(DE PALUDE/BRUCHER/BRYGGER/CERESTES/) RAUMANNUS
(DE PALUDE/BRUCHER/BRYGGER/CERESTES/) RAUMANNUS suku,( Saksa,Pommeri>Rauma>),Piikkiö>Rauma>Veteli
Suku oli tullut aikoinaan Saksasta, De Palude nimisenä. Suku oli 1500-luvun alussa Suomeen tullutta pommerilaista sukua.
Ätten har under flere olika namn, allt ifrån reformationstiden, beklätt prästämbeten i Finland och skall enligt traditionen härstamma från en pommersk adlig ätt de Palude.
Sigfrid Brücher, född omkr. 1528. Var präst vid någon av församl. i Åbo 1554, Pappina Turussa 1554. Sedan kapellan i Virmo socken i Finland. ,Mynämäen kappalainen, Död omkr. 1585.
Barn:
Mathias Sigfridi Brygger, född 1554 i Åbo. Prästvigd 1585. Tjänstg. kapellan i Virmo s. å. Prost och kyrkoherde i Raumo 1594-03-14. Död 1609-02-23 kl. 3 om morgonen i nämnda stad samt begraven i kyrkan därst., varest hans epitafium uppsattes. Gift efter 1594 med Christina Mathiædotter, död 1637-05-02 och begraven i Nystads kyrka, dotter av kyrkoherden i Nykyrke Mathias Petri, som jämte mågen underskrev det finska exemplaret av Uppsala mötes beslut. Matthias Sigfridi Brücher (Brygger) eli Cerestes, s. Turussa 1554. Vih. papiksi 1585. Mynämäen vt. kappalainen s.v. Rauman kirkkoherra 1593. Allekirjoitti Turussa 19. kesäk. 1593 Upsalan kokouksen päätöksen. Sai kuningas Sigismundilta 14. maalisk. 1595 vahvistuksen Juhana III:n hänen edeltäjälleen antamalle vapauskirjeelle.Osallistui Linköpingin valtiopäiville 1600. Mainitaan olleen etevä latinankielinen runoilija. Kuoli Raumalla 23.2.1609, haud. Rauman kirkkoon, jossa vielä tallella Karl Frerik Fredenheimin hankkima jäljennös hänen muistokseen hankkimasta epitafista. Puoliso Kristina Matthiae, k. 2. toukok. 1637, isä T.l. Uudenkirkon kirkkoherra Matthias Petri. Barn:
Jonas Mathiæ Cerestes, sedermera Raumannus, född 1608-10-26 i Raumo..' Gift 1639-11-30
RAUMANNUS Sigfridus (Mathiasson?)(/Henricusson?),toimi Piikkiön kirkkoherrana 1628-1630 lapsia: X, Josephus Saarijärven kirkkoherra 1647-82&,Ericus Raumannuksen isä tiedetään ja sen selvityksessä on ollut ratkaiseva tämä Saarijärven kirkkoherran Josephuksen tiedot.
RAUMANNUS 45,Ericus*1627-†x.4.1673†Veteli. Rauma>1642 Veteli. Kokkolan,Vetelin kirkkoherra,kappalainen,kapellan,Vetelin (ensimmäinen) kappalainen v.1643-1673,oli Turun Akatemian ensimmäisiä opiskelijoita 1640 puoliso 80,vaimo*1612-†8.1.1693†begr.8.1:uti hederlight och förnämblight folcks nährwaro lapsia: 41,Brita*1646-(+20.4/)+h.1.7.1688+uti barnfödelsen "s (om dödde")+?synnytyksessä,Veteli,h:i kyrk., kirkkoon,&8.1.1671GamlaKarleby puoliso Erich Mattsson Lång*1621, X, 81,Elias Raumannus/Forselius*15.1.1652-†4.2.1733,*Veteli,1671ylioppilas Turussa,x.7.1673 vihitty papiksi Turun hiippakunnassa,1&,2&.1693 kapellan,sacellanus in Wetil, ordinerad 1673 in Julio,YliVetelin pappi,kappalainen 1673-1733,1&(6 l),2&(15 l),1714 isonvihan aikana joutui pahoinpidellyksi,pakeni sen takia joksikin aikaa takametsiin,mutta palasi sittemmin kappalaisen virkaansa,(joka seurajakseen sai poikansa Jacob†1758,joka † lapsettomana), http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/,sl. 1671 Elias Forselius Elias Erici, Ostrobotniensis 2142. * Vetelissä 15.1.1652. Vht: Kokkolan Vetelin kappalainen Erik Raumannus (Ericus, † 1673) ja N.N. Ylioppilas Turussa sl. 1671 [Forselius] Elias Erici Ostrob _ 107. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1671] Elias Erici Forselius. | Sacellanus in Wetil 1693. Obiit 1733. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 7.1673. — Vetelin kappalainen 1673. Joutui isonvihan aikana pahoinpidellyksi 1714, pakeni sen takia joksikin aikaa takametsiin, mutta palasi sittemmin kappalaisenvirkaansa. † Vetelissä 4.2.1733. Pso: 1:o Brita Pettersdotter Stechius († 1684); 2:o Katarina Mullovius († 1743). Appi: Malmön linnoituksen saarnaaja Henrik Mullovius 889 (yo 1652, † 1666). Veli: Hailuodon kirkkoherra Gustaf Forselius 2569 (yo 1677, † 1707). Poika: kapteeni Erik Forselius, myöh. Forsell 4567 (yo 1700, † 1708). Poika: oululainen kauppias Johan Forselius U619 († 1779). Poika: Vetelin kappalainen Jakob Forselius U620 († 1758). Tyttärenpojan poika: varatuomari Erik Johan Bergbom 11152 (yo 1797, † 1832).
