RÄÄF Maj-Lis Gunvor Alice*13.9.1945-*Alaveteli 2 l.=2 p.= , lapsia: Mikael Anders*2.7.1969 POHJANEN Tommy Henrik*13.3.1966-*Ruotsi,Skinnskatteberg
Kainuun talonpoikaissuvut 1554-1713 Seuraavaan luetteloon on koottu tietoja kainuulaisista suvuista vuosilta 1554–1713. Nimet on muutettu moderniin kieliasuun nykyisten sukunimien ja paikannimien perusteella. Kajaanin (per. 6.3.1651) asukkaat eivät luetteloon sisälly, koska sen väestöstä on jo olemassa tarkat tiedot (Ohto Manninen, Kajaanin asukkaat 1651–1750, SSJ 33, Helsinki 1981). Myöskin säätyläiset on jätetty siitä pois. Lähes kaikilla kainuulaisilla oli kyseisenä aikana sukunimi: vain harvoin heillä oli pelkkä patronyymi. Väestöstä pääosa muutti Kainuuseen Savon ja Karjalan suunnalta. Pohjanmaalta saatiin vain vähän asutuslisää, vaikka Kainuu kuuluikin sen kanssa samaan hallinnolliseen kokonaisuuteen. Syynä lienee ollut mm. erot maatalouden harjoittamisessa. Sukunimet on ryhmitelty aakkosjärjestykseen seuraavilla periaatteilla: 1) Aluksi mainitaan, missä Savon hallintopitäjässä sukua esiintyi vuosina 1541, 1548 ja 1562. Lähteenä on käytetty Kauko Pirisen teosta: Savon historia II:1, s. 750–818 (Pieksämäki 1982). 2) Seuraavaksi kerrotaan, mihin aikaan suku on tullut Kainuuseen eli ”Oulujärven erämaahan”. Tarkkaa asuinkylää ei alkuaikoina ole mahdollista nimetä, sillä alue jakaantui neljänneskuntiin ja vasta vuodesta 1563 lähtien kyliin. Lähteinä ovat olleet A. Vartiaisen Kajaanin kaupungin historia I (II p. Kajaani 1980) sekä Matti Huurteen ja Jorma Keräsen kirjoittama Kainuun historia I (Kajaani 1986). 3) Sukujen sijoittelussa eri kyliin on käytetty seuraavia lähteitä 78 mikrofilmirullilta: ES 830:VA8720 (veroluettelo 1569), ES 830:VA4736 (veroluettelo 1573), ES 833: VA 4770 (erämaamanttaaliluettelo 1584), ES 833: VA 4773 (erämaamanttaaliluettelo 1585), ES 839: VA 4844 (manttaaliluettelo 1605), ES 845: VA 4902–4903 (kymmenysluettelo 1616), ES 853: VA 4969 (maakirja 1633), OS 95: VA 9132, vuoden 1650 manttaaliluettelo, ES 2469: VA 9139, vuoden 1655 maakirja, FR 313 (maakirja 1662 ja 1671), ES 2476:VA9193 maakirja 1687), ES 2478 (maakirja 1706) ja ES 3060: VA 9267 (myllytulliluettelo 1713). 4) Tutkijoita kiinnostaa myös se, missä päin Ylä-Savoa eli Iisalmen emäpitäjää esiintyi vuonna 1664 samoja sukuja kuin Kainuussa. Lähteenä on käytetty Savon maantarkastusmaakirjaa vuodelta 1664. 5) Oma mielenkiintonsa asutuksen tulosuunnan selvittelyssä on myöskin Pohjois-Pohjanmaalla ja Koillismaalla. Sitä varten on verrattu mainitun alueen maakirjatalojen nimiä vuoden 1905 maakirjasta Kainuun väestön sukunimiin. 6) Lopuksi pyritään nimeämään kainuulaisten sukujen muuttosuunta. Siinä on käytetty lähteenä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan laatiman Sukunimet-teoksen (II p. Keuruu 1992) tietoja. Loppuun on merkitty sulkeisiin sukunimen kantajien määrä vuonna 1985. Ne on saatu myös mainitusta teoksesta. Luettelosta käy ilmi, että kainuulaisten sukujen juuret juontuvat Savosta ja Karjalasta, joskin pohjalaiset ovat antaneet siihen oman merkittävän lisänsä. Oulujoen vesistöalueen rantamaille sijoittunut väestö ryhtyi kaskeamaan ja harjoittamaan erätaloutta. Joet ja järvet muodostivat tärkeän kulkureitin, jota myöten väestöä siirtyi Kainuun kauttamyösPohjois-Pohjanmaalle.Tutkimuksessa kävi ilmi, ettei suuri pohjan sota (1700–1721) ollut Kainuun suvuille niin suuri onnettomuus kuin aikaisemmin on luultu, sillä sodasta huolimatta suurin osa taloista säilyi. Varhaisimpiin tunnettuihin Kainuun sukuihin kuuluivat Sopaset, Tuppuraiset, Karjalaiset, Hallikaiset, Karppiset, Montaneuvoset, Raappanaiset, Olkkoset ja Lattuset. Tässä tutkimuksessa on keskitytty tutkimaan niitä sukuja, jotka tulivat Kainuuseen heidän jälkeensä. Takarajaksi on asetettu suuri pohjan sota. Näiden niin sanottujen perikainuulaisten sukujen lähtösuunta, leviäminen ja sijoittuminen on ollut tämän tutkimuksen tavoitteena. Kainuusta ei ole ollut käytettävissä Suomen asutuksen yleisluetteloa (SAY). Nyt julkaistava luettelo on laadittu täyttämään tätä aukkoa. Selvitys antaa uusia näkökulmia Kainuun asutuksen historiaan, sillä luettelon tiedot ulottuvat kirkonkirjojen takaiseen aikaan. Samalla se on käyttökelpoinen apuväline kaikille alueen suvuista kiinnostuneille tutkijoille.
TURPEINEN Juva, Rantasalmi ja Tavisalmi
1580 Kainuu
1633 Lylyjärvi, 1650 Hyrynsalmi, 1662 Hyrynsalmi, 1671
Hyrynsalmi, 1687 Hyrynsalmi, 1706 Hyrynsalmi ja Kerälä
sekä 1713 Hyrynsalmi ja Kerälä
Taivalkoski Jokijärven kylä Turpeisen maakirjatalo
Savokarjalainen nimi (2 824)
(HIRVONEN-HIRWOTAR,ei ole tässä luettelossa mukana jostain syystä)
KIRJAVAINEN 1555 ja 1563 Kainuu
1573 Säräisniemi, 1616 Säräisniemi, 1650 Venetheitto, 1662
Venetheitto, 1671 Venetheitto, 1687 Venetheitto, 1706
Venetheitto ja 1713 Venetheitto, Vuolijoki ja Vuottolahti
Karjalaisnimi (1 154)
KARJALAINEN Pellosniemi, Vesulahti, Juva, Sääminki, Rantasalmi ja
Tavisalmi
1554 Jaalanka, 1573 Jaalanka, 1633 Kivesjärvi, Melalahti ja
Väyrylä, 1650 Melalahti ja Kivesjärvi, 1662 Melalahti,
Kivesjärvi ja Vuokki, 1671 Melalahti ja Kivesjärvi, 1687
Saaresmäki, Melalahti, Kivesjärvi, Oterma, Mieslahti ja
Uura, 1706 Melalahti, Kivesjärvi, Mieslahti, Uura ja Jormua
sekä 1713 Mieslahti ja Uura
1664 Pielavesi Karjalan kylä
Muhos Muhoksen kylä ja Lumijoki Lumijoen kylä Karja-
laisen/Karjalan maakirjatalo
Yli-Ii Karjalan kylä
Savokarjalainen nimi (11 559)
OIKARINEN Pellosniemi, Vesulahti
1555 ja 1563 Kainuu
1569 Kivesjärvi, 1616 Ristijärvi, 1633 Ristijärvi ja Väyrylä,
1650 Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Auho, 1662 Ristijärvi,
Hyrynsalmi ja Kianta, 1671 Murtomäki, Ristijärvi ja Kianta,
1687 Murtomäki, Ristijärvi ja Kianta, 1706 Murtomäki,
Ristijärvi ja Kianta sekä 1713 Ristijärvi
Savokarjalainen nimi (2 065)
PYYKKÖNEN Pellosniemi ja Rantasalmi
1605 Paltaniemi, 1616 Paltaniemi, 1633 Paltaniemi, 1650
Paltaniemi ja Ristijärvi, 1662 Paltaniemi ja Ristijärvi, 1671
Paltaniemi, Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Ylisotkamo, 1687 Paltaniemi,
Uura ja Ristijärvi, 1706 Paltaniemi, Uura ja Ristijärvi
sekä 1713 Uura, Ristijärvi, Kianta ja Vieksi
Utajärvi Niskan kylä Pyykön maakirjatalo
Savokarjalainen nimi (1 454)
HOLAPPA 1687 Oterma, 1706 Oterma ja 1713 Oterma
Utajärvi Niskan, Sanginjärven ja Juorkunan kylä sekä
Muhos Laitasaaren, Muhoksen, Pyhänsivun ja Vuoton
kylä Holapan maakirjatalo
Karjalainen nimi (1 767)
MOILANEN Vesulahti, Sääminki, Rantasalmi ja Tavisalmi
1605 Lylyjärvi, 1633 Väisälä, 1650 Suolijärvi ja Puolanka,
1662 Suolijärvi ja Puolanka, 1671 Suolijärvi ja Puolanka,
1687 Kianta, Suolijärvi, Puolanka, 1706 Kianta, Suolijärvi
ja Puolanka sekä 1713 Kianta, Suolijärvi, Puolanka ja Väyrylä
Savokarjalainen nimi (7 700)
HILTUNEN Sääminki, Rantasalmi ja Tavisalmi
1580 Kainuu
1585 Jaurankajärvi, 1605 Lylyjärvi, 1616 Sotkamo, 1633
Suolijärvi ja Sotkamo, 1650 Auho ja Alasotkamo, 1662
Auho, Alasotkamo, Tipasoja ja Raudanvesi, 1671 Auho,
Alasotkamo ja Tipasoja, 1687 Mieslahti, Suolijärvi, Auho,
Puolanka, Alasotkamo ja Korpisalmi, 1706 Mieslahti,
Hyrynsalmi, Suolijärvi, Auho, Alasotkamo ja Korpisalmi
sekä 1713 Hyrynsalmi, Suolijärvi, Auho ja Alasotkamo
1664 Lapinlahti Naarvanlahden kylä
Utajärvi Sanginjärven ja Utajärven kylä, Taivalkoski Jokijärven
kylä, Pudasjärvi Pudasjärven kylä ja Oulujoki Pikkaralan
kylä Hiltulan/Hiltusen maakirjatalo
Savokarjalainen nimi (9 587)
RUSANEN Vesulahti
1555 ja 1563 Kainuu
1569 Melalahti, 1605 Paltaniemi ja Melalahti, 1616 Melalahti
ja Kuluntalahti, 1633 Melalahti, 1650 Melalahti, 1662
Melalahti, 1671 Melalahti, 1687 Melalahti ja Kivesjärvi,
1706 Melalahti sekä 1713 Paltaniemi ja Kiehimänsuu
Savolaisnimi (923)
LEINONEN Pellosniemi, Vesulahti, Juva ja Rantasalmi
1555 ja 1563 Kainuu
1569 Kivesjärvi ja Kiehimänjoki, 1605 Vuottolahti, 1616
Vuottolahti ja Kivesjärvi, 1633 Vuottolahti ja Kivesjärvi,
1650 Vuottolahti, 1650 Melalahti, Kivesjärvi ja Oterma,
1662 Vuottolahti, Melalahti, Kivesjärvi, Jaalanka, Kianta ja
Nuasjärvi, 1671 Saaresmäki, Vuottolahti, Melalahti, Kivesjärvi,
Jaalanka, Kianta ja Tipasoja, 1687 Saaresmäki, Vuottolahti,
Mainua, Melalahti, Kivesjärvi, Jaalanka, Kiehimänsuu,
Kianta, Nuasjärvi ja Tipasoja, 1706 Saaresmäki,
Mainua, Melalahti, Kivesjärvi, Jaalanka, Kiehimänsuu,
Mieslahti, Vuokki, Jormua, Jormas ja Tipasoja sekä 1713
Saaresmäki, Mainua, Oterma, Kiehimänsuu, Kianta, Väyrylä,
Jormua, Korpisalmi ja Lentua
Savokarjalainen nimi (9 542)
KETTUNEN Pellosniemi, Juva, Rantasalmi ja Tavisalmi
1555 Kainuu
1569 Paltaniemi, 1605 Lammasjärvi, 1633 Hyrynsalmi,
Kianta jaKorpisalmi, 1650 Hyrynsalmi, Kianta jaLammasperä,
1662 Hyrynsalmi, Kianta ja Lammasperä, 1671
Hyrynsalmi, Kianta ja Lammasperä, 1687 Hyrynsalmi,
Kianta ja Lammasperä, 1706 Hyrynsalmi, Kerälä, Kianta,
Korpisalmi ja Lammasperä sekä 1713 Hyrynsalmi, Kerälä,
Kianta ja Lammasperä
1664 Iisalmi Valkeaisen, Vieremä Vieremäjärven ja Sonkajärvi
Ryhälänmäen kylä
Utajärvi Niskan kylä, Pyhäntä Lamun kylä, Liminka Alatemmeksen
kylä ja Kärsämäki Saviselän kylä Kettulan/
Kettusen maakirjatalo
Savokarjalainen nimi (7 724)
KEMPPAINEN Juva, Sääminki ja Tavisalmi
1605 Lylyjärvi, 1633 Hyrynsalmi, 1650 Hyrynsalmi, 1662
Mieslahti ja Hyrynsalmi, 1671 Mieslahti, Hyrynsalmi ja
Vuokki, 1687 Ristijärvi, Hyrynsalmi, Mieslahti, Karhumäki
jaVuokki, 1706 Mieslahti, Ristijärvi, Hyrynsalmi,Kerälä,
Vuokki, Kianta ja Väyrylä sekä 1713 Ristijärvi, Hyrynsalmi,
Kerälä, Vuokki ja Kianta
Savolaisnimi (7 158)
TOLONEN Juva, Rantasalmi ja Tavisalmi
1555 ja 1563 Kainuu
1569 Vuoreslahti ja Uvajärvi, 1605 Paltaniemi, 1616 Paltaniemi,
1633 Paltaniemi ja Sotkamo, 1650 Paltaniemi ja
Ristijärvi, 1662 Paltaniemi ja Ristijärvi, 1671 Paltaniemi ja
Ristijärvi, 1687 Paltaniemi ja Ristijärvi, 1706 Paltaniemi,
Ristijärvi ja Väyrylä sekä 1713 Ristijärvi
Savokarjalainen suku (4 134)
KARPPINEN/KARPPANEN
Vesulahti, Sääminki, Rantasalmi ja Tavisalmi
1554 Koutaniemi, 1569 Manamansalo, Kiehimänjoki ja
Ristivesi, 1605 Manamansalo, 1616 Manamansalo, 1633
Manamansalo, 1650 Manamansalo ja Katerma, 1662
Manamansalo, Vuolijoki, Katerma ja Laakajärvi, 1671
Manamansalo, Vuolijoki, Katerma ja Laakajärvi, 1687
Manamansalo, Vuolijoki, Melalahti, Katerma ja Laakajärvi,
1706 Manamansalo, Vuolijoki, Melalahti, Ristijärvi, Jormas,
Katermaja Laakajärvi sekä 1713 Manamansalo, Ristijärvi,
Tipasoja ja Katerma
Muhos Laitasaaren ja Muhoksen kylä Karppilan/Karppisen
maakirjatalo
Savokarjalainen sukunimi (Karppisia 5 820 ja Karppasia
813)
(TOIVANEN Pellosniemi, Juva, Sääminki, Rantasalmi ja Tavisalmi
1555 ja 1563 Kainuu
1573 Säräisniemi, 1584 Säräisniemi, 1662 Katerma, 1671
Katerma, 1687 Katerma, 1706Hyrynsalmi, KatermajaKorpisalmi
sekä 1713 Kerälä, Katerma ja Korpisalmi
Oulujoki Pikkaralan kylä Toivasen maakirjatalo
Savokarjalainen nimi (5 083))
JUNTUNEN
1605 Ristijärvi, 1616 Ristijärvi, 1633 Säräisniemi, Ristijärvi
ja Hyrynsalmi, 1650 Ristijärvi, 1662 Ristijärvi ja Hyryn-
salmi, 1671 Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Suolijärvi, 1687 Ris-
tijärvi, Hyrynsalmi, Kianta ja Suolijärvi, 1706 Ristijärvi,
Hyrynsalmi, Kianta ja Suolijärvi sekä 1713 Hyrynsalmi,
Kianta ja Suolijärvi
1664 Vieremä Haajaiskylä
Savokarjalainen nimi (5 511)
VÄISÄNEN Pellosniemi, Vesulahti, Juva ja Rantasalmi
1605 Lylyjärvi, 1633 Puolanka ja Väyrylä, 1650 Mieslahti,
Puolanka ja Väyrylä, 1662 Ristijärvi, Puolanka, Väyrylä ja
Laakajärvi, 1671 Mainua, Ristijärvi, Puolanka, Väyrylä ja
Laakajärvi, 1687 Mainua, Ristijärvi, Puolanka, Väyrylä ja
Laakajärvi, 1706Vuottolahti, Mainua, Ristijärvi, Puolanka,
Väyrylä, Katerma ja Laakajärvi sekä 1713 Vuolijoki, Vuottolahti,
Murtomäki, Mainua, Ristijärvi, Kianta, Puolanka,
Väyrylä, Katerma, Korpisalmi ja Laakajärvi
1664 Lapinlahti Väisälänmäen kylä ja Iisalmi Pörsänmäen
kylä jaLumijoki Lapinniemen kylä Väisäsen maakirjatalo
Savokarjalainen nimi (9 653)
KIRJAVAINEN suku, Salmijärvi,Jormuankylä,Paltamo,Kainuu
KIRJAVAINEN Isaach,Paltamo lapsia: X, lapsi †1691
KIRJAVAINEN 72,Sigfrid*1684-†16.6.1756†hetsig feber, Paltamo,Salmijärvi,Jormuankylä, husb., puoliso: 76,KARJALAINEN Carin*1678-†(24.9).1754†slag lapsia: X, 39,Carin*1723-+3.2.1763+feb.,&24.2.1750
KIRJAVAINEN 46,Christin*1721-†7.2.1768†watusot,&1743 Paltamo puoliso: TURPEINEN Abram*1721-
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
OIKARINEN suku, Kerälä,Liedetjärvi,Hyrynsalmi,Paltamo,Kainuu
OIKARINEN Olof †e.1732 ,isäntä1723-(32)ainakin,Kerälä,Liedetjärvi,Hyrynsalmi,Paltamo. puoliso: PYYKKÖNEN Carin Andreà*1684-†26.2.1776 †ålder ,(1&,:*1711 lapsi) (1puoliso:Anttonen Juho), (>j.1738-e.1762)Törmämäki, Wäyrylä by,Wäisälä no.13 lapsia: X, Henrich*15.7.1727(afsk.corpor.&27.11.1757, 62,Eric*20.2.1729-+26.7.1791+slag,corpor.,b.,/†10.4.1763?†feb?./&29.3.1753?)
