Pori - Björneborg
Kohteesta SshyWiki
Versio hetkellä 7. maaliskuuta 2016 kello 11.13 – tehnyt Miisa (keskustelu | muokkaukset) (→Historiaa)
Sisällysluettelo
Tietoja kirkonarkistosta
Yleistä
Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat
Historiaa
Porin palot
- 1571 31 taloa 88:sta paloi.
- 1603 Lähes koko kaupunki paloi.
- 1640 Parhaiten rakennettu kaupunki, 40 taloa, paloi.
- 1666 Suurin ja varakkain osa kaupunkia, mm. raatihuone, paloi.
- 1687 Kymmenkunta taloa paloi.
- 1692 Koko Linnan kaupunginosa eli neljäsosa rakennetusta alueesta paloi, 25 taloa ja 45 varastoaittaa.
- 1698 Lähes koko kaupunki eli 137 taloa, 89 aittaa, 109 latoa, mylly, kirkko, kellotapuli, leipomo, raatihuone, tullisilta, tullitupa ja koulu paloivat. Vain muutama talo kaupungin laidoilla säästyi.
- 1801 Koko kaupunki (272 taloa ja julkiset rakennukset) kirkkoa ja yhtä mökkiä lukuun ottamatta paloi.
- 1852 Lähes koko vanha kaupunki paloi, 295 rakennettua tonttia 392:sta ja mm. kirkko ja koulu
- Lähde: Museovirasto;Teemu Mökkönen Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. [1]
'Porin historiaa' [2]
Pori syntyi, kun Ulvilan kaupunki siirrettiin 1558 nykyiselle Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle. Kaupunki sai privilegionsa 1564. Pori kuului Ulvilan kirkkoherrakuntaan vuoteen 1877 saakka, mutta pääsi eroamaan Ulvilasta vasta 1919 ja sai ensimmäisen oman pappinsa 1922. Tosin itsenäisenä kirkkoherrakuntana Pori oli ollut aikaisemminkin vuosina 1584-1602. Poriin kuuluu Ulvilasta 1604 erotettu Reposaaren satama-alue, joka muodostettiin rukoushuonekunnaksi 1876 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1929, jolla kuitenkin oli kaupungin kanssa mm. yhteinen valtuusto.
- Porin kaupunki- ja maaseurakunta toimi myös yhteen vaikka kunnallisesti se oli erillään vuoteen 1967 saakka. Mäntyluoto ja Yyteri liitettiin 1911 ja Uniluoto 1912 maaseurakunnasta kaupunkiin. Ulvilasta liitettiin Mäntyluoto sekä Toejoen alue 1942. Maaseurakunnasta liitettiin 1954 Ruosniemen, Hyvelän, Uus-Aittaluodon, Vähärauman kylät sekä osia Tuorniemen ja Pietniemen kylistä.
- Vuonna 1959 Porin kaupunki- ja maaseurakunta päätettiin jakaa neljään eri seurakuntaan: Keski-Porin, Porin Teljän, Porin Läntiseen ja Pihlajavan seurakuntaan. Vuonna 1961 toteutui Länsi-Porin ja Pihlajavan seurakunnat ja jäljelle jääneestä tuli kaksikielinen Keski-Pori. Teljän seurakunta erosi Keski-Porista 1966. Vuonna 1972 Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin ja seurakunta muutettiin yhdeksi Porin seurakunnista. Reposaari on Porin seurakuntayhtymän kuudes seurakunta.
- Lainaus: HisKi - Suomen Sukututkimusseura [3]
- Pori 1850-luvun alussa [4]
Asukasluku
Kylät
- Porin kaupunki
- Reposaari (Räfsö)
- Aittaluoto
- Friitala
- Gammelgård,
- Harjunpää,
- Hyvelä
- Koivisto
- Pappila
- Porin kaupunki
- Rauma
- Ruosmeri
- Saari
- Sunniemi
- Tuorsniemi
- Uus-Aittaluoto
- Vanhakylä
- Yyteri
- Valtion maat ja rautatiet
- Koko kunta
- Tarkemmat tiedot Porin kaupungin ja Porin maalaiskunnan osista lähdeaineistosta Kansallisarkiston digitaaliarkistosta löytyvästä Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni tunniste Bia:58
Talot
Isäntäluettelot
Kirjallisuus
- Porin kaupungin historia: J. W. Ruuth
- Porin kirkot ja hautausmaat: Reinhold Grönvall: Satakunta IV 1916
- Kyläsaaren kylän vuosisataisia vaiheita: Ilmari Rimpinen:
- – Moniste Porin (msk) Kyläsaaren (Kokemäensaari, Inderö) talojen vaiheita ja isäntäluetteloita 1500-luvulta 1900-luvun alkupuolelle
- Porin historia I ja II (Pori 1958) Jalmari Jaakkola (I) ja Mauno Jokipii (II)
- Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita: E. Granit-Ilmoniemi: Porin kauppiasyhdistys 1931.
- – Sisältää henkilötietoja porilaisista kauppias- ja porvarissuvuista 1600–1880. [14]
- Porin triviaalikoulun oppilasluettelot 1722, 1733, 1737 ja oppilasmatrikkeli 1738–1842: Kaarlo Jäntere: Helsinki: Porin kaupunki 1926 (Turku: Uuden Auran kirjapaino)
- – Pori ja ympäristökunnat, lähes jokaisesta nimi, syntymäaika tai ikä, kotipaikka ja koulussaoloaika.