Gustaf Forselius,yo 1677,Hailuodon kirkkoherra, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/, sl. 1677 Gustaf Forselius Gustavus Erici, Ostrobotniensis 2569. Vht: Kokkolan Vetelin kappalainen Erik Raumannus (Ericus, † 1673) ja N.N. Ylioppilas Uppsalassa 21.8.1673 Gustavus Erici Forsselius O-Bothn. n. j. Ylioppilas Turussa sl. 1677 [Forselius] Gust. Erici Ostrob _ 133. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1677] Gustavus Erici Forselius. Ups. depos. | Primum Sacellanus, deinde 1698 Pastor in Carlö. Obiit 1707. — Apulaispappi Raahessa (1688). Hailuodon kirkkoherran apulainen 1692, vt. kirkkoherra (1696), kirkkoherra 1698. † Hailuodossa 1707. Pso: Maria Curnovius († 1736). Appi: Kajaanin pormestari, kihlakunnantuomari Johan Curnovius 8 (yo 1640, † 1665). Veli: Vetelin kappalainen Elias Forselius 2142 (yo 1671, † 1733). Poika: kersantti Henrik Forselius, myöh. Forsell 5052 (yo 1708, † 1719). . RAUMANNUS 81,Maria*1647-†h:7.4.1729*ja†Veteli puoliso DIDRICH Anders*1600/*1650-)-†e.7.4.1729,(†1725)
Taulu 689 (taulusta 690) XI Anders Didrich, s. 1650 Saksa ?, k. 1730 Puoliso: Maria Raumanus, Taulusta 498, 688, s. 1647 Veteli, k. 7.4.1729 Veteli Vanhemmat taulusta 691 Erik Raumannus, Vetelin kappalainen, s. 1627 Rauma, k. 1673 Veteli ja N.N. Lapset: 1. Marketta Andersdotter Didrich, s. 1684. Tauluun 688. 2. Liisa Antintyär Didrich, s. 1687
Taulu 691 (taulusta 692)
XII Erik Raumannus, Vetelin kappalainen, s. 1627 Rauma, k. 1673 Veteli (Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852,
Vanhemmat taulusta 692 Sigfrid Raumannus, Piikkiön kirkkoherrana 1628-1630 ja N.N.
Puoliso: N.N., Taulusta 689 (Sursill 06).
Lapset:
1. Brita Raumannus, s. 1646 Veteli, k. 1.7.1688 Veteli
2. Maria Raumanus, s. 1647 Veteli. Tauluun 689.
3. Elias Forselius, Vetelin kappalainen, s. 15.1.1652 Veteli, k. 4.2.1733 Veteli
Taulu 692 (taulusta 693) XIII Sigfrid Raumannus, Piikkiön kirkkoherrana 1628-1630 Vanhemmat taulusta 693 Henric ja -. Puoliso: N.N., Taulusta 691 Lapset: 1. Erik Raumannus, s. 1627 Rauma. Tauluun 691.
Taulu 693 XIV Henric Puoliso: -, Taulusta 692 Lapset: 1. Sigfrid Raumannus. Tauluun 692.