OIKARINEN 37,Lars*1726-†13.7.1764†fl.feb.Paltamo,Melalahti,Rusala, puoliso: MOILANEN Helga*11.12.1732-†9.11.1795†f.feberPaltamo lapsia: Lars*26.12.1748-, Olaus*22.6.1750>, 2,Cathar.*28.1.1753-†12.9.1755†kopp., X, 7,Petrus*26.1.1757-†3.7.1764†h.feb., 2,Andreas*23.11.1761-†2.8.1764†h.feb., Lars*26.8.1764>
OIKARINEN 49,Helena*11.2.1755-(†9.4.1804)*Paltamo puoliso: TURPEINEN Sigfrid*1752-
Henkikirjassa 1713 löytyy Oikarisia seuraavasti:
Ristijärvenkylässä:
1/8 Jöran Andersson Oikarinen med hustru (2)
1/8 Sigfred Oikarinen och hustru Elin (2)
3/16 Lars Oikarinen och hustru (2)
1/16 Mats Oikarinen och hustru (2)
Kerälänkylässä:
Matti Oikarinen vaimoineen Juho Keräsen pesueessa (5)
Muut vielä tarkistamatta loppuun. Ollin pitäisi löytyä sillä jos hän on s. 1690 hän olisi hk 1713 jo 23 vuotias...
Johan Anttonen ja vaimo löytyy 1713 henkikirjassa Kiannan kylässä... http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6452&pnum=9 samassa löytyy myös Anders Anttonen vaimoineen Hyrynsalmen kylässä. Olli Oikarista (Kerästä) ei löydy Kerälänkylästä, Kiannalta, Vuokista eikä Ristijärveltä.
Oikaristen kirjan mukaan Paltamon pitäjän henkikirjoista 1723 Kerälänkylä, Kerälä 1/8 Kerälä Olli ( Oikarinen) vaimo Kaarina Lanko Pekka Lanko Matti vaimo Elina vävy Heikki vaimo Elina Henkikirja 1723 Kerälänkylä: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6453&pnum=17 Mielestäni tuossa ei lue vaimon nimeä, vaan med hustru, muuten samoin kuin kirjassa. Henkikirja 1724 Kerälänkylä http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6454&pnum=14 1/3 Kerälä Olof med hustru, lanko Matti, vaimo Elin, vävy Henrik, vaimo Elin, lanko Peer. Maakirja 1723, jossa kaksi samaa Ollia ja Juhoa... kumpi oikea? http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6455&pnum=30 Paltamon pitäjän apuveroluettelossa v. 1723 Kerälä: Kerälä Olli Oikarinen / Juho 6/2 Paltamon pitäjän savulukuluettolo v. 1723 Kerälä 1/8 Kerälä/ Olli Paltamon pitäjän kymmenysveroluettelo v. 1723 Kerälä: 1/8 Kerälä Olof: ruista 8, ohraa 12, Kerälä/Oikarinen Lauri/Matti: ruista 8, ohraa 8 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik181/92.htm Carin Pyykkönen jälleen löytyy Hyrynsalmi Kerälänkylä v. 1731-> rippikirjasta. Mainitaan isäntä Anders Johansson Anttonen, vaimo Walborg Moilanen. Carinille mainitaan poikia Nils, Olof, Lars ja Erik sekä (Andersin veli) Johan. Carinin rippikirjamerkinnät alkavat Anttosella v. 1732 alkaen. Hyrynsalmen Kerälästä löytyy Anttosen Antin pesueesta velipuolet Lauri ja Erik ja äiti Carin Pyykkönen. Anders on syntynyt 1711 eli Carinan olisi täytynyt olla naimisissa ennen Olli Oikarista Antin isän Juho Anttosen kanssa. Koska poika Erkki Oikarinen on syntynyt 1728 rk.n mukaan. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1738-1744_ik181/86.htm Ollilla ja Kaarinalla on ollut syntynyt poika Olli, joka kuollut puolivuotiaana 08.06.1728 Paltamo Lietetjärvi. Tässä nyt jälleen hämää se että Carinille mainitaan Olli poika, ehkä tämä syntynyt sitten myöhemmin ja sitten Erkin pitäisi olla syntynyt v. 1728 eli samana vuonna kun tämä kuollut Olli. Lietejärvi on ollut Kerälänkylää ( Kerälä, Keräläntalo 12, Hyrynsalmen Lietejärvi) josta Carin Pyykkönen ja Erik ja Lauri löytyvät 1738. Törmänmäen Väisälässä nro 13:sta rippikirjan & kuollettenluettelon mukaan kuolee Erik Ollinpka Oikarinen 10.4.1763, syntynyt 1728. Erkki mainitaan kuolleen kuumeeseen 38-vuotiaana. Äiti Kaarina Pyykkönen, Erkki mainitaan veljeksi talon isännälle Antti Anttoselle. Erkillä vaimo Margareta Wäisänen s. 1729. Kuolleitten luettelossa (sivun oikea puoli) myös mainitaan, että hätäkastettu Anna niminen tyttö kuolee 10.5.1763 Törmänmäellä s. 152 ja isä Erik Oikarinen. Sivu 152 on nimenomainen Väisälä 13 Törmänmäki. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/153.htm http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1754-1767_ik185/244.htm ( sivu vasemmalla) Erkille ja Margaretalle syntyy Hiskin mukaan Törmänmäellä lapsia seuraavasti: 24.6.1753 15.7.1753 Törmämäki Erick Oicarinen Marg. Wäisätär Olaus 11.5.1755 3.6.1755 Törmänmäk. Eric Oicarinen Valb. Väisätär Ericus ( äidin nimi väärin) 16.3.1758 2.4.1758 Törmämäki Eric Oicarinen Marg. Väisätär Carin 26.12.1760 7.2.1761 Törmänm. Eric Oikarinen Marg. Väisätär Elsa Kirjassa Olli Oikarisesta seuraavaa: s. n. 1690 Lietetjärvi Olli Oikarisen isännyys Liedetjärven Kerälässä aloi luultavasti Isonvihan aikaan. Tarkkaa tietoa ei ole, koska henkikirjoista puuttuvat vuoden 1714-22. Varmaa on, että Olli oli Kerälän isäntä vuosina 1723-32 Olli avioitui Kaarina Antintr Pyyköttären kanss, joka oli Juho Anttosen leski. Ollia ei ollut ennen Kerälää merkitty yhteenkään Oikaristen asuttamista taloista Suur-Paltamon alueella, mistä voisi päätellä, että hän oli ensimmäistä kertaa naimississa. Olli k. 1732 Hyrynsalmi.
Eikö Oikaristen sukukirjassa olekaan mitään tietoa Ollin s. n. 1690 Lietetjärvi Oikarisen esipolvista? Kirjassa ei ollut muuta Ollista kuin sitten ne jälkipolvet. Ollilla on poika Olli s. 1728 Lietetjärvellä, Heikki s.n. 1676 on myös asunut Lietetjärvellä, ovatko Heikki ja Olli veljeksiä? Ollia ei mainita Heikin veljeksi Oikaristen sukukirjassa. Ollihan s. n. 1690 Heikki 1676 mahdollistahan sekin olisi....
Mutta yksi asia vielä häslää ja se on tuo Heikki Ollinp Oikarisen asia. Hän syntyi Hiskin mukaan ja kastekirjan mukaan 15.7.1727 ja hän näyttää avioituneen Elsa Kemppaisen kanssa ja asettuneen sepäksi Manamansaloon Haatajala nro 6:een ja kuoli siellä 12.6.1762, jonka jälkeen hänen perheeseensä syntyi vielä puoli vuotta myöhemmin Katariina Oikarainen. Poikia oli Erkki ja Lauri. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj...6_ik181/70.htm
Vanhin poika Erkki Heikinp Oikarinen meni torppariksi Väyrylään ja avioitui siellä 1795 leskirouvan kanssa ja niin edelleen...
7.1.1758 28.1.1758 Sahlo Henr. Oicarinen Elin Kempatar Ericus 28.8.1760 13.9.1760 Manamans Henr. Oicarinen Elin Kempatar Lars 27.1.1763 29.1.1763 Salo J. 71 Henr. Oikarinen Elsa Kemppat. Catharina
Minkä takia ei Heikkiä näy Kerälän talossa Kaarina Pyykkösen poikana, kun neljä muuta poikaa näkyy?
Tuo onkin sitten erikoinen juttu, ettei häntä näy, koska Heikki s. 1727 ja pitäisi kyllä näkyä. Oikaristen kirjakaan ei anna valaistusta asiaan. Onko Heikki sittenkään perheen lapsi?
Kainuun talonpoikaissuvut 1554–1713: OIKARINEN Pellosniemi, Vesulahti 1555 ja 1563 Kainuu 1569 Kivesjärvi, 1616 Ristijärvi, 1633 Ristijärvi ja Väyrylä, 1650 Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Auho, 1662 Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Kianta, 1671 Murtomäki, Ristijärvi ja Kianta, 1687 Murtomäki, Ristijärvi ja Kianta, 1706 Murtomäki, Ristijärvi ja Kianta sekä 1713 Ristijärvi Savokarjalainen nimi (2 065)
OIKARINEN-SUKUNIMI Oikarinen on ikivanha savokarjalainen sukunimi. Se kuuluu 80 savokarjalaisen kantasuvun joukkoon (Kauko Pirinen. Savon historia I, Savon keskiaika, Kuopio 1988, s. 396–397). Nimi Oikarinen on jo sekä Savon että Karjalan ensimmäisissä maakirjoissa, voudintileissä 1500-luvulla. Näissä voudintileissä on lueteltu verotettavat talonpojat. 1500-luvulla Oikarisia oli Viipurin Karjalan Hanttulan pitäjässä ja Savossa Pellosniemen ja Vesulahden (myöhemmin Visulahden) pitäjissä. Oikaristenkin esi-isillä oli ainoastaan etunimi. Sukunimi Oikarinen on muodostunut todennäköisesti lisänimestä, jolla on voitu erottaa henkilöt toisistaan. Oikaristen alkuperäinen lisänimi on voinut olla aluksi Oikari ilman "nen"-päätettä, joka on tyypillinen itäsuomalainen pääte. Nimessä loppuosa "kari" viittaa maastoon, jolla on voinut olla yhteyttä lisänimeen. Nimen alkuosa "Oi", joka on kirjoitettu voudintileissä myös "Oij" ja "Åj", tarkoittaa 'ojaa'. (Valle J. Oikarinen. 2003. Oikarisia 1500-luvulla Viipurin Karjalassa, Suur-Savossa ja Kainuussa.)
PYYKKÖNEN suku,Karjalan Kannas>Pyykkö,Ahmas,Utajärvi,Liminka,Kainuu
PYYKKÖ/PYYKKÖINEN Påhl/Paavo*1520-†e.1585*Karjalan kannas†Liminka,Utajärvi,Ahmas,Pyykkö,†lienee menehtynyt vanhanvihan uhrina,uudistilallinen>1550 Ahmasjärven länsirannalle,(nyk.Seppälänniemi, lapsia: Antti*1540-+e.1585(+vanhaviha), X.
PYYKKÖ/PYYKKÖINEN 77,Phål/Påul/Paavo Påhlsson*1550-†1628*Utajärvi,Ahmas†Utajärvi,talollinen 1587-1624 Ahmas, puoliso vaimo HOLAPPA(*n.1555 Muhos?) lapsia: Sipo*1575-(+/>1602)talollinen1601Ahmas, Esko*1580-+1625talollinen&, X.
PYYKKÖ/PYYKKÖNEN Matz Phålsson*1571/1587/1580-,mainitaan 1626 verotiedoissa, elossa 1633,*Utajärvi†Paltamo,Koutaniemi,>1599 Paltamon pitäjä,uudisasukas 1599 Paltamon Koutaniemi,ensimmäinen Pyykkönen Kainuussa, Matz syntynyt 1571 tai 1587?Oli elossa 1633. Tämä Matti asui Koutaniemellä. Sinulla näyttääkin olevan Matti jo tiedossasi. Matin esivanhempien etsintä on mielestäni vielä kesken. Toivottavasti tutkimus ja DNA selvittävät asiaa. Otaksumia on kyllä esitetty erilaisia. Matz Pyca asui Oulujärven etelärannalla Koutaniemellä jossa on vieläkin Pyykkölä ja Pyykönlampi. Tästä eteenpäin historia on epävarmaa. Kainuun historiaa tutkineen Jorma Keräsen mukaan Pyykköset ovat tulleet etelästä päin ja heitä tavataan aikaisemmin Tavinsalmella ja Juvalla. Täältä johtaa suora vesireitti pohjoiseen Oulujärvelle. Itse olen Matin jälkeläisiä. Aikaisemmin Oulujärvi on kuulunut Liminkalaisten eräalueeseen ja myöhemmin Pohjanmaan seurakunnat ovat laajentaneet alueitaan yhä enemmän itään päin, ennen Kajaanin, Paltamon ja Sotkamon seurakuntien perustamista. Kurjenpolven kylä löytyy myös tuon etelästä tulevan vesireitin varrelta läheltä Iisalmea ja Runnia. Matin isän nimeä ei ole varmassa tiedossa. Historiantutkija Jorma Keränen joka on kirjoittanut mm Kainuun Historian yhden osan, mukaan Pyykkösiä esiintyy ennen tuota vuotta Juvalla ja sillä suunnalla. Lähes kaikki Kainuun suvut ovat sieltä muuttaneet tänne kuninkaan mahtikäskyllä ja verovapauksien perässä. Mielestäni se on luonnollinen muuttosuunta ja koska siellä sukua on aikaisemminkin tavattu.
(Tuo kytkös Sipo nimeen tuntuu vieraalta. Pyykkösissä ei Kainuussa esiinny tietääkseni yhtään Sippo-tyylistä nimeä. Kun nimi usein kulki perintönä, niin voisiko kyse olla jostain toisesta haarasta? Tätä tukee osaltaan myös suoritettu DNA-tutkimus.
Toivottavasti joskus selviää... Tv Eero Pyykkönen)
lapsia: Påwel*1603, Jöran*1608, Erich*1619,sotilas1644, X, Hendrich,jakoi talon Erichin kanssa, Karin, Elin*1615&.
PYYKKÖINEN Mats Matzson*1620- Antin isä oli Matti joka on syntynyt noin 1620. Asui samaa tilaa veljensä Påfwelin kanssa Ristijärvellä. Heidän isänsä on myös Matz joka on syntynyt 1571 tai 1587? lapsia: X, Matts&, Hendrich.
PYYKKÖINEN Anders Matsson,elossa ainakin 10.2.1683-1697,Ristijärvi,Paltamo Ristijärveltä löytyy Anttti Pyykkönen asumassa taloaan 1697. Kainuussa asui tuona suuren kuolleisuuden vuonna Pyykkösiä vain muutamissa taloissa. Antin talous mainitaan olleen tuona vuonna rutiköyhä. Tosin samanlaisia köyhiä talouksia oli muitakin. Vielä tarkistamattoman tiedon mukaan Antti olisi vihitty Kirstinin kanssa jo ennen vuotta 1683. Antin asuinpaikka on ollut Sukututkija Eero Pyykkösen asuman Iijärven vastarannalla. Talon paikka on vieläkin nähtävissä, mutta mitään rakennuksia siinä ei ole. Talon nimi on Tihilä, ja samalla nimellä se paikka tunnetaan nykyisinkin.Paikka on ollut silloista Paltamon seurakuntaa Pitäisin Kaarinia Ristijärven Antin tyttärenä. Tihilästä jossa Antti ensin asui on Lietetjärvelle matkaa vain 25 km. Tihilän kanssa saman Ristijärven kylän Iijärven rannalla asui myös Oikarisia (Oikaristen kantatila Kainuussa) ja Anttosia. Aviopuoliso on voinut löytyä näin helposti. Utajärven Ahmakselle on matkaa yli 120 km, eli tuon ajan mittapuun mukaan liian paljon että siellä olisi käyty. Mielestäni muita ehdokkaita ei ole. puoliso Kerstin,elossa 10.2.1683,Ristijärvi,Paltamo lapsia: PYYKKÖNEN (Pyykkötär) Carin Andreà*1684-†26.2.1776 †ålder ,(1&,:*1711 lapsi) (1puoliso:Anttonen Juho), (>j.1738-e.1762)Törmämäki, Wäyrylä by,Wäisälä no.13 puoliso:OIKARINEN Olof †e.1732 ,isäntä1723-(32)ainakin,Kerälä,Liedetjärvi,Hyrynsalmi,Paltamo. Kerälänkylä on nykyisin Suomussalmea ja Lietetjärvi on Ristijärven ja Hyrynsalmen rajamailla Hyrynsalmen puolella.
