Sunniemi

Sunniemi on kylä Ulvilassa (http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Ulvila)

Niilo J. Avellanin artikkelista Entisen Ulvilan pitäjän maatilat IL. Satakunta - Kotiseutututkimuksia III (http://www.pori.fi/kirjasto/satakuntasarja/Satakuntasarja3.pdf )

Sunniemenkartano , (Asiakirjoissa myöskin Sonnäs, Sonnenness, Sundnäs, Sunnenäs, Sonnes. ) 1 1/2 manttaalia , on allodiaalisäteri, jonka historia vie meidät kauas keskiaikaan. Kartanon ensimäisenä omistajana esiintyy eräs Filip Kaarlenpoika Odygd. Paitsi Sunniemeä omisti tämä myöskin muutamia tiloja Paimion pitäjässä, jotka hän oli isältänsä perinyt. Oliko Sunniemikin perintötila, ei selviä asiakirjoista , mutta oli se ainakin jo 1400-luvun alkupuolella Filip Odygdin oma. Jonkin ajan kuluttua hän antoi Sunniemen 83 markan suuruisen rahalainan pantiksi asemies Olavi Svärdille. (Puoliso : Elin Juhontytär.) Kun sitten Odygd kuoli, maksoi hänen poikansa Pyhtään kirkkoherra Kaarle Odygd isänsä lainaamat rahat ja lunasti siis kartanon, mutta samalla tekivät Kaarle Odygd ja Olavi Svärd sellaisen tilanvaihdon, että Odygd antoi Svärdille Sunniemen, mutta tämä luovutti hänelle vuorostaan Maskun pitäjässä omistamansa Mäksmäen tilan. Sigfridinpäivänä v. 1451 sai Kaarle Odygd Maskun käräjissä kiinnityksen Mäksmäkeen , (K s . Arv. Handl. IV.) jotenka siis tilanvaihto oli tapahtunut ennen m a i n i t t u a vuotta. Olavi S v ä r d , j o k a v. 1419 oli tuomarina Kokemäellä ja sittemmin Pohjanmaalla , kuoli hiukan ennen vuotta 1460 j a S u n - niemi joutui tällöin hänen p o i k a n s a Ali-Satakunnan tuomarin P i e t a r i Svärdin omaksi. Tämä oli nainut Kaarina Haakonantytär Frillen (eli vielä v. 1472), mutta h ä n e l l ä ei ollut miespuolista perillistä . K u n Pietari Svärd oli kuollut noin v. 1470, jaettiin sentähden hänen tilansa huhtikuun 30 p. 1481 hänen molempien tyttäriensä kesken. Näin sai toinen heistä, nimeltä Brita, joka oli mennyt naimisiin Kustaa Antinpoika Slatten kanssa, Sunniemen ja toinen nimeltä Kirsti , j o k a oli mennyt n a i m i s i i n ruotsalaisen asemiehen Olavi D r a - ken kanssa , Isonkartanon Ulvilan Vanhassakylässä. (K s . Arv. Handl. V.) Brita S v ä r - d i l l ä j a Kustaa S l a t t e l l a oli u s e i t a lapsia . Näistä ainoa poika Antti S l a t t e oli vv. 1520 j a 1526 Ali-Satakunnantuomarina j a kutsui itseään Sunniemen herraksi, mutta h ä n e s t ä emme enempää tiedä. Yksi tyttäristä , Ingeborg, oli naimisissa Henrik Juhonpoika Lappin, H a g a n herran, kanssa j a toinen tytär, Margareta, sai viimein haltuunsa Sunniemen ja meni v. 1518 naimisiin Hämeenlinnan linnanpäällikön , Pernajan herran Götrik Niilonpoika Renkosen kanssa. (Tämän ensimäinen puoliso oli I n g e b o r g Antintytär .) Tämän äiti Johanna Götrikintytär oli viimeinen vanhan Fincke-suvun jäsen, j o k a suku a i k o i n a a n oli ollut m a h t a v a rälssisuku. Uudistaakseen ä i t i n s ä kuuluisan sukunimen alkoi Götrik Renkonen käyttää nimeä Fincke j a tuli t ä l l ä t a v a l l a uuden Fincke-suvun kantaisäksi . Götrik Fincken j a Margareta Slatten poika, Suomen käskynhaltija K u s t a a F i n c k e peri ä i t i n s ä jälkeen Sunniemen. Lähettämällä uudisasukkaita erämaihin on t ä m ä tehnyt itsensä tunnetuksi