Saari

Saari on kylä Ulvilassa http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ulvila

Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )

S a a r e n k a r t a n o a , . (A s i a k i r j o i s s a myöskin: S a a r i s , T o l m i s a a r i , Holmgård, Holm, Holma.) 1 1 / 4 m a n t t a a l i a , h a l l i t s i kuudennent o i s t a v u o s i s a d a n n e l j ä n n e l l ä vuosikymmenellä Kokemäen kartanon vouti L a u r i Broke, joka kuoli ennen vuotta 1553. Hänen tyttär e n s ä Ingeborg L a u r i n t y t ä r oli n a i m i s i s s a L i e s n i e m e n herran Niilo Mikonpojan ( B l å f i e l d i n ) k a n s s a , j o k a a p p e n s a j ä l k e e n p ä ä s i S a a r e n k a r t a n o n h a l t i j a k s i . Niilo Mikonpoika luovutti kuitenkin jo v. 1553 k a r t a n o n K u s t a a V a a s a l l e . Asiapapereista ei selviä, mitenkä t ä m ä luovuttaminen o i k e a s t a a n tapahtui. Näyttää kuitenkin siltä kuin Niilo Mikonpoika v a s t a myöhemmin olisi saanut t i l a s t a a n korvauksen (Matti von K l ö f f e n i n S a a r e n k a r t a n o s t a v. 1553 tekemään til i in on liitetty m u i s t u t u s : „Lasse Broke rodom fogdde pà Kiimog à r d hade H o l m g å r d hvilket ej ännu är hans b a r n v e d e r k ä n d t . ") . K e s ä k u u n 2 7 p : n ä 1556 p ä i v ä t y n K u s t a a V a a s a n k i r j e e n k a u t t a j ä t e t t i in hänelle S a a r e n s i j a s t a Sauvon p i t ä j ä s s ä oleva S a u s t i l a , (K s . V ä ä r ä n e n , U r k u n d e r I I I .) j o k a uskonpuhdistuksen jälkeen luostarin hallusta oli joutunut k u n i n k a a n omaksi. Saustilan Niilo Mikonpojalle luovuttaminen sai v i e l ä vahvistuksen Eerik XIV:nnen kirjeen kautta m a a l i s k u u n 5 p : l t ä 1564. Saaren k a r t a n o n hoidosta teki v. 1553 Ulvilan kunink a a n k a r t a n o n vouti Matti von Klöffen tiliä kuninkaankartanon omien tilien ohella. Tästä nähdään, m i s s ä suhteessa S a a r e n k a r tano oli k u n i n k a a n k a r t a n o o n . Mainitaan, että S a a r e n k a r t a n o a v i l j e l i k a k s i l a m p u o t i a , j o t k a v u o s i t t a i n k a r j a n j a v i l j a n t u l o s t a antoivat puolet k u n i n k a a l l e , m u t t a siemen otettiin kuitenkin p ä ä l t ä jaon. U l v i l a n k u n i n k a a n k a r t a n o n s i j a l l e muodostui sitten Porin kunink a a n k a r t a n o , m u t t a v i i m e k s i m a i n i t u n t i l e i s s ä ei vuoden 1561 j ä l k e en e n ä ä p u h u t a S a a r e n k a r t a n o s t a m i t ä ä n . Näyttää s i i s siltä kuin l a m puodit nyt olisivat maksaneet veronsa muuanne. J u h a n a III antoi helmikuun 22 p:nä 1585 h u o m e n l a h j a k s i j ä l k i m ä i s e l l e puolisolleen G u n i l l a B j e l k e l l e Ulvilan, Kokemäen ja Mynämäen p i t ä j ä t , s u u r i m m a n osan Vehmaan p i t ä j ä ä , Porin k a u p u n g i n ja k u n i n k a a n k a r t a non sekä myös Kokemäen j a S a a r e n kartanot. Gunilla B j e l k e m ä ä r ä s i e r ä ä n Gulbrand O l a v i n p o j a n t i l o j a h o i t a m a a n . Bråborgin linn a s s a heinäkuun 22 p:nä 1596 annetulla k i r j e e l l ä lahjoitti Gun i l l a B j e l k e († 1597) s a m a l l a Gulbrand O l a v i n p o j a l l e useita tiloja, m.m. S a a r e n k a r t a n o n . L a h j a k i r j a s s a oli m ä ä r ä y s , että l a h j o i t e t t u j e n t i l o j en tulot v ä h e n n e t t ä i s i i n siitä r a h a s u m m a s t a , jonka Gunilla B j e l k e a i k a i s e m m i n oli Gulbrand Olavinpojalle tilojen ostamista v a r t e n luvannut. Kaksi k u u k a u t t a myöhemmin, s y y s k u u n 24 p:nä, m u u t e t t i i n t ä m ä m ä ä r ä y s , niin että tilojen t u l o j a v a s t a kahden vuoden kuluttua a l e t t a i s i in vähentää y l l ä m a i n i t u s t a r a h a m ä ä r ä s t ä , ja s a i s i niitä t ä m ä n a j a n k ä y t t ä ä hyväkseen h u o m e n l a h j a n a Gulbrand O l a v i n p o j a n kihlattu m o r s i a n K a t a r i n a Pietarintytär. Gulbrand O l a v i n p o j a n omistusoikeus S a a r e n kartanoon vahvistettiin t a m m i kuun 15 p:nä 1600 annetulla kunink. kirjeellä, multa joutui kuitenkin k a r t a n o p i a n sen j ä l k e e n häneltä pois. Jo syyskuun 16 prnä 1602 antoi K a a r l e IX S a a r e n y h d e s s ä eräiden toisten t i l o j en k a n s s a Götrik Finckelle, Sunniemen herralle, 400 t a a l e r i n s u u r u i s e n l a i n a n p a n t i k s i . Tämän vahvisti K u s t a a II Aadolf h u h t i k u u n 27 p : n ä 1614 a n t a m a l l a a n k i r j e e l l ä . Götrik F i n c k e n kuoltua joutui kartano h ä nen tyttärensä, Eevert Hornin lesken, Margareta Fincken ja hänen j ä l k e e n s ä hänen poikansa K u s t a a Eevertinpoika Hornin haltuun. V i i m e k s i m a i n i t u l l e K u n i n g a t a r K r i s t i n a heinäkuun 4 p. 1651 antoi S a a r e n Norrköpingin kokouksen ehdoilla r ä l s s i k s i . Sunniemen o m i s t a j a t hallitsivat senjälkeen kartanoa reduktsioniin asti. Kuten m u u t k i n Norrköpingin kokouksen ehdoilla annetut tilat, peruutett i in se v. 1682. Tila, j o s t a ensin tehtiin eversti K r i s t i a n von Steffkenin rykmenttiin k u u l u v a n m a j u r i n asuntotalo, on sittemmin ollut k a p t e e n i n p u u s t e l l i n a . Viime aikoina ovat sen v u o k r a a j i n a olleet k i e l t e n o p e t t a j a Niilo K u s t a a Hammarén (v.sta 1872), kauppias K a a r l e Rosenlew (v:sta 1879), konsuli Yrjö Rosenlew ( v : s t a 1899) j a t i l a n o m i s t a j a L e n n a r t Rosenlew ( v : s t a 1906).