GJULOPA/HOLOP/HOLAPPA suku,(Uralin itäpuoli)>Jääski
Taulu 15 (taulusta 16) XII Påhl Påhlsinpoika Pyykkönen, Isäntä, s. noin 1550 Utajärvi, k. 1628 Utajärvi (www.holappa.info). Vanhemmat taulusta 16 Påhl Pyykkö, Isäntä, s. noin 1520, k. noin 1585 Utajärvi ja N.N. Puoliso: N.N. Olofintytär Holappa, Taulusta 14, s. noin 1550 Muhos? (www.holappa.info). Vanhemmat taulusta 17 Olof Olavinpoika Holappa, s. 1510 Jääski, k. 1565 Muhos ja -. Taulu 17 (taulusta 18) XIII Olof Olavinpoika Holappa, s. 1510 Jääski, k. 1565 Muhos. Emigrated from the Jääski province on the Karelian isthmus (which is now part of Russia) to the Oulu Province and lived in Laitasaari, Muhos parish, when he died. His son, Matti Olinpoika Holappa (*1538 †1590), settled near Sanginjärvi in the Utajärvi parish. Olli's grandson, Juho Matinpoika Holappa (*1584 †1638) settled in the Pudasjärvi parish. Eventually his 4th great-grandson, Paavo Pavonpoika Holappa (*Oct 1719 †01 November 1810) lived in Kuusamo and is the father of the Holappa-Kellinsalmi family in Kuusamo. Vanhemmat taulusta 18 Olavi Antinpoika Holappa, k. ennen 1550 ja -. Puoliso: -, Taulusta 15 Lapset: 1. Matts Olofinpoika Holappa, s. noin 1538 Jääski, k. noin 1590 Utajärvi, Sanginjärvi 2. N.N. Olofintytär Holappa, s. noin 1550 Muhos?. Tauluun 15.
Taulu 18 (taulusta 19) XIV Olavi Antinpoika Holappa, k. ennen 1550. Oolai Andreinp Hålåppa. Syntynyt Arviolta noin 1460-70 luvulla 1465 Jääski. Kuollut viimmeinen merkintä 1550 kymmenysluettilo 1550 Jääski. Lienee lähinnä maaorjaan verrattavissa, asui Jääsken toinen neljänneskunta. Vanhemmat taulusta 19 Antti Holop ja -. Puoliso: -, Taulusta 17 Lapset: 1. Olof Olavinpoika Holappa, s. 1510 Jääski. Tauluun 17.
Taulu 19 XV Antti Holop Puoliso: -, Taulusta 18 Lapset: 1. Olavi Antinpoika Holappa. Tauluun 18
HOLAPPA HOLAPAN SUKUSEURAN SUKUTAPAAMINEN PIDETTIIN UTAJÄRVELLÄ 21.07.2008 13:38
Sunnuntaina 20.7. juhlittiin Juorkunan Rekihovissa Holapan suvun toista sukutapaamista. Tapaamiseen saapui noin 150 Holappa suvun jäsentä eri puolilta Suomea -Lapista Etelä- Suomeen. Ohjelmassa oli sekä viihdettä mm. näytelmän ja laulun muodossa, mutta myös asiaa. Sukutapamisessa hallitus nimesi lappeenrantalaisen Veli Holapan seuran ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Kunniajäsenyys on seuran huomionosoitus Holapalle pitkällisestä ja pitkäjänteisestä työstä suvun vaiheiden tutkimisessa.
Veli Holapan teettämä DNA- tutkimus kiinnosti yleisöä ja sai kiitosta siitä kiinnostuneilta henkilöiltä. Holapan sukuseura on yksi tällä saralla uraa uurtavista sukuseuroista. Tutkimuksen mukaan Staraja Ladokan (Laatokka) rannoilla on esi-isämme asuneet useita satoja vuosia , jälkeläisiä löytyy entisen Neuvostoliiton alueelta, Norjasta, Ruotsista sekä myös Mongoliasta. Nyt on siis varmistettu, että Utajärven joillakin Pyykkösillä ja Holapilla on sama esi-isä Kannaksella ehkä 1300-luvulla. Mahdollisesti muilla utajärvisillä suvuilla on samaa esi-isä linjaa, mutta tätä ei ole vielä DNA-tutkimuksella varmistettu. Suomalaisia DNA-testejä on tehty vajaat 900 toukokuun loppuun mennessä 2008. Näistä 25 - markkerin testiä tai suurempaa yli sata testiä, kuudesta 40-sukupolven välillä joilla on yhteinen esi-isä Holappa/Holop/Gjulopa linjan esi-isien kanssa. Yksi sukupolvi on noin laskennallisesti 25-vuotta.
Lisäksi Veli Holappa esitteli Holapan sukunimen etymologiaa 1951 löytyneiden tuohikirjeiden avulla. Novgorodin koivuntuohikirjeistä on Janne Saarikivi tehnyt väitöskirjan. Kirjeet ajoittuvat Novgorodin vallanaikaan noin 11.-15. vuosisadoille. Yhdessä tuohikirjeessä on selvästi muista tuohista poikkevaa tekstiä, joka on tunnistettavissa karjalaisperäiseksi. Tekstissä mainitaan henkilönimiä ja numeroita, joiden tarkoitusta ei toistaiseksi tunneta. Nimet, joita on noin 50, tunnistetaan karjalais-suomalaisperäisiksi. Niistä on löytynyt Gjulop nimi kerran. Kaksi kertaa Gjulopa, Korela / Kareli, joka viittaa selvästi suomensukuiseen alkuperään ja Holappa-pohjaisiin suomalaisiin nimiin. Koska näin vanhoja suomensukuisia henkilönnimiä ei muualta juuri ole löytynyt tai edes löydettävissä kuin tuohikirjeistä, tutkimuksen uraauurtavuutta ja jatkuvuutta voidaan tuskin liioitella.
Muista asiakirjoista on saatu selville, että Olop Holop tuli Korelasta vuonna 1495 Jääskeen Ruotsien puolelle. Tästä Olofista alkaa tunnetut nykyiset Holapat ja muita sukuja runsaasti. Holappa suku nousee tunnettujen suomalaisten sukujen lähes vanhimaksi suvuksi.
Tuohikirjeet 1100-luvulta ja DNA-testit osoittavat paljon vanhempaan esi-isäämme Niiloon joka asusteli Uralin itäpuolella kauan sitten, jonka esi-isäksi tutkijat nimeävät Filemonin. Niilon jälkeläiset ryhmä 95 (Wiikin tutkimus) hänellä karkeasti sanottuna oli 7 poikaa jotka erottuvat muista N-ryhmäläisistä sen markkerin nro 390 tuloksen 24 perusteella. Niilon pojiksi kutsutut asustelivat satoja vuosia myöhemmin Laatokan rannoilla 1100-1500. Staraja Ladokan ympäristössä tunnetaan nykyisten DNA-testien perusteella 6-7 isälinjaa, jotka voidaan osoittaa kuuluvan Niilon pojiksi kutsuttuun ryhmään.
Seuraava tapaaminen on kahden vuoden päästä. Seuran hallitus ottaa vastaan ehdotuksia paikasta missä seuraavat juhlat pidettäisiin.
Holappa suvun varhaishistoria
Holappa suku on lähtöisin Jääsken kihlakunnan toisesta neljänneksestä. Niemen kuninkaan kartanon alamaisia. Voitaneen sanoa että lähinnä kai maaorjia mistä nimikin kertoo "holop" eli orja , alamainen ja "sielu" Venäjän kielessä tunnetaan kaikki muodot " Käkisalmen Bokostasta tuli 1495 noin viisikymmentä ortodoksia Ruotsin puolelle Jääskeen anoen turvapaikkaa Novgorodin hirmuhallitsijan Iwan Suikin hirmuisen verotuksen ja komennon takia". Heidät sijoitettiin Ruotsin Kuninkaan omistamaan Nimenkartanoon maatyömiehiksi. Katso Jääsken kihlakunnan historia osa I s. 476-479. Niemen kuninkaan kartano sijaitsi entisen Jääsken pitäjän kirkonkylässä, vuoksen yli menevän sillan lähellä noin kolmesataa metriä alavirtaan. Kartano oli samalla Jääsken nimismiehen virkatalo. Kartano oli mahtavimmillaan 1550-luvulla.
Neljänneskuntia kuului Jääskeen kaksitoista. Jokaisessa neljänneskunnassa oli nimeltä mainittu (vastaa nykyistä kunnan johtajaa) kylän uskottu mies. Holopov / Holoppa mainitaan ensikerran näiden n. 50:n Käkisalmelaisen turvapaikan hakijan joukossa. Tässä luettelossa mainitaan Holop eli "Holop" Antrejew (z) tästä ei olla varmoja (Kauko Pirinen vuonna 1985-88 hän tutki pyynnöstäni korvausta vastaan Holapan suvun alkuperää) , onko Holop oikea sukunimi vai haukkumanimi Antrejew viittaa Olofin isään Andreihin. - Kysymykseen tuskin vastausta saadaan koskaan.
Listassa mainittu Olof Andrejev (holop (v), hänellä oli mahdollisesti kolme tai neljä poikaa, Andrei, Jöns ja Olof Olofinpoika s. n.1510 Yksi pojista Olof Olofinpoika s. n.1510 muutti Limingaan, muut jatkoivat asumista Jääskessä, jo 1500-luvun lopulla suku oli levinnyt Hiitolan ja Jaakkimaan pitäjiin . Jääsken toisen neljänneksen Ylikuunun kylässä mainitaan maakirjassa vuonna 1554 Jöns Holoppa joka lienee Olofin poikia ja häviää asiakirjoista vuoden 1556 jälkeen - luultavasti kuoli.
Vuonna 1608 sodassa oli Fälf fäbel, Matts Mattsinpoika Holoppa, kirvulaisena sotilaana ja hän olikin kirvulaisen lippueen vääpeli. Matts Holapan on täytynyt syntyä 1500-luvun lopulla n.1580 ja isänsä Matts Holappa n. 1540-50 seutuvilla. Mattsin isä lienee juuri Jöns Holappa . Olof Olofinpoika muutti noin 1535-1540 Limingan Laitasaaren kylään , jossa tuolloin oli pari kymmentä savua. Olofilla oli ainakin kaksi poikaa Pekka ja Matti mahdollisesti nimetön tytär joka vanhan perimätiedon mukaan naitu Pyykön sukuun Utajärven Ahmaksenkylään asiakirjoissa mainitaan Ahmaksella 1550 –jälkeen Påul / Phål Pycö / Pyykkö. Toistaiseksi ei ole löytynyt kirjallista mainintaa mistään käräjä- tai muista asiakirjoista joka asian vahvistaisi. Jääskeen jäänyt suku levisi Hiitolaan, Jaakimaalle, Kiteelle, Tavinsalmelle sekä Inkerinmaan pitäjiin.
Sukunimenä ovat 450-vuoden aikana esiintyneet Holop / Holopain / Holoppa / Holappa, Kauko Pirisen mielestä on selvää että Holopain / Holopainen suku on alkuaan Holop jota tavataan Kiteen ja Tohmajärven seutuvilla josta sukua siirtyi Tavinsalmelle lähinnä Iisalmen ympäristöön jossa nimenä Holopain / Holoppa sukua on nykyään runsaasti. Suvun hajoaminen ympäri maailmaa alkoi ”Amerikan kuumeesta”, ja suurista nälkävuosista n.1860 jälkeen levisi huhu maailmalle Amerikan valtavasta rautatietyömaasta, suurista kaivoksista ja kultalöydöistä. Perintöosuudet taloista myytiin vieraille jotta matkaliput saataisiin. Pudasjärven Korpisen Holapasta muutti Olli Juhonpoika Holappa s.1831 perheineen johon kuului 14 henkeä Amerikkaan, mikä on suurin kerta muutto yhdestä talosta.
Kaikkiaan Amerikkaan meni vuosina 1860-1910 välillä 1890 sukuun kuuluvaa sielua Oulun läänistä. Kuusamon seuduilta väki puolestaan meni venäjän ”kuolaan ja muurmannille”, monet Kuusamolaiset valitsivat Norjan jonne mentiin kävelemällä tuntureiden yli lähinnä Varangaan , jossa elelivät kalastajina.
Tämä 1550-1580 Utajärvellä elänyt Pyykön suku lienee karjalaisia sukuja samoin Räisäsen suku joka asui Ahmaksella samaan aikaan. Kolmas karjalainen suku Utajärvellä oli tuohon aikaan Holappa suku Sanginjärvellä. Pekka Olofinpoika Holappa lienee s. n. 1530 seutuvilla sillä hän asui Limingan Laitasaarenkylä jonka talolliseksi merkitty v. 1552-53 mainitaan 1556 jälkeen uudistilallisena Muhoksen kylässä Hålopan uudistilalla.
Virallisia lähteitä Holappa-suvusta
Sakkoluettelossa 17.7.1554 Oulun satamassa pidetyistä Limingan käräjistä: lautamiesten joukossa on Per Olofsson (Holappa) Laitasaari, hänen nimen yläpuolella Matti Raati Sotkajärveltä. Lähde: Oulujoki seudun historia Matti Huurre ja Jouko Vahtola. Sakkoluettelosta kuva kirjan sivulla 153. Muhoksen Holapan talon valokuva kirjan sivulla 338. Myllyluettelo vuodelta 1586, jokaisen myllyn omistajan tuli maksaa erityinen myllyvero 1 markka keväisin käyvältä vesimyllyltä ja tuulimyllyltä, 2 markkaa keväisin ja syksyin käyvältä vesi ja tuulimyllyltä. Pekka Holappa on yksi kolmesta tuulimyllyn omistajasta sisämaassa ja Pekan mylly sijaitsi Muhoksen Laitasaaressa. Lähde: VA 4777:80,90 - 92
http://www.muhos.fi/histkult/seurhist.htm Muhoksen seurakunnan internetsivujen aloitussivulla/historia on kuva vuoden 1580 Laitasaaren kymmenysluettelosta rivillä 2 Pär Olfson/Per Olofinpoika Holappa häviää Muhoksen Holapan isännän paikalta 1592. Kymmenysluettelon rivillä 10 on Holapan suvun toiseksi vanhin täysin varma ja varmistettu Matts Holappa s. 1538 kuoli Utajärven Sangin Holapassa Nro 1 v. 1590 eli Mattz Sangilain/en, Matin isä on Olof Olofinp Holappa. Valokopio ja samoin kopio koko kymmenysluettelosta on allekirjoittaneella.
Matti Olofinpoika Holappa (kutsuttiin myös Matts Sangilainen) syntynyt noin 1535 rakensi ensimmäisen Holappa Nro 1, (nyk. Lahti) nimisen talon vuonna 1567-68 silloisen Utajärven * Sanginjärven kylään. Matin jälkeläisiä ovat lähes kaikki Holappa nimiset ihmiset. – tietysti on paljon sukuun tulleita ja suvusta menneitä Koska ennen vanhaan talon nimestä tuli aina sukunimi isännälle niin monta kertaa kuin vaihtoi taloa.
Holapoista kerättyjä tietoja esim. Paasilinnan veljekset: Arton, Reinon, Ernon esi-isät ovat Holappa nimisiä. Eikä kirjailija Pentti Holappa liene aivan outo lintu tässä maassa. Sukuun kuuluu yli 155 000 henkilöä v.2006, sukuja yli 1000, Matti ja Pekka Holapan jälkipolvitauluja on valmiina runsaat 11600 ja heidän jälkeläisiään n.80-tuhatta.
Toivotan kaikille Holappa nimisille ja sukuun kuuluville työtä, terveyttä, pitkää ikää. Sitkeyttä tästä suvusta löytyy vaikka muille antaa ja kaikkea hyvää. – onnea myös tarvitaan. Tässä pieni linkki Puolangan Askanmäkeen jossa on asunut useita Holappa sukupolvia 300-vuoden aikana. Askanmäki oli ensimmäisen yhteisen sukujuhlan pitopaikka 17.7.2006.
http://www.panoraama.com/kainuu/
Panoraama Kainuusta katso Sangin Seppästen kotisivut: joiden esi-isä on Paavo Holappa.
Veli Holappa Viimeksi päivitetty ( 12.01.2007 )
03.11.2006
Lyhyt Holapan historia
Holappa-nimi tulee venäjän kielen sanasta holop, joka tarkoittaa sekä orjaa että sielua. Suku on aikoinaan tullut itärajan takaa Ruotsin puolelle ja levinnyt sattumien sanelemana etelästä pohjoiseen. Nykyään Suomessa asuu noin 155 000 Holapan sukuun kuuluvaa. Eniten Holappa-nimisiä asuu Puolangalla. Holapat Suomeen ja Puolangalle Lappeenrantalainen Veli Holappa on tutkinut suurta sukuaan 23 vuoden ajan. Tiedot ulottuvat jopa 1400-luvun loppuun.
- Käkisalmesta tuli 49 pakolaista vuonna 1495 Ruotsin puolelle, kertoi Veli Holappa. Pakolaisista tehtiin Jääskessä kuulustelupöytäkirjat, joiden mukaan he anoivat Ruotsilta turvapaikkaa Novgorodin hirmuhallitsijan Iwan Suikin hirmuisen verotuksen ja kommenon takia.
