Ruotsinkylä

Ruotsinkylä- Svenskby on kylä Ruotsinpyhtäällä

Talot

1. (5/12) Lassas, Lassila

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 44. Tilaa hallitsivat Tjäder-sukuiset isännät Isonvihan jälkeisiin vuosiin asti. Inkerinmaalta kotoisin ollut vääpeli Zachris Adamsson Cariander (1692-1739) sai osan tilasta haltuunsa naidessaan 1.1.1713 Christin Axelsdr Tjäderin. Hän viljeli Lassasta aluksi lankonsa Axel Axelssonin kanssa.

Vääpeli Carianderin vanhin poika, Lapinjärven ja Pyhtään nimismies, Aron Johan Cariander (1718-1782) peri rusthollin isänsä kuoltua. Nimismies Cariander osti 21/8/1760 verolle (omaksi), sekä Lassaksen, että sen augmenttitilan Pulloksen samasta kylästä, käytännössä näin ohittaen (eväten) äitinsä ja sisarustensa perintöoikeudet. Riita vietiin sittemmin aina hovioikeuteen asti, jossa tapaus ratkaistiin Aron Johanin eduksi.

Cariander-suvusta on julkaistu Håkon Holmbergin ja Eric Söderströmin toimesta Genos-artikkelit, joista edellinen löytyy nettiosoitteesta:

http://www.genealogia.fi/genos/30/30_13.htm

Eric Söderströmin vastineessa todetaan, Holmbergin artikkelia korjaten, kapteeniluutnantti Adam Carianderin olleen vääpeli Zachris Carianderin isän (ei veljen, kuten Holmberg esitti).

Cariander-suvun kantaäidin, Magdalena Reijerin, taustasta on julkaistu Juhani Pesun toimesta tutkimus nettiosoitteessa:

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/10389.html?1028033077

Itse Cariander sukunimi muuttui paikkakunnalla vuosien myötä ensin Carjanderiksi, sitten Karjanderiksi & Cajanderiksi ja lopulta muotoon Kajander

Suvun mieskantaisia linjoja tavataan tänään mm. Helsingissä (Kajander) ja Myrskylässä (Virén). Naiskantaisesti suku säilyy edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä, Helsingissä ja Lapinjärvellä.

2. (1/2) Pappila (myös Modelins & Barckens).

Ratsumiestilana ainakin 1610-luvulta lähtien. Rustholli N:o 45. Saanut nimensä Elimäen kappalaisten asuinpaikasta. Wrede-suku ei suonut kappalaisille virka-asuntoa Elimäen läänityksensä rajojen sisältä, joten kappalaiset oma-aloitteisesti hankkivat haltuunsa tilan heti pitäjänrajan takaa.

Kauppakirjalla 25.7.1650 tila siirtyi Sigfrid Mattson Hermigierille, joka kuoli joko samana, tai seuraavana vuonna. Leski (Agneta Andersdotter) ja lesken nainut Hermigierin seuraaja, Isak Abrahami Nirkko, jatkoivat Pappilan viljelyä ja myös asuivat Ruotsinkylässä, kuten parin poika, isäänsä Elimäen kappalaisena seurannut, Isak Isaki Nirkkokin.

Vuonna 1732 Pappila siirtyi Carolus Nirkolta Ruotsin Barkerydin pitäjän Alarp-nimisellä ratsastilalla v. 1670 syntyneen everstiluutnantti Alexander Martini Modelinin omaksi. Alexander Modelinin vanhemmat olivat nimismies Mårten Johansson (Modelin) ja Anna Barck, Barkerydin Barck-pappissuvusta. Modelin oli merkittävän sotilasuransa päätteeksi komennettu Kuninkaankylän Yrjas-puustelliin, jonka hän jätti eläkkeelle siirtyessään.

Modelin toi mukanaan Pappilaan, vasta ikäihmisenä naimansa Anna Helena Pfeiffin, joka oli ruotsalaista aatelissukua ja majuri & aatelismies Johan Möllerheimin leski. Heitä seurasivat Pappilaan Modelinin tytärpuolet, Gertrud Maria Möllerheim (puoliso kapteeni Georg Johan Brandt) ja Hedvig Sophia Möllerheim, luutnantti Anders Brandtin leski. Hedvig Sophia solmi Pappilassa 8.9.1748 toisen avionsa padasjokelaisen Mauritz Magnus Brummerin (äiti Ebba Horn af Aminne) kanssa.

Modelinin apuna tilanpidossa olivat hänen serkkujensa pojat Abraham Johansson Barck (vanhemmat: Padasjoen pitäjänkirjuri Johan Barck & Katarina Alftan), Pappilan lampuoti ja Peippolan kartanon inspehtoori Johan Barck (isä Broddo Barck).

