Digiarkiston keskustelufoorumi

Kiitos TapaniKoo kun olit jälkiviisas sillä nyt sain ihan oikean suomenkielisen käännöksen tuolle sanalle eikä noita mun omia sepustuksia talon puolikkaan viljelystä Tämä tieto oli taas yksi askel eteenpäin tai tässä tapauksessa voi sanoa, että taaksepäin sukuhistoriassa.

Stång-nimi on muuten ollut ruotusotilaiden käytössä; Stång eli Puikko, joka on aseen tai varusteen nimi. Viittaisiko siihen, että Simon Erichsson tai hänen isänsä on ollut ruotusotilas.

Olen nyt taas yrittänyt jäljittää Simon Nivalaa, joka esiintyy Vihannin rippikirjoissa vuosina 1794 - 1807. Tässä hän on toisessa rippikirjassa, jossa rippikirjamerkintöjen yläpuolella lukee käsittääkseeni bor i Pavola:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 98/259.htm

Simonista loppuu merkinnät Vihannin rippikirjoista vuoteen 1807. Hän kuoli Hiskin tietojen mukaan 12.2.1809 Vihannissa ja v. 1808 alkavassa Vihannin rippikirjassa hänen vaimonsa Lisa Pehrsdotter on merkitty leskeksi.

Koska Simonista ei löytynyt merkintöjä Vihannista ennen vuotta 1794 suuntasin sitten Paavolaan ajatuksella, että ehkä hänellä on jokin yhteys sinne tuon rippikirjassa olevan merkinnän pohjalta jos se nyt Paavolaan viittaa. Paavolasta en löytänyt merkintöjä Simonista, Paavolasta löytyi kuitenkin pig. Maria Simonsdr. Nivala, s. 10.1.1768 (16. rivi):

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 24/274.htm

Merkinnät näkyvät huonosti, jotain on kirjoitettu ort el. gård ja flyttning-kohtiin, mutta ei noista tiedoista taida saada mitään selvää? Ajatuksena olisi sulkea pois tai vahvistaa se mahdollisuus, että kyseessä olisi Simonin sisko tarkistamalla mistä Maria Simondr. Nivala on tullut ja sitä kautta jos mahdollisesti saisi myös muun perheen tiedot.

Paavolasta löytyy myös Mårten Simss. Nivala (rivillä 10):

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 24/271.htm

Tässä rippikirjassa näkyy mielestäni myöskin Mårten Sims. Nivala (17. rivi) ja lisäksi Johan Sims. Nivala (3. viimeisin rivi):

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 24/121.htm

Merkinnät näkyy niin huonosti, että tulkitsenkohan nuo nimet oikein vai onko toiveajattelua. Yhteistä Simon Nivalan kanssa on ainakin se, että Marian, Mårtenin tai Johanin syntymätietoja en löytänyt Hiskistä kuten en Simoninkaan.

Sainkin palstan avulla apua Simon NIvalan suhteen, josta iso kiitos! Nyt olisi tietoja, joita syyhyäisi päästä tarkistamaan. Eiköhän sitä pitäne joku kerta suunnata maakunta-arkistoon, siellähän säilytetään vanhoja rippikirjoja tai mikrofilmejä. Ensialkuun voisi yrittää perehtyä Limingan rippikirjoihin, siellä kun on suvussa syntynyt ja sieltä maailmalle lähtenyt useampikin ja Limingan tietoja on vielä niukanlaisesti digiarkistossa kuin myös hiskissä. Painotus sanalla yrittää perehtyä kun se on sitten tuurista kiinni, että saanko papin kirjoituksista selvää vai en. Käsialoja on niin monenlaisia, joitakin rippikirjoja on aivan iloa lukea kun ovat niin kauniisti ja selkeästi kirjoitettuja ja toiset tekstit eivät tahdo avautua millään. Luulen, että Limingan tietojen läpikäymiseen saa varata koko päivän, siellä on niin paljon tutkittavaa, useampia esivanhempia ja saattaapi olla monen sukupolven ajalta. Jännä homma! Pitää ruveta selvittelemään, miten käytännössä homma toteutetaan.

