Ruotsinpyhtää
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Yleistä
Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat
Historiaa
Vv. 1741-1743 sodan ja solmitun Turun-rauhan seurauksena rajanveto Ruotsin ja Venäjän välillä halkaisi Pyhtää pitäjän siten, että Kymijoen itäpuolella sijainnut pitäjänosa joutui Venäjän valtakunnan alaisuuteen ja joen länsirannalle jääneestä tyngästä muodostettiin ensin Pernajan emäkirkon alaisena toiminut kappeliseurakunta "svenska Pyttis", joka v. 1748 Degerbyn (myöh. Loviisa) kaupungin perustamisen myötä alistettiin annexina uudelle kaupunkiseurakunnalle.
Keisarillisen Majesteetin päätöksellä, päivämäärällä 17.1.1817, muutettiin kappelin nimi muotoon "Strömfors", joskin vanha nimi jäi elämään seurakunnan suomenkielisessä nimessä "Ruotsinpyhtää".
Asetuksella 13.4.1863 suotiin Strömforsin kappelille oma pastoraatti ja se on siitä lähtien toiminut itsenäisenä seurakuntana ja kuntana.
Asukasluku
Pitäjän asukasluku ja kieliolosuhteet ovat Anders Allardtin "Strömfors Socken"-teoksen mukaan olleet seuraavat:
- Vuonna 1750: 632 ruotsinkielistä, 142 suomenkielistä
- Vuonna 1850: 1,345 ruotsinkielistä, 476 suomenkielistä
- Vuonna 1905: 2,251 ruotsinkielistä, 1,848 suomenkielistä
- 31.12.2006 suoritetun henkikirjoituksen perusteella kunnan
väkiluku tuolloin oli 2,923.
Kylät
Vastila, Haavisto, Ruotsinkylä - Svenskby, Kuninkaankylä - Kungsböle, Suomenkylä - Finnby, Niemistö - Näsby, Viirilä - Virböle, Jokiniemi - Ånäs, Keitala Lappom, Björnvik, Vahterpää, Geddbergsö, Tesjoki - Tessjö, Kulla, Vähä-Ahvenkoski - Lill Abbofors, Strömforsin ruukki - Strömfors bruk, Petjärvi
Talot
Ruotsinpyhtään kantatilat kylittäin:
1.Kaivola 2. Hannula 3. Koskmattila 4. Sihvola 5. Pässilä
1. Yrjölä 2. Heikkilä 3. Eerola
- Ruotsinkylä - Svenskby:
1. Lassas 2. Pappila 3. Bottas 4. Fiskars 5. Wäfvars 6. Pesus 7. Pullos 8. Klemola 9. Möters 10. Eerikkilä 11. Wäntens 12. Muckis 13. Svidis 14. Greisas 15. Smeds 16. Pekkola 17. Remus 18.Bengtas 19.Nybondas
- Kuninkaankylä - Kungsböle:
1. Yrjas (Gustavslugn) 2. Barkas 3. Michels 4. Hommas 5. Jönsas 6. Bengts 7. Samels 8. Lassas 9. Bengtas 10. Ollas 11. Eskils 12. Mårtens
- Suomenkylä - Finnby:
1. Poisas 2. Kåskas 3. Mårtens 4. Eskels
- Niemistö - Näsby:
1. Budde 2. Kullbergs 3. Sievers 4. Norrila
- Viirilä - Virböle:
1. Skarins 2. Skräddars 3. Ståhls
- Jokiniemi - Anäs:
1. Wirginia gård 2. Finnas
1. Smeds 2. Willmans 3. Sundviks
1. Fiskars 2. Strandas
1. Anttila 2. Brädbondas
1. Björkmans 2. Bullers 3. Ranas
1. Reimars
- Tesjoki - Tessjö:
1. Skogby 2. Willigmans 3. Holmgård 4. Danas 8. Bergs 9. Bengts 10. Tavastas 12. Antas 13. Påvals 14. Pasikas 15. Nybondas 19. Marby 20. Petas 21. Botas 22. Grims 23. Kvarnby 24. Storbygård 25. Ollas 26. Tervas 27. Tomasas 28. Knuts 29. Smeds 30. Björkböle
1. Kulla
- Vähä-Ahvenkoski - Lill-Abbofors:
1. Heikas 2. Ryttars 3. Lassas 4. Nybondas 5. Svarvars 6. Böisas
- Ruotsinpyhtään ruukki - Strömfors bruk
1. Petjärvi
Isäntäluettelot
Kansallisarkiston digitaaliarkiston maakirjat ja henkikirjat:
Kirjallisuus
- Allardt Anders, Strömfors Socken, ISBN 951-9114-13-0, Östra Nylands tryckeri Ab, Lovisa 1988, Andra oförändrade upplagan
- Oksanen Eeva-Liisa, Vanha Pyhtää, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743, Esihistoria: Anja Sarvas, Painoyhtymä Oy, Loviisa 1991
- Hultin Herman, Pyhtää pitäjän historia, Frenckellin kirjapaino
Osakeyhtiö, Helsinki 1927
Sukukirjoja
- Brännland Hedman Katy, Till Minne av Maria Kristina Kraemer,
Stockholm 2003, 151 s. Ill. ISBN 91-631-3549-3.
- Pesu Juhani, Pappila - suomalainen rustholli ja hovi, Riad 2004
Huomioita suvuista
Ruotsinpyhtääläisiä sukuja on mukana mm. oheisessa nettiosoitteessa sijaitsevassa tiedostossa:
Nykyisen Ruotsinpyhtään alueella ovat syntyneet mm:
- Ylihovimarsalkka, kreivi Karl von Sievers, Niemistö 12.3.1710
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1268
- Rovasti Matthias Gottlund, Haavisto, Eerola 24.2.1765
- Kirjailija, kielentutkija Karl Axel Gottlund, 24.2.1796 Petjärvi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Axel_Gottlund