Vuoden 1750-pinnassa Alexander Modelin laati syytinkiluontoisen kontrahdin Abraham Barckin kanssa, jossa hän ilmoitti tahtonsa olevan, että Pappila jäisi Abrahamin haltuun, kolmentuhannen taalerin lunastushinnasta. Yllättäen, pian kontrahdin laatimisen jälkeen, Anna Helena Pfeiff kuoli, jättäen omaisuutensa aviomiehelleen, joka Pfeiffin testamenttitekstin mukaan oli vastavuoroisesti luvannut jättää rusthollinsa Pfeiffille & hänen perijöilleen (s.o. tytärpuolilleen). Abraham Barck vainusi petosta ja veti Modelinin vastuuseen ristiriitaisista lupauksistaan. Vaimonsa kuoleman heikentämä, puolihalvaantunut everstiluutnantti siirtyi Abraham Barckin vihaa pakoon Peippolan kartanoon, jossa häntä hoivasi Johan Barckin perhe. Peippolassa Modelin laatii viimeisillä voimillaan monisivuisen testamenttinsa, jossa hän, Abraham Barckia lepyttäkseen, alentaa tälle lupaamansa lunastusoikeuden 3,000.- taalerista 2,000.- ja testamenttaa rusthollin irtaimen Johan Barckille kiitokseksi nauttimastaan hoivasta.

Lähimmäksi perijäkseen hän nimeää sisarentyttärensä tyttären Anna Catharina Wallenin Ruostissa; ehdolla, että tämä henkilökohtaisesti saapuisi perintöään noutamaan.

Alexander Modelin kuoli 31.8.1754 Peippolassa ja tuli haudatuksi Elimäen kirkkoon 12.12.1754 kun säädyn vaatimat järjestelyt oli saatu suoritettua.

Modelinin monisivuista ja paikoin pateettistakin testamenttia selviteltiin vuosikaudet eri oikeusasteissa, kunnes Barckeja puoltava päätös saatiin vihdoin aikaan vuosikymmenen lopulla.

Barck-serkukset jakoivat pesän siten, että Peippolasta Pappilaan eläkkeelle siirtynyt kihlakunnanvouti Johan Barck sai päätilasta puolet ja Abraham Barck puolet. Lisäksi Abraham Barck osti päivämäärällä 21/8 1760 omakseen (verolle) rusthollin kaikki augmentit (Pesu, Eerikkilä ja Nybondas). Johan Barck hankki vielä hiukan ennen kuolemaansa (1769) itselleen Ruotsinkylän Greisaksen (7/9 1767).

Modelin-suvun selvitys toteutui Pyhtään tuomiokirjatutkimuksen (Johan Brandt) ja samanaikaisesti käydyn anbytarforum-keskustelun avulla vuonna 2002. Kts. nettisivut osoitteessa: http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/29527.html?1021834271

Abraham & Johan Barckien kuoltua (1771 & 1769) rustholli ostoaugmentteineen siirtyi serkusten perillisille.

Maanmittari Fabian Broddo Barck (1745-1806) ja puolisonsa Anna Helena Castrén (vanhemmat Mathias Castrenius ja Margareta Lytken) hallitsivat rusthollinpuolikastaan, mutta joutuivat, taloudellisista syistä pian luopumaan Greisaksesta. Parin poika Fabian Emanuel Barck (1787-1835) avioitui 29.6.1809 sotasankari Hans Ernst von Hertzenin nuorimman sisaren, Sophia Gustava von Hertzenin kanssa. Fabian Emanuelista tuli Taivassalon kruununnimismies, eikä hänen sukulinjansa jatku Ruotsinpyhtäällä. Fabian Broddon ja Anna Helenan tytär, Beata Sophia Barck(1790-1867), avioitui kornetti Carl Lindemanin (1780-1846) kanssa. Heistä polveutuu tunnettu suomalainen Lindeman-sotilassuku.

Abraham Barckin osuus Pappilasta ja rusthollin ostoaugmenttitilat jäivät hänen kahdelle pojalleen Johan Barckille (1743-1788) ja Alexander Barckille (1746-1809). Alexander solmi avion Birgitta Christina Carianderin, Aron Johan Carianderin tyttären, kanssa. Ruotsinkylän kahden rusthollin suvut tulivat tämän avion kautta linkittyä toisiinsa. Molempien poikien sukulinjat jatkuvat edelleen mm. Ruotsinpyhtäällä ja valtaosa Pappila-tilastakin on edelleen suvun hallussa.