Ericus Raumannus, asiakirjoissa useimmiten Herra Erkki, kansan suussa ehkä tuttavallisemmin Rauman Erkki, oli Ylivetelin kappelin ensimmäinen kappalainen vuosina 1643 - 1673. Hänen opetti Sanaa ja jakoi sakramentteja tällä kirkonmäellä seisoneessa ensimmäisessä kirkossa. Hän opetti myös kouriintuntuvammin viljelyä rakentamalla pappilansa Koskelan koko seudun mallitilaksi. Hänen poikansa Elias ja pojanpoikansa Jacob olivat vuorollaan Ylivetelin kappelin opettajia aina vuoteen 1758. Erkki, monien meidän esi-isämme, oli kirjan mies, teorian taitaja, mutta myös käytännön, käden työn osaaja, viljelyn, culturan eri alueilla. Tämän runsaan sadan vuoden kuluessa esivanhempamme raivasivat tälle jokiaukealle sen lakeuden.
Erik, Josef ja mahd Johannes Cerestes olisivat Sigfrid Raumalaisen
poikia, joka mainitaanTurun tuomiokirkon tileissä 1608, vaimo olisi Anna Matintytär.Ja Sigfridin isä Matthias Sigfridi Brygger-Cerestes * 1554 Rauman kirkkoherrana vuoteen 1609.
.
I Sigfrid Raumannus, s. ?, k. ?. Toimi Piikkiön kirkkoherrana 1628-1630 Leinbergin matrikkelin ja Piikkiön historia I mukaan hänen isänsä oli Henrik. Lapset: Eerik Raumannus. Tauluun 2. Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?. Tauluun 3.
Taulu 2 (taulusta 1) II Eerik Raumannus k. Veteli. Vetelin ensimmäinen kappalainen v.1643-1673, oli Turun Akatemian ensimmäisiä opiskelijoita 1640. Puoliso: Raumannus, s. 1613 ?, k. 8.1.1693 Veteli. Haudattu Veteliin kunniallisten ja ylhäisten ihmisten läsnäollessa. Lapset: Maria Raumannus, s. Veteli, k. 7.4.1729 Veteli. Puoliso: Anders Didrichq Gustav Raumannus, s. Veteli. Brita Raumannus, s. Veteli, k. 20.4.1688 Veteli. Puoliso: Erkki Matinp. Lång-Röring, s. 1621 Veteli, k. 20.4.1704 Veteli. Vanhemmat: Matti Hanninp. Lång, s. noin 1606 Veteli, k. Veteli. Isäntänä Långilla 1648 - 1663 Kuollut viimeistään 1670,koska silloin jaettiin perintöä. Kaisa Markuntr., s. noin 1597 Veteli?, k. 7.9.1679 Veteli. Oli 550:s ruumis joka kappelissa oli haudattu ja toinen ruumis joka haudattiin uuteen kirkkoon (lukkarin Hannu Heikinpojan kertoman mukaan). Hautapuheen teksti 1 Kuningastenkirja k.8: 63. Elias Eriksson Raumannus, s. 15.1.1651 Yliveteli, Vaasa, Finland, k. 4.2.1732 Yliveteli, Vaasa, Finland. 1. puoliso: Brita Pettersdr. Steccius, s. 1655 Alatornio, Lappi, Finland, k. 1684 Yliveteli, Vaasa, Finland. Vanhemmat: Petter Håkonss. Steccius, s. noin 1615 Umeå, Västerbotten, Sweden, k. 1658. Brita Gabrielsdr. Calamnius, s. noin 1630 Finland. 2. puoliso: Catharina Henriksdr. Mullovius, s. 1664 Finland, k. 12.6.1743 Kälviä, Vaasa, Finland. Vanhemmat: Heikki Tuomaass. Mullo, s. noin 1630 Vähäkyrö, Vaasa, Finland, k. 1665-1667 Jämtland, Sweden. Beata Martinsdr. Alstadius, s. noin 1635 Finland, k. 1695 Perniö, Turku-Pori, Finland.
Taulu 3 (taulusta 1) II Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?, k. ?. Saarijärven kirkkoherrana 1647 - 1682. Lapset: Maria Josefintr Raumannus, s. Saarijärvi?, k. 11.2.1729 Kokkola. Puoliso: Johan Juhonp. Muurari-Röring, s. 26.8.1674 Kokkola, k. Kokkola. Veteliläissyntyinen porvari, Virrankosken mukaan epäilemättä Kokkolan lukkari Johan Röring. Vanhemmat: Juho Matinp. Lång-Hannila-Röring, Muurari, muurarimestari,Kokkolan porvari, s. 1624 Veteli, k. 17.5.1705 Kokkola. Margareta Juhontr., k. 11.1678 Kokkola.
