Rantala

Rantala on kylä Ulvilassa http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ulvila

Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )

R a n t a l a n verotila (A s i a k i r j o i s s a m y ö s : L o n g s t r a n d .) , 1 / 3 m a n t t a a l i a , l u e t a a n tätä nykyä F r i i t a l a n k y l ä ä n , m u t t a oli ennen a i k a a n y k s i t y i s e n ä t i l a n a . Se m a i n i t a a n vuoden 1600 s e u d u i l l a k u n i n k a a n perintönä ja omana. Kun P o r i n kreivikunta v. 1651 perustettiin, l i i t e t t i in se t ä h ä n . Reduktsionin j ä l k e e n tehtiin R a n t a l a s t a aukumenttitila, mutta se joutui p i a n Anolan o m i s t a j a n eversti Berndt J u h a n a H a s t f e h r i n haltuun. Tämä myi m a r r a s k u u n 24 p ; n ä 1781 R a n t a l a n y h d e s s ä muiden m a a t i l o j e n s a k a n s s a asessori J o n a s Beckmanille. Vuodesta 1807 alkaen asusti R a n t a l a s s a luutnantti K a a r l e Ulrik B e c k m a n (P u o l i s o : M a r i a J u h o n t y t ä r R a s k ( † 1815) j a 2:nen K l a r a Lov i s a Munck (s. 1778).) (s. 1773, † 1820). T u n t u u kumminkin siltä, kuin hän ei olisi ollut R a n t a l a n o m i s t a j a , v a a n ainoastaan hoitaja, sillä R a n t a l a seuraa sittemmin J o n a s B e c k m a n i n m i e s p u o l i s i a p e r i l l i s i ä Leineperin yhteyteen. L e i n e p e r i n o m i s t a j i e n h a l l u s s a se sitten oli k a u a n a i k a a . Vihdoin hovioikeuden y l i m ä ä r ä i n e n notari K a a r l e Juhana Lönegren myi sen noin v. 1860 k a l a s t a j a Matti K a r s t e n i l l e , joka v u o r o s t a an v. 1861 myi sen L e i s t i l ä n talolliselle J u h o Henrik Henrikinpoika H u o v a r i l l e (P u o l i s o : S o f i a M a t i n t y t ä r (s. 1832).) (s. 1833). Tämä jakoi tilan k a h t i a : A l i - R a n t a l a a n j a Y l i - R a n t a l a a n j a myi pois kummankin. a . A l i - R a n t a 1 a , 1/ 6 manttaalia, sijaitsee emätalon alkup e r ä i s e l l ä tontilla K o k e m ä e n j o en r a n n a l l a noin kilometrin F r i i t a l a n k y l ä r y h m ä s t ä kaakkoon p ä i n . Juho Henrik Huovari myi sen h u u t o k a u p a l l a m a r r a s k u u n 9 p : n ä 1865 T a t t a r a s t a kotoisin olevalle v u o k r a a j a l l e , I s a k Matinpoika G r a n n i - D a h l b o m i l l e (P u o l i s o : M a r i a K r i s t i n a A n t i n t y t ä r B e r g (s. 1820).) (s. 1817). Tämä s a m a ten k u i n h ä n e n e m ä n t ä n s ä kuoli j o v. 1867 j ä t t ä e n j ä l k e e n s ä k a h d e k s a n l a s t a . Tätinsä E v a B e r g i n a v u l l a n ä m ä sitten k a u a n a i k a a y h t e i s e s t i hoitivat taloa, kunnes sen viimein itselleen l u n a s t i yksi h e i s t ä K a a r l e I s a k i n p o i k a (s. 1849), j o k a s i i n ä v i e l ä k i n n a i m a t t o m a n a i s ä n nöi. h. Y 1 i - R a n t a 1 a , 1/ 6 m a n t t a a l i a , s i j a i t s e e l ä h e l l ä r a u t a t i e t ä P i t k ä n r a n n a n k u l m a k u n n a k s i k u t s u t u l l a aukealla. Juho Henrik Henrikinpoika Huovari myi t i l an v. 1881 veljelleen Anton Henrikinp o i k a Huovarille (P u o l i s o : J o s e f i n a W a l l i n (s. 1843).) (s. 1837). Tämä vuorostaan myi sen Masian t i l a l l i s e l l e J u h o Matinpoika M ä n n i s t ö l l e (P u o l i s o : I d a Rosendahl (s. 1849).) (s. 1834, † 1914), j o l t a se vihdoin v. 1899 siirtyi h ä n e n p o j a l l e e n F r e d r i k Verner Y l i - R a n t a l a l l e ( s . 1878, † 1908). T ä m ä n kuoltua osti hänen leskensä Vilhelmina T i i t u k s e n t y t ä r Mynsteri (s. 1877) kihlakunnanoikeuden ja holhousl a u t a k u n n a n s u o s t u m u k s e l l a t i l an a l a i k ä i s i l t ä l a p s i l t a a n ja o m i s t a a sen n y k y ä ä n (T i e t o j a R a n t a l a n u u s i m m i s t a v a i h e i s t a on antanut A. F. Reunanen.) .