Ravanni
Ravanninkylä on kylä Ulvilassa http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ulvila
Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )
R a v a n i n k y l ä ä n (A s i a k i r j o i s s a m y ö s : R a g v a l d s b y .) kuului v a n h i m p a a n a i k a a n 10 tahi 11
t i l a a . Yksi n ä i s t ä , j o k a oli k a h d e n ä y r i n m a a n suuruinen, oli k a u a n
a i k a a K u r k i - s u v u n h a l l u s s a , mutta se oli aluksi v e r o m a a eikä r ä l s s
i m a a . Vuoden 1590 m a a n t u t k i m u s l u e t t e l o s s a mainitaan Akseli
K u r k i sen o m i s t a j a n a j a s a n o t a a n sen olleen j o hänen i s o i s ä n s ä , siis
Knuutti E e r i k i n p o i k a K u r j e n h a l l u s s a . Sittemmin annettiin tila
K u r j e l l e r ä l s s i k s i Norrköpingin kokouksen ehdoilla. Akseli K u r j e n
k u o l t u a seurasi se Anoan o m i s t a j i a ollen ensin J u h o Kurjen, sitten
Knuutti Kurjen oma. V i i m e k s i m a i n i t u l l a s e r e d u k t s i o o n i s s a p e r u u tettiin.
Mitä m u i h i n R a v a n i n k y l ä n tiloihin tulee, olivat ne k a u a n verotalonpoikien
h a l l u s s a . Yhden n i i s t ä sai, siksi a j a k s i kuin h ä n t ä v a l tion
p a l v e l u k s e s s a käytettiin, verostavapaaksi Kustaa II Aadolfin
huhtikuun 9 p : n ä 1614 a n t a m a l l a k i r j e e l l ä L a u r i L a u r i n p o j a n lippuk
u n t a a n kuuluva k a t s a s t e l u k i r j o i t t a j a Yrjö P a a v a l i n p o i k a ja toisen
t a a s sai v. 1609 v e r o s t a v a a p a a k s i r a t s u m i e s Henrik Pietarinpoika,
j o k a näkyy sen j ä l k e e n p i t e m m ä n a i k a a ratsupa1velusta tehneen.
S i t t e m m i n liitettiin kaikki puheenaolevat tilat Porin kreivikuntaan
s e k ä peruutettiin r e d u k t s i o n i s s a vuoden 1681 verolla. Reduktsionin
j ä l k e e n yhdistettiin R a v a n i n k y i ä n tilat, niin että k y l ä s s ä täst'edes
tuli olemaan neljä tilaa, nimittäin Sippolan rustholli sekä Nikin,
H o i s t i l a n ja J u n n i l a n aukumenttitilat.
I . S i p p o l a a h a l l i t s i v a t 1700-luvun alkupuolella luutnantti
Matti Bosck, hänen p e r i l l i s e n s ä , kapteeni Berndt J u h a n a E n e s k i ö l d (P u o l i s o : M a r i a E l e o n o r a von Graman.)
j a hänen j ä k e e n s ä hänen p o i k a n s a m a j u r i Berndt Juhana Enes
k i ö l d , (P u o l i s o : C h a r l o t t a K a t a r i n a de Carnall ( † 1784).) j o k a kuoli v. 1777. T i l a joutui silloin t a l o u s k o m i s s a r i J u h a n a
Avolinin (P u o l i s o : V a l b o r g J ä r v e l i n ( † 1780).) ja hänen k u o l e m a n s a j ä l k e e n v. 1783 hänen poikansa
N a k k i l a n k a p p a l a i s e n J u h a n a Avolinin (P u o l i s o : E v a S o f i a Gripenberg.) haltuun. Tämä kuoli v.
1797. Jo ennen k u o l e m a a n s a hän myi tilan T r u m e t a r i n i s ä n n ä l le
P i e t a r i P i e t a r i n p o j a l l e , (P u o l i s o : K r i s t i n a .) j o k a luovutti sen jo eläessään pojalleen
Simo P i e t a r i n p o j a l l e . Kun Pietari Pietarinpoika hiukan ennen
vuotta 1810 kuoli, siirtyi Simo P i e t a r i n p o i k a (P u o l i s o : M a r i a H e i k i n t y t ä r ( † 1839).) aluksi T r u m e t a r i i n ,
m u t t a kun h ä n sitten oli myynyt v i i m e k s i m a i n i t u n tilan, p a l a s i hän
t a k a i s i n S i p p o l a a n j a kuoli t ä ä l l ä v. 1828. Testamentin n o j a l l a h a l l
i t s i hänen leskensä k u o l e m a a n s a asti Sippolaa, joka j a e t t i in Vanh
a a n - S i p p o l a a n j a M ä k i - S i p p o l a a n .
