Leppävirta

Kohteesta SshyWiki
Versio hetkellä 24. joulukuuta 2009 kello 18.01 – tehnyt Movitz (keskustelu | muokkaukset) (Suur-Leppävirran kyliä ja taloja)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Paikkakunnat

Pikaohje sivun muokkaamiseen


Tietoja kirkonarkistosta

Yleistä

Säilyneet Ruotsin vallan aikaiset asiakirjaryhmät

Rippikirjat

  • 1699-, säilynyt täydellisesti, merkintöjä 1700-luvun alkuvuosiin saakka (n. 1710)
  • n. 1715 väestöluettelo, ns. ikäkirja (rippikirjan 1699 lopussa). Käsittää järjestyksessä ainakin seuraavat kylät ja kylänosat: Reinikkala, Konnuslahti, Leppävirta, Pussilantaipal, Puurtilanlahti, Luttila, Varkaus, Konnuslahti, Sarkaniemi, Halola, Hangasmäki, Lapinmäki, Saamainen, Osmajärvi, Petromäki, Lylymäki, Tanskansaari, Kurolanlahti, Kopolanniemi, Pitkälänniemi, Sarkamäki, Saahkarlahti, Riihiranta, Mustinmäki, Timola, Valkiamäki, Sydänmaa, Huovila, Juurikkasalmi, Hukkasen torppari (Leppämäkeä), Kartansalon torppari, Timola, lopuksi säätyläisiä.
  • 1723-, Tanskansaari, Halola ja osa Huovilaa puuttuvat alusta, muuten moitteeton. Merkintöjä pääasiallisesti vuoteen 1730.
  • 1738-1752, Tanskansaari, Halola, Huovila, Haapamäki, Hangasmäki, Huovilansalmi, Juurikkasalmi ja osa Konnuslahtea puuttuvat alusta, muuten säilynyt hyvin.
  • 1753-1760, samat kylät puuttuvat kuin edellisestä rippikirjasta. Konnuslahtea vain yksi sivu.
  • 1761-1767, moitteettomasti säilynyt ja erinomaisen siistillä käsialalla pidetty, joskin sivut 144-149 puuttuvat.
  • 1777-83, alkusivut säilyneet huonosti, ainakin Halola ja Huovila puuttuvat kokonaan. Säilynyt paremmin Hangasmäestä lähtien. Merkintöjä tehty paikoin vuoteen 1789 asti.
  • 1790-1801, alkusivut tuhoutuneet, Haapamäkeä säilynyt vain yksi sivu, alkaa varsinaisesti Huovilasta. Sivut 111-118 sekä 120-202 puuttuvat tyystin.
  • 1802-1813, hyvin säilynyt ja siististi pidetty.

Lastenkirjat

  • Lastenkirja 1798-1808, sivut 399-408 puuttuvat, muuten moitteeton. Mukana rippilasten luettelo 1811, lopussa luettelo kinkeripaikoista.

Historiakirjat

  • Syntyneet ja kastetut (marraskuu 1743-joulukuu 1761, 1798-)
  • Vihityt (marraskuu 1743-joulukuu 1779, 1798-)
  • Kuolleet ja haudatut (marraskuu 1743-joulukuu 1765, 1798-)

Muu lähdeaineisto

Tuhoutuneet ja puuttuvat kirjat

  • Rippikirja 1767-1777
  • Syntyneet ja kastetut (1762-1797)
  • Vihityt (1780-1797)
  • Kuolleet ja haudatut (1766-1797)

Historiaa

Erotettiin Kuopion pitäjästä (Tavisalmesta) vuonna 1639, joskin monet uuden pitäjän kylistä olivat kuuluneet hallinnollisesti Rantasalmen pitäjään.