Tässä alla olevien avioliittojen katsovat viisaat sukututkijat liittävän nämä kaksi Raumannus pappia veljeksiksi ja Josephuksen patronomi tiedetään, näin minulle on asia selvitetty minua viisaampien taholta.
Tämä Saarijärven Josephin tytär menee siis Erkki Matinpoika Lång-Röringin veljen pojan kanssa naimisiin. Erkki taas on Erik Raumannuksen vävy.
Eerik Raumannus k. Veteli. Vetelin ensimmäinen kappalainen v.1643-1673, oli Turun Akatemian ensimmäisiä opiskelijoita 1640. Puoliso: Raumannus, s. 1613 ?, k. 8.1.1693 Veteli. Haudattu Veteliin kunniallisten ja ylhäisten ihmisten läsnäollessa.
Lapsi: Brita Raumannus, s. Veteli, k. 20.4.1688 Veteli. Puoliso: Erkki Matinp. Lång-Röring, s. 1621 Veteli, k. 20.4.1704 Veteli. Vanhemmat: Matti Hanninp. Lång, s. noin 1606 Veteli, k. Veteli. Isäntänä Långilla 1648 - 1663 Kuollut viimeistään 1670,koska silloin jaettiin perintöä. Kaisa Markuntr., s. noin 1597 Veteli?, k. 7.9.1679 Veteli. Oli 550:s ruumis joka kappelissa oli haudattu ja toinen ruumis joka haudattiin uuteen kirkkoon (lukkarin Hannu Heikinpojan kertoman mukaan). Hautapuheen teksti 1 Kuningastenkirja k.8: 63.
Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?, k. ?. Saarijärven kirkkoherrana 1647 - 1682. Lapsi: Maria Josefintr Raumannus, s. Saarijärvi?, k. 11.2.1729 Kokkola. Vihitty 21.2.1694 Kokkolassa Puoliso: Johan Juhonp. Muurari-Röring, s. 26.8.1674 Kokkola, k. Kokkola. Veteliläissyntyinen porvari Virrankosken mukaan epäilemättä Kokkolan lukkari Johan Röring. Vanhemmat: Juho Matinp. Lång-Hannila-Röring, Muurari, muurarimestari,Kokkolan porvari, s. 1624 Veteli, k. 17.5.1705 Kokkola. Margareta Juhontr., k. 11.1678 Kokkola.
Jos Naantalin pedagogi Ericus Sigfridi http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...kilo.php?id=66 vamistetaan samaksi kuin Vetelin kappalainen Erik Raumannus, niin sitten hänen isänsä varmistuisi.
Isää ei ole merkitty Erikille myöskään ylioppilas matrikkelissa: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmat...lo.php?id=2142
"Eräs Matthias Brygger, pastori, jonka suku oli tullut aikoinaan Saksasta, De Palude nimisenä. Hänet mainitaan myös Raumannus suvun kantaisänä.
linkki:
http://mantyreima.suntuubi.com/?cat=7&print=1
ja tekstiä rompulta "Riddarhusets stamtavlor på CD-ROM 3.0",
Adliga ätten FREDENHEIM, nr 1980, utdöd. Adlad 1769-07-20, introd. 1772. Utdöd 1841-02-12
Ätten har under flere olika namn, allt ifrån reformationstiden, beklätt prästämbeten i Finland och skall enligt traditionen härstamma från en pommersk adlig ätt de Palude. 1 Cbh. 2 Lå. 3 As. 4 Medd. av professor K. Hedman, Vasa. 5 Åbo.
TAB. 1.
Sigfrid Brücher, född omkr. 1528. Var präst vid någon av församl. i Åbo 1554. Sedan kapellan i Virmo socken i Finland. Död omkr. 1585.
Barn:
Mathias Sigfridi Brygger, född 1554 i Åbo. Prästvigd 1585. Tjänstg. kapellan i Virmo s. å. Prost och kyrkoherde i Raumo 1594-03-14. Död 1609-02-23 kl. 3 om morgonen i nämnda stad samt begraven i kyrkan därst., varest hans epitafium uppsattes. Gift efter 1594 med Christina Mathiædotter, död 1637-05-02 och begraven i Nystads kyrka, dotter av kyrkoherden i Nykyrke Mathias Petri, som jämte mågen underskrev det finska exemplaret av Uppsala mötes beslut.
