Digiarkiston keskustelufoorumi

Tytär sanoi kuin tuijotin tietsikkaa, että näytän siltä kuin multa tippuis silmät päästä tai näkisin lentävän lehmän Tusen tack Ritva!! Perhe muutti siis Oulujoelle ja näyttäisi lukevan, että landbond eli lampuoti, vuokratila, vaan melko pian jatkoivat matkaa Muhokselle jälleen uudisasukkaaksi. Abrahamin kohdalla olen näkevinäni, että lähti sinne omille teilleen v. 1806.

Heureka Muhoksen muuttokirja! Vaan saako joku tästä jotain selvää. Nro 5 on Abr. Olai Keränen, siinä on paikkakunta mihin hän muuttaa, mikä ihme Ija?? Näyttää jotenkin samalta paikalta mihin isoveli Pehr aikoinaan muutti, joka meni sotilaaksi:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 123/57.htm

Tässä näkyy isoveli Pehr ja paikka mihin hän muutti, onko tuo sitten sama paikka vai toiveajattelua:

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kui ... 400&sy=400

Ijo (Ijå) = Ii.

Jaska

Kiitos Jaska Siis Ijo ja eikö vain isoveljelle ollut merkitty myös Ijå. Kävin digiarkistosta tarkistamassa Iihin muuttaneet v. 1806, ei näkynyt Abrahamia. Ehkä käynti on ollut lyhyt tai suunnitelmat ovat muuttuneet. On tämä jännää puuhaa!

On se Abram eli Abraham Yli-Kiimingistä, jippii!! Jatkoin Ritvan viitoittamilla jäljillä Muhoksella Isokankaan talossa ja sinne ilmaantui tässä sold Pehr Piik ja kun katsoin syntymäaikaa niin sehän oli sama kuin Abramin isoveljellä Pehrillä, joka lähti sotilaaksi. (Aiemmassa rippikirjassa olikin merkintä isä Olofin kuolemasta, jonka jälkeen Pehr on ehkä tullut äitinsä avuksi).

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 19/164.htm

Olen ihmetellyt, että mistä Abram sai nimen Wauhkola ja sitten mulla valo syttyi, että jospa hän on tullut Muhokselle, missä velikin on ja rupesin tarkistamaan onko Muhoksella Wauhkola-taloa. Olihan siellä ja kuka siellä asuu perheineen ellei Abram! Abramin ja vaimon syntymävuodet ovat sinnepäin, mutta lasten oikein:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 19/144.htm

Perhe muutti 1820 Liminkaan ja jälleen veljekset muuttivat samalle paikkakunnalle. Ovat poismuuttaneissa numeroilla 18 ja 19. Tässä vaiheessa Abramin syntymävuodeksi on merkitty 1782 ja Greta eli Margeta Helenan syntymävuosi on nyt puolestaan oikea 1779.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 123/27.htm

Mikä Wappu!

Abramin isä Olof Keränen oli renkinä Ylikiimingissä Säävälän talossa ja meni naimisiin talon tyttären Walborgin kanssa. Abramin äidin juuret oli helppo selvittää, koska suku on pysynyt paikoillaan, ja olen niitä innoissani tutkinut Olofin isä Pehr on ollut taas vaikea jäljittää, mutta nyt taisi tärpätä! Muhokselta löytyi Pehr Keränen, vaimo Anna ja lapset, joukossa Olof ja Jacob. Tiedän sen, että Olofilla oli Jacob niminen veli, koska Jacob asui myöhemmin jonkin aikaa Olofin luona Ylikiimingissä. Nyt mulla on taas kuitenkin ongelmia tekstin tulkitsemisessa. Perheen isä Pehr kuoli v. 1763 ja näyttäisi siltä, että perhe tuli Utajärvelle 1761, mutta mistä he tulivat. Ilmeneekö se tuosta tekstistä, joka on kirjoitettu ehtoolliskäyntien edelle? Siinä on päivämäärä den 4 Juni 1760.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 17/158.htm

Olen yrittänyt tavata, mutta ylärivistä en saa tolkkua ja alarivistä en ymmärrä mitä voisi tarkoittaa "Salander dot den 4 Juni 1760". Jos siinä nyt lukee Salander dot tai dat.

Sirkku kirjoitti: mutta mistä he tulivat. Ilmeneekö se tuosta tekstistä, joka on kirjoitettu ehtoolliskäyntien edelle? Siinä on päivämäärä den 4 Juni 1760.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 17/158.htm
Olen yrittänyt tavata, mutta ylärivistä en saa tolkkua ja alarivistä en ymmärrä mitä voisi tarkoittaa "Salander dot den 4 Juni 1760". Jos siinä nyt lukee Salander dot tai dat.

haf: attest af herr Kyrckioherd:
Salander dat: den 4. Junii 1760
/_ TerhiA _\

Kiitos TerhiA jälleen avusta! Hm, ei taida olla paikkakunnasta kyse... Attest on ainakin todistus. Kyrckioherd eikö se voisi olla kirkkoherra. Salander nimi. Olisiko kyse kirkkoherra Salanderin antamasta todistuksesta, mikä se todistus sitten onkin, ehkä muuttotodistus. Dat voisi olla lyhennys datum-sanasta eli päivämäärä. Haf ei aavistusta.