Leppävirran kirkkoherrat Ruotsin vallan aikana

  • Matthias Henrici Montanus (1639-1676)
  • Clemens Bartholdi Oxman (1677-1702)
  • Ivar Argillander (1703-1713)
  • Johan Kyander (1723-1735)
  • Abraham Winquist (1735-1742)
  • Johan David Alopaeus (1743-1767)
  • Gustaf Fredrik Aurenius (1769-1797)
  • Gabriel Tuderus (1799-1805)
  • Gabriel Krogius (1808-1830)

Leppävirran kappalaiset Ruotsin vallan aikana

  • Clemens Bartholdi Oxman (1651-1677)
  • Casparus Matthiae Montanus (1676-1690)
  • Johannes Canuti Ursinus (1693-1712)
  • Johan Montan (1709-1741)
  • Henrik Ekström (1744-1752)
  • Henrik Reinhold Stenroth (1754-1772)
  • Henrik Johan Andersin (1773-1806)
  • Matias Antell (1809-1823)

Ylimääräiset papit ja armovuodensaarnaajat

  • Erik Wirilander, apupappi (1697-1702)
  • Johan Gröhn, kappalaisen apulainen (1781-1804)
  • Henrik Tarén, kirkkoherran apulainen (1801-1809)
  • Klas Magnus Moliis, kirkkoherran apulainen (1804-1806)
  • Anders Ambrosius Rosberg, kappalaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja (1805-1809)
  • Gustaf Winter, kirkkoherran apulainen (1809-1811)

Leppävirran kunnan sivut: http://www.leppavirta.fi

Asukasluku

  • 10 646 (2009)

Kylät

Vanhan Suur-Leppävirran kylät

  • Haapamäki
  • Halola
  • Hankamäki (Hangasmäki)
  • Hartikansalo (Konnuslahden osakylä)
  • Huovila
  • Huovilansalmi
  • Juurikkasalmi (myöhemmin Tuusniemeä)
  • Kartansalo (myöhemmin Tuusniemen Kosulaa)
  • Kauppilanmäki (kirkonkylän osakylä)
  • Keinälänmäki
  • Kohmansalo (Haapamäen osakylä)
  • Koistinmäki (Kurjalanrannan osakylä)
  • Konnuslahti
  • Kopolanniemi (myöhemmin Varkautta)
  • Kosulanranta (Kurjalanrannan osakylä)
  • Kotalahti
  • Kurjalanranta (Kurjala)
  • Kurolanlahti (myöhemmin Varkauden Kurola)
  • Kypäräjärvi (Rummukkalan osakylä, myöhemmin Heinävettä)
  • Lapinmäki (myöhemmin Varkautta)
  • Leppämäki (Leppävirran ja Tuusniemen rajalla)
  • Leppävirta
  • Luttila (myöhemmin Varkautta)
  • Lylymäki
  • Moninmäki
  • Mustinmäki
  • Niinimäki
  • Nikkilänmäki (kirkonkylän osakylä)
  • Näätänmaa (Kopolanniemen ja Kurolanlahden osakylä)
  • Osmajärvi
  • Paukarlahti
  • Petromäki
  • Pitkälänniemi (myöhemmin Varkautta)
  • Polvijärvi (myöhemmin Heinävettä)
  • Puponmäki (Leppämäki 5:n osa)
  • Reinikkala
  • Riihiranta
  • Rummukkala (myöhemmin Heinävettä)
  • Puurtilanlahti (myöhemmin Varkauden Puurtila)
  • Saahkarlahti (Sacharlax)
  • Saamainen (Samais)
  • Saijanlahti (Seijerlax)
  • Sarkamäki
  • Sarkaniemi
  • Soinilansalmi
  • Sydänmaa (myöhemmin Suonenjokea)
  • Tahvanala (Tahvanalanmäki)
  • Tanskansaari
  • Timola
  • Tuppurinmäki (Tuppuralanmäki)
  • Unnukansalo
  • Valkeamäki
  • Varistaipale (myöhemmin Heinävettä)
  • Varkaus (myöhemmin Varkautta)
  • Vehvilä (myöhemmin Suonenjokea)
  • Vokkola (myöhemmin Varkautta)

Sahat ja varhaiset teollisuuslaitokset

  • Oravikoski (saha)
  • Palokki (saha)
  • Sorsakoski (saha)
  • Vahteva (saha)
  • Varkaus (ruukki)
  • Vääräkoski (saha)

Suur-Leppävirran kyliä ja taloja

Kurolanlahti (Kuronlahti, Kurola)