Barn:
Jonas Mathiæ Cerestes, sedermera Raumannus, född 1608-10-26 i Raumo..' Gift 1639-11-30 på Alakylä gård i Rimito socken med Elisabet Belter, död i barnsäng 1656-02-15, dotter av Simon Pauli Belter. Gift 2:o 1657-05-12 på sitt hemman Männäis med Margareta Larsdotter, död 1671-05-17, dotter av kyrkoherden i Lokalaks (numera med Vemo införlivade) pastorat Laurentius Thomæ. Barn: 1. Andreas Jonæ Raumannus, sedermera Mennander, född 1640-11-20 i Åbo.
Laurentius Matthiae Raumannus (n. 1520-1580) oli Iin kirkkoherra 1563-1580. Hän on ( Iin Liedes-suvun) kantaisä. Nyt kun kuulisimme Rauman suunnalta, milloin kirkkoherra Mathias Sigfridinpk. Brücher suunnilleen eli, niin voisi katsoa, sopivatko edes elinvuodet kohdalleen. Mathiaksen isä oli Mynämäen kappalainen Sigfrid Brücher, suku oli 1500-luvun alussa Suomeen tullutta pommerilaista sukua.
Nimi Raumannus on tainnut olla monen suvun käytössä ilman sukulaisuussuhteita.
> Voisiko Iin kirkkoherrana 1560-1580-luvuilla vaikuttanut Laurentius Matthiae Raumannus olla kyseisen Matts Brucherin poika ? Ainakin Laurentius tuli Iihin 1550-luvulla Raumalta ! >
- Rauman kirkkoherra
> > 1500-luvun alkupuolella oli Rauman kirkkoherrana Mathias Sigfridinpoika Brücher. Hänellä oli poika Jonas, joka otti nimen Raumannus ja hänellä taas poika Anders, joka otti nimen Mennander. (Nämä tiedot pitäisi olla Strandbergin Herdaminnesta, en pääse nyt itse tarkistamaan)
Seuraavat tiedot löytyvät Mennanderin suvun selvityksestä (olisikohan ollut Sukukirjasta):
Sigfrid Brücher, s. 152(8). Pappina Turussa 1554. Mynämäen kappalainen. K. 158(5).Poika:
Matthias Sigfridi Brücher (Brygger) eli Cerestes, s. Turussa 1554. Vih. papiksi 1585. Mynämäen vt. kappalainen s.v. Rauman kirkkoherra 1593. Allekirjoitti Turussa 19. kesäk. 1593 Upsalan kokouksen päätöksen. Sai kuningas Sigismundilta 14. maalisk. 1595 vahvistuksen Juhana III:n hänen edeltäjälleen antamalle vapauskirjeelle.Osallistui Linköpingin valtiopäiville 1600. Mainitaan olleen etevä latinankielinen runoilija. Kuoli Raumalla 23.2.1609, haud. Rauman kirkkoon, jossa vielä tallella Karl Frerik Fredenheimin hankkima jäljennös hänen muistokseen hankkimasta epitafista. Puoliso Kristina Matthiae, k. 2. toukok. 1637, isä T.l. Uudenkirkon kirkkoherra Matthias Petri. Hänellä oli seitsemän lasta, kolme tytärtä ja neljä poikaa, joista tunnetaan: Jonas Matthiae Raumannus(alk. Cerestes) jne.
Onko kukaan löytänyt tietoja Christina Matthiae Petrin k. 2.4.1637 Rauma vanhemmista? ( mahdollisesti isä Mathiae Petri s. 1533 Soderkoping, Sverige.)Christinan 1 lapsi Jonas Matthiae Cerestes or Raumannus s. 26.10.1608 Rauma. Hänen pojan poika Jonas Andersson Mennander toimi Pirkkalan kirkkoherrana ( Jakob Raumannus Pirkkalan kirkkoherra) Familysearch.org löytyy Matthias Petrin lapsia 7, joista tytär N s.n. 1595 ( ikä sopisi )Yhteistä kaikille on pappissuku-jatketaan etsintöjä.
RAUMANNUS Raumannuksista, kyllä Erik Raumannuksen isä tiedetään ja sen selvityksessä on ollut ratkaiseva tämä Saarijärven khra:n Josephuksen tiedot. I Sigfrid Raumannus, s. ?, k. ?. Toimi Piikkiön kirkkoherrana 1628-1630 Leinbergin matrikkelin ja Piikkiön historia I mukaan hänen isänsä oli Henrik. Lapset: Eerik Raumannus k. Veteli. Vetelin ensimmäinen kappalainen v.1643-1673, oli Turun Akatemian ensimmäisiä opiskelijoita 1640. Puoliso: Raumannus, s. 1613 ?, k. 8.1.1693 Veteli. Haudattu Veteliin kunniallisten ja ylhäisten ihmisten läsnäollessa. Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?, k. ?. Saarijärven kirkkoherrana 1647 - 1682.
