Tulkintatukea kaipaisin

[Sirkku]

Suurkiitos Maija! Kummasti sitä itekin saa nyt eri lailla selvää. Tässä onkin aika sekalaista seurakuntaa pirtissä.

[Sirkku]

Tässä on Pyhtisen isäntä Anders Larsson ja emäntä Dorde, mutta kuka kumma on Dorden jäljessä oleva Påhl? Nimen edessä lukee jotain syt man, ei tule muuta mieleen kuin syytinki, mutta se ei passaa ollenkaan, koska kyseessä on tuleva isäntä. Seuraavista rippikirjoista selviää, että Påhl on Adamsson ja hänen vaimonsa Lisa Andersdotter.

Sitten on son Johan ja dr Dorde. Heidän välissään on Lisa, jonka nimen edessä oleva etuliite ei aukene.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 14/210.htm

[Maija]

Påhlin titteliä on varsin vaikea lukea miksikään muuksi kuin "syytinkimieheksi". Myös lapsi on mielestäni Syt.m.dr Lijsa. Jostakin syystä asia on hänen kohdallaan tarkennettu, vaikka myös son Johan ja dr Dorde ovat myöhempien kirjojen perusteella tulkittava Paulin ja Liisan lapsiksi.

Anders Larssonin vaimon Dorden kuolintieto löytyy Hiskistä: kuollut leskenä 1757 78-vuotiaana. Liisa Andersdr on syntynyt 1698 (RK1759-65). Hän voisi siis ikänsä perusteella olla Antin ja Dorden tytär eli Påhl Adamsson voisi olla heidän vävynsä. Se ei tietenkään selitä syytinkisuhdetta, mutta helpottaisi ymmärtämään samaan taloon asettumista. Edellisessä rippikirjassahan (1738-44) Pyhtisessä on ihan eri porukkaa: isäntänä on Thomas Påhlsson, joka on Hiskin mukaan on kuollut vasta 1769 eli edellinen perhe on muuttanut johonkin muualle ja lienee vienyt myös Påhl-nimisen poikansa, joka siis olisi Tuomaanpoika ja todnäk liian nuorikin ollakseen tämä syytinkimies-Pauli.

Rippikirjan 1725-37 hakemistosta ei Pyhtistä osunut silmääni enkä malttanut ruveta selaamaan, löytyisikö sieltä jotakin vihjettä Påhl Adamssonin mahdolliseen syytinkioikeuteen ko. talossa. Mielessäni oli joku paltamolainen esisukulaiseni, joka ilmeisesti isonvihan melskeissä orvoksi jääneenä oli syytinkipoikana talossa, johon myöhemmin tuli isännäksi. Oletin hänen vanhemmillaan olleen oikeuksia taloon (selvitykset kesken). Tämä sinun syytinkimiehesi on kyllä ihan täysikasvuinen, joten ei tapaus identtinen voi olla.

En mitenkään erityisesti tunne 1700-luvun syytinkien perusteita, mutta voisi kuvitella myös esim., että jostakin syystä työrajoitteinen mies voisi hankkia asumisoikeuden ja elatuksen kertakorvauksella, jos sattuisi omistamaan jotakin maksuksi kelpaavaa. Kyllä se joskus selviää - tai jää selvittämättä.

[Maija]

Jäin vielä selailemaan Limingan vanhempia kirjoja ja sattui silmään oheiset tiedot:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 9&pnum=140
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 59&pnum=26

Siis Tårp. Anders Pyhtinen ja Dorde-vaimo ovet olleet paikkakunnalla ainakin 1726-37, jos sillä sattuu olemaan merkitystä myöhemmissä selvityksissäsi.

Vielä yksi:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 59&pnum=91

[Sirkku]

Kiitos Maija! En saa noita linkkejä auki, mutta nehän löytyy myös tuolla digiarkiston puolella. Onpa kerrassaan mielenkiintoinen kuvio. Katsoin, että Thomas Påhlsson ei muuttaisi pois vaan, että Pyhtisen taloja on v:sta 1745 alkaen kaksi. Mitä ihmettä tuossa tapahtuu. Lunastaako Anders torpan itselleen ja saa rahaa siihen Påhlilta, joka saa sitä vasten syytingin? Jos Påhl on vielä vävy niin sehän tosiaan selittää samaan taloon asettumista.

[Maija]

Minäkin huomasin jossakin vaiheessa Pyhtisiä olevan kaksi, mutta arvelin talojen numeroiden perusteella, että Tuomaan porukka siirtyy ja Andersin porukka tulee numeroon 83 (????). Yritin vielä päästä Påhl Adamssonin jäljille vihkitietoa Hiskistä etsimällä, mutta sieltä näyttää puuttuvan vuodet 1728-31, vaikka asiaa ei ole etusivulla kerrottu. Påhlin iän perusteella voisi osua näille vuosille. Saattavat tietysti olla muuallakin vihityt, varsinkin jos Liisa ei olekaan Andersin ja Dorden tytär.

Jälkikirjoitus: Voi hitsi! Eihän jaksolla 1738-44 alkuperäisillä sivuilla mitään talonnumeroita ole. Niitä on vain hakemistossa. Voit siis hyvin olla oikeassa siinä, että Tuomas pysyy ja Anders perustaa uuden Pyhtisen.

[Sirkku]

Onko tässä muuten Anders Pyhtisen syntymäaika eli 29.7.1657??

