Sunniemi

Sunniemi on kylä Ulvilassa (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ulvila)

Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )

S u n n i e m e n k a r t a n o , (A s i a k i r j o i s s a myöskin Sonnäs, Sonnenness, Sundnäs, Sunnenäs, Sonnes. ) 1 1 / 2 m a n t t a a l i a , o n a l l o d i a a l i s ä t e r i , j o n k a h i s t o r i a vie meidät k a u a s k e s k i a i k a a n . Kartanon ensim ä i s e n ä o m i s t a j a n a esiintyy eräs F i l i p K a a r l e n p o i k a Odygd. Paitsi S u n n i e m e ä omisti t ä m ä m y ö s k i n m u u t a m i a t i l o j a P a i m i o n p i t ä j ä s s ä , j o t k a hän oli i s ä l t ä n s ä perinyt. Oliko Sunniemikin perintötila, ei s e l v i ä a s i a k i r j o i s t a , m u t t a oli se a i n a k i n jo 1400-luvun alkupuolella F i l i p Odygdin oma. Jonkin a j a n k u l u t t u a h ä n antoi Sunniemen 83 m a r k a n suuruisen r a h a l a i n a n pantiksi asemies Olavi S v ä r d i l l e . (P u o l i s o : E l i n J u h o n t y t ä r .) Kun sitten Odygd kuoli, m a k s o i h ä n e n p o i k a n s a P y h t ä ä n k i r k k o h e r r a K a a r l e Odygd i s ä n s ä l a i n a a m a t r a h a t j a lunasti siis kartanon, m u t t a s a m a l l a tekivät K a a r l e Odygd j a Olavi S v ä r d s e l l a i s en t i l a n v a i h d o n , e t t ä Odygd antoi S v ä r d i l l e Sunniemen, mutta t ä m ä luovutti hänelle v u o r o s t a a n Maskun p i t ä j ä s s ä o m i s t a m a n s a M ä k s m ä e n tilan. Sigfrid i n p ä i v ä n ä v. 1451 sai K a a r l e Odygd Maskun k ä r ä j i s s ä k i i n n i t y k s e n M ä k s m ä k e e n , (K s . Arv. Handl. IV.) j o t e n k a siis t i l a n v a i h t o oli t a p a h t u n u t ennen m a i n i t t u a vuotta. Olavi S v ä r d , j o k a v. 1419 oli t u o m a r i n a Kokemäellä ja s i t t e m m i n P o h j a n m a a l l a , kuoli h i u k a n ennen vuotta 1460 j a S u n - niemi joutui tällöin hänen p o i k a n s a A l i - S a t a k u n n a n tuomarin P i e t a r i S v ä r d i n omaksi. Tämä oli nainut K a a r i n a H a a k o n a n t y t ä r F r i l len (eli vielä v. 1472), mutta h ä n e l l ä ei ollut m i e s p u o l i s t a p e r i l l i s t ä . K u n P i e t a r i S v ä r d oli kuollut noin v. 1470, j a e t t i in sentähden hänen t i l a n s a huhtikuun 30 p. 1481 hänen molempien t y t t ä r i e n s ä kesken. N ä i n sai toinen heistä, nimeltä Brita, joka oli mennyt naimisiin K u s t a a Antinpoika Slatten kanssa, Sunniemen ja toinen nimeltä K i r s t i , j o k a oli mennyt n a i m i s i i n r u o t s a l a i s e n asemiehen Olavi D r a - ken k a n s s a , Isonkartanon Ulvilan V a n h a s s a k y l ä s s ä . (K s . Arv. Handl. V.) Brita S v ä r - d i l l ä j a K u s t a a S l a t t e l l a oli u s e i t a l a p s i a . Näistä ainoa poika Antti S l a t t e oli vv. 1520 j a 1526 A l i - S a t a k u n n a n t u o m a r i n a j a kutsui i t s e ä ä n Sunniemen herraksi, mutta h ä n e s t ä emme enempää tiedä. Yksi t y t t ä r i s t ä , Ingeborg, oli n a i m i s i s s a Henrik J u h o n p o i k a L a p p i n , H a g a n herran, k a n s s a j a toinen tytär, M a r g a r e t a , sai viimein h a l t u u n s a S u n - niemen ja meni v. 1518 n a i m i s i i n Hämeenlinnan l i n n a n p ä ä l l i k ö n , P e r n a j a n h e r r a n Götrik Niilonpoika Renkosen k a n s s a . (T ä m ä n ensimäinen puoliso oli I n g e b o r g A n t i n t y t ä r .) Tämän äiti J o h a n n a Götrikintytär oli viimeinen vanhan F i n c k e - s u v u n jäsen, j o k a suku a i k o i n a a n oli ollut m a h t a v a rälssisuku. Uudistaakseen ä i t i