Ruotsin kuninkaalle meni tieto pakolaisista, ja hän päätti, että heitä tarvitaan Niemen kuninkaan kartanossa peltotöihin. Pakolaisissa oli neljä Holop-nimistä, ja he jäivät asumaan Jääsken alueelle.
Pohjoiseen Oulujärven seudulle Holappa-sukua siirtyi 1530-luvulla, kun ruotsalaiset huomasivat erään neuvottelun yhteydessä, että venäläiset ovat kadottaneet Pähkinäsaaren rauhan rajankäynti asiakirjan vuodelta 1323. Siinä oli määritetty Venäjän ja Ruotsin raja, joka kulki Pohjanlahteen lähelle Pyhäjokisuuta.
Ruotsalaiset väittivät, että raja menee suoraan Jäämereen, ja väitteen perustaksi Savon seudulta ruvettiin siirtämään uudisasukkaita Oulujärven alueelle. Yksi heistä oli Jääskestä Limingan Laitasaareen muuttanut Olof Olofinpoika Holopov tai Håloppa.
Olofille syntyi ainakin kaksi poikaa. Tyttäriä on saattanut olla, mutta heitä ei siihen aikaan ole merkitty henkikirjoihin.
Olofin poika Pekka muutti Muhoksen kirkonkylän tienoille jonne rakensi 1560-luvulla uudistalonsa Holappa nro 1 ja Matti meni Utajärven Sangin seudulle, jonne rakensi v. 1576 talonsa Holappa nro 1. Molemmat toimivat lautamiehinä. Pekan jälkeläiset ovat levinneet pääasiassa Oulujoen ympäristöön ja Lappiin, mutta näiden kahden miehen jälkeläisiä on yhteensä noin 75 000.
Mattia sanottiin sankilaiseksi. Lautamiehen virastaan huolimatta hän on vanhojen asiakirjojen mukaan saanut ainakin kolmet sakot. - Matti oli tehnyt pyhänä töitä, niin hänelle oli langetettu sakkomaksu. Kerran hän oli lyönyt naapuri talon isäntää nenään, joten hän sai sakkoja neljä markkaa, kertoi Veli Holappa. Matilla oli kuusi poikaa, jotka levittäytyivät muun muassa Pudasjärvelle. Yleisesti valtaosa Holapoista on Matin jälkeläisiä Pudasjärveltä muutti 1860-luvulla Puolangalle sisaruksia, jotka asettuivat Suolijärvelle perheineen. Kun Suolijärvi ja Joukokylä erosivat omiksi kylikseen, syntyivät Suolijärven Holapat ja Joukokylän Holapat. - Mutta lähtöpaikat ovat aivan samat, hymyili Veli Holappa. Amerikan sukulaisista Suomen kuuluisuuksiin
Puokiolle muutti Säräisniemeltä Holapasta silloiseen Kiiskilään, nykyiseen Nalkin taloon, Holappa. Talo myytiin kuitenkin Hyyryläisille ja Holappa muutti Nalkista Ahmaksen Kukkolan taloon. Kuten tuohon aikaan oli tapana, Jacob Holappa (1732-1807) otti sukunimekseen talon mukaan Kukkosen. Kukkolan isäntä otti vaimokseen talon lesken Marketta Räisäsen. Heidän poikansa oli Pehr (Pekka) Gullstén toimi lukkarina Rovaniemellä, ja on muun muassa kirjailijoina tunnettujen Paasilinnan veljesten isän, iso isä.
Amerikkaan on muuttanut vuosina 1856-1905 400 Holappa-nimistä. Sukuun kuuluvia on lähtenyt kaiken kaikkiaan 2 000. Suhteutettuna väkilukuun Puolangalta on rapakon taakse mennyt toiseksi eniten väkeä. Pudasjärvi on tässä tilastossa ensimmäinen ja Kälviä kolmas.
Veli Holapan mukaan yksi Holapoiden ominaisuus on sellainen, että aikansa heitä saa kiusata, mutta sitten suututaan. - Vähän aikaa me katsellaan tilannetta, ja jos sitten lyödään ovi kiinni, sitä ei enää avata koskaan, naurahti Holappa.
[Jaana Holappa, Puolanka lehti] Viimeksi päivitetty ( 06.11.2006 )
Nämä ovat vain esimerkkejä siitä mitä kaikkea suuressa "Holob" Hooloppien alkuaan maaorjien suvussa on tapahtunut viimeisten vuosisatojen aikana pelkästään Oulunläänin kokoisella alueella. Venäläiset kutsuvat Holop'peja sieluksi / sieluiksi , joka ei ole mikään, eikä mitään - vaan orja eli Holob.
Sukutiedostomme käsittää noin 155 000 henkilöä, joita asuu Suomen lisäksi ainakin Kanadassa, Yhdysvalloissa, Etelä-Afrikassa, Australiassa, Itävallassa, Tanskassa, Ruotsissa, Venäjällä, Ranskassa ja Argentiinassa ja Norjassa.
Släkten Holappas har sina rötter i Jääski socken, Niemi gård som ägdes av Sveriges konung. Det var året 1495 när ungefär femtio flyktingar från Kexholm (Käkisalmi) pogosta (orthodox församling) flyttade till svenska sidan av gränsen. I Jääski socken blev de förhörts, och enligt protokollet, ansökte de om uppehållstillstånd från svenska regiment på grund av förskräcklig beskattning och order, fort av Ivan Suik, despotisk kung av Novgorod. Några immigranter kallades “holop”, vilket betyder på ryska “slav”, “underordnad” eller “själ” (titta på: “Döda själar” av Nikolai Gogol). Då arbetskraft behövdes fick de tillåtelse att stanna där. De placerades på kungens Niemi gård för att jobba på åkrar. Fyra av dem bar namnet Holop, och de förblev att leva i Jääski området. (The History of Jääski Parish, part I, p. 476-479).
Niemi gård ligger i Jääski kyrkbyn, 300 meter medströms från bron över Vuoksi floden.
Olof Andrejev Holop hade tre - kanske fyra söner, Andrei, Jöns och Olof känner man i alla fall. Olof föddes nära 1510. Olofs son Olof flyttade till Liminka i norra Österbotten, medan de andra bröderna stannade i Jääski. Olof är stamfar för alla Holappa familjer, som levat i norra Finland. Lite senare några “Holop” flyttade till Kitee och Tavisalmi i Savolax samt Ingermanland. Där i Finska Karelien och Savolax bor ännu idag många, som heter Holopainen (diminutiv form av Holappa) Olof Olofsson flyttade till Liminka storsocken till Laitasaari byn circa 1535-40. Dåförtiden fanns där ungefär 20 “rökar” (bostäder). Olof hade åtminstone två söner, Pekka (Pehr) and Matti (Mats) samt en dotter, som gifte sig till Pyykkö familj i Utajärvi Ahmas byn.
Holappas descendenter har även spridits utanför Finland som emigranter till Amerika till ex. Minnesota och Kalifornia. En större flyttningsvåg påbörjades bl.a. på 1860-talet, när rykten om järnvägsbyggnad, gruvarbete och guldfyndigheter nådde Finland, där “stora hungerår” frestade och dödade folk särskilt under åren 1866-68. Under senaste tiden vet vi alla flyttningsrörelse till Sverige, som började efter det sista kriget och har fortsatt ända till nutiden.
Holappas släktförening har givit ut en digitalisk genealogisk bok över Olof Holappas ätteläggar. Boken omfattar 12 generationer, födda före året 1900. Circa 22 000 personer har inkluderats. Endast medlemmar av släktföreningen har tillträde (access) till Holappas genealogi. Läsä mera på info sidan. Viimeksi päivitetty ( 24.04.2008 )
Short History of Holappa Family
The name Holappa has its origin in a Russian word holop which means “slave” or “soul” (see “Dead Souls” by Nikolai Gogol). The first Holappas came from behind the Russian border around the 1500 to Swedish side. Finland was a part of Sweden that time. Due to the expansion policy of the Swedish king Gustav Vasa and his successors immigrants gradually settled eastern and northern parts of Finland (Savo and Pohjanmaa, Savonia and Ostrobothnia). The ancestors of Holappa family were among these settlers. Nowadays around 155 000 people descenting from the first Holappas are living in Finland. The biggest population is in Puolanka parish and its neighbours Pudasjärvi, Utajärvi, Ylikiiminki and Muhos. The Way of Holappas to Finland and Puolanka
Veli Holappa in Lappeenranta has investigated his ancestry over 23 years. Today his data files go back to the end of the 15th century.
In 1495 a group of refugees 49 persons from Käkisalmi crossed the border arriving to the Swedish side, Veli Holappa tells. In Jääski parish they were examined and, according to the minutes they applied Swedish government for the asylum in regard to the terrific taxation and command of Ivan Suik, the despotic king of Novgorod.
After receiving the message concerning the refugees the King of Sweden decided to settle them in the king´s Niemi manor to work in the fields. Four of them had the name Holop, and they remained to stay in the Jääski region.
Holappa ancestors moved to north Finland near the Oulu Lake (Oulujärvi) in the 1530s, when the Swedish authorities, in a negotiation, realized that the Russian had lost the document of the Peace of Pähkinäsaari from the year 1323, in which the border between Russia and Sweden was defined to pass from Karelian Istmus to the Gulf of Bothnia close to the mouth of Pyhäjoki (north from present town Raahe). The Swedish claimed that the border goes straight to the Arctic Ocean. This was further argumentated by transferring settlers from Savo region to Oulu Lake and north from it. One of them was Olof Olofsson Holopov (Håloppa), who moved from Jääski to Laitasaari village in Liminka parish (nowadays Muhos).
Olof got at least two sons, daughters were not marked in the register. Olof´s son Pekka moved to Muhos village, where he constructed his first house Holappa Nr 1 in the 1560s. Matti went to Utajärvi Sangi, where he erected his house Holappa nr 1 in 1576. Both them acted as jury members. Pekka´s descendants have spread mainly around the river oulujoki and Lappland. These two men are the ancestors of about 75 000 persons.
Matti was called ”sankilainen” as he lived at the Lake Sangi. In spite of his position as a jury member he was punished at least three times with fines. once he had worked on Sunday which was strictly forbidden. On other time he had smacked his neighbor master on his nose, for which he had to pay 4 marks fine, Veli Holappa tells. Matti had six sons, some of whom moved to Pudasjärvi. In general, most of the Holappa people are descendants of Matti. Few brothers moved from Pudasjärvi to Puolanka in the 1860 settling at Suolijärvi with their families. When Suolijärvi and Joukokylä were separated to two villages, two branches of Holappa family were formed: Suolijärvi Holappas and Joukokylä Holappas, but their origins are the same, told Veli Holappa smiling. He was born in Joukokylä.
Early History of Holappa Family
The Holappa family has its roots in Jääski jurisdictional district, its second quarter, Niemi manor which belonged to the Swedish king. In 1495 about 50 refugees from Käkisalmi pogosta (orthodox parish)crossed the border arriving to the Swedish side. In Jääski parish they were examined and, according to the minutes they applied Swedish government for the asylum in regard to the terrific taxation and command of Ivan Suik, the despotic king of Novgorod. Some of these immigrants were called “holop” which means in Russian “slave”, “subordinate” or “soul” (see the novel: “Dead Souls” by Nikolai Gogol). As labourers were needed, they were settled to work in the fields.
After receiving the message concerning the refugees the King of Sweden decided to settle them in the king´s Niemi manor to work in the fields. Four of them had the name Holop, and they remained to stay in the Jääski region. (See: The History of Jääski Parish, part I, p. 476-479).
Niemi Manor of the king located in the Jääski church village, 300 meters downstream from the bridge over the river Vuoksi. The manor was also the bureau of the police chief of Jääski. The manor was – especially magnificent in the 1550s.
Jääski consisted of twelve ”quarters” each of which had a “trustee” (currently county manage). The name “Holop” Antrejew (Holopov/Holoppa) was mentioned, first time, in this catalogue. It is unsure if “Holop” was a real family name or just a nick-name. (Kauko Pirinen investigated the origin of Holappa family in 1985-88 on the request of Veli Holappa). Antrejew is a Russian patronym (”Andersson”).
Olof Andrejev Holop had three, maybe four sons, Andrei, Jöns and Olof are known at least. Olof was born about 1510. Olof Olof´s son moved to Liminka, the other brothers stayed in Jääski. At the end of the 1500 century Holappas had already spread to Hiitola and Jaakkima parishes . The name Jöns Holoppa was mentioned in the rural register of the second quarter of Jääski Ylikuunu village in 1554. Evidently, he was a son of Olof, but his name disappears from the register after the year 1556 - appearantly he died. (It is good to remember that a war between Russia and Sweden - Finland was made in 1555-57 on Karelian Isthmus. The Russian tzar was Ivan the IV “Terrible”. That might have influence on Holappa people too). In the war against Russia in 1608 Matts Mattsson Holoppa was a sergeant major (Sw. fält fäbel) leading a squadron of soldiers from Kirvu (a parish on Karelian Isthmus). Matts was born about 1580 and his father Matts in 1540-1550. Matts´father was probably just Jöns Holappa. Later Holappas extended to Savonia Kitee and Tavisalmi as well as to Inkerinmaa.
Olof Olofsson moved to Liminka parish Laitasaari village around 1535-40. There were that time roughly 20 estates (in old literature they were called “smokes” as the ovens for heating rooms had no chimneys, therefore the houses were full of smoke in winter time). Olof had at least two sons, Pekka (Peter) and Matti (Matthew) and probably one daughter who was married, according to an oral tradition, to Pyykkö family in Utajärvi Ahmas village. In old registers there is a mark of Påul/Phål Pycö (Pyykkö) at Ahmas after 1550. There is no confirmation from district court minutes or other documents.
There are different forms of the family name Holappa since 1600th century: Holop, Holopain, Holoppa and Holappa. According to Kauko Pirinen, it is indisputable that the family Holopain / Holopainen in Kitee and Tohmajärvi, as well as in Tavinsalmi near Iisalmi have their roots in Jääski and the “first” Holops.
Except the settlement of Holappas to different regions Finland the family has spread to all over the world. Finnish emigrants discover America quite early and the Gold Rush to California in 1848 no doubt fascinated also our ancestors. The big wave of emigrants, however, started in the 1860s when the rumours on huge railway constructions, big mines and gold findings overtook Finland. A further reason was “the great hunger years” 1866-68 (the Finnish Famine 1866-68) which put to death in three years more than 150 000 people over the normal mortality.
Inheritant shares of houses were sold in order to earn tickets for sea voyage. Olli Juhonpoika (Johnson) Holappa (born 1831) moved with his family, totally 14 persons, from Korpinen village to America. This is the biggest emigration from one household. Altogether, between the years 1860 – 1910 there were 1890 “souls” who moved from Oulu province to America. From Kuusamo area people moved to Norway Ruija and Varang fjord, Murmansk or other Kola peninsula, where most of them earned their livelihood as fishermen.
Also the family Pyykkö in Utajärvi might be Karelian as well as Räisänen family, who lived in Ahmas in the 16th century. The 3rd family with Karelian genus was Holappa at Sanginjärvi. Pekka Olofsson Holappa who moved to Muhos Laitasaari about 1530, was registered as house owner in 1552-53, was mentioned again as a farmer on a new Håloppa holding in Muhos village in 1556.
Official sources on Holappa family
A penalty register of the Liminka court sessions held in Oulu on 17.7.1554 there is written: Per Olofsson (Holappa) from Laitasaari as a member of the court, above his name stands Matti Raati from Sotkajärvi. Source: The History of Oulujoki region (Oulujokiseudun historia); Matti Huurre and Jouko Vahtola. Picture of the penalty register on page 153. A photograph of the Holappa´s house in Muhos on page 338. Mill register from the year 1586: every mill owner had to pay a special tax 1 mark per water mill and wind mill which were in use in spring time, 2 marks per mill which were in use both in springs and in autumns. Pekka Holappa was one of three wind mill owners in inland. The mill stood in Muhos Laitasaari. Source: VA 4777:80,90 - 92
http://www.muhos.fi/histkult/seurhist.htm Muhos parish has on its internet pages a picture showing the register of tythe in Laitasaari in 1580. There on line 2 you can find the name Pär Olfson/Per Olofinpoika Holappa. His name vanishes from the position of house holder in 1592. On the same register on line 10 there is mentioned the second oldest and assured Holappa ancestor, Matts Holappa born in 1538 died in Utajärvi Sangi Holappa Nro 1 in 1590. Thus he was Mattz Sangilain/en, and his father was Olof Olofinpoika/Olofson Holappa. Veli Holappa has a copy of the whole register.
Matti Olofinpoika Holappa (also called Matts Sangilainen) built the first Holappa house Nro 1, (now Lahti) in 1567-68 in Utajärvi * Sanginjärvi village. Matti is the ancestor of almost all people bearing the name Holappa – of course many of the descendants have lost the name by marriage. It was common in old times that a new house holder took the name of the house. Thus, genetically some of the Holappas are not “real” relatives.
As examples the Paasilinna brothers´ (Arto, Reino and Erno) ancestors were from Holappa stock. Author and poet Pentti Holappa is quite famous in Finland. Over 155 000 persons were estimated to belong to the family in the year 2006, different lines are around 1000. Family trees starting from Matti and Pekka Holappa have been constructed over 11600 and their descendants about 80 000.
Here is a link to Puolanka Askanmäki where Holappa generations have lived over 300 years. Askanmäki was also the venue of the first assembly meeting of Holappas on 17th July, 2006.
http://www.panoraama.com/kainuu/ Panorama from Kainuu (Panoraama Kainuusta); see also home page of Sangin Seppäset: whose ancestor was Paavo Holappa.
Veli Holappa
Up-to-date ( November 14, 2006 )
Translation: Lauri Holappa (January 8, 2007)
.slaavilaisesta lainasanasta “holop”, sotilas, palvelija.