Kurolanlahti 1: Kosola


  • Isäntäluettelo:


  • Olli Heikinpoika Kosunen (s. 1648)
  • Aatami Ollinpoika Kosunen (s. 1696)
  • Aatami Aataminpoika Kosunen (1726-1764)


Kosola jakaantui Aatami Kosusen lesken Liisa Pölläsen (1726-1796) kuoltua viiteen osaan: neljä osaa periytyi Juho, Olli, Aatami ja Matti Aataminpojille ja yhden osan lunasti kenttäkomissaari Hasselbladt, joka lisäksi hän vaihtoi Olli ja Matti Aataminpoikien osuudet tiluksiinsa Sarkamäki 2:ssa. Juho Aataminpoika otti taloonsa yhtiömieheksi sukulaismiehensä Juho Heikinpoika Kosusen, joka siirtyi lampuodiksi Puurtila 3:een. Aatami Aataminpojan maille Kosuset jäivät torppareiksi senkin jälkeen, kun maat 1800-luvun toisella kymmenyksellä siirtyivät kokonaisuudessaan everstiluutnatti von Fieandtin haltuun ja tämän lampuotien viljeltäväksi. Vanhan Kosolan maille muodostettiin tuolloin kolme kiinteää torppaa:


  • Huotilanharjun torppa (ensimmäinen torppari Juho Nikkinen 1757-1823)
  • Sika-ahon torppa (ensimmäinen torppari Heikki Heikinpoika Kosunen 1766-1833)
  • Palokankaan torppa (ensimmäinen torppari Juho Markkanen 1760-1837)


Kurolanlahti 2: Oinola (1830-luvulta lähtien ks. Näätänmaa 1)


  • Isäntäluettelo:


  • Tahvo Pöllänen (1660-1723)
  • Risto Oinonen (1696-1764), edellisen vävy
  • Juho Ristonpoika Oinonen (1726-1790)
  • Risto Juhonpoika Oinonen (s. 1747), siirtyi talolliseksi Kopolanniemen Näätänmaalle ja talo jäi lampuodin viljelykseen.
  • Juho Ristonpoika Oinonen (1779-1830)
  • Juho Juhonpoika Oinonen (1802-)


Taloon perustettiin neljä kiinteää torppaa:


  • Syrjälahden torppa (ensimmäinen torppari: Erkki Suomalainen s. 1794)
  • Torvenniemen torppa (ensimmäinen torppari: Heikki Hämäläinen 1759-1824)
  • Torvenharjun torppa (ensimmäinen torppari: Pekka Rautiainen 1758-1818)
  • Konnalammen torppa (ensimmäinen torppari: Lauri Kolari s. 1784)


Kurolanlahti 3: Näätänmaa (1830-luvulta alkaen ks. Näätänmaa 2)


  • Isäntäluettelo:


  • Olli Könönen (s. 1647)
  • Olli Ollinpoika Könönen (1700-1752)
  • Juho Ollinpoika Könönen (s. 1703), edellisen veli, yhtiömiehenä Könösten velipuoli Pekka Heiskanen (1724-1789)
  • Paavo Turunen (1740-1798), Juho Könösen lesken uusi aviomies
  • Heikki Juhonpoika Könönen (s. 1766), sittemmin mäkitupalainen, yhtiömiehenä Tuomas Pulkkinen (s. 1761), sittemmin lampuoti.


Tila siirtyi 1800-luvun alussa kenttäkomissaari Hasselbladtin haltuun ja jäi lampuotien viljelemäksi, kunnes se jaettiin Samuel Kauhasen (Kauhala) ja Tuomas Ahokkaan (Jokela) kesken. Jokela joutui pian Kauhasten omistukseen ja Tuomas Ahokas siirtyi loiseksi. Vanhasta Näätänmaasta muodostettiin seuraavat tilat:


  • Kurolanlahti 3: Jokela. Tal. Juho Rieti Samuelinp. Kauhanen (s. 1794)
  • Kurolanlahti 3: Syrjäjärvenpää (halottu Jokelasta). Tal. Olli Samuelinp. Kauhanen (s. 1799)
  • Kurolanlahti 3: Selkäranta. Tal. Samuel Samuelinp. Kauhanen (s. 1783)
  • Kurolanlahti 3: Saarikonmaa (ent. Kauhala). Tal. Samuel Samuelinp. Kauhanen (s. 1760)
  • Kurolanlahti 3: Pienikinniemi. Tal. Paavo Laitinen (s. 1790)


