Tulkintatukea kaipaisin

[Sirkku]

No nyt alkaa valjeta, kiitos Leena!

Ajattelin pitää muuten kesän taukoa sukututkimuksesta. Heh, kaikkea muuta. Maakunta-arkistosta olen sentään pysytellyt poissa. Olen tarkistanut ja tarkentanut sukulinjoja ja aina vaan löytyy uutta. Mitä olen tarkistanut niin tiedot on olleet ok, mutta löysin yhden paperin, joka on täynnä tietoa ja josta mulla ei ole aavistustakaan mikä yhteys sillä on omaan sukuun. Muut kyllä olen muistanut kun olen vähän aikaa tutkaillut tietoja, mutta tämä yksi ei soita kelloja. Tarkistin siitäkin kuitenkin tiedot ja ne meni ihan oikein, löytyi jopa sukukirja ko. sukua koskien, mutta epäilenpä, että olen ollut väärillä jäljillä, mutta miksihän olen jättänyt tiedot hävittämättä. Ihan vaan tässä pähkäilen, että ei kannata säilyttää turhia tietoja kun niistä on sitten päänvaivaa.

[Maija]

Näistä en saa mitään selvää...

Haluaisin varmistua, että kyseessä oleva Carin meni naimisiin Lars Simunan kanssa. Tässä näkyy Lars Simuna ja Carin, lisäksi näkyy äiti Margareta, mutta onko hän Carinin äiti eikä Larsin. Lisäksi kiehtoisi tietää, että kuka on Carinin jälkeen tuleva Per?, hänenkin edessään lukee jotain, mutta tämän papin tekstistä en saa selvää. Olisiko hän sukua Larsille tai Carinille:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 117/17.htm

Lars Simunan porukan lukisin seuraavasti:
Lars Simuna
hust: Carin
Stiuffar Per
hust: Dorothea
dotter Elin
Swärmoder
Margareta
Pig. Carin Pickala

Margareta on siis Larsin anoppi eli Carin-vaimon äiti. Per on Larsin isäpuoli eli siten hänen äitinsä pitäisi olla isäpuolen vaimo Dorothea. Epäselväksi jää, onko Elin Larsin tytär vai sisarpuoli??? Varmaan se jostakin selviää.

[Sirkku]

Kiitos Maija Tiedot avasivat paljon perheen tilannetta ja antoivat uutta suuntaa!

[Sirkku]

Muhoksen rippikirjoja edelleen ihmettelen. Tässä vaiheessa kun Utajärvi kuuluu vielä Muhokseen. Tällä kertaa pällistelen Thomas Pawolan pojan Ericin jälkeen tulevaa tekstiä, jota en ymmärrä paitsi että viimeinen sana näyttäisi olevan "Svahn". Eric häipyy tämän jälkeen muutamaksi vuodeksi Muhoksen kirjoilta, mutta palaa jälleen Muhoksen kirjoille avioiduttuaan. Selittäisiköhän tuo Ericin jäljessä oleva teksti mihin hän mahdollisesti menee siinä välillä:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 117/50.htm

[Maija]

Muhoksen rippikirjoja edelleen ihmettelen. Tässä vaiheessa kun Utajärvi kuuluu vielä Muhokseen. Tällä kertaa pällistelen Thomas Pawolan pojan Ericin jälkeen tulevaa tekstiä, jota en ymmärrä paitsi että viimeinen sana näyttäisi olevan "Svahn". Eric häipyy tämän jälkeen muutamaksi vuodeksi Muhoksen kirjoilta, mutta palaa jälleen Muhoksen kirjoille avioiduttuaan. Selittäisiköhän tuo Ericin jäljessä oleva teksti mihin hän mahdollisesti menee siinä välillä:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ ... 117/50.htm

Alempana olevan Thomas-pojan kohdalla on selvempi teksti: tiänar hos H:r Befalningsman eli palveluksessa herra kruununvoudin luona. Jos oletamme, että Ericin kohdalla on samantapainen juttu, sen voisi lukea: tienar hos H:r Swahn. Teksti on kyllä kovin paljon arvailun varassa. Muhoksella oli Johan Svahn -niminen kappalainen 1734-59. En häntä kuitenkaan äkkiä löydä tästä samasta rippikirjasta. Edellisessä hän oli muistaakseni kuvassa 4, mutta siellä ei ollut Ericiä (ei kai vielä pitänytkään olla). Ehkä tämäkin auttaa vähän eteenpäin jatkoarvuutteluissa.

[Sirkku]

Kiitos Maija, nyt saa käsityksen siitä, mitä Eric teki ennen avioitumistaan! Pitääpä vielä käydä läpi noita Muhoksen rippikirjoja, tulee tuota käsialan tulkintaakin opeteltua.