n s ä k u u l u i s a n sukunimen alkoi Götrik Renkonen k ä y t t ä ä nimeä F i n c k e j a tuli t ä l l ä t a v a l l a uuden F i n c k e - s u v u n k a n t a i s ä k s i . Götrik F i n c k e n j a Margareta Slatten poika, Suomen k ä s k y n h a l t i j a K u s t a a F i n c k e peri ä i t i n s ä jälkeen Sunniemen. L ä h e t t ä m ä l l ä u u d i s a s u k k a i t a e r ä m a i h i n on t ä m ä tehnyt i t s e n s ä tunnetuksi m a a m m e a s u t u s h i s t o r i a s s a . Kustaa Fincke kuoli v. 1566. Hän oli v. 1545 mennyt n a i m i s i i n Märta Stenintytär Illen k a n s s a P o r k k a l a s t a . Heidän v a n h i n p o i k a n s a Götrik K u s t a a n p o i k a F i n c k e (P u o l i s o : l : n e n I n g e b o r g B o i j e († 1580), 2:nen E l i n Torstenint y t ä r sekä 3:s K r i s t i i n a H a n n u n t y t ä r .) peri i s ä n s ä j ä l k e e n S u n niemen ja oli k a u a n a i k a a S a v o n l i n n a n voutina. Hän kuoli v. 1617 j a h a u d a t t i i n , kuten moni m u u k i n F i n c k e - s u v u n j ä s e n Ulvilan kirkkoon. Götrik Finckeen sammui miespuolelta nuorempi Finckesuku. Hän j ä t t i näet j ä l k e e n s ä a i n o a s t a a n yhden tyttären, M a r g a r e t a n ( † 1647), j o k a v. 1613 oli joutunut n a i m i s i i n K a n k a i s t e n herran, sotamarsalkka Eevert Hornin k a n s s a , m u t t a oli i s ä n k u o l l e s s a j o leski. Hänen p u o l i s o n s a oli näet jo v. 1615 kaatunut Pihkovanl i n n a n edustalla, j ä t t ä e n j ä l k e e n s ä vuoden vanhan p o j a n , Kustaa E e v e r t i n p o i k a Hornin, (P u o l i s o : l : n e n M a r i a Mörner, 2:nen B a r b a r a K u r c k († 1658), 3:s M a r i a S i l f v e r h j e lm ( † 1712).) Marienburgin vapaaherran. Tämä peri i s ä n s ä j ä l k e e n Hornien v a n h a n sukutilan, K a n k a i s t e n kartanon, sekä ä i t i n s ä kuoltua Sunniemen, P o r k k a l a n ja Autisten kartanot. Hän kuoli v. 1666 j a S u n n i e m e ä a s u i t ä m ä n j ä l k e e n hänen l e s k e n s ä Maria S i l f v e r h j e l m . Kartano joutui sitten K a a r l e K u s t a a n p o i k a Hornille, j o k a muutti Roomaan ruvetakseen p a a v i n k a m a r i h e r r a k s i ja kuoli t ä ä l l ä v. 1711. Ennen p o i s m u u t t o a a n hän lienee myynyt tilansa, k o s k a a i n a k i n jo v. 1705 Sunniemen o m i s t a j a n a esiintyi vuorineuvos Antti S t r ö m n e r . (P u o l i s o : B r i t a Grönling ( † 1722).) Tämä kuoli v. 1730, ja k a r t a n o pysyi hänen l e s k e n s ä j a l a s t e n s a h a l l u s s a vuoteen 1750, j o l l o in se joutui v a l t a k u n nanneuvos K a a r l e Hermelinin (Puoliso: Hedvig Ulrika Benzelstjerna († 1781), asessori S t r ö m n e r i n t y t t ä r e n t y t ä r .) ( † 1789) o m a k s i . K a u a n e i t ä m ä k u i t e n k a a n S u n n i e m e ä omistanut, v a a n m y i sen j o v. 1763 eversti J u h a n a H a s t f e h r i l l e j a hänen puolisolleen Margaret a E l i s a b e t S t a c k e l b e r g i l le ( † 1773). Eversti J u h a n a Hastfehr omisti myöskin Anolan, L a u t e l a n , V i i k k a l a n , Kirkkoluodon, Leineperin, Suoliston sekä u s e i t a pienemp i ä t i l o j a U l v i l a s s a . Nämä kaikki h ä n t e s t a m e n t t a s i p o j a l l e e n eversti Berndt J u h a n a H a s t f e h r i l l e (P u o l i s o : F r e d r i k a B i r g i t t a Bonde.) s i l l ä ehdolla, että hänen l e s k e n s ä s a i s i k u o l e m a a n s a asti kaikki Sunniemen tulot ja että poika „sen velan o h e s s a , j o k a Sunniemen tähden oli otettu v a l t a k u n n a n s ä ä t y j e n p a n k i s t a , s u o r i t t a i s i s i s a r e l l e e n , m a j u r i Arvid H a s t f e h r i n p u o l i s o l l e Ottil i a n a Hedvig Hastfehrille ja s i s a r v a i n a j a n s a Margareta Magdalena H a s t f e h r i n yhdentoista v u o t i a a l l e t y t t ä r e l l e M a r g a r e t a Hedvig E n e s k i ö l d i l l e 15,000 t a a l e r i a p a p e r i r a h a a , ei k u i t e n k a a n perintönä, v a a n l a h j a n a " . Berndt J u h a n a Hastfehrin, A n j a l a n liiton o s a l l i s u u d e s t a tunnetun everstin, r a h a - a s i a t j o u t u i v a t viimein täydelleen rappiolle ( K s . Anolaa) j a hänen täytyi vihdoin t a m m i k u u n 31 p : n ä 1771 luop u a Sunniemestäkin. Se joutui nyt 9000:sta s p e s i e t a a l e r i s t a hänen vävylleen m a a h e r r a , kreivi Robert V i l h e lm de G e e r i l l e , (P u o l i s o : V i v i k a E l e o n o r a H a s t f e h r ( † 1787).) joka myi kartanon viidelle p a i k k a k u n n a n t a l o n p o j a l l e , Matti Mikkolalle, I i s a k k i J o k e l a l l e , J a a k k o Kopolle, I i s a k k i P u t i l a l l e j a Mikko P a l i n i l l e . N ä m ä j a k o i v a t s y y s k u u n 25 p : n ä 1810 keskenään kartanon, mutta k a u p p a purkautui, koska o s t a j a t eivät olleet a a t e l i s m i e h i ä , kuten t ä h ä n a i k a a n a l l o d i a a l i s ä t e r i n o m i s t a j i e n tuli olla. Kreivi de Geer, j o k a m.m. oli m a a m a a r s a l k k a n a Porvoon v a l t i o p ä i v i l l ä , myi nyt l o k a kuun 18 p:nä 1811 Sunniemen 10,000:sta p a n k k o r i k s i s t ä m a j u r i K a a r l e F r e d r i k Brunoulle. T ä m ä n j ä l k e e n vaihtoi k a r t a n o p i t e m m ä n a j a n k u l u e s s a tuon t u o s t a k i n o m i s t a j a a . Jo t a m m i k u u n 8 p : n ä 1813 myi m a j u r i Brunou sen 22,222:sta t a a l e r i s t a kapteeni Adolf Magnus Gripenbergille. (P u o l i s o : C h a r l o t t a K r i s t i n a P r y s s ( † l817).) ( † S u n n i e m e l l ä 1 / 2 1828). T ä m ä kuitenkin v e l k a a n tui ja Sunniemi myytiin hänen kuolemansa jälkeen heinäkuun 3 p : n ä 1829 p a k k o h u u t o k a u p a l l a . Se huudettiin Keis. Senaatin sotaa s i a i n toimituskunnan puolesta yleiselle s o t i l a s r a h a s t o l l e , mutta m y y t i i n j o s y y s k u u n 12 p : n ä s a m a n a vuonna k e n r a a l i l l e , v a p a a h e r r a K a a r l e Rosenkampfille. Tämän leski Augusta T u r d i n myi m a r r a s kuun 23 p : n ä 1854 Sunniemen 22,500:sta r u p l a s t a luutnantti J u h a n a K u s t a a S i l f v e r s v a n i l l e , jolta se vuorostaan m a a l i s k u u n 3 p : n ä 1865 oston k a u t t a siirtyi alikapteeni Herman F r e d r i k P a l a n d e r i n j a hänen v a i m o n s a K a r o l i n a Sofia S i l f v e r s v a n i n omaksi. Alikapteeni P a l a n der teki kuitenkin vararikon ja kartano myytiin p a k k o h u u t o k a up a l l a . Sen osti h e i n ä k u u n 13 p : n ä 1869 115,500:sta m a r k a s t a p a n k k i k o m i s a r i K a a r l e J u h a n a P a l m r o t h , (P u o l i s o : M a r i a S o f i a Mattsson.) joka kuitenkin 22 p : n ä m a r r a s k u u t a s a m a n a vuonna 100,000:sta m a r k a s t a myi kartanon kielt e n o p e t t a j a Niilo K u s t a a H a m m a r e n i l l e (P u o l i s o : M a r i a L o v i s a Himberg.) († 1895). Häneltä osti k a r tanon elokuun 4 p : n ä 1877 190,000:sta m a r k a s t a sen nykyinen omist a j a , taloustirehtööri J u h o F r e d r i k P a l i n (P u o l i s o : l:nen Aleksandra Vilhelmiina Yyteri († l892) ja 2:nen J e n n y N o r r g å r d .) (s. 185 1 2 4 / 3 ) .