Taloon perustettiin seuraavat kiinteät torpat:


  • Saarisenmaan torppa (ensimmäinen torppari: Antti Niiranen s. 1767)
  • Syrjälahden torppa (ensimmäinen torppari: Olli Luostarinen s. 1792)
  • Syrjämäen torppa (ensimmäiset torppari: Juho Hynninen s. 1784)
  • Koskiniemen torppa (ensimmäinen torppari: Antti Hämäläinen s. 1745)
  • Myllynpellon torppa (ensimmäinen torppari: Matti Markkanen s. 1800)
  • Suurimäen torppa (ensimmäinen torppari: Matti Piironen s. 1759)


Kurolanlahti 4: Timonsalo (1830-luvulta lähtien Kurolanlahti 2)


  • Isäntäluettelo:


  • Heikki Heikinpoika Kosunen (s. 1664)
  • Heikki Heikinpoika Kosunen (s. 1704)
  • Heikki Heikinpoika Kosunen (1726-1789)
  • Antti Heikinpoika Kosunen (s. 1734), myöhemmin loinen


Tilukset siirtyivät vuosisadanvaihteessa vänrikki Anders Neiglickin omistukseen, jolloin tilaa viljelivät torpparit. Sittemmin kihlakunnankirjuri Hoffrénin omistuksessa. Tila siirtyi 1800-luvun toisella kymmenyksellä Tahvo Leskisen (s. 1764) haltuun.


    • Taipaleen torppa
    • Törisevänniemen torppa
    • Vilponsaaren l. Timonsalon osatalo tai torppa


  • Kurolanlahti 5 (1830-luvulta lähtien Kurolanlahti 3): Ylä-Kinnari (1870-luvulta lähtien Viljanen)
  • Kurolanlahti 5 (1830-luvulta lähtien Kurolanlahti 3): Ala-Kinnari

Isäntäluettelot

Kirjallisuus

Sukukirjoja

  • Itkosten suku I-II (toim. J.V. Itkonen & J. Paikkala), 1987-2003.
  • Kierrä kivi älä kiroa. Hoffrénien sukuhistoria 6: Leppävirran Hoffrénit (toim. Antti Soini), 2008.
  • Kolarien suku (2.p., toim. P. Kolari & R. Lassila), 2009.
  • Koposten suku I-II (toim. Jarmo Paikkala), 1994-2001.
  • Pohjois-Savon Laitisia, Kotalahden sukukirja (Eino Laitinen), 1992.

Artikkeleja

Kyläkirjoja ja muita historiateoksia

  • Kotalahti ajan virrassa (toim. Jouko Kokkonen), 2002.
  • Kurjalanranta, kylä Suvasveden kainalossa, 1995.
  • Kylät mäkien suojassa. Puponmäen - Särkijärven kyläkirja, 1995.
  • Lehtiä Warkauden tehtaan historiaan (A. E. Salmelainen), 1925.
  • Leipee niukemmalti - vettä viljemmalti. Haapamäen ja Kohmansalon kyläkirja (toim. Jouko Kokkonen), 1998.
  • Leppävirran historia 1-2 (O. Hovi & A. Sarvas), 1988-1995.
  • Leppävirran kirja (toim. Osmo Rinta-Tassi), 1967.
  • Muistelmia Warkauden tehtaalta 1880-1920 vuosien ajoilta (Matti Karttunen), 1932.
  • Näädänmaan kylän historiikki (Martti Koponen), 1989.
  • Poimintoja Leppävirran historiasta (Helvi Mäntyvaara), 1939.
  • Rehellinen Warkaus. Varkautelaiset kertovat (toim. Jaakko Hendolin), 1980.
  • Riihiranta 1664-1989, 1989.
  • Varkauden historia (Hannu Soikkanen), 1963.

Huomioita suvuista

Sukuseurat ja -yhdistykset