MOILANEN suku, Puolanka talo ja tila,Puolanka,Kainuu.
http://suvut.genealogia.fi/moilanen/
MOILANEN Anders ("reissu Antti")*1550/*1560/*1560-luv.,elossa 1626. Esiintyy asiakirjoissa Puolangalla vuosina 1605-1626. Lienee syntynyt 1550-1560 -luvulla. Syntymäkunta ei ole tiedossa. Asui vuodesta 1599 lähtien Puolankajärven rannalla vastapäätä nykyistä Puolangan keskustaa. Myöhemmin Moilala- ja Puolanka-nimillä tunnetun tilan isäntä. Kainuun varhaisin tunnettu Moilanen ja suvun kantaisä. Esiintyy sukutarinoissa Reissu-Antin nimellä. Eräiden lähteiden perusteella hän on saattanut tulla Puolangalle Savosta tai Pohjois-Pohjanmaalta. >1599 Puolanka,Puolankajärven ranta,vastapäätä nykyistä Puolangan keskustaa,Puolanka talo,talonisäntä,talollinen,Kainuun varhaisin tunnettu Moilanen,suvun kanta-isä,isäntä,myöhemmin Moilala-ja Puolanka-nimillä tunnettu tila,v.1595 maakirjassa:reissu Antin talo Moilala nro 1,Puolango by,Puolangan talo=Puolangan kylän vanhin talo=aikoinaan Puolangan pitäjän suurin talo=Kainuun Moilasten ensimmäinen talo.1605 maakirja:1/2 manttalia,n.0,2 ha peltoa,2 lehmää.1626 karjaveroluettelo:1 hevonen,3 lehmää,hieho,7 lammasta,1 sika. puoliso: vaimo Puolankatalosta lapsia: 76,Lars*1597-†1674&.Moilalan isäntä 1620-30luvulla>1642SuolijärviPuolanka,ja perusti Moilala tilan, 80,Jacob*1602-†1683&.perusti 1630-luvulla 1/4 m talon Puolanganjärven rannalle, X,
MOILANEN 74,Simon*1611-†1686*Puolangankylä,Moilala2 *ja†Puolanka,talollinen isäntä n.1650-luvulta alkaen. Asui Puolangan talossa Puolangankylässä. Myöhemmin talo tunnettiin nimellä nro 2 Moilala tai Puolankatalona. Isäntä ao. talossa n. 1650 -luvulta alkaen.Kirjoitettiin sotilaaksi 1627 maaliskuu,mutta pestasi itselleen varamiehen 1630-luvulla,x.9.1686 tehtiin perukirjoitus hänen jäämistöstään. lapsia: X, 64,Anders*1632-+1697talollinen,uudistilallinen>1680&.Kotoisin Puolankajärven rannan Puolanka-talosta. Siirtyi uudistilalliseksi Leipivaaraan 1684, kahdeksasosamanttaalin kruununtilalle. Kymmenysveroluetteloiden mukaan talon viljasato oli vuonna 1698 toiseksi suurin koko Kainuussa. Esiintyy henkikirjoissa vuosina 1686-1692. Kuoli Perttulin aikaan vuonna 1697. 64,Simo*1634-†1699talollinen&.
MOILANEN 79,Lars*1630-†1709-1710*Puolangankylä,Puolankatalo,talollinen,isäntä,postitalonpoika. puoliso: Anna*Puolanka lapsia: 78,Simo*1664-†1743&1702,Paltamon käräjien lautamies1722-42,>1720,30.6.1722 osti 400 kuparitaalerilla tilan., Brita*1670& 49,Anders*1672-†1732talollinen,lautamies1&2&, X, 89,Elin*1675-†15.5.1765?&1700, 82,Britha*1693-†1776 ,1&1710, 2&1720, 60,Lars*1695-†8.11.1755†andt.,husb., 1&2& . MOILANEN 49,Olof*1674-†1724*Puolangankylä,talollinenPuolangantalo,asui Moilala2, puoliso: HILTUNEN 31,Helgård/Helka*1675-†1707†Puolangankylä lapsia: X, 43,Anna*1699-†1743&.
MOILANEN 63,Lars*1696-†12.5.1760*Puolangankylä†PaltamoMelalahti nro7 Rusala 1/4 manttalin perintötila,talollinen,2& avioliittomaksu1741. puoliso: RUSANEN Carin*1702-†1740†andtäppa,Paltamo lapsia: Brigta>Puolango, Catharina*11.7.1735, 58,Pehr*11.10.1738-†x.10.1797talonisäntä&22.3.1758.
MOILANEN 72,Helga*11.12.1732-†9.11.1795†f.feberPaltamo,2&21.3.1766. puoliso: OIKARINEN 37,Lars*1726-†13.7.1764†fl.feb.Paltamo,Melalahti,Rusala, 2 puoliso: Eric AbramssTurpeinen*1747-.
lisätietoja: http://suvut.genealogia.fi/moilanen/
sukututkija Mikko Moilanen: Suvun alkuvaiheet
Moilasen suku on vanhaa itäistä juurta. Kirjallisiin lähteisiin Moilaset ilmaantuivat 1500-luvun alkupuolella, kun vanhimpaan Savon maakirjaan vuonna 1541 merkittiin kahdeksan ruokakuntaa. Muualla Suomessa sukua ei vielä tuolloin ollut. Valtaosa Moilasista asusteli silloisissa Säämingin ja Rantasalmen pitäjissä, muutama perhe myös nykyisen Mikkelin suunnalla Vesulahdessa. Vuonna 1561 pari perhekuntaa kirjattiin jo hiukan pohjoisempaa eli nykyisen Kuopion seutuvilta.
Savo ei kuitenkaan liene Moilasen suvun alkukoti, vaan sukunimen juuria on etsittävä Karjalan suunnalta, jonne savolaistenkin alkuperä sijoittuu. Noin vuodesta 1000 lähtien Savoa asutettiin Laatokan luoteisrannikolta päin. Laatokan Karjalassa suvun ikivanhoja "kantapaikkoja" ovat mm. Sortavalan, Hiitolan, Jaakkiman, Ruskealan ja Impilahden tienoot. Ei kuitenkaan tiedetä, kantoivatko Savoon matkanneet suvun uudisasukkaat sukunimeä, vai vakiintuiko se käyttöön vasta myöhemmin. Ainakin he toivat mukanaan nimen karjalaisen kantaosan. Nen-päätteensä nimi on saattanut saada Savossakin. Moilasen nimen muotoutuminen sukunimeksi lienee tapahtunut viimeistään 1300-luvulla, "keskiajan hämärässä".
Nimi syntyy
Alkuaan ihmisille annettiin vain yksi nimi, etunimi. Mutta kun samassa kylässä alkoi olla useampi Lauri, Olli tai Heikki, tarvittiin jotain heidän erottamisekseen. Tarve korostui varsinkin sen jälkeen, kun hallinto ja oikeuslaitos kirjallistuivat. Oli tärkeää, että käräjäpöytäkirjoihin, maakirjoista ja kymmenysveroluetteloihin voitaisiin kirjata aina se oikea sakotettava tai verotettava henkilö. Eräs nimeämisperuste oli se, että isän etunimeä alettiin nen-päätteisenä käyttää pojan etunimen tarkennuksena. Kun tämä tarkennus, "liikanimi", sitten monesti periytyi seuraaville sukupolville, tuli siitä vähitellen pysyvä sukunimi. Lisänimiä tai huutonimiä syntyi monella muullakin perusteella. Useat sukunimet liittyvät talonnimeen tai asuinpaikkaan, ammattinimitykseen ja tai johonkin kantajansa ruumiilliseen ominaisuuteen.
Nimistötutkimuksen mukaan sukunimi Moilanen pohjautuu karjalaiseen miehen etunimeen MOILA, MOILO(I) tai MUILU, joiden takana on puolestaan venäjänkielinen miehennimi Samoil ja Samuil. Tämä taas juontuu raamatullisesta hebreankielisestä profeetan nimestä Samuel, joka merkitsee 'Herran kuulema'. Sukunimen kirjoitusasussa esiintyi vaihtelua ja horjuvuutta sitä enemmän, mitä vanhemmista asiakirjoista on kyse: Moiloeff, Måijloinen, Moijlan, Måilainen jne. Venäjän sukunimiä Samuilov, Samoilov ja Samoilin voitaneen pitää Moilasen "sukulaisniminä", kuten myös mm. Antreassa tavattuja karjalaisia sukunimiä Samo ja Samonen. Samonen tosin saattaa tulla myös kreikan Samonas-sanasta. Moilasen nimen kantaosaa käytettiin vielä 1500-luvun alussa milloin etunimenä, milloin taas sukunimenä, esim. Samoilik Uskalov Räisälässä ja Jaško Samoilov Metsäpirtillä. Paikannimiin on myös jäänyt muistoja noista varhaisista ajoista. Viipurissa on kylä nimeltä Samola, Antreassa taas Samoinlahti ja Kirvussa Samukkalan talo.
Kovin suuri ei Moilasen "8 pesueen suku" 1500-luvun puolimaissa Savossa ollut - moni suku vaikutti seudulla jo yli 20 ruokakunnan voimin. Muutamia asiakirjamainintoja tuonaikaisista Moilasista kuitenkin löytyy. Juntti Moilanen Vesulahdelta toimi vuosina 1559 - 1565 käräjien lautamiehenä, samoin Paavo Moilanen vuosina 1562 - 64. Lauri Moilanen Vesulahdelta sai vuonna 1549 sakkoja luvattomasta maakaupasta. Rantasalmella sakotettiin syksyllä 1563 Paavo Issakaista ja tammikuussa 1564 Niilo Olkkosta, kun olivat kurittaneet Paavo Moilasta niin, että seurauksena oli ollut mustelmia. Tosin myös Paavoa sakotettiin myöhemmin: oli lyönyt haavan Olli Sallisen päähän!
Suvun kantaisän arvoitus
Nimi Moilanen esiintyy ensimmäisen kerran Kainuussa vuoden 1605 maakirjassa. Lylyjärven kylästä (suunnilleen nykyinen Puolanka) maakirjaan merkittiin seitsemän talonpoikaa, yhtenä heistä Antti Moilanen (taulu 1). Hänen kerrotaan asuneen talossaan 5 vuotta eli vuodesta 1599 lähtien. Veroluvultaan 1/4 -manttaalin talossa oli yhden panninmaan verran peltoa (n. 0,116 ha). Täysikasvuisia henkilöitä talossa oli maakirjan mukaan kaksi (mies ja todennäköisesti vaimo), lehmiä samoin kaksi. Antti Moilanen maksoi verona yhden äyrin rahaa, 3 kiloa voita, reilut 5 kiloa haukia ja 10 oravannahkaa. Nämä ovat varhaisimmat tiedot Kainuun Moilasten kantaisästä. Antti tuli rappasotien jälkeisessä muuttoaallossa tuhottuun ja hävitettyyn Kainuuseen, rakentamaan raunioille. Hän asettui asumaan Puolankajärven länsirannalle vastapäätä nykyistä kirkonkylää. Asuinpaikka tunnettiin myöhemmin pitkään Moilalana ja sai isojaon jälkeen nimen Puolanka.
Perimätieto on antanut kantaisälle lempinimen Reissu-Antti, koska hän ei heti vakiintunut asumaan Puolangalle, vaan käväisi ensin pohjoisempana. Kertoman mukaan Puolangan ensimmäinen Moilanen oli Antti ja lähtöisin Savon suunnasta. Puolanka-talosta Antti otti sitten emännän itselleen, ja siitä sai alkunsa laaja Moilasen suku. Perimätieto siis vahvistaa asiakirjoista tehtyjä havaintoja kantaisän nimeä ja asuinpaikkaa myöten!
Mistä Antti Moilanen oli kotoisin ja millaisista oloista hän suuntasi matkansa kohti Puolankaa? Tuliko Antti nuijasodan seurauksia pakoon vai houkuttiko häntä Kaarle-kuninkaan uudisasukkaille myöntämä kuuden vuoden verovapaus? Se tiedetään, että valtaosa muuttajista tuli Kainuuseen Savosta. Myös Pohjanmaalta lännestä päin oli tulijoita. Muuttajien lähtöpaikan määrittämiseen on käytettävissä lähinnä vain talollisten nimistä koostuvia veroluetteloita. Kun uudisasukkaista huomattava osa oli nuorta ja maata omistamatonta väestöä, ei heitä yleensä oltu kirjattu ollenkaan aiemmassa asuinpaikassaan. Lähteiden niukkuudesta huolimatta esitetään seuraavassa kolme mahdollista vaihtoehtoa Antin kotipaikaksi.
Nykyisen Kuopion lähistöllä talosteli 1560-luvun alussa Pekka Moilanen. Hän asui silloisessa Tavisalmen Savilahdessa aina vuoteen 1579 saakka, jolloin talo poltettiin venäläisten suorittaman hyökkäyksen aikana. Pekalla mainitaan olleen kanssaviljelijä nimeltä Paavo Moilanen eli Sianjalka. Antti Moilanen puolestaan näkyy käräjäpöytäkirjassa vuonna 1563. Tämä käräjillä käynyt Antti olisi teoriassa voinut myöhemmin "reissata" Kainuuseen. Tämä tuntuu kuitenkin epätodennäköisenä, sillä muuttaessaan Antti olisi ollut verraten iäkäs, ehkä jo liian vanha korvenraivaajaksi. Vuosina 1579-1600 ei Pohjois-Savon Moilasia tapaa asiakirjoista ollenkaan.
Entäpä Savonlinnan ja Rantasalmen suunta, jossa Moilasia asui enemmälti. Vuonna 1598 maksoivat Moilaset papinveroja seuraavasti: Pekka ja Antti Moilanen Rantasalmelta, Antti Moilanen Säämingistä (=Savonlinnan seutu) sekä Pekka, Niilo ja Jussi Moilanen Vesulahdelta (=Mikkelin seutu). Säämingin Antin talo merkittiin autioksi vuodesta 1598 alkaen eikä häntä näy verotileissä enää vuonna 1600. Lähtikö tämä Antti pohjoiseen - ajankohta ainakin täsmää varsin tarkoin. Mahdollista on sekin, että Antti muutti vain kylästä toiseen, koska Rantasalmella asui muutamaa vuotta myöhemmin kaksi Anttia.
Kolmaskin vaihtoehto on olemassa, nimittäin Pohjois-Pohjanmaa. Viimeistään vuonna 1548 oli Limingan pitäjän Laitasaaren kylään (nykyinen Muhos) asettunut asumaan todennäköisesti Savosta tullut Lauri Moilanen. 1550-luvulla Laurilla oli reilun hehtaarin verran viljelyksiä. Vuonna 1559 hän maksoi vuotuisverona rahaa markan ja puoli äyriä, nelisen kiloa haukia, muutaman kilon voita ja lukkarille vakan viljaa. Oulujoen varressa kun asui, saattoi hän suorittaa verot vaikkapa lohena. Esimerkiksi vuonna 1565 Lauri maksoi kruunulle ulostekoina kaksi kiloa voita ja 34 kiloa lohta. Vuonna 1562 Laurin sukunimi vaihtui asiakirjoissa Moilasesta Rautiaksi. Länsisuomalaisen nimenantokäytännön mukaan ihmisten sukunimet eivät periytyneet, vaan vaihtuivat aina asuinpaikan mukaan. Laurin tapauksessa kysymyksessä ei kuitenkaan välttämättä ollut asuinpaikan vaihto. Rautia-nimen hän lienee saanut siitä, että melko varmasti harjoitti sepän ammattia. 1560-luvulla hän esiintyi asiakirjoissa myös nimellä Lasse Smedh (=seppä).
Minkälainen yhteys Lauri Moilasella eli Rautialla ja Reissu-Antilla voisi olla? Laurin myöhemmät vaiheet vuoden 1566 jälkeen eivät ole tiedossa, sillä hän häviää tuolloin Laitasaaren kylän veroluetteloista. Hänen perheestään ei myöskään tiedetä mitään. Mutta se on varmuudella selvinnyt, että Kainuun maisemat olivat Laurilla tuttuja. Hänen nimittäin liikkui aina keväisin Kainuun järvillä hauenpyynnissä. Esimerkiksi vuonna 1558 hän lähti Laitasaaresta yhdessä muiden isäntien kanssa veneellään kohti ylämaita ja otti mukaansa 30 verkkoa. Kalareissu lienee onnistunut, sillä Lauri maksoi tuona vuonna yli 15 kiloa haukiveroa.
Limingan ja Iin pitäjien talonpoikien tiedetään kalastuksen ja metsästyksen ohessa myös kaskenneen nautintamaillaan Kainuussa. Osa kaukomatkaajista jäi sisämaahan koko kesäkaudeksi kalastamaan ja virittelemään ansapolkuja riistalle. Syksyn tullen he korjasivat kaskimaan sadon ja palasivat saaliineen talveksi kotiin rannikolle. Pohjalaisten eränkäynti ja nautinta väistyi vähitellen sitä mukaa, kun uudisasutus vakiintui Kainuussa 1500-luvun lopussa. Entisiä kaukokalastajia jäi asumaan myös pysyvästi Kainuuseen.
Lauri Rautia eli Moilanen siis tunsi silloisen Oulujärven erämaan salot ja vesistöt. Ajatus siirtymisestä erämaihin saattoi itää hänen ajatuksissaan ja mahdollisesti toteutui hänen Antti-poikansa kohdalla. Näyttöä ei tosin ole siitä, oliko Reissu-Antin isän nimi Lauri. Oletusta tukee kuitenkin vanha nimenantokäytäntö, jonka mukaan perheen vanhin poika sai hyvin usein isoisänsä nimen. Reissu-Antin vanhimman pojan nimi oli melko varmaan vuonna 1597 syntynyt Lauri. Onko myös perimätiedon maininta siitä, että Reissu-Antti käväisi ensin pohjoisessa, tulkittava vihjeeksi Laitasaaren suuntaan? Eli että Moilasen suku ei tullut Puolangalle suoraan Savosta, vaan Pohjanmaan kautta "koukaten". Laitasaari on myös verraten lähellä Puolankaa, vain noin 100 kilometrin päässä. Esitetyistä vaihtoehdoista Laitasaarta on siis pidettävä todennäköisimpänä, joskaan ei varmana Reissu-Antin tulosuuntana.