(?EricusRaumannus*1627 hänen isä=Sigfrid Raumannus, s. ?, k. ?. Toimi Piikkiön kirkkoherrana 1628-1630 Leinbergin matrikkelin ja Piikkiön historia I mukaan hänen isänsä oli Henrik.?
Tämän Erik Raumannuksen juurien etsinnässä on ollut tunnettuja sukututkijoita suuri joukko ja uskon heidän tutkimuksiinsa kyllä enemmän kuin tähän Sursill-tutkimukseen.Yritettiinhän tässä jokunen vuosikymmen sitten tehdä Raumannuksesta aatelinen kun ruotsissa kuulemma sellainen aatelinen suku on. Minulla on tällainen tutkittu tieto(en ole itse tutkinut): Taulu 1 I Sigfrid Raumannus, s. ?, k. ?. Toimi Piikkiön kirkkoherrana 1628-1630 Leinbergin matrikkelin ja Piikkiön historia I mukaan hänen isänsä oli Henrik. Lapset: Eerik. Tauluun 2. Josephus Sigfridi s. ?. Tauluun 3.
Taulu 2 (taulusta 1) II Eerik Raumannus k. Veteli. Vetelin ensimmäinen kappalainen v.1643-1673, oli Turun Akatemian ensimmäisiä opiskelijoita 1640. Puoliso: Raumannus, s. 1613 ?, k. 8.1.1693 Veteli. Haudattu Veteliin kunniallisten ja ylhäisten ihmisten läsnäollessa. Lapset: Maria s. Veteli, k. 7.4.1729 Veteli. Puoliso: Anders Didrichq Gustav s. Veteli. Brita s. Veteli, k. 20.4.1688 Veteli. Puoliso: Erkki Matinp. Lång-Röring, s. 1621 Veteli, k. 20.4.1704 Veteli. Vanhemmat: Matti Hanninp. Lång ja Kaisa Markuntr. Elias s. 15.1.1651 Yliveteli, Vaasa, Finland, k. 4.2.1732 Yliveteli, Vaasa, Finland. 1. puoliso: Brita Pettersdr. Steccius, s. 1655 Alatornio, Lappi, Finland, k. 1684 Yliveteli, Vaasa, Finland. Vanhemmat: Petter Håkonss. Steccius ja Brita Gabrielsdr. Calamnius. 2. puoliso: Catharina Henriksdr. Mullovius, s. 1664 Finland, k. 12.6.1743 Kälviä, Vaasa, Finland. Vanhemmat: Heikki Tuomaass. Mullo ja Beata Martinsdr. Alstadius.
Taulu 3 (taulusta 1) II Josephus Sigfridi Raumannus, s. ?, k. ?. Saarijärven kirkkoherrana 1647 - 1682. Lapset: Maria s. Saarijärvi?, k. 11.2.1729 Kokkola. Puoliso: Johan Juhonp. Muurari-Röring, s. 26.8.1674 Kokkola, k. Kokkola. Veteliläissyntyinen porvari Virrankosken mukaan epäilemättä Kokkolan lukkari Johan Röring. Vanhemmat: Juho Matinp. Lång-Hannila-Röring, Muurari, muurarimestari,Kokkolan porvari ja Margareta Juhontr.
Hei Raumannuksen tutkijat.
En tiedä miten laajasti olette tutkineet Raumannusta joita löytyy useampaa eri sukua tai eri kantaisää. En myöskään tiedä miten laaja selvittäjä porukka asian ympärillä pyörii. Mutta rohkenen laittaa lusikkani soppaan. Netissä löytyy esipolvitauluina mm. Paulus Simonis Raumannus, Mouhijärven kkhra 1662-1682 jolloin kuoli. Puoliso Agneta Henriksdotter. www.kotisuvut.mtv3.fi/oma/hsmpy/salo.html Omakohtaisia kokemuksia löytyy Pirkkalan rovasti Jaakko Raumannuksesta. Hänen suuri jälkeläisi porukka otti käyttöön Birkman nimen.