[Sirkku]

Olen Muhoksen rippikirjoja ihmetellyt pari viikkoa ja jatkan edelleen. Tuossa jo kysyin aiemminkin Johan Kettusesta, joka on ilmeisesti muuttanut Paltamosta Muhokselle tämän rippikirjan perusteella eli eikä hänen nimensä perässä selvästi lue "ifrå Paldamo". Mitä sitten lukee Johan Kettusen ja vaimo Margetan nimen edessä niin siitä saan selvää vain sanan "inh" ja "Limingo" on käsittääkseni viimeinen sana, mutta en ymmärrä mitä se tarkoittaa paitsi tietenkin Liminkaa, mutta eivät he ole voineet kahdesta paikasta tulla tai siis periaatteessa onhan sekin mahdollista, Paltamon kautta Liminkaan ja sieltä Muhokselle. Saako tuosta tolkkua?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/j ... 78&pnum=43

[Sirkku]

No niin piti sinne maakuntakirjastoon pukkautua kesälläkin ja oli siellä muuten ihanan viileää! Muutenkin oli mukavaa. Löysin perunkirjoista uusia yhteyksiä, en ole käsittänytkään miten paljon perunkirjat voivat viedä sukututkimusta eteenpäin. Onhan se vähän hankalaa kun en osaa lukea niitä perunkirjoja, mutta teen sillain, että laitan tiedot ylös perunkirjakortista ja yritän sitten verrata niitä tietoja perunkirjan tietoihin eli tutkia niissä ilmeneviä sukulaisuussuhteita mitä tulee ilmi. Oli oikein flow-tunne kun löytyi perunkirja toisen jälkeen, joihin oli merkitty myös vaimojen sukunimet! Jos nyt sukunimestä voi puhua kun se nimi vaihtui talon mukaan mutta kuitenkin. Sitten kotona digiarkistosta pääsin tarkastelemaan rippikirjoja uusien tietojen perusteella

[Sirkku]

Poistin kuvan, kun näkyy alla paremmin.

[Sirkku]

Tässä kuva tekstistä, joka seuraa yo. tekstiä Andersilla, vaimon kohdalla lukee tässä kohtaa Brahestad. Kuvien laatu ei ole niin terävä kuin soisi, on tuo kuvankäsittely vasta opettelussa.

Olen tätä sanaa yrittänyt tavata, niin ei tule järkeä. Ensin siinä on joku ihme koukero, joka ei näytä kirjaimelta eikä numerolta vaan hakaselta. Sen jälkeen ehkä A r r b d, mutta eihän tuossa sanassa ole mitään järkeä: Arrbd ja siinä perässä vielä joku t u? Arrbd tu. Ei sano mitään. Sen jälkeen tulee teksti "...n. 31 Jan 1738" Molemmilla puolisoilla on tuo loppuosa taas sama.

Poistin tästäkin kuvan, koska se näkyy alla paremmin, ettei vie turhaa tilaa.

[Sirkku]

Yritin saada tästä parempaa kuvaa ja niin, että tulisi sekä ylä- että alarivi näkyviin:

[EevaH]

Ensinhän siinä on kait fick zedell åt. Jos onnistuisi lukemaan seuraavan koukeron Ö:ksi, voisi siinä hyvinkin lukea Österbotn, koska seuraava kirjain on melko varmasti st, just tuolleen monet kirjurit sen hutaisivat. Tulisko sellaisesta tulkinnasta mitään järkeä?

[Sirkku]

Kiitos Eeva! Voi ollakin järkeä, mutta kun en tajua mitä tuo tarkoittaa Voiko se liittyä mitenkään laivastoon tai armeijaan? Jos kyseessä on se Anders Peerson, jota metsästän eli Michel Andersson Tryggin/Juneliuksen isä Anders Trygg niin tämän Andersin ilmoitetaan myöhemmin olleen vanha sotilas. Tämä Kalannin Anders on tullut Kalantiin Raahesta, mennyt siellä naimisiin ja hänelle on siellä syntynyt Michel-poika 9/1933. Kalannissa hän on bonde ja tässä hän lähtee Kalannista.

Muoks: Österbotn eli Österboten eli Pohjanmaa on ollut mm. komppanian nimi. Olisiko mahdollista, että Anders on tässä vaiheessa mennyt sotilaspalvelukseen. Jos Österbotn viittaa komppaniaan niin se vahvistaisi sitä, että kyseessä todellakin on Michelin Tryggin/Juneliuksen isä. Ihmetystä herättää se, että Anders on tässä 38-vuoden ikäinen talollinen lähtiessään Kalannista eikä mikään nuorimies vaan perheen isä, että miksi olisi joutunut/mennyt armeijaan. Kun hän meni naimisiin Kalannissa Maria Jöransdotterin kanssa hän oli vihkitiedoissa Raahesta tullut renki, sitten rippikirjassa isäntä. Hän meni naimisiin talon tyttären kanssa. Tuota "fick zedell åt" en edelleenkään ymmärrä mitä tarkoittaa.

[EevaH]

Tässä kohtaa loppuu arvailu, kun tekstiä ei näy sen enempää. Prepositio åt (eikä till) kuitenkin indikoisi, ettei kyse ole ainakaan muuttosetelistä (jota ei yleensä seteliksi kutsuttukaan). Pohjanmaan sotilasjärjestelyistä en tiedä yhtään mitään, ehkäpä joku muu tietää. Niin ja mistä aikakaudesta on puhe? Ilmeisesti Michel-pojan syntymäajassa (9/1933) on ainakin vuosisadan virhe? (niitä sattuu itsellenikin alituiseen)

[Sirkku]

Siinä on kahden vuosisadan virhe, piti olla 9/1733! Yritän saada tuota tekstin loppua näkymään.