Uudisasukkaat saapuivat Kainuuseen yleensä vesiteitä pitkin veneillään, mieluiten alkukesästä jäidenlähdön jälkeen, jolloin vähävetisilä latvapuroillakin riitti vettä kulkemiseen. Turvallisinta oli liikkua suuremmalla joukolla. Monesti mukana tuli muukin perhe, työ- ja tarvekalut sekä siemenvilja. Karja - muutama lehmä ja lammas - koetettiin myös kuljettaa mukana, järvitaipaleiden yli lautoilla ja jokien virtapaikkojen ohi maitse taluttamalla.
Uudisasukas vainoaikojen ja katovuosien kurimuksessa
Vuonna 1595 päättyi pitkäaikainen vihanpito Venäjän ja Ruotsi-Suomen välillä. Vainonaikaa oli kestänyt ja "rappareita" vastaan oli sinnitelty 25 vuoden ajan. Poltetut pirtit oli rakennettu aina uudestaan ja vaikeuksista huolimatta elää oli koetettu. Kostoiskujakin oli rajan taakse tehty. Mutta vainolaiset tulivat yhä uudelleen. Kainuun nuorta uudisasutusta koeteltiin pahoin. 1580-luvun lopussa seutu autioitui täysin veronmaksukyvyttömäksi. Veroluettelot kertovat karua kieltä autioitumisen syystä: venäläiset ryöstivät, hävittivät ja polttivat talot sekä surmasivat kiduttamalla niiden asukkaat. Vain piilopirteille turvaan päässeet selvisivät ankaran ajan yli, eikä asutuksen lanka kokonaan katkennut.
Kainuun asukkaat joutuivat vainoaikoina maksamaan suhteellisesti raskaimman veriveron koko Suomeakin ajatellen. Seutu oli ollut kiistanalaista aluetta vuosikymmenten ajan. Sekä Venäjä että Ruotsi pitivät sitä omanaan niin, että kumpikin halusi tapella tuon Oulujärven erämaan herruudesta tappara kourassa. Venäläiset ja karjalaiset pitivät savolaisia uudisasuttajia tunkeutujina nautinta-alueilleen. Ja tottahan oli, että Pähkinäsaaren rauhan rajan mukaan Kainuu ei kuulunut Ruotsi-Suomeen. Uudisasukkaita Oulujärven erämaihin rohkaisi kuitenkin itse Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa, joka kehotti valtaamaan uusia kaskimaita ja asuinpaikkoja. Pitkällisen vainonajan seurauksena Kainuun alue tunnustettiin Täyssinän rauhanteossa vuonna 1595 Ruotsi-Suomeen kuuluvaksi. Näin seudun uudelleen asuttamiseen voitiin lähteä turvallisemmin mielin. Kaarle-herttua määräsi syksyllä 1597 Oulunjärven ympäristön asutettavaksi ja seuraavana vuonna lupasi muuttajille kuuden vuoden verovapauden.
Aivan neitseellistä erämaata ei Kainuu ollut enää 1600-luvun alussa. Itse asiassa jo vuosituhansien ajan olivat itäisten suomensukuisten heimojen eränkävijät, karjalaiset kauppamiehet ja lappalaiset liikkuneet seudulla. Kaskia oli polteltu, kalasaunoja ja eräpirttejä pystytelty, joten jälkensä ihminen oli luontoon jättänyt. Muutama vuosikymmen aiemmin oli uudispirttejä noussut alueelle runsaasti, mutta rappasodat olivat ne hävittäneet.
Veden ja metsän vilja - uudisasukkaan elämisen ehto
Kalan ja metsänriistan merkitys oli keskeinen uudisasukkaiden ruokataloudessa varsinkin alkuaikoina, sillä koskemattomaan korpeen sijautuneet joutuivat odottamaan kaskimaan satoa useamman vuoden. Vesi- ja metsälinnut sekä metsäpeurat olivat tavanomainen ravinnonantaja. Oravannahoilla maksettiin veroja, mistä johtuen oravaa pyydettiin ahkerasti. Kärppää, näätää ja kettua metsästettiin myös yleisesti. Ilves, susi, majava ja karhukin kellistyivät silloin tällöin. Metsämiehen varusteisiin kuuluivat teräsjousi (=jalkajousi) vasamoineen, käsijousi nuolineen, keihäs ja sauva. Karhua vastaan käytiin keihäillä ja jousilla. Pyssyn paukahduksia saloilta kuultiin melko harvoin, sillä kiväärit olivat tuolloin kalliita ja harvinaisia. Metsälintuja pyydettiin syksyisin loukuilla, liskuilla, rihmoilla ja keväisin soitimelta ampumalla.
Haukea ja muikkua pyydettiin, syötiin ja kaupattiin. Kuivattu hauki kelpasi myös verottajalle. Ahven ja särki olivat lähes jokapäiväistä ruokaa. Kainuun vuolaissa jokivesistöissä vaelsi siikaa, lohta ja taimenta. Kalan merkitys säilyi keskeisenä myös myöhempinä aikoina ja kalaan turvauduttiin hengenpitimenä etenkin katovuosina. Samuli Paulaharju kertoo seuraavasti:
"Suolakala oli pitkän pirtinpöydän alituinen särvin, kapakeitto tavallinen talvisen ajan ruoka, ja tuoretta kalaa syötiin useasti, jopa kesäkautena harva se päivä."
"Tähkäpäille karun korpimaan kohotti..."
Elannon perustaksi veden ja metsän vilja eivät kuitenkaan riittäneet. Tarvittiin myös erämaan kesyttämisen taito, ja se näillä Savon suunnasta tulevilla toki oli hallussaan. He osasivat hyödyntää vaaranrinteiden vankat hikeväpohjaiset kuusikot kaskimaiksi ja korpiruista kasvamaan. Menetelmänä käytettiin ikivanhaa itäistä huuhtatekniikkaa.
Parhaita kaskimaita olivat hikevien vaaranrinteiden kuusta ja lehtipuita kasvavat sekametsiköt. Aluksi kaskimaaksi valitusta metsästä kassaroitiin eli näröttiin kirveillä pois pienet puut. Kevättalvella kaadettiin muu metsä paitsi suurimmat puut, jotka kolottiin ja jäivät kuivumaan pystyyn. Jos kyseessä oli vanha kuusikko, kaadetun puuston annettiin kuivua kesän yli. Seuraavana vuonna alkukesästä kaski eli huuhta poltettiin, mutta vieläkään ei päästy siemenen kylvöön. Oli parempi odottaa vielä vuosi ja ennen kylvöä polttaa rovioihin kasatut puut ja viertää kaskimaan palamattomat paikat, "tulen käymättömät maankengät". Kun sitten vilja aikanaan ehti laiholle, oli ensimmäisistä kirveeniskuista kulunut lähes kolme vuotta. Ja vielä oli toivottava seuraavaksi suveksi suotuisaa kasvua, jotta vilja kypsyisi kunnolla ja halla pysyisi loitolla.
Jos käytössä oli lehtipuuvaltainen sekametsä tai vanha metsittynyt kaskimaa, päästiin hiukan helpommalla. Aurinkoisella rinteellä ja kuivemmalla maalla puut voitiin polttaa jopa samana kesänä. Tällaiseen kaskeen kylvettiin yleensä kevätviljaa eli ohraa. Kaskiruis antoi suotuisissa oloissa erittäin hyvän sadon, mutta yleensä vain kerran. Useamman peräkkäisen ruissadon saaminen vaati kasken viertämistä uudelleen. Rukiin jälkeen huuhtamaassa viljeltiin muutaman vuoden ajan vähemmän vaateliaita kasveja - ohraa, naurista tai pellavaa. Samalle paikalle voitiin tulla uudestaan vasta useamman kymmenen vuoden kuluttua, kun alue kasvoi uutta nuorta metsää ja kun maan viljavuus oli palautunut. Kaskenpoltto vaati näin ollen laajoja pinta-aloja.
1600-luvun uudisasukkaat Kainuussa joutuivat kantamaan huolta muustakin kuin katovuosista, sillä pelätyt rappasodat olivat vielä hyvässä muistissa. Oli oltava jatkuvasti varuillaan vainolaisten tulosta. Puolankajärven seutu näyttää säästyneen suuremmilta kahakoilta; tosin kesäkuussa 1611 rapparit hyökkäsivät Kainuuseen ryöstämään ja polttamaan. Rajantakaisten retki ulottui myös Puolangalle, jonka lähes kaikki talot poltettiin. Enemmiltä ihmishenkien menetyksiltä kuitenkin ilmeisesti vältyttiin - vainolaista osattiin odottaa ja ihmiset karkasivat piilopirteilleen. Niinpä vuosi 1611 tunnetaan "karkuvuoden" nimellä. Kyseessä oli kosto sille retkelle, joka hiukan aiemmin tehtiin suomalaisten toimesta vajaan tuhannen miehen voimin Sumaan ja Solovetskiin. Retken aikana hävitettiin itärajan takaisia karjalaiskyliä ja sen tarkoituksena oli tukea kuningas Kaarle IX:n laajentumispolitiikkaa Jäämeren suuntaan. Kainuun miehiäkin lienee tuon sotajoukon mukana ollut.
Puolankajärven rannoilla
Mutta lähtekäämme nyt tarkemmin seuraamaan Reissu-Antti Moilasen elämää Puolankajärvellä. Kovin paljon eivät asiakirjat hänen elämäänsä valaise, mutta jotain kuitenkin. Hän siis tuli Puolangalle vuonna 1599, sai uudisasukkaana kuuden vuoden verovapauden ja ryhtyi korvenraivaajaksi. Samana vuonna nykyinen Kainuun alue itsenäistyi Oulujärven eli Kajaanin pitäjän nimellä Limingasta. Suurpitäjän keskus oli aluksi Paltamon kylä Paltaniemellä ja sitten vuodesta 1651 lähtien Kajaanin kaupunki. Vuonna 1647 pitäjä jakaantui kahtia, Paltamoon ja Sotkamoon.
Helppoa ei uudisraivaajan elämä ollut, sillä karu luonto näytti kitsautensa ja ankaruutensa heti alkuun. Hallavuosia esiintyi 1600-luvulla runsaasti - ensimmäinen ankara kato koettiin jo vuonna 1601. Elettiin nk. pikku jääkauden aikaa, jolloin ankaratalvinen ja lyhytkesäinen ilmastotyyppi oli vakiintumassa ja jolloin kasvukaudet olivat lyhyempiä kuin esimerkiksi 1900-luvulla. Vaikeudet kasaantuivat edelleen 1630-40- luvuilla 30-vuotinen sodan seurauksena, kun kruunu alkoi vaatia Kainuun miehiä taistelutanterille Saksanmaalle ja kuristi asukkaita alati kasvavalla verokuormalla. Sitkeästi uudisasutus kuitenkin juurtui Kainuun kamaraan. Vuonna 1606 Antti Moilanen kykeni maksamaan veroja tavanomaisesti: rahaa yhden äyrin, kaksi kiloa voita, yli viisi kiloa kapahaukia ja 10 oravan harmaanahkaa. Lehmiä ei hänelle nyt merkitty, toisin kuin vuotta aiemmin.
Antti sai isännöidä Puolankajärveä ja sen lähitienoita lähes yksin. Asutus oli harvaa, sillä nykyisen Puolangan alueella asusteli kaikkiaan vain kymmenkunta talonpoikaa. Kalavesiä ja riistamaita riitti soudella ja samoilla. Lähin naapuri lienee ollut Kivarinjärvellä.
1610-luvulla Antti Moilanen väliaikaisesti hävisi veroluetteloista. Olot olivat sekavat ja Kainuun asukkaille myönnettiin useana vuonna verovapauksia. Vuonna 1625 Antin tiedetään taas maksaneen kymmenysveroina kolme kappaa (n. 14 litraa) ruista ja saman verran ohraa. Elossa hän oli vielä vuonna 1626 maksaessaan kymmenysveroja. Kun seudun 15-60 -vuotiaista miehistä koottiin vuonna 1627 ruodutusluettelo sotaväenottoa varten, oli Antti ilmeisesti joko liian vanha tai sairas ruodutettavaksi, koska häntä ei luetteloon kirjattu. Vuoden 1626 jälkeen häntä ei näy muissakaan asiakirjoissa.
Mutta katselmuskirjuri kyllä löysi Moilasia em. vuoden 1627 väenottotilaisuudessa. Puolangankylältä heitä ilmoittautui kaikkiaan kolme: veljekset Lauri, Jaakko ja Simo Moilanen. Ikämerkintöjen perusteella arvioiden Lauri oli syntynyt noin 1594...97 (taulu 2), Jaakko vuonna 1602 (taulu 601) ja Simo vuonna 1611 (taulu 615). Tuolloin vain 16-vuotias Simo sai kuulla joutuvansa sotamieheksi - joka kymmenes mies joutui aina riviin. Saksan sotatanterille Kustaa II Aadolfin joukkoihin ei Simon kuitenkaan tarvinnut lähteä, kun onnistui pestaamaan itselleen varamiehen.
Todennäköisesti nuo kolme Moilasen veljestä olivat Reissu-Antin poikia, vaikka isän nimeä ei missään mainita. Muita Moilasiahan ei Antin lisäksi Puolangalla eikä koko Kainuussa ollut poikien syntyessä. Kuva suvun kantaisästä tarkentuu: hän oli nuorehko, juuri perheen perustanut mies asettuessaan asumaan Puolangalle ja sai ainakin kolme poikaa. Kun sitten Antti aikanaan luopui talonpidosta, oli talossa varsa, sonni, kuusi lehmää, kahdeksan lammasta ja sika. Peltoa oli viljelyksessä noin 0,25 hehtaaria, koskapa kylvöihin käytettiin puolisen tynnyriä viljansiemeniä. Tältä pohjalta saivat perilliset lähteä ponnistamaan eteenpäin.
Suku jatkuu
Antin väistyttyä Moilalan isännyys siirtyi hänen pojalleen Lauri Moilaselle. Veroluvultaan Moilala oli tuolloin 1/2-manttaalin suuruinen. Vuonna 1633 Laurin maksoi veroa 4 taalarin, 5 killinkin ja 12 runstykin arvosta, mikä oli selvästi enemmän kuin mitä muut seudun talonpojat keskimäärin maksoivat. Rahana ei Laurikaan kaikkia veroja suorittanut, vaan huomattavalta osin myös tavaroita eli voina, kapahaukina ja oravannahkoina. Moilalan karjavarallisuuteen kirjattiin vuonna 1635 tammahevonen, kuusi lehmää ja viisi lammasta. Nykyisen Puolangan alueella asui 14 talonpoikaa, joilla oli keskimäärin 2 - 3 lehmää. Joka toinen omisti hevosen. 1630-luvulla Laurin veli Jaakko näyttää erkaantuneen omaksi ruokakunnakseen ja tehneen talon järven toiselle puolen. Vuonna 1635 Jaakolla oli kaksi lehmää ja hän isännöi 1/4 -manttaalin tilaa. Jaakon perustama tila jaettiin 1670-luvun lopussa kahtia ja molemmissa asui jatkossakin Moilasia.
Vuonna 1643 Kainuun veroluetteloihin ilmestyi kolmas Moilasten talous: Lauri Moilanen asui Suolijärvellä 1/2-manttaalin tilaa. Samanaikaisesti Puolankajärven Moilalan isännäksi vaihtui Simo Moilanen. Asiakirjatietojen perusteella on pääteltävissä, että Lauri jätti Moilalan isännyyden veljelleen Simolle ja siirtyi itse Suolijärvelle. Lauri perustamaa tilaa kutsuttiin myös pitkään Moilalaksi ja se tunnetaan nykyisin Alatalon ja Pekkalan nimillä. Vuosien 1679 ja 1682 välillä Suolijärven Moilala jaettiin kahteen 1/4 -manttaalin osaan. Moilasten hallussa tila säilyi 1800-luvun puolimaihin saakka, jolloin se siirtyi talokauppojen myötä Holapan suvulle.
Ensimmäiset viralliset, lähinnä kruunun tarpeita palvelevat postilinjat perustettiin Suomeen vuonna 1638. Kajaanista koilliseen pitkin Hyrynsalmen reittiä kulkevaa tietä käytettiin jo 1650-luvulla postitienä. 1670-luvulla Puolangankylän Moilalan isäntä Lauri Simonpoika Moilanen (taulu 616) mainitaan postitalonpojaksi. Myös Suolijärven Moilala näyttää olleen postitalo lyhyen aikaa 1670-luvun lopussa. Postitalonpojan velvollisuus oli postilaukun kuljettaminen seuraavaan etappiin aina tarvittaessa, riippumatta vuorokauden ajasta tai säästä. Talonpojat saivat postin kuljetuksesta korvauksena verohelpotuksia ja vapautuksen sotaväenotoista. Matkaa tehtiin jalkaisin, veneellä tai hevosella. Päivässä posti kulki keskimäärin noin 50 km, mutta kelirikkoaikaan esimerkiksi Kajaanin ja Oulun väli kesti kulkea kolmekin viikkoa.