maamme asutushistoriassa. Kustaa Fincke kuoli v. 1566. Hän oli v. 1545 mennyt naimisiin Märta Stenintytär Illen kanssa Porkkalasta. Heidän v a n h i n p o i k a n s a Götrik K u s t a a n p o i k a F i n c k e (P u o l i s o : l : n e n I n g e b o r g B o i j e († 1580), 2:nen E l i n Torstenint y t ä r sekä 3:s K r i s t i i n a H a n n u n t y t ä r .) peri i s ä n s ä j ä l k e e n S u n niemen ja oli k a u a n a i k a a S a v o n l i n n a n voutina. Hän kuoli v. 1617 j a h a u d a t t i i n , kuten moni m u u k i n F i n c k e - s u v u n j ä s e n Ulvilan kirkkoon. Götrik Finckeen sammui miespuolelta nuorempi Finckesuku. Hän j ä t t i näet j ä l k e e n s ä a i n o a s t a a n yhden tyttären, M a r g a r e t a n ( † 1647), j o k a v. 1613 oli joutunut n a i m i s i i n K a n k a i s t e n herran, sotamarsalkka Eevert Hornin k a n s s a , m u t t a oli i s ä n k u o l l e s s a j o leski. Hänen p u o l i s o n s a oli näet jo v. 1615 kaatunut Pihkovanl i n n a n edustalla, j ä t t ä e n j ä l k e e n s ä vuoden vanhan p o j a n , Kustaa E e v e r t i n p o i k a Hornin, (P u o l i s o : l : n e n M a r i a Mörner, 2:nen B a r b a r a K u r c k († 1658), 3:s M a r i a S i l f v e r h j e lm ( † 1712).) Marienburgin vapaaherran. Tämä peri i s ä n s ä j ä l k e e n Hornien v a n h a n sukutilan, K a n k a i s t e n kartanon, sekä ä i t i n s ä kuoltua Sunniemen, P o r k k a l a n ja Autisten kartanot. Hän kuoli v. 1666 j a S u n n i e m e ä a s u i t ä m ä n j ä l k e e n hänen l e s k e n s ä Maria S i l f v e r h j e l m . Kartano joutui sitten K a a r l e K u s t a a n p o i k a Hornille, j o k a muutti Roomaan ruvetakseen paavin kamariherraksi ja kuoli t ä ä l l ä v. 1711. Ennen poismuuttoaan hän lienee myynyt tilansa, k o s k a a i n a k i n jo v. 1705 Sunniemen o m i s t a j a n a esiintyi vuorineuvos Antti S t r ö m n e r . (Puoliso : Brita Grönling ( † 1722).) Tämä kuoli v. 1730, ja k a r t a n o pysyi hänen leskensä ja lastensa hallussa vuoteen 1750, j o l l o in se joutui v a l t a k u n nanneuvos K a a r l e Hermelinin (Puoliso: Hedvig Ulrika Benzelstjerna († 1781), asessori S t r ö m n e r i n tyttärentytär .) ( † 1789) o m a k s i . Kauan ei t ä m ä k u i t e n k a a n Sunniemeä omistanut, v a a n m y i sen j o v. 1763 eversti Juhana H a s t f e h r i l l e j a hänen puolisolleen Margareta Elisabet Stackelbergille ( † 1773). Eversti J u h a n a Hastfehr omisti myöskin Anolan, L a u t e l a n , V i i k k a l a n , Kirkkoluodon, Leineperin, Suoliston sekä u s e i t a pienemp i ä t i l o j a U l v i l a s s a . Nämä kaikki h ä n t e s t a m e n t t a s i p o j a l l e e n eversti Berndt J u h a n a H a s t f e h r i l l e (P u o l i s o : F r e d r i k a B i r g i t t a Bonde.) s i l l ä ehdolla, että hänen l e s k e n s ä s a i s i k u o l e m a a n s a asti kaikki Sunniemen tulot ja että poika „sen velan o h e s s a , j o k a Sunniemen tähden oli otettu v a l t a k u n n a n s ä ä t y j e n p a n k i s t a , s u o r i t t a i s i s i s a r e l l e e n , m a j u r i Arvid H a s t f e h r i n p u o l i s o l l e Ottil i a n a Hedvig Hastfehrille ja s i s a r v a i n a j a n s a Margareta Magdalena H a s t f e h r i n yhdentoista v u o t i a a l l e t y t t