Olen etsiskellyt kirkkoherra Salanderia, joka olisi tuolloin 1760-luvulla pappina ollut, hiskin pappisluettelosta ja googlettamalla, että jos sitä kautta pääsisi perille mistä päin Pehr Keränen on tullut. En ole vielä löytänyt. Onkohan muita keinoja yrittää selvittää kirkkoherraa kuin hiskin pappisluettelo?

Itse asiassa Muhokselta löytyy merkinnät Hiskistä Pehr Keränen ja vaimo Anna vuosilta 1734 - 1740. Neljä lasta Mats, Pehr, Margeta ja Mathias. Merkinnät on Särkjärfveltä ja loppuvat vuoteen 1740. Tässä rippikirjassa näkyy Pehr ja Anna, mutta mitähän lukee Pehrin nimen edessä??

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... -117/7.htm

Seuraavassa rippikirjassa vuodelta 1741 alkaen Pehr ja Anna eivät ole enää Keräsen talossa ja merkinnnät Hiskissä loppuvat myös vuoteen 1740. En ole nyt ollenkaan varma, että kyse olisi Olofin isä Pehr Keränen ja äiti Anna, mutta mutta...

Minusta siinä näyttäisi lukevan "drängen". Aika epäselvä tosin on, muitakin arvauksia saa esittää.

Kiitos EevaH! Itekin tuota tavailin mutta juutuin tuohon ä:hän ja oletukseen, että Pehr olisi talon poika. Ei vaikuttaisi kyseessä kuitenkaan olevan talon isännän Matts Keräsen poika. Liekö sama Pehr kuin hiskissä esiintyvä Pehr Mattson Keränen.

Sirkku kirjoitti:Olen etsiskellyt kirkkoherra Salanderia, joka olisi tuolloin 1760-luvulla pappina ollut, hiskin pappisluettelosta ja googlettamalla, että jos sitä kautta pääsisi perille mistä päin Pehr Keränen on tullut. En ole vielä löytänyt. Onkohan muita keinoja yrittää selvittää kirkkoherraa kuin hiskin pappisluettelo?

Katselin ylioppilasmatrikkelia 1640-1852 (Helsingin yliopiston sivuilla), mutta sopivaa kirkkoherra Salanderia ei sitä kautta löytynyt. Ei löytynyt myöskään Sursillin suku -kirjasta, joka käsittääkseni on kukkuroillaan Pohjanmaan pappeja. Hiskin pappisluetteloissa kiinnitin huomiota siihen, että jostakin syystä Hailuodon kirkkoherrat puuttuvat aikaväliltä 1736-94 (???). Yritin googlettamalla jotenkin etsiä selitystä puuttumiseen - en muista, miten - mutta jollakin konstilla sain tiedon, että 1737 Hailuodon kirkkoherraksi nimitettiin edellisen kirkkoherran poika Josef Kranck ja hänen kuoltuaan 1750 tuli kirkkoherraksi Jacob Falander, joka tietysti nai Josefin lesken. Jacob Falander kuoli 1779. (En selvittänyt, kuka tuli hänen jälkeensä. Ainakin yksi vielä puuttuu Hiskistä). Jacob Falanderin tiedot löytyvät myös ylioppilasmatrikkelista ja Sursillista.

Kyseessä olevan todistuksen kirjoittaja on minunkin mielestäni ensisilmäyksellä S-kirjaimella alkava, mutta jos et semmoista kirkkoherraa vuodelle 1760 mistään onnistu esille kaivamaan, kyllä tuon F:ksikin voi hyvällä tahdolla tulkita. Tosin paljon iloa ei tästäkään ole, koska Hailuoto kuuluu niihin seurakuntiin, joista huomattava osa kirkonkirjoja on palanut.

Maija kirjoitti: Kyseessä olevan todistuksen kirjoittaja on minunkin mielestäni ensisilmäyksellä S-kirjaimella alkava, mutta jos et semmoista kirkkoherraa vuodelle 1760 mistään onnistu esille kaivamaan, kyllä tuon F:ksikin voi hyvällä tahdolla tulkita.

Juu, on se alkukirjain aika tulkinnanvarainen ja todellakin ensi/pikasilmäyksellä iso-ässältä näyttävä, kuten ehdotin, mutta-mutta ....
Löytyisikö samaisesta rippikirjasta jonkun muun kohdalta attestia samaiselta kirkkoherralta - jospa nimi olisi selvemmin kriipusteltu?
/_ TerhiA _\

Kiitos Maija ja Terhi Erityisen suuri kiitos Maijalle tiedoista! Siis nythän on niin, että Hailuoto se voisi hyvinkin olla, koska Olofin luona Ylikiimingissä asui myös ilmeisesti hänen v. 1730 syntynyt sisarensa, jolla oli tytär, joka oli syntynyt Hailuodossa! Lisäksi Hiskissä on syntyneiden kohdalla kaksi Hailuodossa syntynyttä lasta, jotka sopisivat Pehrin ja Annan lapsiksi, mutta kun syntymäajat puuttuvat rippikirjasta ja isän kohdallakin Hiskissä on vain etunimi Pehr merkitty niin voi vain jossitella. Hailuodosta on tosiaan valitettavasti paljon tietoa hävinnyt, täyttä varmuutta ei ehkä saa, mutta kyllä nyt polttelee kovasti tuo Hailuoto!