Ensimmäinen tilanjako Puolangankylän Moilalassa tapahtui 1680-luvun alkupuolella. Puolen manttaalin kantatilasta erotettiin toinen Moilala, jonka tilukset ja rakennukset tulivat läheiselle Leipivaaralle. Kantatila tunnetaan tänä päivänä Puolanka-talona, Leipivaaran Moilala on puolestaan Vanhatalo. 1720-1730- luvuilla Moilalat väliaikaisesti yhdistettiin samaksi tilaksi, mutta vuodesta 1740 lähtien ne olivat taas erillisinä 1/4-manttaalin perintötaloina. Puolanka-talo oli Moilasten hallussa 1780-luvun puoliväliin saakka, jolloin Jaakko Moilanen (taulu 619) teki talonvaihtokaupat Eerik Väyrysen kanssa. Jaakko muutti asumaan Väyrylänkylä nro 23 Somervaaraan ja Väyryset tulivat Moilalan isänniksi. Leipivaaran Vanhatalo on säilynyt Moilasilla nykypäiviin saakka, joskaan ei suoraan alenevassa polvessa.
Vuonna 1684 siirtyi Leipivaaralle uudistilalliseksi Antti Simonpoika Moilanen (taulu 865). Vuonna 1713 Antin 1/8-manttaalin kruununtilaan liitettiin 1/8-manttaalin perintötila ja toinen 1/8 -manttaalin kruununtila (nro 11 Moilala eli Rievunkangas). Laajennettua tilaa isännöivät yhdessä Antin pojat Pekka ja Lauri. Sopua veljesten kesken riitti vain vuoteen 1722, jolloin he halusivat jakaa tilan keskenään kahtia. Näin muodostuivat Puolangankylän tilat nro 7 Moilala (nykyinen Hovi) ja nro 10 Moilala (nykyinen Marttila).
Edellämainittu Rievunkangas oli syntynyt jo noin vuonna 1673, kun veljekset Jaakko (taulu 602) ja Pekka Moilanen (taulu 603) jakoivat isänsä Jaakon (=Reissu-Antin poika) 1630-luvulla perustaman 1/4 -manttaalin tilan keskenään. Kun toinen veli Pekka kuoli keväällä 1680, kantoi Jaakko-veli huolta tilan elinkelpoisuudesta. Jaakko pelkäsi sen kenties autioituvan, koskapa omasta aloitteestaan lupautui tarvittaessa palauttamaan Pekan leskelle ja lapsille ne 50 kuparitaalaria, jotka veljensä perintönä oli saanut. Jaakon pelko ei ollut aiheeton, sillä tila todella autioitui ja joutui kruunulle 1690-luvun lopun nälkävuosina.
Suku leviää Kainuussa
Yli miespolven ajan Moilaset asustelivat Kainuussa nykyisen Puolangan alueella 1600-luvulla, ja vasta sitten sukua siirtyi muualle. 1680-luvun puolimaissa saapui Suomussalmen Kiannankylään Lauri Pekanpoika Moilanen (taulu 167). Maakirjoissa Lauri mainitaan vuodesta 1685 lähtien asuvaksi 1/8 -manttaalin tilalla, jonka aiempi omistaja todennäköisesti oli Taneli Tervonen. Laurin isän nimeksi on merkitty Pekka. Lauri oli mahdollisesti sen suolijärveläisen Pekka Laurinpoika Moilasen (taulu 166) poika, jonka kuoltua hänen jäämistöstään käytiin käräjillä neuvonpitoa kesällä 1653. Jäämistöön kuului pari sonnia, hopealusikoita, rautaesineitä, kalaverkkoja, vaatteita ym. Käräjäpöytäkirjassa ei kerrota Pekka-vainajan perillisten nimiä, mutta niitä kuitenkin mainitaan hänellä olleen. Kaksi muutakin Pekka Moilasta eli Puolangalla samaan aikaan, toinen Suolijärvellä ja toinen Puolangankylässä. He eivät kuitenkaan sovi ikänsä puolesta Kiannankylään saapuneen Laurin isäksi. Näin ollen ensin mainittua Pekkaa on pidettävä "lähinnä oikeana" isänä, tosin huomattavin varauksin.
Maaliskuussa 1698 edellämainittu Lauri Moilanen teki Kiannankylässä Pekka Keinäsen kanssa talokaupan, jossa vaihtoi tilansa Keinälänniemen Keinälän tilaan ja maksoi välirahaa 170 kuparitaalaria. Keinäset olivat monien muiden tavoin köyhtyneet suurten kuolonvuosien aikana ja joutuivat väistymään tilalta. Näin tuli Moilasen suku Keinälänniemelle Kiantajärven rantaan. Keinälänniemen nykyinen nimi on Kiannanniemi. 1/4-manttaalin Keinälästä tuli suvun pysyvä asuinpaikka, jossa Moilasia elää vielä nykyään. Talon ensimmäinen isäntä Lauri Moilanen oli elossa käräjäkirjojen mukaan vielä elokuussa 1711.
Vaikeat ajat eivät päättyneet suurten kuolonvuosien jälkeen. 1700-luvun ensimmäisellä kymmenluvulla koettiin toistuvien katovuosien sarja, joiden mukana levisivät kulkutaudit. Hengenpitimiksi oli jälleen turvauduttava pettuleipään. Koettelemukset lisääntyivät 1710-luvulle tultaessa, kun Suuri Pohjansota ulottui isonvihan nimellä Kainuuseen. Vuonna 1716 venäläiset miehittivät koko maakunnan, ryöstivät ja polttivat taloja sekä surmasivat ihmisiä. Pekka Moilasen (taulu 938) asuman Leipivaaran talonkin vainolaiset polttivat.
Riesaa seudun asukkaille koitui isonvihan miehityskaudella myös omista joukoista. Sitkeästi sissisotaa jatkaneet nk. vapaakomppanian sissijoukot kiertelivät kylästä toiseen ruokaa ja majoitusta vaatien. Ja jos ylläpitoa ei heille annettu suosiolla, hankkivat sissit sen väkivaltaisesti tavalla, mikä ei paljoa eronnut vihollisen suorittamasta rosvouksesta. Näitä sissejä kutsuttiin kivekkäiksi ja heitä johti Kainuussa kapteeni Långström. Kivekkäät ryöstivät myös Pekka Moilasen (taulu 348) talon Puolangan Suolijärvellä niin tyhjäksi, että asukkaiden oli lähdettävä talosta ja jätettävä se autioksi. Pekka muutti pysyvästi Pudasjärven Puhoskylän Kosamoon ja hänen autioksi jäänyt tilansa liitettiin vainoaikojen jälkeen sukulaismies Lauri Juhonpoika Moilasen (taulu 5) tilaan samassa kylässä.
Tuon kivekkäiden kaltoin kohteleman Pekka Moilasen veljistäkään ei ollut talon jatkajiksi Suolijärvellä. Lauri (taulu 383) ja Paavo (taulu 347) olivat jo 1700-luvun alkuvuosina muuttaneet Kiannankylään Valkolan (jatkossa nro 18) tilalle. Talonpito ei heiltä kuitenkaan onnistunut sielläkään: Valkola autioitui vuonna 1711 ja asukkaat kuolivat veroluetteloiden mukaan nälkään. Pekan veli Simo (taulu 384) isännöi puolestaan Näljängänkylän Hiltulaa, jonka oli autiotilana ostanut 1690-luvun lopulla 53 hopeataalarilla Pekka Hiltuselta. Hiltulaan (=nykyinen Ylinäljängän Vaaranniva ja Polvijärven Polviniemi) oli mennyt myös veljessarjan nuorimmasta päästä oleva Jaakko (taulu 528). Vielä oli Pekalla ollut Juho-veli (taulu 527), mutta tämä karkasi Venäjälle erään Kaija Keräsen kanssa. Aviorikoshan siinä oli kyseessä, koska Juho oli nainut mies. Ja vaikka hänet saatiin välillä takaisin Suomen puolelle ja oikeuden eteen, häipyi Juho kohta uudestaan eikä häntä sen koommin enää Suolijärvellä nähty. Veljesten Priita-äiti toki oli ollut tarmokas nainen, sillä miehensä kuoltua 1670-luvun lopussa Priita merkittiin jonkun aikaa veroluetteloihin perheen päänä.
Näiden levottomien aikojen pyörteissä ihmiset liikkuivat 1710-luvulla paljon. Asukkaat taloissa vaihtuivat tiheään.Vuoden 1710 tienoilla lähti Tuomas Moilanen (taulu 604) Puolangankylästä Väyrylänkylään ja asettui asumaan Huovila-nimiselle 1/8-manttaalin kruununtilalle. Isonvihan aikana Huovilakin autioitui. Tuomas muutti jälleen ja hankki itselleen Väyrylänkylästä uuden kruununtilan, Rahikkalan, johon sai kuuden vuoden verovapauden vuonna 1725.
Leipivaaralta lähti Väyrylänkylään myös Simo Antinpoika Moilanen (taulu 866) noin 1712-13 ja hankki sieltä Väisälän 1/4-manttaalin kruununtilan (nro 12/13). Simon kokoserkku ja kaima Simo Laurinpoika - kotoisin Puolanka-talosta - taas päätyi 1720-luvun alussa Melalahteen, josta osti 500 kuparitaalarilla Pääkkölän 1/4-manttaalin perintötilan (taulu 777). Tilan aiempi haltija oli ollut majuri ja verovouti Simon Affleck eli Simo Hurtta. Em. Simo Antinpojan poika lienee ollut se Puolangankylän Aaprami Moilanen, joka niinikään 1720-luvulla siirtyi Ristijärvelle Kekkolan 1/8-manttaalin perintötilan isännäksi (taulu 899). Eräs varhaisista tuon ajan muuttajista oli myös Suolijärven Moilalasta Pudasjärven Kurkikylään lähtenyt Lauri Laurinpoika Moilanen (taulu 152).
Seuraavassa asetelmasta esitetään Moilasen suvun ruokakuntien määrä Paltamon emäpitäjän eri kylissä kolmena ajankohtana. Asetelma osoittaa, että 1600-luvulla suvun leviäminen oli vielä verkkaista, mutta 1700-luvun alusta lähtien talouksien määrä alkoi nopeasti lisääntyä.
Moilasen isännöimien talouksien määrä Kainuussa Kylä 1620-luku 1690-luku 1730-luiku Puolanka 1 4 4 Suolijärvi - 2 2 Kianta - 1 2 Väyrylä - - 2 Näljänkä - - 3 Ristijärvi - - 1 Melalahti - - 2 Mieslahti - - 1
RUSANEN suku, Melalax,Paltamo,Kainuu
RUSANEN Peer elossa 24.9.1732 † e.1763 Paltamo,Melalax,Paltamo. puoliso: RUSANEN 76,Helga Henricsdotter*1685-†22.3.1762†watusoth lapsia: RUSANEN 37,Carin*1702-†1740 Paltamo.Melalahti nro 7 Rusala 1/4 manttalin perintötila., puoliso: MOILANEN Lars*1696-†12.5.1760*Puolangankylä†PaltamoMelalahti
LEINONEN suku, Juva,Vuorenmaa >Oulujärvi,Paltamo,Kivesjärven kylä,Kainuu.
LEINONEN Pedar*1480-luvulla-*Juva lapsia: LEINONEN Peer*1510-luvulla*Juva,Vuorenmaa>1542Oulujärven erämaa lapsia: LEINONEN Michel*1525/1535-*Juva>1542 Oulujärven erämaa,uudisasukas,talollinen,isäntä1580-84Kivesjärven kylä,Leinola,(hänen serkku tapani isäntä1555-79,vuosilta 1585-1604 ei sotien takia ole henkikirjoja eikä veroluetteloita, kaikki Kivesjärven talot tuhottiin vanhanvihan aikana,(1588). lapsia: Jöns, Staffan, Mikko 1610-luvulla uudistilan perustaja, Yrjö(vuottolahdella).
LEINONEN Jöns?/Staffan?*1560-†1615 Paltamo.*Oulujärven pitäjä/Oulujärvi. Paltamo,Kivesjärvi,talollinen,Kivijärven Leinolan isäntä 1608-14,).&1585Oulujärvi lapsia: LEINONEN 67,Peehr *1588-†1656 Staffanss?/Jönss? (!=Pehr(*1660-1670)Leinosen isoisä tai isoisänisä),
- Oulujärven pitäjä/Oulujärvi,Paltamo,Kivesjärvi,†Paltamo,Melalahti.>1637 Melalahti,Parkkila(myöhemmin Tervola no:3/Leinola8 joka jaettiin kolmeen Leinolaan,1657 perukirja,talollinen
puoliso: HYVÖNEN Anna Larsdotter*1585-*Siikajoki,Tavastkenkä/Siikajoen pitäjän Tavastkengän kylässä,(nykyisin Pyhäntää tai Kestilää), lapsia: Yrjö*1605>1620-luvun lopulla>1650, Sipo*1610, ja Pekka*1615,
jäivät Kivesjärvelle,muut lapset:
Johan*1610-+1690talollinenisäntä1670 ja 1672-79,1/4 mtl:n talo Parkkila/Leinola,Melalahti&, Tapani*1625, Valpuri*1630, Anna*1630, Henrik*1633/1635,sotilas&, muuttivat vanhempiensa mukana Melalahdelle
?---------------------------------------------?
lapsenlapsi? tai lapsenlapsenlapsi? LEINONEN Pehr*1660-1670-†e.1731Paltamo,Kivesjärvi,Leinola lapsia: LEINONEN Pehr*1690-(/*1680-luvulla)(/Laurinpoika?) *Paltamo,Kivesjärvi, Kifwes by,Paltamo, talollinen,Paltamo,Kivesjärvi,Leinola,isäntä1731-44 puoliso: LEINONEN Helga lapsia: 76,Matthias*1717-+31.10.1794+flussfeb.,talollinen isäntä1761&, Margeta*1715-1720-, X,
LEINONEN 73,Casper*1725-†8.7.1799†slag*Paltamo,Kivesjärvi,Leinola, hb, 2&12.7.1778 puoliso: KETTUNEN 49,Chirstin*1727/*1729-†1777 lapsia: Eric*1745&, Per*1748&, Helena*3.11.1750, 45,Casparus*10.4.1753-+19.5.1799+flussfeb., 1&1765 2&29.1.1775, Christina*25.10.1756&25.3.1776, Dorothea*11.1.1761, 0,Anna*13.8.1763-†1.9.1763†ok.sj., X,
LEINONEN Matthias*3.3.1765-*Paltamo>1793,Säräisniemi, Säräisniemen pappilan palo kevättalvella 1859, jolloin paloivat kaikki silloiset kirkonkirjat puoliso: TOLONEN Anna*10.10.1764-*Paltamo lapsia: X, Christina*27.2.1790, Anna*25.8.1792,
LEINONEN Caspar *22.5.1788-*Paltamo>7.10.1807Oulu,land,drg.,(arb.k.,inh.,tp.,)&25.08.1810 puoliso: KANGAS Margaretha *20.7.1786- lapsia: X, 23,Balzar*30.11.1812-+h.3.9.1836+okänd,stad,sjöman&14.2.1835, 2,Johannes*28.8.1815†11.6.1818, Jacob*20.1.1817-(&13.12.1845,land), Anna Greta*20.6.1819-, 4,Pehr*5.5.1821-†23.11.1825, 4,Gustaf*2.8.1827-+h.14.7.1832.
LEINONEN 71,Jöran Henrik*22.2.1811-(†13.8.1882)*Oulu,inhysesm.,arbetsk.,dreng,&15.12.1844, puoliso: TAKKU 70,Brita Maria*21.10.1820-(†30.9.1891)
(ei sukulaisia!:1&26.1.1833,1 hustru Helena Juntila*1798-†21.8.1839,41,† hängt sig,begrafven i tysthet enligt H..Rättens utslag (29.8.)1839,son Jacob Henric*9.1.(1833)-3.4.1833,son Baltzar*3.8.1834-,dotter Caisa Greta*1838-†1839,tjenstefolk,Kempele.)
lapsia: LEINONEN 77,Britha Lisa*19.2.1845-(† 9.2. 1923*Oulu,abs.I.res.L.L 28.4.1868,>14.12.1845(/7 ?) Kempeleen>3-11.11.1861 Ouluun,1861:flyttningsattest:,ej kr. lyte,krist.enfl.,nattvard ej admitterad,till äktenskap ej legitimerad,läsning försvarlig,piga,1?,2?, puoliso: TROPP 41,Elias*8.4.1844-†11.6.1885
KETTUNEN suku, Venetheitto,Paltamo,Kainuu.
KETTUNEN Erich elossa 1735 Paltamo, Venetheitto. puoliso: Kemppainen Dårdi elossa 1736. lapsia: 64,Anna17.4.1728-+1793, X, Margeta*29.8.1734-, Walborg*18.10.1738-.
KETTUNEN Chirstin*1727-†1777.Paltamo,Kivesjärvi,Leinola, puoliso: LEINONEN Casper*1725-†8.7.1799
TOLONEN suku, Melalax,Paltamo,Kainuu.
TOLONEN Eric*1689-† 7.6.1765†vattus.*ja†Paltamo, Melalax>Mieslax,Karjala no.10, Ericin äiti Elin ( Möttönen? tai Mustonen ?) elossa 1733. puoliso: KARPPINEN Brita † j.22.3.1740- e.7.6.1765. lapsia: Anna*24.2.1729-, X, Malin*6.1.1733-, Brita*10.4.1735-, Catharina*16.8.1737-, Cecilia*22.3.1740-.