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... -14/88.htm

Meinaan kun tässä seuraavassa rippikirjassa, jossa on Pyhtisen talossa syytinkimiehenä Påhl niin Anders kuolee käsittääkseni v. 1745. Samana vuonna kuin sai oman talon 88-vuotiaana, jos hän on syntynyt tuolloin 1657. Syytingillä ollut Påhl on syntynyt v. 1709, joka käy ilmi myöhemmistä rippikirjoista.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 14/210.htm

Tässä rippikirjassa näkyy sitten isäntäparina Påhl ja Lisa, mutta ei merkintää Andersin leskestä Dordesta, joka kuoli Hiskin mukaan 1757. Mihin hän hävisi? Muuttiko pois Andersin kuoltua, joka ei ehtinyt nauttia talollisena olosta kuin vuoden verran.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... -18/93.htm

Onkohan kyseessä voinut olla syytinkikauppa eli "alihintainen maatilan luovutus ja nimenomaan alihintaiseksi tarkoitettu. Kaupalla tilan omistavat vanhemmat luovuttavat tilan yhdelle lapselleen jo elinaikanaan." Sillä oletuksella, että Påhl olisi vävy tämä olisi pitänyt talon suvussa.

Ihmettelen vaan, on niin merkillinen kuvio.

[larita]

Mielenkiintoinen kuvio Minä olen kuvitellut, että Antilla oli koko ajan se sama talo, mutta kun isäntä oli niin vanha, niin se jäi välillä asumattomaksi. Noita taloja varmaan laiteltiin välillä eri järjestykseen ja eri kyliin kuuluviksi.
Kun Dorde oli runsaat 20 vuotta nuorempi, niin ei tiedä oliko hän Antin ensimmäinen vaimo. Henkikirjat varmaan auttavat tässä tapauksessa paljon.

Minä kehitin semmoisen tarinan, että Liisan (Andersdr) biologinen kello alkoi tikittää ja hän lyöttäytyi yhteen 11 vuotta nuoremman rengin kanssa siinä vuoden 1730 paikkeilla.
Naapurista Mattilasta löytyy pariskunta drg Påhl ja h Lisa, toki varmaan muualtkin. Ehkä Anders ei tästä liitosta tykännyt ja pariskunta joutui omilleen. Niin joutui Anttikin ja päätyi lopettamaan tilanpidon, kun renki Pohl Hemmingsonkin tuli vanhaksi ja muutti pois. 1738-44 itsellississä löytyy Pohl Pasanen h. Lisa ja s. Johan sivun 87 alareunasta. Pasaset näyttävät tulevan Tyrnävältä, josta ei juuri tietoja ole. Ei todisteitä, että olisi oikeista henkiloistä kyse
No tarina jatkuu 1745, Antti menee huonoon kuntoon ja päättää leppyä ja kutsuu tyttärensä kotiin. Vieläkin kismittää sen verran, että vävyä täytyy kutsua syytinkimieheksi Niillä seuduilla olen tuota titeliä nahnyt käytettävän aika vapaamielisesti.

Kastettujen luettelosta voisi olla apua myös asian selvittelyssä! Eli eiku arkistoon

t. Ritva

[Sirkku]

Tuohan selittäisi kaiken! Kiitos Ritva Eiku arkiston uumeniin, Limingan papilla on vielä sellainen käsiala, että voin saada sitä jotain selvääkin

[Sirkku]

1792 huhtikuussa kuoli Andreas Henrici Kuula. Hänen nimensä jäljessä lukee "torparen och .? ? ?..", jota en ymmärrä. Mitähän siinä voisi lukea?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 50/181.htm

[JaskaS]

Andreas Henrici Kuula Torpare och en rotterings Karl af Lungsot

Roteringskarl on harvemmin vastaantullut muoto, mutta tarkoittaa samaa kuin rotesoldat = ruotusotilas.

Jaska

[Sirkku]

Andreas Henrici Kuula Torpare och en rotterings Karl af Lungsot

Roteringskarl on harvemmin vastaantullut muoto, mutta tarkoittaa samaa kuin rotesoldat = ruotusotilas.

Jaska

Kiitos Jaska! Voi mahoton, miten tämä on mahdollista, missähän välissä Andreas on ehtinyt olla ruotusotilas? Mun pitää joskus perehtyä ruotusotilasrulliin, jospa sieltä jotain selviäisi!

[TerhiA]

Kas minusta siinä lukee enrolleringskarl.
Ks Enrolleringskarl, eller enrolleringsbåtsman,[1] var en benämning på en kustbo; ofta sjöman eller fiskare, som var värvad för att vid behov kunna inkallas till flottan

/_ TerhiA _\

[Sirkku]

Kas minusta siinä lukee enrolleringskarl.
Ks Enrolleringskarl, eller enrolleringsbåtsman,[1] var en benämning på en kustbo; ofta sjöman eller fiskare, som var värvad för att vid behov kunna inkallas till flottan

/_ TerhiA _\

Kiitos TerhiA Menipä mielenkiintoiseksi, enrolleringskarl voisi sopia paremmin, sillä missään aiemmissa merkinnöissä Andreaksesta häntä ei ole merkitty ruotusotilaaksi! Hetkonen, miten tuo enrolleringskarl suomennetaan. Ei aavistustakaan, mutta sisältönä lienee se, että kyseesssä on merimies tai kalastaja, joka oli värvätty niin, että hänet voitiin tarvittaessa kutsua öö toimeen?

[JaskaS]

Hyvä Terhi, kun korjasit!

Jo ehdinkin vähän myöhemmin kummeksua en-artikkelin esiintymistä

Jaska