Karijoki

Historiaa

Karijoki (ruots. Bötom) alkoi uudisraivaaja-alueena 1500-luvulla. Karijoki oli pitkään Lapväärtin pitäjän (ruots. Lappfjärd socken) ulkokylä vuoteen 1862, jolloin siitä tuli oma pitäjänsä. Ennen Kristiinankaupungin 1. kirkon valmistumista 1654-1658 (palanut 1697 ja uudistettu 1700), lähin kirkko sijaitsi päiväreissun päässä Skaftungissa

Alueen suomenkielisen nimityksen aikaisin versio on 1500-luvulta, muodossa Kackarijocki ja Kakkorinjoki. Nimi todennäköisesti tulee Karijoen korkeimman vuoren eli Kakkorin nimestä.

Ruotsinkielinen nimi Bötom (vanh. Böthom)) vastaavasti tulee todennäköisesti ruotsinkielisestä nimityksestä Pyhävuorelle eli Bötombergen. Vanha ruotsinkielinen sana Bötom on datiivimuoto sanasta böte, joka tarkoittaa merkkitulta (vrt. vårdkase). Pyhävuorella on arveltu sijaitsevan myös muinaisten "lappalaisten" vanhoja uhritulipaikkoja.

Asutuksen mytologiaa

Karijoen Prusin eli Brusiuksen tilan syntyyn liittyy eri versioina ilmenevä kansantaru, että sen olisi perustanut vuonna 1606 vapaakaupunki Lyypekistä uskonnollista vainoa Suomeen paennut hugenotti Ambrosius, mutta tälle ei ole löytynyt selvää pohjaa arkistoista. Karijoen ensimmäinen heikosti säilyneistä voudintileistä varmuudella tunnistettava Ambrosius-niminen henkilö on Ambrosius Larsson joka todennäköisesti syntyi useita vuosikymmeniä myyttisen Ambrosiuksen jälkeen. On myös epäselvää, ovatko talon isännät 1600-luvulla olleet sukua toisilleen.

Talot

Kylän vanhimpia tiloja ovat:

• Hannula
• Huhtala (Hucktala)
• Brusi (Brusius, Prusi)
• Hakala (Hahkala, Hackala)
• Iso-Marttunen (Stormartonen)

Isäntäluettelot

Tunnetut isännät vanhimmilla tiloilla selviävät Lapväärtin Asutuksen Yleisluetteloista. Vanhojen nimien kirjoitusasu on poikkeuksetta ruotsiksi, ja sen vuoksi niistä ei käy ilmi mitä kieltä nimet todellisesti olivat tai mitä kieltä suvut tai henkilöt puhuivat.

Karijoen isäntien etunimet ja patronyymit löytyvät myös voudintileistä, mutta niiden käsialasta on vaikeaa saada selvää.

Brusi

• 1640 - 1668 Jöns (Jonas) Mångsson (Månsson). Muita asukkaita 1651 "Staffan Soldat" ja 1652-1673 Thomas Matsson
• 1669 - 1672 Sigfrid Jöransson. Muita asukkaita Markus Mårtensson.
• 1668 - 1673 Thomas Matsson
• 1673 - 1692 Ambrosius Larsson/Johansson ja vaimo Barbro Filipsdotter perheineen
• 1696 - 1698 Hindrich Ambrosiusson
• 1698 - 1699 Hindrichin vaimo Malin leskenä
• 1700 - 1706 Hindrich Staffansson ilmeisesti leski Malinin kanssa
• 1707 - 1713 Henrik Brusius ja vaimo Margareta, mahdollisesti samat kuin yllä
• 1714 - 1723 Tiedot puuttuvat
• 1724 - 1737 Hindrich
• 1739 - 1746 Brita, ilmeisesti edellisen Hindrichin äiti
• 1747 - 1759 Jöran, ilmeisesti Britan poika

Lähde: Asutuksen Yleisluettelot: Lapväärtti, Bötom, Brusius, sarjat 1635-1654, 1655-1674, 1675-1694, 1720-1739, 1740-1759

Karijokelaisia viranhaltijoita y.m.

• Simon Jakobsson, kestikievari 1670-luvulla
• Abraham Ambrosiusson, kyydinjärjestäjä Lapväärtin ja Närpiön seudulla 1697 alkaen
• Sigfrid Jakobsson Hauta, nimismies 1698-1711
• Johan Sigfridsson, nimismies 1722-1724
• Matts Hackala, nimismies 1724-1748
• Johan Hackala, nimismies 1750-1786
• Jöran Brusius, nimismies 1770-1775
• Anders Brusi, herastuomari 1796-1830
• Malakias Brusi, kestikievari Karijoella, maininta 1820
• Adolf Bruse, kestikievari Karijoella, maininta 1843

Sukuseurat ja -yhdistykset

• Sukuseura Marttunen ry (Vähämarttunen)
• Långfors-Starck ry
• Anna-Kaisa ja Kalle Hakalan sukuseura ry

---