ä r e l l e M a r g a r e t a Hedvig E n e s k i ö l d i l l e 15,000 t a a l e r i a p a p e r i r a h a a , ei k u i t e n k a a n perintönä, v a a n l a h j a n a " . Berndt J u h a n a Hastfehrin, A n j a l a n liiton o s a l l i s u u d e s t a tunnetun everstin, r a h a - a s i a t j o u t u i v a t viimein täydelleen rappiolle ( K s . Anolaa) j a hänen täytyi vihdoin t a m m i k u u n 31 p : n ä 1771 luop u a Sunniemestäkin. Se joutui nyt 9000:sta s p e s i e t a a l e r i s t a hänen vävylleen m a a h e r r a , kreivi Robert V i l h e lm de G e e r i l l e , (P u o l i s o : V i v i k a E l e o n o r a H a s t f e h r ( † 1787).) joka myi kartanon viidelle p a i k k a k u n n a n t a l o n p o j a l l e , Matti Mikkolalle, I i s a k k i J o k e l a l l e , J a a k k o Kopolle, I i s a k k i P u t i l a l l e j a Mikko P a l i n i l l e . N ä m ä j a k o i v a t s y y s k u u n 25 p : n ä 1810 keskenään kartanon, mutta k a u p p a purkautui, koska o s t a j a t eivät olleet a a t e l i s m i e h i ä , kuten t ä h ä n a i k a a n a l l o d i a a l i s ä t e r i n o m i s t a j i e n tuli olla. Kreivi de Geer, j o k a m.m. oli m a a m a a r s a l k k a n a Porvoon v a l t i o p ä i v i l l ä , myi nyt l o k a kuun 18 p:nä 1811 Sunniemen 10,000:sta p a n k k o r i k s i s t ä m a j u r i K a a r l e F r e d r i k Brunoulle. T ä m ä n j ä l k e e n vaihtoi k a r t a n o p i t e m m ä n a j a n k u l u e s s a tuon t u o s t a k i n o m i s t a j a a . Jo t a m m i k u u n 8 p : n ä 1813 myi m a j u r i Brunou sen 22,222:sta t a a l e r i s t a kapteeni Adolf Magnus Gripenbergille. (P u o l i s o : C h a r l o t t a K r i s t i n a P r y s s ( † l817).) ( † S u n n i e m e l l ä 1 / 2 1828). T ä m ä kuitenkin v e l k a a n tui ja Sunniemi myytiin hänen kuolemansa jälkeen heinäkuun 3 p : n ä 1829 p a k k o h u u t o k a u p a l l a . Se huudettiin Keis. Senaatin sotaa s i a i n toimituskunnan puolesta yleiselle s o t i l a s r a h a s t o l l e , mutta myytiin jo syyskuun 12 p : n ä samana vuonna k e n r a a l i l l e , v a p a a h e r r a Kaarle Rosenkampfille. Tämän leski Augusta Turdin myi marraskuun 23 p : n ä 1854 Sunniemen 22,500:sta r u p l a s t a luutnantti J u h a n a Kustaa Silfversvanille , jolta se vuorostaan maaliskuun 3 p : n ä 1865 oston k a u t t a siirtyi alikapteeni Herman Fredrik Palanderin j a hänen v a i m onsa Karolina Sofia S i l f v e r s v a n i n omaksi. Alikapteeni P a l a n der teki kuitenkin vararikon ja kartano myytiin p a k k o h u u t o k a up a l l a . Sen osti h e i n ä k u u n 13 p : n ä 1869 115,500:sta m a r k a s t a p a n k k i k o m i s a r i K a a r l e J u h a n a P a l m r o t h , (P u o l i s o : M a r i a S o f i a Mattsson.) joka kuitenkin 22 p : n ä m a r r a s k u u t a s a m a n a vuonna 100,000:sta m a r k a s t a myi kartanon kielt e n o p e t t a j a Niilo K u s t a a H a m m a r e n i l l e (P u o l i s o : M a r i a L o v i s a Himberg.) († 1895). Häneltä osti k a r tanon elokuun 4 p : n ä 1877 190,000:sta m a r k a s t a sen nykyinen omist a j a , taloustirehtööri J u h o F r e d r i k P a l i n (P u o l i s o : l:nen Aleksandra Vilhelmiina Yyteri († l892) ja 2:nen J e n n y N o r r g å r d .) (s. 185 1 2 4 / 3 ) .