Raumannus-aiheesta hieman Hei! Me odotamme mielenkiinnolla läpimurtoa tässä Raumannus asiassa, Perhojokilaaksossa on erittäin laaja joukko Raumannus-suvun jälkipolvia. > > Sitten tuohon sukulaisuuskysymykseen. Asiahan on niin, että selkeää dokumentoitua tietoa näiden mainittujen henkilöiden keskinäisestä sukulaisuudesta ei ole. Saarijärven Josef Raumannuksen isän nimi Sigfrid tiedetään. Vetelin pappi Erikistä (kappalainen vuodesta 1643) sitä ei varmuudella tiedetä. Vain se, että Turun Akatemian ensimmäisellä vuosikurssilla (1640-41) opiskeli raumalainen Ericus Sigfridi. Erikin ja Josefin tyttäret tosiaan avioituivat Vetelistä lähtöisin olevaan Röring-sukuun. Sitten tiedämme, että Piikkiön kirkkoherrana oli vuosina 1628-30 Sigfridus Raumannus. Piikkiön tuomiokirjan (1635) mukaan Sigfridin leski oli nimeltään Catharina Matsintytär. > > Tästä olen johdatellut itsekseni sellaista sukuyhteyttä, että tämä Sigfridus Raumannus olisi ollut Rauman kirkkoherra Matthias Brücherin vävy. Vähän niinkuin tuon Olavin mainitseman "piiri pieni pyörii"- hengessä. Lapuan kirkkoherra Gregorius Raumannuksen isän nimi oli Matthias (ei Bartholomeus), joten hän sopisi Jonas Raumannuksen veljeksi. Myös on syytä huomata, että ennen Lapuaa Gregorius vaikutti Uudessakaarlepyyssä, johon sittemmin avioitui mm. Erik Raumannuksen tytär Elisabeth Forselia (aviomies Matts Andersson Nyman/Neuman). Tämän vävy oli taas Johan Juniander. Uudessakaarlepyyssä vaikutti Leo Nyholmin mukaan Dirich-suku ja kuinka ollakaan eräs Erik Raumannuksen vävy oli kengitysseppä Anders Di(d)rich. Ja Raumannuksen vävynä oli myös Georg Hordelius Uudenkaarlepyyn koulusta (sittemmin Kuortaneen pappi). Ja taas "piiri pieni pyörii"... >
(Matthias Sigfridi Brucher/Brygger eli Cerestes,Rauman kirkkoherra,jolla oli 4 poikaa ja 3 tytärtä.)
> > Piikkiön kirkkoherra (1628-30) Sigfrid Raumannuksen isän mainitaan olleen Henricus. >
3) Sigfrid Raumannus, Piikkiön kirkkoherra 1628-30 (Strandbergin matrikkeli ei häntä mainitse). Leinbergin matrikkelin ja Piikkiön historia I:n mukaan hänen isänsä olisi ollut Henrik. Vuoden 1635 oikeuden pöytäkirjassa hänet mainitaan ilman patronyymiä nimellä Sigfridum Raumanum. Leinberg mainitsee hänen käyttäneen sinetissään kirjaimia SR eli etunimen/sukunimen alkukirjainta silloisen yleisen tavan etunimen/patronyymin alkukirjaimien sijaan. Jos tuo em. Elgenstiernan tieto Mouhijärven Pauli Raumannuksen isän nimestä pitää paikkansa, niin tässä olisi hänen isäkseen sopiva Raumannus-pappi.
4) Ericus Sigfridi Raumannus, Turun akatemian ensimmäisiä opiskelijoita vuonna 1640 (Borealis-osakunnan matrikkelinumero 10), kuten Pauli Raumannuskin. Aina Lähteenojan kirjoittamassa Rauman historiassa ei häntä mainita muiden raumalaisten opiskelijoiden joukossa, mutta minä uskon kyseessä olleen tutkijan "sanasokeuden", koska Erik oli opiskelijoiden aakkosellisessa luettelossa etunimensä mukaisessa kohdassa ja vielä yhtäläisyysmerkillä varustettuna erään kaimansa perässä. Erik oli Vetelin kappalainen vuodesta 1643 aina kuolemaansa 1673 asti. Hän on mm. minun esi-isä.
5) Josephus Sigfridi Raumannus, Saarijärven kirkkoherra 1647-82. Erikin veli. Josefin tytär avioitui Kokkolassa Vetelistä lähtöisin olleeseen Röring-sukuun, kuten myös Erikin tytär.
6) Jonas Matthiae Raumannus, s. 1608 Rauman kirkkoherra Matthias Sigfridi Bryggerin poikana. Turun lukion kollega 1630-luvulla, Raamatun suomennoskomitean sihteeri, Uudenkirkon eli Kalannin kappalainen 1640-luvulta 1670-luvulle. Jälkipolvet ottivat Kalannin Männäisten kylän mukaan nimekseen Mennander. Tämän pappissuvun ehkä tunnetuin edustaja oli Turun piispa ja myöhempi Uppsalan arkkipiispa K.F.Mennander, jonka poika aateloitiin Fredenheim-nimellä.