Kirjallisuusviitteitä:

Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004

Kokkonen Heikki, Elimäen pitäjän historia II

Elgenstierna Gustaf, Den introducerade svenska adelns ättartavlor, Stockholm (Pfeiff, Möllerheim)

P.Er.Gadd, Släktkalender II (Lindeman, Waselius)

Bergholm Axel, Sukukirja I (von Hertzen)

4. (5/12) Fiskars & Isakas

"Määräaikaisjärjestelyissä vero armeijan upseerille. Isonvihan jälkeen puolet tilasta asuttuna, puolet autiona. V. 1742 puolen tilan isäntänä Matts Mattsinpoika ja autiolle puolelle saatu juuri asujaksi Mårten Jakobinpoika; sato puoliksi tallottu, karjaa menetetty,rakennusten ovet ja ikkunat tuhoutuneet (spolierade)" – Eeva-Liisa Oksanen, Vanha Pyhtää, sivu. 218.

Yllämainitun Matts Mattsonin “bolagsmanina” toimi hänen veljensä, reservirakuuna Jakob Mattson, joka 19.3.1750 avioitui Margareta Catharina Carianderin, vääpeli Zachris Carianderin (kts. Lassas yllä), tyttären kanssa. Parin lapset: Adam, Aron Johan, Henrik, Jonas, Maria Christina . Näistä Maria Christinan kohdalle on merkitty rippikirjoissa seuraava teksti: “Undergåt hemligt skriftermål den 16 dec 1790 af JHC, reste till Petersburg 1791.” Margareta Catharina Cariander lienee yhdenmukainen samannimisen henkilön kanssa, joka muutti Porvoosta LapinjärvenHindersbyn Lill-Kolfukseen 5.2.1747.

Vuonna 1781 tilanpuolikas joutuu Haaviston Eerolasta muuttaneelle Henrik Nilssonille, Matthias Gottlundin serkulle,joka kuitenkin kuolee nuorena 27.12.1788 Ruotsinkylässä. Leski Elisabeth Simonsdr myy tilanosan edelleen Forsbyn ruukissa 3.8.1756 syntyneelle Johan Jacobsson Bergholmille, jonka vaimo , Stina Johansdr oli kotoisin Pernajan Sarvilahden Klemetsin tilalta. Johan Bergholm ostaa Fiskarsin verolle (omaksi valtiolta) 15.2.1792.

Bergholm oli toiminut ennen Ruotsinkylään siirtymistään mm. Kullan kartanon voutina.

Johanin ja Stinan (Christina) lapsista:

-Hedvig Bergholm avioitui 11.11. 1802 Fiskarsissa Henrik Erikssonin kanssa, joka oli edellämainittujen Erik Nilssonin ja Juvan rovastin Matthias Gottlundin serkunpoika, sekä Koiviston lukkarin Matthias Gottlundin setä

-Carl Erik Bergholm nai 8.1.1807 Anders Andersson Bengtaksen ja Anna Maria Carianderin tyttären Reginan. Parin poika, Gustaf Carlsson Bergholm avioitui 29.5.1834 Pappilan rusthollin tyttären Brita Sophian (äiti Hedvig Elisabeth Barck) kanssa. Heidän jälkeläisiinsä kuuluu mm. Loviisan Gustafsson-suku.

Carl Erikin perimä tilanosa myytiin sittemmin Hämeenkylän kartanon tuolloin omistaneelle, Alaskan kuvernöörinä toimineelle amiraali Arvid Adolf Etholénille (1799-1876). Sitä viljeltiin yhdessä Johannes Johansson Bergholmin omistaman tilanosan, sekä Gustaf Johansson Bergholmin ja amiraali Etholénin yhdessä puoliksi omistaman Ruotsinkylän Flincks-tilan kanssa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Etolin

-Johannes Johansson Bergholm (1793-1821) nai em. Brita Sophia Pappilan vanhimman sisaren Sara Nilsdr Pappilan. Parin pojista: Johan Johansson Bergholm nuorempi (1818-1890) avioitui Anna Sophia Giöslingin kanssa; jälkeläistössä mm. Ruotsinpyhtään Pesut. Gustaf Johansson Bergholm (s. 1821) nai Eva Elisabet Michelsdr Muckiksen. Jälkimmäisen parin jälkipolviin kuuluvat saman pitäjän Rannat, jotka edellen viljelevät Fiskarsin maita. Johan Johansson nuorempi omisti äidinperintönään myös osan (1/4) Pappilan rustholliin kuuluneesta Pesun ostoaugmenttitilasta.