a . V a n h a - S i p p o l a , 3/8 m a n t t a a l i a , oli äidin e l ä e s s ä Taneli
S i m o n p o j a l l a (P u o l i s o : A m a l i a M a r i a j a 2:nen J o h a n n a M a r g a r e t a K r u u s .) ( † 1835) sekä t ä m ä n j ä l k e e n hänen v ä v y n s ä S t e f a n u s
J a a k k o l a n (P u o l i s o : K a r o l i n a T a n e l i n t y t ä r) oma, joka itse asuen N a k k i l a s s a antoi vuokralle Van-
h a n - S i p p o l a n . Tämän kuoltua sai t i l an v. 1875 perintönä j a t o i s i l t a
p e r i l l i s i l t ä lunastamalla hänen p o i k a n s a Robert Dominikus S i p p
o l a (P u o l i s o : 1877 E v a K r i s t i n a T r u m e t a r i .) ( † 1912), j o n k a p o i k a Ukko I l m a r i S i p p o l a (P u o l i s o : A l e k s a n d r a M a r i a n a P e r t t u l a K u l l a a l t a .) v. 1908 osti i s ä l t
ä ä n tilan ja sen n y k y ä ä n o m i s t a a .
b . M ä k i - S i p p o l a , 3 / 8 m a n t t a a l i a , joutui, kun Simo P i e t a r i n -
p o j a n p o i k a Mikko S i m o n p o i k a (J o h a n n a J a a k o n t y t ä r .) sekä j o t ä m ä n k i n poika Kustaa
Aadolf M i k o n p o i k a (P u o l i s o : F r e d r i k a J u h a n t y t ä r Mäkelä K a a s m a r k u s t a .) († 1836) olivat ehtineet kuolla ennen Simo
P i e t a r i n p o j a n leskeä, K u s t a a Aadolf Mikonpojan tyttärelle Vilhelm
i n a S i p p o l a l l e j a t ä m ä n miehelle, H y v e l ä s t ä kotoisin olevalle J u h o
K u s t a a K e s t i l l e . (P u o l i s o : Vilhelmina K u s t a a n t y t ä r .) Kun t ä m ä v. 1857 osti Pietniemen V a n h a n k a r t a non
(Kts. t ä t ä ) , myi hän M ä k i - S i p p o l a n N a k k i l a s t a kotoisin olevalle
Eenok Y r j ä l ä l l e . (P u o l i s o : J o h a n n a Mikola, E u r a j o e l t a .) T ä m ä n k u o l t u a meni leski u u s i i n n a i m i s i i n J u h o
E r l a n d Branderin k a n s s a , (E r l a n d B r a n d e r i n toinen puoliso oli K a r o l i n a Ä ä r i l ä .) jonka haltuun tila täten joutui. Sittemmin
omisti sen vuodesta 1892 alkaen e d e l l ä m a i n i t u n vävy Oskar
N a a k k a j a t ä m ä n kuoltua A n s h e lm A l e s t a l o , (P u o l i s o : Anna S o f i a B r a n d e r .) joka on nainut edelt
ä j ä n s ä lesken. Tilan m a a l l e on v. 1882 rakennettu 7:nnen r e s e r v i -
k o m p p a n i a n k a s a r m i r a k e n n u k s e t .
I I N i k k i j a H o 1 s t i 1 a , kumpikin suuruudeltaan mantt
a a l i a , joutuivat 1730-luvulla kapteeni Berndt J u h a n a Eneskiöldin
haltuun. Kun sitten Ulvilan kirkkoherra Mikael Lebell nai hänen
t y t t ä r e n s ä , tuli h ä n e s t ä t i l o j en h a l t i j a . K e s ä k u u n 26 p : n ä 1754 osti h ä n
ne perinnöksi. Mikael L e b e l l i n kuoltua j o u t u i v a t ne h ä n e n p o j a l l e e n
Aadolf Berndt Lebellille ja seurasivat sitten kauan a i k a a Isoakart
a n o a ( K s . t ä t ä ) , kunnes viimein v. 1884 K a a r l e V i l h e lm P a l i n myi
ne K a a r l e Aleksanteri S u n d v a l l i l l e . (P u o l i s o : Maria.) Kun t ä m ä v. 1887 oli kuollut,
m y i v ä t hänen perillisensä v. 1889 Holstilan V a n h a - S i p p o l an
o m i s t a j a l l e Robert Sippolalle, ja on tila edelleenkin liitettynä V a n h
a a n - S i p p o l a a n . Nikin t a a s myivät K a a r l e Aleksanteri S u n d v a l l in
p e r i l l i s e t v. 1890 hänen veljelleen E r l a n d S u n d v a l l i l l e , (P u o l i s o : S e r a f i a) jolta tila
v. 1905 oston k a u t t a siirtyi nykyiselle o m i s t a j a l l e J u h o F a l l i l a l l e . (P u o l i s o : S o f i a , H o l s t i l a n lampuodin tytär.)
I I I J u n n i l a , 1 / 4 m a n t t a a l i a , joutui 1730-luvulla Sippolan
h a l t i j a n kapteeni Berndt J u h a n a n Eneskiöldin haltuun, ostettiin
perinnöksi h e i n ä k u u n 2 p : n ä 1754 j a on s e n j ä l k e e n seurannut S i p p o l a n
o m i s t a j i a . Kun t ä m ä tila v. 1844 jaettiin, joutui puoli J u n n i l aa
V a n h a n - S i p p o l a n j a puoli M ä k i - S i p p o l a n y h t e y t e e n . (T i e t o j a R a v a n i n k y l ä n uudemmista vaiheista on antanut
I l m a r i Sippola.)
Lähteet
- Niilo J. Avellan: Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III [1]