7) Gregorius Matthiae (ei Bartholomae) Raumannus, Lappväärtin, Uudenkaarlepyyn ja Lapuan pappi, k. 1661. Suurella todennäköisyydellä edellisen veli. Sursill-tiedoissa (mm. CD) esiintyy väärä patronyymi. Oikea löytyy mm. Genos 1942, s. 88 ja Genos 1952, s. 36. Lisäksi Erik Raumannuksesta on Sursill-rompussa tehty Gregoriuksen ja Annan poika, vaikka Gregorius solmi avioliiton vasta 1630-luvun lopulla hänen vaimonsa Anna Sigfridintyttären jäätyä leskeksi Lappväärtin kh. Johannes Ljungonpojasta vuoden 1635 paikkeilla. Kuten tiedämme, niin Erik Raumannus aloitti papin uran jo 1640-luvun alussa. Näin eri henkilöitä "sovitetaan" väkisin yhteen pelkkien nimien perusteella katsomatta esim. vuosilukuja ja muita olennaisia saatavilla olevia tietoja. Ilman päättelyä ja lähdekritiikkiä esitetyt tiedot esiintyvät tässäkin tapauksessa sukututkijoiden tietoja ja sukutauluja vääristävinä Sursillianassa.
Tuli vähän runsaanlaisesti tekstiä, mutta ehkä tämä auttaa joitain Raumannuksista kiinnostuneita sukututkijoita löytämään esivanhemmalleen "oikean" paikan.
Hei!
Vuosikymmeniä olen eräiden muiden lailla pähkäillyt Vetelin kappalaisen Erik Raumannuksen vaimon henkilöllisyyttä. Hautajaistietojen (tammikuu 1693) mukaan hän oli syntynyt n. 1612/13. Hän on pysynyt salaperäisenä henkilönä ja monenlaista hypoteesia olen hänen henkilöllisyydestään tehnyt.
Nyt ajattelin ottaa asiassa aivan uuden näkökulman. Tiedämme, että pappi Raumannuksen ja rouva NN:n lapset käyttivät sukunimeä Forselius/Forselia. Virrankoski olettaa nimen tulleen käännöksenä Vetelin pappilan nimestä (Koskela). Mitään muuta perustelua tähän oletukseen ei liity.
Jospa katseet pitäisikin kääntää Pohjanlahden toiselle rannalle. Ruotsissa, (varsinkin Länsi-Pohjan alueella) vaikutti 1600-luvun alkupuolella useampi pappissuku, jotka käyttivät nimeä Forselius/Forselia. Mm. Forsman-Koskimies-suvun alku löytyy tällaisesta perheestä.
Hypoteesini tässä kohden on, että Erik Raumannuksen vaimo saattoi olla ruotsalainen ja kantoi nimeä Forselia. Luontevasti hänen lapsensa omaksuivat aikanaan sitten äitinsä nimen. Todisteita minulla ei tässä vaiheessa ole, mutta tämä malli selittäisi monta asiaa. Toivon, että tästä asiasta kiinnostuneet sukututkijat pohtisivat tätä hypoteesia ja tekisivät laillani asiaan liittyviä lisäselvityksiä ja -tutkimuksia.
Yksityisempää sukuintressiä esiintyi kautta 1700-luvun muuallakin, kaikkialla, missä edellispolvilta perittyjä Perhe-Raamattuun tehtyjä syntymä-, vihkimä- ja kuolinmerkintöjä täydennettiin ja niiden pohjalta laadittiin käsikirjoituksina leviäviä selvityksiä omasta suvusta. Tällainen harrastaja oli esimerkiksi myös tunnettu Carl Fredrik Mennander nuorempi, Fredenheiminä aateloitu, joka koki johtaa sukuaan pommerilaisesta de Palude-aatelissuvusta. Aateluuden osoittaminen oli 1700-luvulla vielä varsin tärkeätä, liittyihän ensimmäisen säädyn jäsenyyteen monia konkreettisia etuisuuksia, ennen kaikkea, jos onnistui pääsemään suorastaan Ritarihuoneen kirjoihin. Ehkä Fredenheim olisi saanut aateliskirjeen ansioillaankin; hieno syntyperä ei kuitenkaan ollut haitaksi.
Tommy Pohjanen sukujuuret:
Sähköposti:
x-internet@hotmail.com