Rupesin käymään läpi digiarkistossa Limingassa vuosina 1850 - 1863 syntyneitä ajatuksena, että jos löytyisi tietoa Pehr Visulan ja Anna Matts:dr:n muistakin lapsista kuin Johanista, joka syntyi 23.5.1853. Olen tuota Visulaa yrittänyt jäljittää Limingan henkikirjoista enkä ole sieltä löytynyt, mutta syntyneistä löytyi lokakuussa 1850 syntynyt lapsi Pehr vanhemmille Pehr Wisula ja Anna! Nyt en vaan saa selvää mitä lukee Wisulan edellä, siinä on toinen sukunimi, jonka nimen jälkeen tulee ilmeisesti lyhennys sanasta eller ennen Wisulaa. Vai tuleeko. Kaksi nimeä, onko talon nimi muuttunut vai onko Pehr perheineen muuttanut eri taloon:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... ik34/6.htm

Olisiko Hiskilä? Loppu on ainakin iskilä, mutta alussa onko Hi vai onko se Kiiskilä?? Katsoin tuota kummin nimeä ja siinä näyttäisi olevan kaksi ii:tä. Jospa tässä samalla oppisi tulkitsemaan Limingan rippikirjoja edes tuolta ajalta sitten kun pääsen maakunta-arkistoon niitä läpikäymään niin ei olisi ihan ulalla. Luulenpa, että olen silti ulalla

Muoks: Olen nyt melko varma, että se on Kiiskilä eikä Hiskilä. Esiintyy myös Hiskissä toisin kuin Hiskilä tai Visula, jota pitää yrittää jäljittää, että onko nimi sitten muuttunut Visulasta.

Kyllä se minun kumpaankin silmääni näyttää Kiiskilältä. Vertaa muihin samalla sivulla oleviin K- ja H-alkuisiin nimiin!

Nämä "eller"-nimet ovat joskus kullanarvoisia epävarmuuksien hävittämisessä Pohjanmaan perheitä yhteen kerättäessä. Tein tänään julmetusti töitä yhden Hans Hansinpojan lapsien keräämisessä, kun niitä oli lopulta kolmella "sukunimellä" ja vaimonkin patronyymi vaihtui (virheellisesti) välillä paikkakunnan vaihdoksessa ja poikakin oli Hans Hansinpoika ja hänkin rupesi lisääntymään ennenkuin äiti ja isä lopettivat ja joku muukin saman ikäpolven sukulainen Hans Hansinpoika lapsineen söi jonkin aikaa samassa pöydässä. Huh! Tuli mieleen Sadan vuoden yksinäisyys - vai mikä se kiehtova romaani olikaan, missä kaikki henkilöt ovat samannimisiä.

Luulen muuten, että talonnimet vaihtuivat kankeammin kuin ihmisten nimet. Ensisijaisesti olettaisin, että on muutettu Kiiskilästä Visulaan.

Jälkikirjoitus: Oho! Kirjoitin niin kauan, että ehdit jo itsekin vakuuttua Kiiskilästä.

Kiitos Maija! Se oli se kummin nimi ja kun myös Johanin kohdalla oli Kiiskilä-niminen kummi niin aloin uskoa. Olin tosiaan innoissani kun löytyi tämä eller-nimi! Se voi auttaa kovastikin sitten kun Limingan rippikirjoja pääsen tarkistamaan, mulla on aika pitkä lista, mitä sieltä etsin. Tuli mieleeni, että kun Visula-nimeä ei löydy Hiskistä, että onko tilaa lohkottu tms., ettei ehkä ole vanha talo kyseessä mihin perhe muuttanut. Mielenkiintoista!

Tuo sukunimien vaihtuminen talojen mukaan teettää kyllä työtä, talot on pitäneet nimensä ja ihmiset vaihtaneet sukunimeä talon mukaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Mun pitää koko ajan pitää mielessä tuo, nyt sen alkaa ehkä sisäistämään, ja että samalla sukunimellä olevat eivät suinkaan välttämättä ole mitään sukua, ovat asuneet ehkä samassa talossa. Sitten kun on esivanhempia jotka ovat asuneet samassa talossa tai pitäneet saman sukunimen polvesta toiseen niin sitä on ihan ihmeissään ja innoissaan, että joskus näinkin.

Onpa merkillistä. Wisulan talohan on olemassa, sellaisesta on maininta mm. Kaiku-lehdessä v:lta 1889, jossa tiedot kadonneesta hevosesta pyydetään ilmoittamaan "Wisulan taloon Limingan pitäjään Kiiskilän kylään", mutta en vaan löydä Wisulaa Limingan henkikirjoista. Kiiskilä löytyy, kaksikin Kiiskilän taloa, alkuperäinen tila on ilmeisesti lohkottu. Toivottavasti Limingan rippikirjoista löytyy Wisula! Eiköhän, koska löytyy Limingan syntyneistä ainakin v. 1850 ja v. 1855. Tuli vaan mieleeni, että jos Wisula ei jostain syystä olekaan LImingan henkikirjoissa, kävin läpi Limingan lisäksi Temmesta, Tyrnävää, Lapinniemeä ja muita Limingan henkikirjoissa esiintyviä kyliä, Kiiskilän kylää en Limingan henkikirjoista erikseen löytänyt. Uudistilathan on myös henkikirjoissa.