TOLONEN Eric*1731-†6.7.1785†hast. död.Paltamo,Melalax>Paltaniemi Sokasaaren talo no 2>Mieslax,Karjala no.10>Mieslax,Autio no.26,kruununtila. dr,landb:,sold,Ericin ja Annan perunkirja 10.4.1798 n:o 98, &2.7.1754 puoliso:KEMPPAINEN 68,Anna*23.9.1731/1728-†30.9./31.9.1797 lapsia: 1,Eric*5.5.1755-†25.1.1757†hosta, 51,Lars*8.11.1757-+11.5.1809+vattusot&, Brita*6.2.1760>1780,Uhleå>1785Paltamo&, Margareta*18.9.1762, X, Carin*19.10.1766-(+1.3.1840?Mieslax)&, 5,Christina*8.1.1769-†3.9.1774†styng, Thomas*15.10.1772-(+23.8.1850?+hetsig feb.,bd,Mieslax,no.21)&,
TOLONEN Anna*10.10.1764-*Paltamo>1793,Säräisniemi, Säräisniemen pappilan palo kevättalvella 1859, jolloin paloivat kaikki silloiset kirkonkirjat
puoliso:LEINONEN Matthias*3.3.1765-
KEMPPAINEN suku, Salmijärvi,Hyrynsalmi,Kainuu.
KEMPPAINEN 70,Lauri*n.1557-†n.1628; Hyrynsalmen Salmijärven isäntä lapsia: KEMPPAINEN 52,Lars*1584-†jälkeen1637- luultavasti ennen vuotta 1668; ei kuollut 1637,Kyseiseltä vuodelta on viimeinen maininta hänestä elossa, mutta hän mahdollisesti eli vielä kauan sen jälkeen. Laurin pojat jakoivat isänsä niityt 1668, joten Lauri lienee kuollut ennen kyseistä vuotta.Hyrynsalmen Taivalalan isäntä,*ja†Hyrynjärvi,isäntä vielä 1636Taivanala 1/3mantaalia,sokea lapsia: X, Bertil*n.1615 Hyrynjärvi -+ kuoli ennen vuotta 1686, Taivalalan ja sitten Nuottimäen isäntä, talollinen Nuottimäessä.
KEMPPAINEN 56,Lars*1608-† luultavasti ennen vuotta 1678; Nuottijärven isäntä, (/†j.1665/1670-luvulla)*Hyrynjärvi†Hyrynsalmi,isäntä n.-1680,tuli Nuottijärven isännäksi syytinkisopimuksella puoliso: TOIVOTAR (TOIVANEN?)/( tai / TOIVONEN ?) 70,Anna Eskontytär†e.1701*Paltamo†Hyrynsalmi,mainittu sokeaksi lapsia: X, Eskil, Kypärävaaran perustaja,
KEMPPAINEN 69,Lars*1630-†1700, talollinen Vuokissa jo 1666, porvari Kajaanissa 1670-luvun jälkipuoliskolla; asui loppuvuotensa ilmeisesti Hyrynsalmella.
*Hyrynjärvi†Paltamo ,Todennäköistä on, että hän tuli Hyrynsalmen Nuottijärveltä.,>(1666-70)Vuokki,talollinen,1/8 manttaaalin talo
puoliso HILTUNEN, Hiltusen sukua (etunimi on tuntematon) lapsia: Eskil*1660Hyrynsalmi+Hyrynsalmi,talollinen,asui Hyrynsalmi Nro 8 Kempaala&.
KEMPPAINEN Olof (*n.1660-&n.1684) elossa 1699, inh. Paltamo,Vuokki, Vuokin Kemppaalan no 20 isäntä puoliso: Walborg elossa 1699 lapsia: KEMPPAINEN 75,Lars*1686-†22.2.1761† h.feb.*Paltamo.Vuocki puoliso: JUNTUNEN 72,Margeta Larsdotter*1699-†5.4.1771† flusfeb.*Paltamo lapsia: Marketta*30.3.1728, Tuomas*(1731), X.
KEMPPAINEN 68,Anna*23.9.1731/1728-†30.9./31.9.1797*Paltamo,Vuokki,&i kyrckan,full skrud&2.7.1754 puoliso: TOLONEN Eric*1731-†6.7.1785
KEMPPAINEN Vuokin Kemppaiset 15.5.2009 saatu Marsa Rantalalta kolme CD-levyä, joissa on kainuulaisia asiakirjoja 1600-1700 -luvuilta. Kopioitu ne omalle ulkoiselle kiintolevylle. Samaan aikaan tuli Matti Kemppaiselta sähköposti, jossa on hänen kirjeenvaihtoaan samasta asiasta. Tallennettu ulkoiselle kiintolevylle. www.romppainen.net = Hannu Romppaisen mainiot kotisivut. Siellä on mm. Aarre Läntisen kirjoitus kainuulaisista talonpoikaissuvuista. Kirjoituksessa todetaan, että Vuokkiin tuli ensimmäinen Kemppainen noin vuoden 1671 tienoilla. 1669 maakirjassa ei Kemppaisia vielä Vuokissa mainita 1669, 1670, 1672 Hyrynsalmella Erik, Lars, Olof ja Bertill Kemppainen Erik = Salmi, Lars = Pikkarala, Olof = Kypärä? ja Bertill = Niemelä? Pikkarala: Perttu 1610-luku Lauri s. n. 1584, n. 1618-?, sokea, Taivanalan isäntä Lauri Laurinpoika s. n. 1601 – k.1670-luvulla, isäntänä n. – 1680, tuli syytinkisopimuksella Nuottijärven isännäksi Oliko tämän Laurin poika se Lauri, joka on seuraavassa: 1670 maakirja kertoo, että Vuokissa asui Lars Kemppainen Kimmo Kemppainen on kirjoittanut Tampereen seudun sukututkimusseuran Orpana-lehteen 2/2006 kirjoituksen, jossa hän arvelee Lauri Kemppaisen tulleen Vuokkiin viimeistään 1666. Tällöin hänet merkitään maakirjaan 1/8 manttaalin taloon, joka näyttää aikaisemmin kuuluneen Olavi Kaartiselle. Vuokin Lauri Kemppainen oli todennäköisesti sama henkilö kuin tuomiokirjassa talvella 1678 mainittu Nuottijärven Lauri Kemppaisen vanhin poika Lauri Laurinpoika. Päätelmää tukee se, että Vuokin Laurin patronyymiksi on mainittu Laurinpoika Kainuun kesäkäräjillä 1675. 1672 (kuva 1824 = numero viittaa kajaanilaisilta sukututkijoilta saamiini digikameralla tallennetteuihin kuviin), 1675 (kuva 5549), 1677 (kuva 1919), 1680 (kuva 2030) = Vuokissa Lars Kemppainen 1681 (kuva 2041) Vuokissa on Oloff Kemppainen 1683 (6998) Vuokissa on inh. Olof Kemppainen ja vaimo Walborg, samana vuonna Olof K. mainitaan myös Paltamon itsellisluettelossa (kuva 2169) 1686 (2279), 1689 (kuva 2388), 1691 (kuva 2720) = Vuokissa Olof K. ja vaimo Walborg 1699 on viimeinen käytettävissäni oleva henkikirja = Vuokissa Olof K. ja vaimo Walborg
Miten saisimme seuraavan ison vihan aukon täytettyä? 1737 Paltamon kirkon kymmenysluettelo LT 744 (sivut 474-508, kuva 1028) = Lars Kemppainen 1737 Myllytulliluettelo LT 744 (sivut 474-508, kuva 1060) = Kempala Lars ja vaimo Margeta Kemppaiset Kainuusta –sukukirja taulu 1317 = Lauri Kemppainen s. 1686 ja vaimo Marg. Juntunen s. 1699 Voisiko tällä avioparilla olla Heikki-niminen poika, josta tuli sotilas (syntynyt noin 1716) (taulu 1123 KK I)? Kaksi vanhinta lasta syntyivät Suomussalmen Vuokissa. Jos Tommy Pohjasen esiäiti on Anna K. (taulu 1317 KK I), olisimme siis samaa Kemppais-sukuhaaraa. Olemme Tuomas Kemppaisen kanssa vertailleet DNA-tuloksiamme ja kun hän isälinjansa perusteella epäilemättä kuuluu Pikkaralan sukuhaaraan ja kun minun DNA:ni näyttäisi olevan yhteensopiva, puoltaisi sekin yllä olevaa selitystä.
Kiitos todellakin paljon arvokkaista tiedoista,joiden perusteella,jos ei ilmene tietoa joka puhuu vastaan,niin voin ilmeisesti pitää todennäköisenäkin että esipolveni ovat seuraavat:
Esi-äitini Kemppainen Anna Larsdotter s.1728 (ilmeisesti virheellinen vuosi kirkonkirjassa,kokemukseni mukaan kirkonkirjoissa on virheitä) ilmeisesti s. 23.9.1731- kuoli 30.9 tai 31.9.1797, vihitty 2.7.1754 puoliso Tolonen Eric Ericsson*x.2.1731-?6.7.1785. ,asui Paltaniemi Sokasaaren talo no 2>Mieslax,Karjala no.10>Mieslax,Autio no.26,kruununtila,
Kemppaisten Sukukirjan 1. sukuhaara 17: Lauri Kemppainen josta ei syntymäaikaa. Hänellä Anna -niminen tytär, s. 1728,k. 1797 Paltamossa. Puoliso Tolonen, Erkki, s. 1726, k. 6.7.1785. Sotilas, renki.
Kemppaisten Sukukirja 1. Sukuhaara 39. Taulu 1317:
Kemppainen, Lauri s. 1686, k. 22.2.1761Vuokki Kemppaala, (Suomussalmi), 1. puoliso Junnutar, Marg, s. 1699, k. 5.4.1771 Lapset: Vappu, ei syntymäaikaa. Olavi, s. 1719, k. 19.4.1791, Vuokki Kemppaala, Marketta, s. 30.3.1728, ei muuta merkintää, Tuomas, s. 1731, k.15.3.1783, Anna, s. 23.9.1731, muuttanut Puolangan Auholle, kuollut 18.3.1766.
Ilmeisesti Kemppaisten Sukukirjan 1. on korjattava ja yhdistettävä tiedot Sukuhaara 39. Taulu 1317 ja sukuhaara 17. Myös familysearchissä on Annalle nämä vanhemmat.
Ilmeisesti Kemppaisten Sukukirjassa 1. Sukuhaara 39. Taulu 1317: on virhe: Anna, s. 23.9.1731, muuttanut Puolangan Auholle, kuollut 18.3.1766,tämän Annan muutto ja kuolin aika täytyy olla väärin,koska olen tutkinut tarkemmin asiaa:
Paltamo - haudatut Kuollut Haudattu Kylä Talo Henkilö Kuolinsyy ikä vv kk vko pv 18.3.1766 6.6.1766 Auho F. 179 Anna Kemppatar Fl. feb. 35 --- Tuo Anna Kemppainen joka kuoli Puolangan Auholla,rippikirja linkissä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/182.htm --- Hiski: Paltamo - vihityt Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo * 20.1.1751 Suolijerwi B.s. Joh. Pehrss. Hildunen Pig. Ana Olsdr Kempatar Suolijerwi --- Tätä Annaa ei löydy syntyneiten luettelosta (tietojeni ja kokemukseni mukaan kaikkia syntyneitä lapsia ei aina kirjattu kirjoihin jostain syistä),mutta Suolijärvellä on Olof Kemppaiselle siihen aikaan syntynyt lapsia: Paltamo Kastetut Syntynyt Kastettu Kylä Talo Isä Äiti Lapsi *23.6.1727 6.6.1727 Suolijärfwi Olof Kemppanen Anna Mätätär Henrick *22.3.1728 5.4.1728 Hyrynsalmi Olof Kemppainen Elin Ketutar Henric *26.4.1732 30.5.1732 Suolijärfwi Olof Kemppainen Anna Mätätär Britha
--- Ilmeisesti näitä Anna Kemppaisia on ollut kaksi eri henkilöä,esiäitini Anna Larsdotter Kemppainen ja joku toinen Anna Olsdr Kemppainen,ilmeisesti tämä henkilö on virheellisesti laitettu Kemppaisten Sukukirjassa 1. Sukuhaara 39. Tauluun 1317,koska todennäköisesti syntyi Suolijärvellä vanhemmat joku Olof Kemppainen ja Anna Mätätär.
Todennäköiset esipolveni: Kemppainen Anna Larsdotter s.1728 (ilmeisesti virheellinen vuosi kirkonkirjassa,kokemukseni mukaan kirkonkirjoissa on virheitä) ilmeisesti s. 23.9.1731.
Kemppainen Lars Olofsson s.1686- k.22.2.1761 Paltamo, Vuokki,Kemppaala, (Suomussalmi). puoliso Juntunen Margeta Larsdotter, s. 1699, k. 5.4.1771
Paltamon pitäjän henkikirja vuodelta 1683: WUOCKI Inh Oloff Larss: Kemppainen h:Walb 2
http://www.kotinet.com/maija-leena.saaranen/ESIPOLVIHAKEMISTO.pdf: TAULU 141 (taulusta 142) XI Lars Larsinp Kemppainen, talollinen,, s. 1630 Hyrynjärvi, k. 1700 Paltamo. Vanhemmat taulusta 142 Lars Larsinp Kemppainen ja N. N. Puoliso: Anna Toivonen, talollisen vaimo mainittu sokeaksi, s. 1630 Paltamo, k. 1701 Hyrynsalmi. www.romppainen.net = Hannu Romppaisen mainiot kotisivut. Siellä on mm. Aarre Läntisen kirjoitus kainuulaisista talonpoikaissuvuista,jossa näiden niin sanottujen perikainuulaisten sukujen sukunimiluettelossa ei ole mukana Toivonen mutta kyllä Toivanen.En tiedä olisiko Toivonen tulkintavirhe Toivasesta.
TAULU 142 (taulusta 123) XII Lars Larsinp Kemppainen, s. 1608 Hyrynjärvi, k. j.1665 Hyrynsalmi. Vanhemmat taulusta 123 Lars Kemppainen ja N. N. Puoliso: N. N.,
TAULU 123 XIII Lars Kemppainen, Taivanalan 1/3-mantaalin isäntä vielä 1636, s. 1584 Hyrynjärvi, k. n.1637 Hyrynjärvi. Puoliso: N. N.
Näihin tietoihin tulee ilmeisesti yhdistää tietonne teiltä saamastani liitteestä Vuokin Kemppaiset.
Minulla on myös sukujuuria Rautalammella: Esi-isäni Kemppainen Bertil s.1656- k.14.5.1743 Rautalampi,jonka vanhemmat oli Matts Kemppainen ja Inger Eskilsdotter,enemmän en tiedä hänen esipolvista.
Tiedustelen jos mahdollisesti tiedät,tai jos tiedät kenellä olisi tietoa,esi-äitistäni ja hänen esipolvista: Kemppainen Dårdi elossa 1736 Paltamo,Venetheitto. puoliso Kettunen Erich elossa 1735 Paltamo,Venetheitto. tytär Kettunen Chirstin s.1727- k.1777.Paltamo,Kivesjärvi,Leinola, puoliso Leinonen Casper Pehrsson s.1725- k. 8.7.1799.
Siitä, mistä Lars (Lauri) Kemppainen on muuttanut Vuokkiin, ei ole voitu ainakaan vielä yhdistää. Todennäköistä on, että hän tuli Hyrynsalmen Nuottijärveltä. Se on kantapaikka jonne Bertil (Perttu) Kemppainen tuli asumaan v. 1611. Tätä ennen Nuijasodan (v.1595-1597) jälkeen on nykyisen Puolangan kunnan ( ent. Paltamo, ent. Hyrynsalmi) alueelle Lylykylään tullut Lasse (mahd. Lars) Kempainen. Hän asunut paikalla viisi vuotta. Sen jälkeen tiedot hänestä ja mahdollista jälkeläisistään puuttuvat. 1500-luvulla tiedetään Kemppaisia tai Kempp -johdannaisia sukuja asuneen Rautalammin erämaa-alueilla. Kyse Kainuuseen sieltä tulleista on todennäköistä. Kainuuta lähdettiin asuttamaan pääasiassa Savon kautta. Tässä lyhyesti taustatietoa.
VÄISÄNEN suku, Paltamon pitäjä,Kainuu
(VÄISÄNEN Lars) puoliso: (HILTUNEN Elin) lapsia: VÄISÄNEN / SIURUA / VILPPOLA 64,Simon Larsson/Påhlsson *x.4.(/*7.10).1720-†17.5.1784†colique. Paltamon pitäjä/Paldamo sochn> vihitty 18.7.1742 Haukipudas.>1748 Ii,Karjalankylä,Siurua >1748,Ii,Karjalankylä,Siurua.>1762,Haukipudas,Nederkiiming. soldat,hb,bonde. puoliso: VESA 73,Maria*4.7.1725-†10.4.1799 lapsia: X, Johannes*29.9.1746-†25.11.1798&11.4.1770&Anna Matsdr Ukkola *17.4.1741
lapsia: Simon*2.8.1777, 0,dödf.b.:*†(4.8).1771, Maria*20.10.1773, (Matts*3.11.1774), Charin*2.1.1776, 0,Elisabeth*(2.1).1776-†2.1.1777†ok:b:sj., Simon*2.8.1776(tvillingar:), Johannes*21.12.1777, Mathias*5.2.1780, Jacobus*24.4.1782, 12,Anna*20.9.1786-†24.6.1799.
4,Hendrich*28.1.1750-†28.10.1754+svulnad 38,Simon*11.8.1752-†1791&17.12.1773&Catharina Matsdr Ukkola *7.2.1746
lapsia: Matts*3.11.1774, Henricus*9.3.1778, Simon*13.3.1780, Maria*25.2.1783, 13,Zacharias*24.7.1787-†23.4.1801
Maria*12.9.1754-†>1781Uh.sn., Margaretha*3.3.1757>hospital, Catharina*16.5.1759>1781, 1,Britha*14.8.1761-+23.4.1763+koppor, 35,Zacharias*30.3.1765-†26.4.1800 &, 9 år varit något rörd til sina sinnen.
VILPPOLA 55,Elisabeth*8.1.1745-†13.6.1800†colique,(b.)i kgd,*Ylikiiminki1&11.12.1769&31.5.1773 puoliso: UKKOLA 50,Hendricus*13.9.1738-†7.1.1789