Visulan talo on kyllä kohdallaan Kansalaisen Karttapaikassa:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ra&lang=FI

Herttilee, niinpä on Kiitos TapaniKoo! Selaan vielä noita Limingan henkikirjoja, nehän on 1880-luvulle asti ja eiköhän viimeistään Limangan rippikirjoista löydy ratkaisun avain tähänkin kysymykseen.

Muoks: Katsoin tätä v:n 1870 henkikirjaa ja tuota karttakuvaa, niin eikös tässä henkikirjassa lue Kiiskelän jälkeen nimet Keskitalo, Uusitalo ja Iso Kiiskilä sopien karttakuvassa oleviin talon nimiin? Pienensin karttakuvaa niin näkyi nimet Keskitalo, Uusitalo ja Isotalo.

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kui ... 400&sy=400

Vuoan ei Visulan taloa näy henkikirjassa kuten oottaa sopis. Olettaisin siis, että jos talot sijaitsevat lähekkäin ne löytyvät henkikirjasta samalta kylältä tai edes samalta henkikirjalta vaan eipä löytynyt. Eriskummallista mutta eiköhän löydy kuitenkin Limingan rippikirjoista!

Katsoin taaksepäin henkikirjoja ja v. 1830 on tapahtunut ilmeisesti isännän vaihdos Kiiskilässä talo n:o 45. En ymmärrä mitä lukee Matts Poutalan nimen edessä, mutta hänen jäljessään tuleva n:o 40 viittaisi mielestäni Poutalan/Prockon taloon n:o 40, jossa näkyy Matts Thomassonin edessä olevan nimet Poutala ja Procko. Voisiko tästä tulkita, että kyseinen Matts Thomasson on tullut isännäksi Kiiskilän taloon?

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=582265

Näköjään siinä lukee vielä lopussa Matts Poutala jostain syystä ja taaskaan en ymmärrä mitä hänen nimensä edessä lukee, sama sana kuin eka rivillä ja joku muu sana. Löysin sanakirjasta innehafvare, joka tarkoittaa (tilan)haltija (omistaja), joka voisi sopia toiseksi sanaksi.

Muoks: Edellisen tulkintayritykseni saanee heittää roskakoriin, sillä tässä vuoden 1825 henkikirjassa Matts Thomasson on Kiiskilän talon n:o 45 isäntä ja Poutalan/Prockon talossa n:o 40 on eri isäntä eikä suinkaan Matts Thomasson

http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kui ... 400&sy=400

Juu sieltä vuonna 1880 löytyy, Iso-Kiiskilä 2:sta http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kui ... 400&sy=400

Ja arkistointilaitokselta löytyi tämmöinen merkintä sarjasta tuluskartat: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus ... 1238207.KA

Eli talossa numero 45 Limingankylässä Visulat asuivat

Poistin viestin vahingossa, jossa kiitin Ritvaa tuosta tiedosta!!

Soitin maakunta-arkistoon ja sinne toivotettiin tervetulleeksi tutkimaan filmejä! Ei tarvitse aikaa varata, ei aineistoakaan, siellä se on ja odottaa. Joku aineisto on joka pitää tilata etukäteen, mutta nyt ei sitä tarvitse. Ensimmäisellä kerralla taitaa mennä ihmettelyyn ja tutustumiseen suurin osa ajasta. Maakunta-arkisto ei ole auki viikonloppuisin, että pitää sitten katsoa millä viikolla pääsisi niin, että voi useamman tunnin olla ihan rauhassa.

Pitää kai yrittää keskittyä yhteen asiaan tai kahteen, mutta kun mielen päällä on vaikka mitä kysymyksiä! Keskityn Liminkaan, rippikirjoja on ajalta 1720 - 1900. Siinähän sitä Muitakin paikkakuntia on toki mielessä, oikeestaan aika monta. Saapa nähdä, pompin varmaan siellä täällä ja lopputuloksena olen aivan sekaisin.

Voisinpa majoittua maakunta-arkistoon! Oisin siellä yötä myöten jos voisin. Toisaalta odotan, että saan siihen vaiheeseen sukututkimuksen, että ei ole enää mitään tutkittavaa. Tuleeko sellainen vaihe?

Sirkku kirjoitti: Tuleeko sellainen vaihe?

80-luvulta asti seikkaillut näiden entisten väestöjen parissa, milloin missäkin päin Suomea - mikrofilmeillä siis -, ja koko ajan tulee lisää jos jotakin mielenkiintoista. Ihmettelen aina heitä, jotka kuvittelevat jonkin tutkimuksen joskus olevan "valmis".
/_ TerhiA _\